Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
49 suhteet: Aunuksen Karjala, Baltian maat, Harjumaa, Herman Fleming, Iivana Julma, Iivananlinna, Inarijärvi, Inkeri, Järvamaa, Juhana III, Kaarle IX, Kainuun maakunta, Kantalahti (kaupunki), Karjala, Katariina Jagellonica, Käkisalmen lääni, Käkisalmi, Lappi, Moskovan Venäjä, Narva, Narvan piiritys (1581), Olavinlinna, Opritšnina, Oulujärvi, Oulun linna, Pähkinälinna, Pähkinäsaaren rauha, Pekka Vesainen, Petsamon luostari, Pohjoinen jäämeri, Pontus De la Gardie, Puola-Liettua, Ruotsi, Saimaa, Sigismund, Sipoo, Stefan Batory, Suomi, Täyssinä, Täyssinän rauha, Vantaa, Viena, Vienan Karjala, Vienan Kemi, Viro, Vironmaa, Virumaa, 1570, 1595.
Aunuksen Karjala
Aunuksen Karjala, lyhyemmin Aunus (lyh. Anus) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä nykyisessä Karjalan tasavallassa Laatokan ja Äänisen välillä ja Äänisen pohjoispuolella.
Uusi!!: Pitkä viha ja Aunuksen Karjala · Katso lisää »
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Uusi!!: Pitkä viha ja Baltian maat · Katso lisää »
Harjumaa
Harjumaa eli Harjun maakunta on pohjoisin Viron maakunnista.
Uusi!!: Pitkä viha ja Harjumaa · Katso lisää »
Herman Fleming
Herman Pietarinpoika Fleming (n. 1520–1583) oli suomalainen valtaneuvos, sotilas ja Louhisaaren kartanon omistaja.
Uusi!!: Pitkä viha ja Herman Fleming · Katso lisää »
Iivana Julma
Iivana Julma eli Iivana IV; (25. elokuuta 1530 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 28. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1584 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Moskovan ruhtinas vuosina 1533–1547 ja myöhemmin Venäjän ensimmäinen tsaari vuodesta 1547 aina kuolemaansa asti. Alkukielisessä nimityksessä Ivan Groznyi sana groznyi ei tarkoita julmaa, vaan toisaalta enemmänkin ”hirmuista”, pelonsekaista kunnioitusta herättävää, toisaalta suurta, suurenmoista. Venäläisessä traditiossa hänestä käytetään nimitystä Ivan Vasiljevitš isänsä ja edeltäjänsä Vasili III:n mukaan. Iivana muistetaan parhaiten julmuudestaan ja vainoharhaisuudestaan, mutta hänen valtakaudellaan Venäjä myös laajeni huomattavasti; Moskovan Venäjä valloitti Kazanin, Astrahanin ja Siperian kaanikunnat ja Venäjästä tuli yksi maailman suurimmista valtioista. Toisaalta Iivana menestyi kehnosti Liivinmaan liittoa, Ruotsia, Tanskaa ja Puola-Liettuaa vastaan käymässään sodassa. Iivana oli hyvin väkivaltainen henkilö ja sitkeästi toistellun legendan mukaan surmasi poikansa ja perijänsä Ivanin. Tämän kuolema johti 20 vuotta myöhemmin Venäjää varhaiskeskiajalta saakka hallinneen Rurikin dynastian päättymiseen, koska Iivanan toinen poika ja seuraaja Fjodor I kuoli lapsettomana. Venäjän myöhemmistä johtajista esimerkiksi Josif Stalin käytti Iivana Julman luonnetta ja saavutuksia historiallisena perusteluna julmalle hallinnolleen. ''Iivana Julma'', maalaus noin vuodelta 1600.
Uusi!!: Pitkä viha ja Iivana Julma · Katso lisää »
Iivananlinna
Iivananlinna. Narvan linna ja Iivanan linna vuonna 2020. Iivananlinna on keskiaikainen linna joka sijaitsee Narvajoen rannalla Ivangorodissa, Venäjällä.
Uusi!!: Pitkä viha ja Iivananlinna · Katso lisää »
Inarijärvi
Kartta 1700-luvulta Inarijärvi ympäristöineen. Inarijärvi, käytetään myös nimiä Inari ja Inarinjärvi (ja), on vajoamajärvi Inarissa Taka-Lapissa.
Uusi!!: Pitkä viha ja Inarijärvi · Katso lisää »
Inkeri
Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.
Uusi!!: Pitkä viha ja Inkeri · Katso lisää »
Järvamaa
Järvamaan kunnat vuodesta 2017. Järvamaan kunnat vuoteen 2017 asti. Järvamaa eli Järva on maakunta Viron keskiosassa.
Uusi!!: Pitkä viha ja Järvamaa · Katso lisää »
Juhana III
Juhana III (ennen kuninkuutta Juhana Herttua, 20. joulukuuta 1537 – 17. marraskuuta 1592) oli Ruotsin kuningas vuosina 1568–1592.
Uusi!!: Pitkä viha ja Juhana III · Katso lisää »
Kaarle IX
Kaarle IX (4. lokakuuta 1550 – 30. lokakuuta 1611) oli Ruotsin hallitsija vuosina 1599–1611, kuningas virallisesti vuodesta 1604. Hän oli yksi kuningas Kustaa Vaasan pojista. Kaarlesta on käytetty myös nimitystä Kaarle-herttua viitattaessa tapahtumiin ennen hänen kuninkuuttaan. Kustaa Vaasa luovutti hänelle testamentissaan oman herttuakunnan Sveanmaan alueelta. Kaarle käytännössä johti kapinaa veljeään Eerikiä vastaan, jonka seurauksena Juhana III tuli Eerikin tilalle valtaistuimelle. Kaarlen ja Juhanan välit olivat kuitenkin kireät. Juhana olisi halunnut rajoittaa Kaarlen valtaa, mutta Juhanan luovuttua tästä tavoitteesta kiistanaiheeksi nousi uskonto. Kryptokalvinismia tukenut Kaarle ei hyväksynyt sitä, että Juhana muutti Ruotsin kirkon toimintaa korkeakirkollisempaan suuntaan. Kaarle ei myöskään hyväksynyt unionia katolisen Puola-Liettuan kanssa. Ristiriidat pahenivat, kun katolinen Sigismund tuli isänsä Juhanan kuoltua Puolan ja Ruotsin kuninkaaksi. Kaarle painosti Sigismundin allekirjoittamaan Uppsalan päätöksen, jossa hän tunnusti Ruotsin olevan protestanttinen valtio. Tämä ei riittänyt Ruotsin ylimystölle, jonka enemmistö piti Sigismundia ulkomaalaisena ja harhaoppisena. Vuonna 1595 Söderköpingin valtiopäivät valitsivat Kaarlen valtionhoitajaksi. Kaarle vaati Suomen käskynhaltijaa Klaus Flemingiä itsensä eikä Sigismundin alaiseksi, minkä seurauksena maassa syttyi sisällissota.
Uusi!!: Pitkä viha ja Kaarle IX · Katso lisää »
Kainuun maakunta
Kainuu on Suomen maakunta, joka sijaitsee Pohjois-Suomessa.
Uusi!!: Pitkä viha ja Kainuun maakunta · Katso lisää »
Kantalahti (kaupunki)
Kantalahden kaupunkikunta Kantalahden piirin kartalla. Kantalahden rautatieasema. Kantalahti eli Kannanlahti on kaupunki, kaupunkikunta ja Kantalahden piirin hallinnollinen keskus Murmanskin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Pitkä viha ja Kantalahti (kaupunki) · Katso lisää »
Karjala
pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.
Uusi!!: Pitkä viha ja Karjala · Katso lisää »
Katariina Jagellonica
Katariina JagellonicaKajanti 2005, s. 12 oli Juhana III:n ensimmäinen vihitty puoliso, Suomen herttuatarSetälä 2002, s. 226 ja sittemmin Ruotsin kuningatar.
Uusi!!: Pitkä viha ja Katariina Jagellonica · Katso lisää »
Käkisalmen lääni
Kustaa II Aadolfin hautajaisista vuodelta 1633. Käkisalmen lääni eli Käkisalmen Karjala oli Käkisalmen linnan ympärille muodostunut ja sille veroa maksava hallintoalue.
Uusi!!: Pitkä viha ja Käkisalmen lääni · Katso lisää »
Käkisalmi
Käkisalmi (vuoteen 1611 Коре́ла, Korela, 1611–1918 ja 1940–1948 Кексгольм, Keksgol'm) on Laatokan rantakaupunki Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Pitkä viha ja Käkisalmi · Katso lisää »
Lappi
Lappi Euroopan kartalla. Rajojen määrittely vaihtelee lähteestä toiseen. Lappi (ja) on Fennoskandian pohjoisin osa, joka kuuluu nykyään Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Venäjään.
