Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
53 suhteet: Aateli, Alopaeus, Antiikki, Eduskunta, Elinkeinovapaus, Erioikeus, Gezelius, Hamina, Henkiraha, Kaupunki, Kaupunki (kuntamuoto), Keskiaika, Kihlakunnantuomari, Kolmas sääty, Laivanvarustaja, Laukkuryssä, Maaseutu, Oppikoulu, Papisto, Pappi, Perusoikeudet, Perustuslaki, Pohjoismaat, Porvaristo, Rahvas, Ranskan kansalliskokous, Ranskan suuri vallankumous, Rälssi, Rikesakko, Ruotsi, Ruotsin kieli, Sääty, Säätyvaltiopäivät, Seppä, Sivistys, Suomen kieli, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Suomen suuriruhtinaskunta, Suutari, Talonpoika, Tuomiokapituli, Työnjako, Viipuri, Virka, Virkamies, Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys, Vuoden 1919 hallitusmuoto, Yhdistys- ja vakuuskirja, Yhteiskuntaluokka, Yliopisto, ..., 1789, 1879, 4. elokuuta. Laajenna indeksi (3 lisää) »
Aateli
Unkarin aateli Unkarin valtiopäivien avajaisissa Budan linnassa, 1865. Aateli tai aatelisto on yhteiskuntaluokka, joka esiintyy lukuisissa kulttuureissa, jossa on virallinen aristokratia.
Uusi!!: Sääty ja Aateli · Katso lisää »
Alopaeus
Alopaeus on sukunimi.
Uusi!!: Sääty ja Alopaeus · Katso lisää »
Antiikki
Akropoliilta. Naista esittävät karyatidipylväät kannattelevat Erekhtheion-temppelin kattoa. Antiikki eli vanha aika on aikakausi erityisesti kreikkalaisessa ja roomalaisessa historiassa, noin 800 eaa. – 500 jaa.
Uusi!!: Sääty ja Antiikki · Katso lisää »
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: Sääty ja Eduskunta · Katso lisää »
Elinkeinovapaus
Elinkeinovapaus on vapaus harjoittaa säädetyillä ehdoilla elinkeinoa tai kauppaa.
Uusi!!: Sääty ja Elinkeinovapaus · Katso lisää »
Erioikeus
356x356pxErioikeus eli privilegio on jollekin yhteisölle tai yksityiselle myönnetty etuus, jota ei ole muilla.
Uusi!!: Sääty ja Erioikeus · Katso lisää »
Gezelius
Gezelius on pohjoismainen suku, joka on tuottanut kolme piispaa.
Uusi!!: Sääty ja Gezelius · Katso lisää »
Hamina
Hamina (alun perin Vehkalahti) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnan rannikolla.
Uusi!!: Sääty ja Hamina · Katso lisää »
Henkiraha
Henkiraha eli henkivero (tai personell utskyld) oli Ruotsissa ja Suomessa aiemmin käytetty henkilökohtainen vero, jonka kantaminen merkittiin henkikirjaan.
Uusi!!: Sääty ja Henkiraha · Katso lisää »
Kaupunki
Helsingissä, joka on Suomen suurin kaupunki ja samalla maan pääkaupunki. Yhdys­valloista. Kaupungin keskustaan on sijoitettu korkeita rakennuksia. Kaupunki voidaan määritellä väestökeskittymäksi, jossa asutus on kaupunkia ympäröivää maaseutua selvästi tiheämpää.
Uusi!!: Sääty ja Kaupunki · Katso lisää »
Kaupunki (kuntamuoto)
Kaupunki on yksi kolmesta kuntamuodosta, joita Suomessa ja Ruotsissa on ollut 1970-luvulle asti.
Uusi!!: Sääty ja Kaupunki (kuntamuoto) · Katso lisää »
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Uusi!!: Sääty ja Keskiaika · Katso lisää »
Kihlakunnantuomari
Kihlakunnantuomari oli vuoteen 1993 asti toimineiden kihlakunnanoikeuksien päällikkötuomarin virkanimi.
Uusi!!: Sääty ja Kihlakunnantuomari · Katso lisää »
Kolmas sääty
Kolmas sääty oli yksi kolmesta Ranskan säätykokouksessa edustetusta yhteiskuntaluokasta ennen Ranskan suurta vallankumousta ja sen aikana.
Uusi!!: Sääty ja Kolmas sääty · Katso lisää »
Laivanvarustaja
Laivanvarustaja on henkilö, joka omistaa kauppalaivoja ja/tai osuuksia niistä.
