Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Ruotsin säätyvaltiopäivät

Indeksi Ruotsin säätyvaltiopäivät

Pääartikkeli: Ruotsin valtiopäivät Ruotsin säätyvaltiopäivät (ruots. Sveriges riksdag tai riksdagen) tarkoittaa Ruotsin ja Suomen historiassa lakiasäätävää Ruotsissa järjestettävää säätyvaltiopäiväkokousta, jossa valtakunnan valtiosäätyä edustavat valtiopäivämiehet, aateliston, papiston, porvariston ja talonpoikaiston jäsenistä olivat edustettuja kukin erikseen, muodostaen nelikamarisen parlamentaarisen edustuslaitoksen.

32 suhteet: Aateli, Eduskunta, Eurooppa, Monikamarijärjestelmä, Norrköpingin valtiopäivät, Papisto, Porvaristo, Porvoon valtiopäivät, Puolan kuningaskunta, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät, Ruotsi, Ruotsi-Suomi, Ruotsin hallitsija, Ruotsin kieli, Ruotsin suurvalta-aika, Ruotsin vallan aika Suomessa, Ruotsin valtiopäivät, Sääty, Säätyvaltiopäivät, Säätyvaltiopäivät 1863, Suomen äänioikeuden historia, Suomen sota, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Suomen suuriruhtinaskunta, Talollinen, Tukholman kuninkaanlinna, Vaali, Valtiopäivämies, Valtiopäivät, Valtiosääty, Vapauden aika, Yksikamarijärjestelmä.

Aateli

Unkarin aateli Unkarin valtiopäivien avajaisissa Budan linnassa, 1865. Aateli tai aatelisto on yhteiskuntaluokka, joka esiintyy lukuisissa kulttuureissa, jossa on virallinen aristokratia.

Uusi!!: Ruotsin säätyvaltiopäivät ja Aateli · Katso lisää »

Eduskunta

Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.

Uusi!!: Ruotsin säätyvaltiopäivät ja Eduskunta · Katso lisää »

Eurooppa

Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.

Uusi!!: Ruotsin säätyvaltiopäivät ja Eurooppa · Katso lisää »

Monikamarijärjestelmä

265x265px Monikamarijärjestelmä on lakia säätävä elin eli parlamentti, joka muodostuu useammasta parlamentaarisesta kamarikunnasta lähinnä perustuslaillisissa monarkioissa.

Uusi!!: Ruotsin säätyvaltiopäivät ja Monikamarijärjestelmä · Katso lisää »

Norrköpingin valtiopäivät

Pyhän Olain kirkko vuodelta 1874. Norrköpingin valtiopäivät (ruots. riksdag tai riksdagen) oli Ruotsin parlamentin istuntokausi, joka avattiin Norrköpingissä 15.

Uusi!!: Ruotsin säätyvaltiopäivät ja Norrköpingin valtiopäivät · Katso lisää »

Papisto

Eri uskontojen edustajia World Economic Forumissa 2009. Papisto eli hengellinen sääty on kristittyjen kokonaisuudesta erotettujen, erityisten henkilöiden järjestäytynyt kokonaisuus, joka katolisen kirkon käsityksen mukaan muodostaa kirkon varsinaisen aktiivisen osan, joka on Jumalan asettama ja jolla on erityinen armolahja.

Uusi!!: Ruotsin säätyvaltiopäivät ja Papisto · Katso lisää »

Porvaristo

Humoristinen näkemys porvarista Porvaristo oli yksi sääty-yhteiskunnan säädyistä.

Uusi!!: Ruotsin säätyvaltiopäivät ja Porvaristo · Katso lisää »

Porvoon valtiopäivät

Keisari Aleksanteri I Porvoon tuomiokirkossa valtiopäivien avajaisissa annettuaan hallitsijanvakuutuksensa (Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset'', 1812). Porvoon valtiopäivät tai maapäivät tai herrainpäivät olivat Porvoossa Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809 järjestetty Suomen säätyjen edustajien kokoontuminen.

Uusi!!: Ruotsin säätyvaltiopäivät ja Porvoon valtiopäivät · Katso lisää »

Puolan kuningaskunta

Puolan kuningaskunta oli Puolan valtion virallisena nimenä keskiajalta vuoteen 1795 saakka.

Uusi!!: Ruotsin säätyvaltiopäivät ja Puolan kuningaskunta · Katso lisää »

Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät

valtakunnan­kaupunkien edustajat istumassa selin etualalla. Valtiopäivät olivat Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtakunnansäätyjen kokous, joka teki keisarin rinnalla päätöksiä tärkeistä asioista.

Uusi!!: Ruotsin säätyvaltiopäivät ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät · Katso lisää »

Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Ruotsin säätyvaltiopäivät ja Ruotsi · Katso lisää »

Ruotsi-Suomi

''Charta öfver Svea och Göta Riken med Finland och Norland'' eli "Kartta Svean ja Götan valtakunnista sekä Suomi ja Norlanti" vuodelta 1747. Ruotsi-Suomi on termi, joka on kehitetty Suomen historiankirjoituksessa jälkikäteen kuvaamaan sitä valtakuntaa, johon kuuluivat pääosa nykyisestä Ruotsista sekä ainakin pääosa nykyisestä Suomesta viimeistään 1200-luvulta vuoteen 1808.

Uusi!!: Ruotsin säätyvaltiopäivät ja Ruotsi-Suomi · Katso lisää »

Ruotsin hallitsija

Ruotsin hallitsijalla voidaan tarkoittaa Ruotsin kuningaskunnan valtionpäämiehenä toimivaa kuningasta tai kuningatarta.