Uusi!!: Pitkä viha ja Lappi · Katso lisää »
Moskovan Venäjä
Moskovan Venäjä eli Venäjän tsaarikunta syntyi virallisesti, kun Iivana Julma kruunattiin tsaariksi vuonna 1547.
Uusi!!: Pitkä viha ja Moskovan Venäjä · Katso lisää »
Narva
Narva on kaupunki Koillis-Virossa Itä-Virumaan maakunnassa Venäjän vastaisella rajalla Narvanjoen länsirannalla.
Uusi!!: Pitkä viha ja Narva · Katso lisää »
Narvan piiritys (1581)
Narvan piiritys oli 25-vuotinen sodan osana Pontus De la Gardien johtamien ruotsalaisten joukkojen toteuttama venäläisen Narvan kaupungin piiritys ja valtaus syyskuussa 1581.
Uusi!!: Pitkä viha ja Narvan piiritys (1581) · Katso lisää »
Olavinlinna
Olavinlinna kuvattuna Tallisaaresta vuonna 2015. Olavinlinna on 1400-luvulla rakennettu linna, joka sijaitsee Savonlinnassa veden ympäröimässä kalliosaaressa Haukiveden ja Pihlajaveden yhdistävässä Kyrönsalmessa.
Uusi!!: Pitkä viha ja Olavinlinna · Katso lisää »
Opritšnina
Opritšnina-alueet eri ajankohtina. Opritšnina oli nimitys alueille, jotka Venäjän tsaari Iivana IV Julma erotti muusta Venäjästä suoraan oman henkilökohtaisen hallintonsa alaisiksi vuosina 1565–1572.
Uusi!!: Pitkä viha ja Opritšnina · Katso lisää »
Oulujärvi
Oulujärvi on Pohjois-Pohjanmaan Vaalassa ja Kainuun Kajaanissa ja Paltamossa sijaitseva järvi.
Uusi!!: Pitkä viha ja Oulujärvi · Katso lisää »
Oulun linna
Oulun linnan kaupunginpuoleisen maavallin jäännökset. Ruutikellarin päälle rakennettu tähtitorni. Oulun linna (”Oulujoen linna”) valmistui vuonna 1590 Oulujoen suistossa sijaitsevalle saarelle (nyk. Linnansaari).
Uusi!!: Pitkä viha ja Oulun linna · Katso lisää »
Pähkinälinna
Pähkinälinna (vuoteen 1611 saakka Оре́шек, Orešek, vuosina 1611–1702 Нотебург, Noteburg ja vuosina 1944–1992 Петрокрепость, Petrokrepost) on kaupunki Leningradin alueen Kirovskin piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Pitkä viha ja Pähkinälinna · Katso lisää »
Pähkinäsaaren rauha
Myöhempi tulkinta Novgorodin puolesta rauhansopimuksen tehneestä Juri Danilovitšista. alt.
Uusi!!: Pitkä viha ja Pähkinäsaaren rauha · Katso lisää »
Pekka Vesainen
Vesalankylässä. Patsaan on veistänyt Oskari Jauhiainen vuonna 1936. Pekka Vesainen (kaunokirjallisuudessa myös Juho Vesainen) oli suomalainen, nykyisen Ylikiimingin alueella asunut talonpoika, joka johti niin sanotun pitkän vihan aikana yhtä tai useampaa Suomesta Vienan Karjalaan tehtyä sissiretkeä.
Uusi!!: Pitkä viha ja Pekka Vesainen · Katso lisää »
Petsamon luostari
Trifon Petsamolaisen luostarin sisäänkäynti (2014) Trifon Petsamolaisen luostarin rakennuksia (2014) Petsamon luostari on ortodoksinen luostari Petsamon piirissä Murmanskin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Pitkä viha ja Petsamon luostari · Katso lisää »
Pohjoinen jäämeri
Pohjoinen jäämeri tummemmalla sinisellä. Pohjoinen jäämeri on Arktisella alueella Pohjoisnavan ympärillä oleva suuri merialue.
Uusi!!: Pitkä viha ja Pohjoinen jäämeri · Katso lisää »
Pontus De la Gardie
Pontus De la Gardie Pontus De la Gardie (1520 – 5. marraskuuta 1585) oli ranskalaissyntyinen ruotsalainen sotapäällikkö,, jonka alkuperäinen porvarisnimi oli Ponce d'Escouperie.
Uusi!!: Pitkä viha ja Pontus De la Gardie · Katso lisää »
Puola-Liettua
Puola-Liettua, muodollisemmin Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta, oli vuosina 1569–1795 Keski- ja Itä-Euroopassa sijainnut suurvalta, joka syntyi, kun Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta muodostivat valtioliiton.