Uusi!!: Sääty ja Laivanvarustaja · Katso lisää »
Laukkuryssä
Kiestingistä saapuneita ”laukkuryssiä” Lohjalla. Laukkuryssät (myös ”reppuryssät”) olivat kulkukauppiaita, jotka kiersivät eri puolilla Suomea ja Pohjois-Ruotsia etenkin 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkupuolelle saakka.
Uusi!!: Sääty ja Laukkuryssä · Katso lisää »
Maaseutu
Lappeenrannassa. Riisipeltoja Kiinassa. Maaseutu on aluetta, joka ei ole kaupunkia eikä asumatonta erämaata.
Uusi!!: Sääty ja Maaseutu · Katso lisää »
Oppikoulu
Useimmat kaupunkien valtiolliset oppikoulut rakennettiin 1920- ja 1930-luvuilla ja niiden arkkitehtuuri edusti klassismia. Kuvassa Kemin lyseo. Oppikoulu oli Suomessa ennen vuosien 1972 - 1981 peruskoulu-uudistusta valtioneuvoston luvalla ylempää koulusivistystä varten perustettu valtion, kunnallinen tai yksityinen oppilaitos, johon saattoi pyrkiä kansakoulua 4 - 6 vuotta käytyään.
Uusi!!: Sääty ja Oppikoulu · Katso lisää »
Papisto
Eri uskontojen edustajia World Economic Forumissa 2009. Papisto eli hengellinen sääty on kristittyjen kokonaisuudesta erotettujen, erityisten henkilöiden järjestäytynyt kokonaisuus, joka katolisen kirkon käsityksen mukaan muodostaa kirkon varsinaisen aktiivisen osan, joka on Jumalan asettama ja jolla on erityinen armolahja.
Uusi!!: Sääty ja Papisto · Katso lisää »
Pappi
Katolisen kirkon pappeja. Pappi on uskonnollisen yhteisön hengellisten toimitusten hoitaja ja johtaja.
Uusi!!: Sääty ja Pappi · Katso lisää »
Perusoikeudet
Perusoikeudet ovat kansallisessa perustuslaissa valtion kansalaisilleen ja kaikille muille valtion oikeudenkäyttöpiirissä oleville henkilöille takaamat oikeudet.
Uusi!!: Sääty ja Perusoikeudet · Katso lisää »
Perustuslaki
Henrik III:n aikainen laitos vuodelta 1215). Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu perustuslaki. (ensimmäinen sivu) Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet.
Uusi!!: Sääty ja Perustuslaki · Katso lisää »
Pohjoismaat
Pohjoismaiden liput vasemmalta oikealle: Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska. Pohjoismaat (joskus myös Pohjola) muodostavat maantieteellisen ja kulttuurisen alueen Euroopan pohjoisosassa.
Uusi!!: Sääty ja Pohjoismaat · Katso lisää »
Porvaristo
Humoristinen näkemys porvarista Porvaristo oli yksi sääty-yhteiskunnan säädyistä.
Uusi!!: Sääty ja Porvaristo · Katso lisää »
Rahvas
Rahvas eli säädyttömät oli yhteiskuntaluokka, jonka edustajia Suomessa oli 1800-luvulta 1900-luvun alkuun, jolloin Suomi irtautui Venäjän keisarikunnasta, noin 70 prosenttia koko maan väestöstä.
Uusi!!: Sääty ja Rahvas · Katso lisää »
Ranskan kansalliskokous
Ranskan kansalliskokous (Assemblée nationale) on Ranskan vuoden 1958 perustuslain mukaisesti maan parlamentin alahuone, joka valitaan suoralla kansanvaalilla.
Uusi!!: Sääty ja Ranskan kansalliskokous · Katso lisää »
Ranskan suuri vallankumous
Eräs Ranskan vallankumouksen kuuluisimmista saavutuksista, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, joka on ollut kaikkien myöhempien ihmisoikeusjulistusten esikuva. Ranskan suuri vallankumous oli Ranskassa vuonna 1789 käynnistynyt yhteiskunnallinen vallankumous ja sitä seurannut, vuoteen 1799 kestänyt ajanjakso, jolloin aiemman ancien régimen ajan absolutistinen monarkia, feodaaliyhteiskunta ja säätyerioikeudet kumottiin.
Uusi!!: Sääty ja Ranskan suuri vallankumous · Katso lisää »
Rälssi
Rälssi oli keskiaikainen yhteiskuntaluokka Suomessa.
Uusi!!: Sääty ja Rälssi · Katso lisää »
Rikesakko
Rikesakko on rahamäärältään kiinteä, päiväsakkoa lievempi varallisuusrangaistus, joka säädetään rikesakkorikkomuksista annetulla lailla (986/2016) eräiden rikkomusten ainoaksi rangaistukseksi.
