Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
47 suhteet: Aakkoslaji, Akatemiatalo, Albert Edelfelt, Antiikva, Ateneumin taidemuseo, Ämmäkosken voimalaitos, Barokki, Brahenpuisto, Carl Eneas Sjöstrand, Eliel Aspelin-Haapkylä, Estlander, Eva Ryynänen, Fraktuura, Fredrik Cygnaeus, Fredrik Sovelius, Gränna, Gunnar Berndtson, Johan Ludvig Runeberg, Johannes Takanen, Kainuun maakunta, Kajaanin kaupunginteatteri, Kajaanin linna, Kertaustyylit, Kopiointi, Korniisi, Kustaa III, Lieksan kirkko, Luonnos, Muotokuva, Pietari Brahe, Piispanpuisto, Pistesiirtolaite, Porvaristo, Raahen kirkko, Rintakuva, Ruotsin kieli, Suomen Taideyhdistys, Taidegrafiikka, Turun akatemia, Turun tuomiokirkko, Uusbarokki, Valtion taidemuseo, Väinölänniemi, Väinölänniemi (kaupunginosa), Walter Runeberg, Yrjö Liipola, 1954.
Aakkoslaji
Suuraakkonen ''A'' ja pienaakkonen ''a'' ovat saman kirjaimen ilmentymiä eri aakkoslajeissa. Aakkoslaji on yläkäsite, joka kuvaa eräiden äännekirjoitusjärjestelmien tapaa jakaa kirjaimet suuraakkosiin (versaalit, majuskelit eli isot kirjaimet) ja pienaakkosiin (gemenat, minuskelit eli pienet kirjaimet).
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Aakkoslaji · Katso lisää »
Akatemiatalo
Akatemiatalo on uusklassistinen alun perin Turun Akatemian käyttöön vuonna 1815 valmistunut mutta vuonna 1817 vihitty rakennus Turun keskustassa I kaupunginosassa tuomiokirkon tuntumassa.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Akatemiatalo · Katso lisää »
Albert Edelfelt
Albert Gustaf Aristides Edelfelt (21. heinäkuuta 1854 Porvoo – 18. elokuuta 1905 Porvoo) oli suomalainen taidemaalari, graafikko ja kuvittaja.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Albert Edelfelt · Katso lisää »
Antiikva
Esimerkki Garamond-kirjaintyypistä Antiikva on nykyaikainen päätteellinen kirjaintyyli tai kirjainlaji, joka perustuu antiikin Rooman aikaisiin aakkosiin, karolingiseen minuskeliin ja 1400-luvun italialaisten humanistien kalligrafiseen kirjaintyyliin.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Antiikva · Katso lisää »
Ateneumin taidemuseo
Ateneumin taidemuseo on Helsingissä sijaitseva kuvataiteille omistettu museo ja osa Kansallisgalleriaa.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Ateneumin taidemuseo · Katso lisää »
Ämmäkosken voimalaitos
Ämmäkosken voimalaitos on Kajaaninjoessa Kajaanissa sijaitseva, Kainuun Voima Oy:n omistama voimalaitos.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Ämmäkosken voimalaitos · Katso lisää »
Barokki
Antoine Coysevox, Ludvig XIV:n rintakuva, 1686. Barokki kehittyi huippuunsa juuri Ludvigin hovissa 1600-luvun lopun Ranskassa. Barokki oli taidesuuntaus, jota sävytti suurellisuus.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Barokki · Katso lisää »
Brahenpuisto
250x250px Brahenpuisto sijaitsee Turussa tuomiokirkon ja Porthaninpuiston välissä.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Brahenpuisto · Katso lisää »
Carl Eneas Sjöstrand
Carl Eneas Sjöstrand (11. syyskuuta 1828 Tukholma, Ruotsi – 14. helmikuuta 1906 Tukholma) oli ruotsalaissyntyinen kuvanveistäjä, joka saapui Suomeen Fredrik Cygnaeuksen kutsusta tehtävänään suunnitella Turkuun Henrik Gabriel Porthanin patsas.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Carl Eneas Sjöstrand · Katso lisää »
Eliel Aspelin-Haapkylä
