Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
16 suhteet: Ahmed III, Historia, Istanbul, Janitsaarit, Kalligrafia, Mustafa III, Osmanien valtakunta, Selim III, Sulttaani, Topkapın palatsi, 1725, 1774, 1789, 20. maaliskuuta, 21. lokakuuta, 7. huhtikuuta.
Ahmed III
Ahmed III, myös Aḥmad III (30. joulukuuta 1673 – 1. heinäkuuta 1736) oli Osmanien valtakunnan 23.
Uusi!!: Abd-ul-Hamid I ja Ahmed III · Katso lisää »
Historia
Herodotosta pidetään usein historian isänä. Historia tarkoittaa paitsi yhteisön menneisyyden vaiheita, myös menneiden tapahtumien kuvausta tai tutkimusta, historiatiedettä ja sen tuloksia.
Uusi!!: Abd-ul-Hamid I ja Historia · Katso lisää »
Istanbul
Istanbul (vuosina 667 eaa. – n. 330 jaa. Byzantion, vuosina n. 330–1930 Konstantinopoli, virallisesti nimen muutti Mustafa Kemal Atatürk vuonna 1930) on Turkin väestöltään suurin kaupunki (yli 15,3 milj. asukasta), ja maan kulttuurin, viestinnän, viihteen ja talouden keskus.
Uusi!!: Abd-ul-Hamid I ja Istanbul · Katso lisää »
Janitsaarit
Janitsaarien lippu Janitsaari Janitsaarit (”uusi armeija”) olivat Osmanien valtakunnan orjasotilaita ja armeijan ja laivaston eliitti- ja ydinjoukkoja 1300-luvulta 1800-luvulle.
Uusi!!: Abd-ul-Hamid I ja Janitsaarit · Katso lisää »
Kalligrafia
Georgialaista kalligrafiaa Kalligrafia eli korutekstaus tai kaunokirjoitustaide (muinaiskreikan sanasta ’kaunokirjoitus’ Airas et al. 1996, s. 13–17. Työtasoksi ihanteellinen on vähintään A2-kokoinen piirustuslauta, jonka voi kallistaa 40–60 asteen kulmaan. Tällöin kirjoittava käsi voi levätä alustalla ja työ saadaan lähelle silmien korkeutta. Kirjoittavan käden alla voi pitää suojapaperia. Istuimen tulee olla oikealla korkeudella lattiaan ja työtasoon nähden, jotta istuma-asento on rento. Valon pitää olla riittävä, mutta ei häikäisevä. Valon suunta on yläviistosta ja tekijän kätisyydestä riippuen sellainen, että käsi ei varjosta tekstiä. Brausen 3-millinen suora tasaterä Kalligrafiassa yleisimmin käytetty kirjoitusväline on tasaterä, joka tuottaa leveitä ja kapeita viivoja vetojen suunnan ja terän asennon mukaisesti. Terä kiinnitetään kynänvarteen. Eri valmistajien terät edellyttävät usein erilaista kirjoitustekniikkaa, sillä niiden leikkaus, jäykkyys ja rakenne eroavat toisistaan. Terä voi olla suora tai viistottu kirjoittajan kätisyyden mukaan. Terän huolellinen puhdistaminen on tärkeää. Siveltimilläkin voi kirjoittaa, ja itämaisessa kalligrafiassa sivellin onkin käytetyin kirjoitusväline. Itämaiset paksut kalligrafiasiveltimet eivät kuitenkaan sovellu länsimaisen kirjaimiston kirjoittamiseen. Myös täytekyniä ja kalligrafeille sopivia huopakyniä käytetään. Kynä tai sivellin kastetaan musteeseen tai tussiin, jotka vaihtelevat peittävyydeltään ja juoksevuudeltaan. Oikeanlainen paperi on valmiin työn kannalta tärkeä, sillä se luo työlle tunnelman värisävyllään, pintarakenteellaan, paksuudellaan, taipuisuudellaan ja läpinäkyvyydellään. Kalligrafiaan parhaiten sopivat paperit ovat käsityönä pellava- tai puuvillalumpusta valmistettuja. Erityyppiset paperit vaihtelevat imukyvyn ja pinnan karheuden suhteen, ja valinta niiden välillä riippuu usein taiteilijan omista mieltymyksistä.
Uusi!!: Abd-ul-Hamid I ja Kalligrafia · Katso lisää »
Mustafa III
Mustafa III Mustafa III (28. tammikuuta 1717 – 21. lokakuuta 1774) oli Osmanien valtakunnan sulttaani 1757–1774.
Uusi!!: Abd-ul-Hamid I ja Mustafa III · Katso lisää »
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Uusi!!: Abd-ul-Hamid I ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »
Selim III
Selim III (24. joulukuuta 1761 – 28. heinäkuuta 1808) oli Osmanien valtakunnan sulttaani 1789–1807.
Uusi!!: Abd-ul-Hamid I ja Selim III · Katso lisää »
Sulttaani
Hussein Kamel Sulttaani on islamilaisessa maailmassa käytetty hallitsijan arvonimi.
Uusi!!: Abd-ul-Hamid I ja Sulttaani · Katso lisää »
Topkapın palatsi
Bosporinsalmelta. Pienoismalli koko palatsialueesta Topkapın palatsi on Turkin Istanbulissa sijaitseva palatsi, joka toimi vuosina 1465–1853 Ottomaanien valtakunnan hallintopaikkana.
Uusi!!: Abd-ul-Hamid I ja Topkapın palatsi · Katso lisää »
1725
Ei kuvausta.
Uusi!!: Abd-ul-Hamid I ja 1725 · Katso lisää »
1774
Ei kuvausta.
Uusi!!: Abd-ul-Hamid I ja 1774 · Katso lisää »
1789
Ei kuvausta.
Uusi!!: Abd-ul-Hamid I ja 1789 · Katso lisää »
20. maaliskuuta
20.
Uusi!!: Abd-ul-Hamid I ja 20. maaliskuuta · Katso lisää »
21. lokakuuta
21.
Uusi!!: Abd-ul-Hamid I ja 21. lokakuuta · Katso lisää »
7. huhtikuuta
7.
Uusi!!: Abd-ul-Hamid I ja 7. huhtikuuta · Katso lisää »