Uusi!!: Sääty ja Rikesakko · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Sääty ja Ruotsi · Katso lisää »
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: Sääty ja Ruotsin kieli · Katso lisää »
Sääty
Sääty on nimitys, jota käytetään etenkin antiikin aikana ja keskiajalla yhteiskunnalliseen työnjakoon perustuneista erioikeuksia nauttineista yhteiskuntaluokista.
Uusi!!: Sääty ja Sääty · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät
Säätyvaltiopäivät olivat entisajan Euroopassa monissa maissa lakia säätävä kokous, jossa jokainen sääty oli edustettuna erikseen.
Uusi!!: Sääty ja Säätyvaltiopäivät · Katso lisää »
Seppä
Taideseppä työssään Seppä on perinteinen ammatti.
Uusi!!: Sääty ja Seppä · Katso lisää »
Sivistys
Magnus Enckell, ''Lukusali'', 1899. Sivistys tarkoittaa kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa ja henkistä kehittyneisyyttä.
Uusi!!: Sääty ja Sivistys · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Sääty ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.
Uusi!!: Sääty ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Sääty ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Suutari
Suutareita piirroksessa Suutari on käsityöläinen, joka korjaa ja valmistaa kenkiä.
Uusi!!: Sääty ja Suutari · Katso lisää »
Talonpoika
Itäsuomalaisia talonpoikaisnaisia 1800-luvulta. Talonpoika tarkoittaa talollista, joka hallinnoi (omistamaansa tai vuokraamaansa) viljelysmaita ja metsää ja saa siitä pääasiallisen toimeentulon.
Uusi!!: Sääty ja Talonpoika · Katso lisää »
Tuomiokapituli
Tuomiokapituli on piispan alaisuudessa toimiva kirkon toimielin katolisessa ja anglikaanisessa kirkossa sekä pohjoismaiden luterilaisissa kirkoissa.
Uusi!!: Sääty ja Tuomiokapituli · Katso lisää »
Työnjako
Työnjako on yhteiskunnan organisoitumisen ulottuvuus, jossa eri ihmiset tekevät keskenään erilaisia töitä.
Uusi!!: Sääty ja Työnjako · Katso lisää »
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Uusi!!: Sääty ja Viipuri · Katso lisää »
Virka
Virka on erillisellä päätöksellä perustettu palvelussuhde julkisoikeudelliseen yhteisöön.
Uusi!!: Sääty ja Virka · Katso lisää »
Virkamies
Uppsalassa 1955. Virkamies on Suomessa valtion tai evankelis-luterilaisen kirkon palveluksessa oleva siviili- tai sotilashenkilö.
Uusi!!: Sääty ja Virkamies · Katso lisää »
Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys
Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Valtiopäiväjärjestys Suomen Suuriruhtinanmaalle (AsK 11/1869) oli perustuslaillinen säädös, joka oli Suomen säätyvaltiopäivien toiminnan pohjana vuoteen 1906.
Uusi!!: Sääty ja Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys · Katso lisää »
Vuoden 1919 hallitusmuoto
Vuoden 1919 hallitusmuoto eli Suomen Hallitusmuoto oli vuosina 1919–2000 voimassa ollut Suomen hallitusmuoto (AsK 94/1919).
Uusi!!: Sääty ja Vuoden 1919 hallitusmuoto · Katso lisää »
Yhdistys- ja vakuuskirja
Yhdistys- ja vakuuskirja vuodelta 1789 oli perustuslain tasoinen säädös, joka muutti vuoden 1772 hallitusmuotoa ja siten laajensi Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n valtaoikeuksia.
Uusi!!: Sääty ja Yhdistys- ja vakuuskirja · Katso lisää »
Yhteiskuntaluokka
Yhteiskuntaluokka, sosiaaliluokka tai sosioekonominen ryhmä tarkoittaa yhteiskunnassa esiintyviä ryhmiä, joihin kuuluvat ihmiset jakavat keskenään samankaltaisen sosioekonomisen aseman.
Uusi!!: Sääty ja Yhteiskuntaluokka · Katso lisää »
Yliopisto
Teknillisen korkeakoulun matematiikan luennolla. Yliopisto on tieteellistä tutkimusta tekevä ja korkeinta tieteellistä opetusta antava laitos.
Uusi!!: Sääty ja Yliopisto · Katso lisää »
1789
Ei kuvausta.
Uusi!!: Sääty ja 1789 · Katso lisää »
1879
Vuosi 1879 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.
Uusi!!: Sääty ja 1879 · Katso lisää »
4. elokuuta
4.
Uusi!!: Sääty ja 4. elokuuta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Ranskan säätyjärjestelmä, Säädyt, Sääty-yhteiskunta, Säätyjako, Säätyläiset, Säätyvaltio.