Uusi!!: Ruotsin säätyvaltiopäivät ja Ruotsin hallitsija · Katso lisää »

Ruotsin kieli

Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.

Uusi!!: Ruotsin säätyvaltiopäivät ja Ruotsin kieli · Katso lisää »

Ruotsin suurvalta-aika

Ruotsin suurvalta-aika käsittää sen ajan Ruotsin historiassa, jolloin maa oli eurooppalainen suurvalta 1600-luvun alusta 1700-luvun alkuun.

Uusi!!: Ruotsin säätyvaltiopäivät ja Ruotsin suurvalta-aika · Katso lisää »

Ruotsin vallan aika Suomessa

Ruotsin valtakunnan vaiheita 1560–1815. Ruotsin vallan aika Suomessa on historian ajanjakso, jolloin nykyisen Suomen valtion alue oli osa Ruotsin kuningaskuntaa.

Uusi!!: Ruotsin säätyvaltiopäivät ja Ruotsin vallan aika Suomessa · Katso lisää »

Ruotsin valtiopäivät

Ruotsin valtiopäivät (tai riksdagen) on Ruotsin lakeja säätävä elin, joka kokoontuu vaaleilla valittuna ryhmän puhemiehen johtamana.

Uusi!!: Ruotsin säätyvaltiopäivät ja Ruotsin valtiopäivät · Katso lisää »

Sääty

Sääty on nimitys, jota käytetään etenkin antiikin aikana ja keskiajalla yhteiskunnalliseen työnjakoon perustuneista erioikeuksia nauttineista yhteiskuntaluokista.

Uusi!!: Ruotsin säätyvaltiopäivät ja Sääty · Katso lisää »

Säätyvaltiopäivät

Säätyvaltiopäivät olivat entisajan Euroopassa monissa maissa lakia säätävä kokous, jossa jokainen sääty oli edustettuna erikseen.

Uusi!!: Ruotsin säätyvaltiopäivät ja Säätyvaltiopäivät · Katso lisää »

Säätyvaltiopäivät 1863

Helsingin valtiopäivät 1863–1864 olivat Suomen autonomian ajan toiset säätyvaltiopäivät.

Uusi!!: Ruotsin säätyvaltiopäivät ja Säätyvaltiopäivät 1863 · Katso lisää »

Suomen äänioikeuden historia

Suomen äänioikeuden historia alkaa jo sääty-yhteiskunnan ajalta.

Uusi!!: Ruotsin säätyvaltiopäivät ja Suomen äänioikeuden historia · Katso lisää »

Suomen sota

Suomen sota oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809 osana Napoleonin sotia.

Uusi!!: Ruotsin säätyvaltiopäivät ja Suomen sota · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät

Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.

Uusi!!: Ruotsin säätyvaltiopäivät ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinaskunta

Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.

Uusi!!: Ruotsin säätyvaltiopäivät ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Talollinen

Severin Falkman, ''Talollisia Ruokolahdelta'', 1882. Talollinen eli tilallinen eli talokas on historiallinen, sääty-yhteiskuntaan liittyvä termi, joka tarkoittaa maatilansa omistavaa maanviljelijää tai muuta ammattikuntaa, joka omisti maatilan.

Uusi!!: Ruotsin säätyvaltiopäivät ja Talollinen · Katso lisää »

Tukholman kuninkaanlinna

Kuninkaanlinnan vartija Tukholman kuninkaanlinnan kirkko Tukholman linna tai kuninkaanlinna (Kungliga slottet) sijaitsee Tukholman vanhassakaupungissa ja on yksi kaupungin tunnetuimmista nähtävyyksistä.

Uusi!!: Ruotsin säätyvaltiopäivät ja Tukholman kuninkaanlinna · Katso lisää »

Vaali

Vaali tai vaalit on äänestys, jossa äänestäjät valitsevat ehdokkaiden joukosta yhden tai useampia henkilöitä toimimaan vallankäyttäjinä merkittävissä luottamustehtävissä.

Uusi!!: Ruotsin säätyvaltiopäivät ja Vaali · Katso lisää »

Valtiopäivämies

Valtiopäivämies on henkilö jota kutsutaan pohjoismaissa (suomessa ja ruotsissa) säätyjä edustavaksi edusmieheksi eli poliitikoksi, joka on tullut valituksi oman lääninsä edustajaksi säätyvaltiopäiville.

Uusi!!: Ruotsin säätyvaltiopäivät ja Valtiopäivämies · Katso lisää »

Valtiopäivät

Valtiopäivät on kansanedustuslaitoksen tai lakia säätävän kokouksen vanha nimitys useissa maissa.

Uusi!!: Ruotsin säätyvaltiopäivät ja Valtiopäivät · Katso lisää »

Valtiosääty

Valtiosääty on aiemmin käytössä ollut nimitys, joka tarkoitti sellaista ihmisryhmää, jolla oli oikeus lähettää edustajiaan valtiopäiville.

Uusi!!: Ruotsin säätyvaltiopäivät ja Valtiosääty · Katso lisää »

Vapauden aika

Vapauden aika eli säätyvallan aika on Ruotsin ja Suomen yhteisessä historiassa aikakaudesta 1719–1772 käytetty nimitys.

Uusi!!: Ruotsin säätyvaltiopäivät ja Vapauden aika · Katso lisää »

Yksikamarijärjestelmä

Ei parlamenttia Yksikamarijärjestelmässä lakia säätävä elin eli parlamentti muodostaa yhden kokonaisuuden.

Uusi!!: Ruotsin säätyvaltiopäivät ja Yksikamarijärjestelmä · Katso lisää »

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »