Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
34 suhteet: Abd-ul-Hamid I, Arabian kieli, Campo Formion rauha, Georgialaiset, Istanbul, Janitsaarit, Kalligrafia, Keisari, Konstantinopoli, Luettelo Osmanien valtakunnan sulttaaneista, Mustafa III, Mustafa IV, Napoleon I, Nepotismi, Osmanien valtakunta, Persian kieli, Ranska, Ranskan suuri vallankumous, Sulttaani, Sunnalaisuus, Topkapın palatsi, 1761, 1774, 1789, 1795, 1797, 1805, 1807, 1808, 21. lokakuuta, 24. joulukuuta, 28. heinäkuuta, 29. toukokuuta, 7. huhtikuuta.
Abd-ul-Hamid I
Abd-ul-Hamid I Abd-ul-Hamid I (20. maaliskuuta 1725 – 7. huhtikuuta 1789) oli Osmanien valtakunnan sulttaani 1774–1789.
Uusi!!: Selim III ja Abd-ul-Hamid I · Katso lisää »
Arabian kieli
Arabia (arabiaksi اللغة العربية) on seemiläinen kieli, jota puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä etenkin Arabian niemimaalla ja muualla Lähi-idässä sekä Pohjois-Afrikassa.
Uusi!!: Selim III ja Arabian kieli · Katso lisää »
Campo Formion rauha
Campo Formion rauha solmittiin Ranskan ja Itävallan välillä 17. lokakuuta 1797.
Uusi!!: Selim III ja Campo Formion rauha · Katso lisää »
Georgialaiset
Georgialaiset, kartvelilaiset ovat kansakunta ja etninen ryhmä.
Uusi!!: Selim III ja Georgialaiset · Katso lisää »
Istanbul
Istanbul (vuosina 667 eaa. – n. 330 jaa. Byzantion, vuosina n. 330–1930 Konstantinopoli, virallisesti nimen muutti Mustafa Kemal Atatürk vuonna 1930) on Turkin väestöltään suurin kaupunki (yli 15,3 milj. asukasta), ja maan kulttuurin, viestinnän, viihteen ja talouden keskus.
Uusi!!: Selim III ja Istanbul · Katso lisää »
Janitsaarit
Janitsaarien lippu Janitsaari Janitsaarit (”uusi armeija”) olivat Osmanien valtakunnan orjasotilaita ja armeijan ja laivaston eliitti- ja ydinjoukkoja 1300-luvulta 1800-luvulle.
Uusi!!: Selim III ja Janitsaarit · Katso lisää »
Kalligrafia
Georgialaista kalligrafiaa Kalligrafia eli korutekstaus tai kaunokirjoitustaide (muinaiskreikan sanasta ’kaunokirjoitus’ Airas et al. 1996, s. 13–17. Työtasoksi ihanteellinen on vähintään A2-kokoinen piirustuslauta, jonka voi kallistaa 40–60 asteen kulmaan. Tällöin kirjoittava käsi voi levätä alustalla ja työ saadaan lähelle silmien korkeutta. Kirjoittavan käden alla voi pitää suojapaperia. Istuimen tulee olla oikealla korkeudella lattiaan ja työtasoon nähden, jotta istuma-asento on rento. Valon pitää olla riittävä, mutta ei häikäisevä. Valon suunta on yläviistosta ja tekijän kätisyydestä riippuen sellainen, että käsi ei varjosta tekstiä. Brausen 3-millinen suora tasaterä Kalligrafiassa yleisimmin käytetty kirjoitusväline on tasaterä, joka tuottaa leveitä ja kapeita viivoja vetojen suunnan ja terän asennon mukaisesti. Terä kiinnitetään kynänvarteen. Eri valmistajien terät edellyttävät usein erilaista kirjoitustekniikkaa, sillä niiden leikkaus, jäykkyys ja rakenne eroavat toisistaan. Terä voi olla suora tai viistottu kirjoittajan kätisyyden mukaan. Terän huolellinen puhdistaminen on tärkeää. Siveltimilläkin voi kirjoittaa, ja itämaisessa kalligrafiassa sivellin onkin käytetyin kirjoitusväline. Itämaiset paksut kalligrafiasiveltimet eivät kuitenkaan sovellu länsimaisen kirjaimiston kirjoittamiseen. Myös täytekyniä ja kalligrafeille sopivia huopakyniä käytetään. Kynä tai sivellin kastetaan musteeseen tai tussiin, jotka vaihtelevat peittävyydeltään ja juoksevuudeltaan. Oikeanlainen paperi on valmiin työn kannalta tärkeä, sillä se luo työlle tunnelman värisävyllään, pintarakenteellaan, paksuudellaan, taipuisuudellaan ja läpinäkyvyydellään. Kalligrafiaan parhaiten sopivat paperit ovat käsityönä pellava- tai puuvillalumpusta valmistettuja. Erityyppiset paperit vaihtelevat imukyvyn ja pinnan karheuden suhteen, ja valinta niiden välillä riippuu usein taiteilijan omista mieltymyksistä.
Uusi!!: Selim III ja Kalligrafia · Katso lisää »
Keisari
Japanin keisari Naruhito ja keisarinna Masako Keisari tai keisarinna on hallitsijan arvonimi keisarikunnassa.
Uusi!!: Selim III ja Keisari · Katso lisää »
Konstantinopoli
Konstantinopolin kartta Konstantinopolin piiritys. Maalaus vuodelta 1499. Konstantinopoli oli Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan pääkaupunki vuosina 330–1453.
Uusi!!: Selim III ja Konstantinopoli · Katso lisää »
Luettelo Osmanien valtakunnan sulttaaneista
Tämä on luettelo Osmanien valtakunnan sulttaaneista.
Uusi!!: Selim III ja Luettelo Osmanien valtakunnan sulttaaneista · Katso lisää »
Mustafa III
Mustafa III Mustafa III (28. tammikuuta 1717 – 21. lokakuuta 1774) oli Osmanien valtakunnan sulttaani 1757–1774.
Uusi!!: Selim III ja Mustafa III · Katso lisää »
Mustafa IV
Mustafa IV Mustafa IV (8. syyskuuta 1779 – 15. tai 16. marraskuuta 1808) oli Osmanien valtakunnan sulttaani 1807–1808.
Uusi!!: Selim III ja Mustafa IV · Katso lisää »
Napoleon I
Napoléon Bonaparte (alkujaan Napoleone di Buonaparte; 15. elokuuta 1769 Ajaccio, Korsika – 5. toukokuuta 1821 Longwood, Saint Helena) oli ranskalainen sotilas ja poliitikko, joka hallitsi Ranskaa itsevaltaisesti kaapattuaan vallan Ranskan vallankumouksen jälkimainingeissa.
Uusi!!: Selim III ja Napoleon I · Katso lisää »
Nepotismi
Nepotismi (.
Uusi!!: Selim III ja Nepotismi · Katso lisää »
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Uusi!!: Selim III ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »
Persian kieli
Puhuttua persiaa Persia (paikallinen nimitys farsi فارسی) on indoeurooppalainen kieli, jota puhutaan Iranissa, Tadžikistanissa, Afganistanissa ja Bahrainissa.
Uusi!!: Selim III ja Persian kieli · Katso lisää »
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Uusi!!: Selim III ja Ranska · Katso lisää »
Ranskan suuri vallankumous
Eräs Ranskan vallankumouksen kuuluisimmista saavutuksista, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, joka on ollut kaikkien myöhempien ihmisoikeusjulistusten esikuva. Ranskan suuri vallankumous oli Ranskassa vuonna 1789 käynnistynyt yhteiskunnallinen vallankumous ja sitä seurannut, vuoteen 1799 kestänyt ajanjakso, jolloin aiemman ancien régimen ajan absolutistinen monarkia, feodaaliyhteiskunta ja säätyerioikeudet kumottiin.
Uusi!!: Selim III ja Ranskan suuri vallankumous · Katso lisää »
Sulttaani
Hussein Kamel Sulttaani on islamilaisessa maailmassa käytetty hallitsijan arvonimi.
Uusi!!: Selim III ja Sulttaani · Katso lisää »
Sunnalaisuus
Islamin symbolina käytetään usein kuunsirppiä joskaan sillä ei ole yhtä keskeistä asemaa kuin kristityille ristillä tai juutalaisille Daavidin tähdellä. Sunnalaisuus on islaminuskon pääsuuntaus, johon kuuluu noin 80–90 prosenttia maailman noin 1,6 miljardista muslimista.
Uusi!!: Selim III ja Sunnalaisuus · Katso lisää »
Topkapın palatsi
Bosporinsalmelta. Pienoismalli koko palatsialueesta Topkapın palatsi on Turkin Istanbulissa sijaitseva palatsi, joka toimi vuosina 1465–1853 Ottomaanien valtakunnan hallintopaikkana.
Uusi!!: Selim III ja Topkapın palatsi · Katso lisää »
1761
Ei kuvausta.
Uusi!!: Selim III ja 1761 · Katso lisää »
1774
Ei kuvausta.
Uusi!!: Selim III ja 1774 · Katso lisää »
1789
Ei kuvausta.
Uusi!!: Selim III ja 1789 · Katso lisää »
1795
Ei kuvausta.
Uusi!!: Selim III ja 1795 · Katso lisää »
1797
Ei kuvausta.
Uusi!!: Selim III ja 1797 · Katso lisää »
1805
Ei kuvausta.
Uusi!!: Selim III ja 1805 · Katso lisää »
1807
Ei kuvausta.
Uusi!!: Selim III ja 1807 · Katso lisää »
1808
Ei kuvausta.
Uusi!!: Selim III ja 1808 · Katso lisää »
21. lokakuuta
21.
Uusi!!: Selim III ja 21. lokakuuta · Katso lisää »
24. joulukuuta
24.
Uusi!!: Selim III ja 24. joulukuuta · Katso lisää »
28. heinäkuuta
28.
Uusi!!: Selim III ja 28. heinäkuuta · Katso lisää »
29. toukokuuta
29.
Uusi!!: Selim III ja 29. toukokuuta · Katso lisää »
7. huhtikuuta
7.
Uusi!!: Selim III ja 7. huhtikuuta · Katso lisää »