Uusi!!: Pitkä viha ja Puola-Liettua · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Pitkä viha ja Ruotsi · Katso lisää »
Saimaa
Suur-Saimaa eli Iso-Saimaa Saimaan ranta Joutsenossa. Suur-Saimaa sekä eräitä siihen liittyviä järvireittejä ja asutuskeskuksia. Olavinlinnassa. Saimaa, josta käytetään myös nimityksiä Suur-Saimaa tai Iso-Saimaa, on Suomen suurin järvi, joka sijaitsee Kaakkois-Suomessa.
Uusi!!: Pitkä viha ja Saimaa · Katso lisää »
Sigismund
Sigismund (20. kesäkuuta 1566 – 30. huhtikuuta 1632) oli Ruotsin kuningas vuosina 1592–1599 ja Puolan kuningas vuosina 1587–1632.
Uusi!!: Pitkä viha ja Sigismund · Katso lisää »
Sipoo
Sipoon saaristoa. Sipoo on Suomen kunta, joka sijaitsee Helsingin seudulla, Uudenmaan maakunnassa.
Uusi!!: Pitkä viha ja Sipoo · Katso lisää »
Stefan Batory
Stefan Batory eli Stefan Báthory (27. syyskuuta 1533 Somlyo, Transilvania – 12. joulukuuta 1586 Hrodna, Liettuan suuriruhtinaskunta) oli Transilvanian ruhtinas 1571–1575 ja sittemmin Puolan kuningas ja Liettuan suuriruhtinas 1576–1586.
Uusi!!: Pitkä viha ja Stefan Batory · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Pitkä viha ja Suomi · Katso lisää »
Täyssinä
Alakylä, myöhempi Popovka, vuoden 1676 aineistoon perustuvassa kartassa. Tõrvalan ja Popovkan kylät vuonna 1938. Puna-armeijan komentopaikka entisessä Tõrvalassa. Täyssinä oli Narvan lähellä sijainnut kylä, jossa Ruotsi ja Venäjä solmivat vuonna 1595 Täyssinän rauhansopimuksen.
Uusi!!: Pitkä viha ja Täyssinä · Katso lisää »
Täyssinän rauha
Täyssinän rauha solmittiin Ruotsin ja Venäjän välillä 18. toukokuuta 1595 Täyssinässä, Venäjällä.
Uusi!!: Pitkä viha ja Täyssinän rauha · Katso lisää »
Vantaa
Vantaa (vuoteen 1972 Helsingin maalaiskunta, ruots. Helsinge) on kaupunki Uudellamaalla.
Uusi!!: Pitkä viha ja Vantaa · Katso lisää »
Viena
Viena tai Wiena voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Pitkä viha ja Viena · Katso lisää »
Vienan Karjala
Venehjärvi. Vuokkiniemeä heinäkuussa 2007. Uhtualaiset runonlaulajat Poavila ja Triihvo Jamanen vuonna 1894 I. K. Inhan ottamassa valokuvassa. Vienan Karjala eli Viena (samoin) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä Vienanmeren länsirannikolta Suomen itärajalle.
Uusi!!: Pitkä viha ja Vienan Karjala · Katso lisää »
Vienan Kemi
Vienan Kemi voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Pitkä viha ja Vienan Kemi · Katso lisää »
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Uusi!!: Pitkä viha ja Viro · Katso lisää »
Vironmaa
Vironmaan, Liivinmaan ja Kuurinmaan rajat 1600-luvulla Vironmaa, joskus myös Eestinmaa oli yksi Baltian neljästä historiallisesta maasta tai maakunnasta.
Uusi!!: Pitkä viha ja Vironmaa · Katso lisää »
Virumaa
Viron historialliset maakunnat 1200-luvun alussa. Viron maakunnat nykyään. Virumaa on virolainen muinaismaakunta, joka nykyään jakautuu Itä-Virumaan ja Länsi-Virumaan maakuntiin.
Uusi!!: Pitkä viha ja Virumaa · Katso lisää »
1570
Ei kuvausta.
Uusi!!: Pitkä viha ja 1570 · Katso lisää »
1595
Ei kuvausta.
Uusi!!: Pitkä viha ja 1595 · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
25-vuotinen sota, Kaksikymmentäviisivuotinen sota, Pitkäviha, Pohjoismainen viisikolmattavuotinen sota, Rappasodat, Rappasota, Viisikolmattavuotinen sota.