Eliel Aspelin-Haapkylä, nimimerkki Ellei (9. lokakuuta 1847 Veteli – 11. tammikuuta 1917 HelsinkiSaarenheimo 1997.) oli suomalainen professori, valtioneuvos ja kulttuurintutkija.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Eliel Aspelin-Haapkylä · Katso lisää »
Estlander
Estlander on suomalainen sivistyssuku, jonka kaksi sukuhaaraa on aateloitu.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Estlander · Katso lisää »
Eva Ryynänen
Eva Ryynänen (o.s. Åsenbrygg (Honkajärvi), 15. kesäkuuta 1915 Vieremä – 18. lokakuuta 2001 Lieksa) oli suomalainen kuvanveistäjä.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Eva Ryynänen · Katso lisää »
Fraktuura
Sana ''Fraktur'' fraktuuralla kirjoitettuna. Faust'' fraktuuralla ladottuna. Fraktuura-aakkosten lukemisapu. Fraktuura on kirjasinten ryhmä, joka kuuluu goottilaisiin kirjaintyyppeihin.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Fraktuura · Katso lisää »
Fredrik Cygnaeus
Fredrik Cygnaeus (1. huhtikuuta 1807 Hämeenlinna – 7. helmikuuta 1881 Helsinki) oli Suomen taide- ja tiede-elämän vaikuttaja ja keskeinen hahmo Suomen kansallisessa heräämisessä.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Fredrik Cygnaeus · Katso lisää »
Fredrik Sovelius
Fredrik Sovelius (9. heinäkuuta 1822 Raahe – 20. maaliskuuta 1897 Raahe)) oli raahelainen kauppias ja laivanvarustaja. Hänen appensa Zachris Franzén jätti hänelle perinnöksi Johan Langin kauppahuoneen ja sen laivat. Näin Soveliuksesta ja hänen veljestään Henrik Soveliuksesta tuli 1870-luvulla merkittäviä laivanvarustajia. Hänelle myönnettiin kauppaneuvoksen arvonimi vuonna 1869.Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 8 p. 66 Fredrik Soveliuksen vanhemmat olivat raatimies, kauppias, laivanvarustaja Fredrik Mattsinpoika Sovelius (k.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Fredrik Sovelius · Katso lisää »
Gränna
Gränna on taajama Jönköpingin kunnassa.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Gränna · Katso lisää »
Gunnar Berndtson
Gunnar Fredrik Berndtson (24. lokakuuta 1854 Helsinki – 9. huhtikuuta 1895 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, joka luokiteltiin yleisesti ranskalaisen tavan ja esikuvien mukaan ”salonkimaalariksi”.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Gunnar Berndtson · Katso lisää »
Johan Ludvig Runeberg
Johan Ludvig Runeberg (5. helmikuuta 1804 Pietarsaari – 6. toukokuuta 1877 Porvoo) oli suomalainen runoilija, opettaja ja toimittaja.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Johan Ludvig Runeberg · Katso lisää »
Johannes Takanen
Johannes Takanen (8. joulukuuta 1849 Virolahti – 30. syyskuuta 1885 Rooma) oli suomalainen kuvanveistäjä.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Johannes Takanen · Katso lisää »
Kainuun maakunta
Kainuu on Suomen maakunta, joka sijaitsee Pohjois-Suomessa.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Kainuun maakunta · Katso lisää »
Kajaanin kaupunginteatteri
Sissilinna Kajaanin kaupunginteatteri - alueteatteri on Kainuun ainoa säännöllistä esitystoimintaa harjoittava ammattiteatteri.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Kajaanin kaupunginteatteri · Katso lisää »
Kajaanin linna
Kajaanin linna (ruots. Kajaneborg, aiemmin myös Cajanaborg tai Cajaneborg) on 1600-luvulla rakennettu raunioitunut linnoitus Kajaanissa.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Kajaanin linna · Katso lisää »
Kertaustyylit
J. E. Stenberg, Oulun kaupungintalo, 1886, on tyyliltään uusrenessanssia. Kertaustyylit ovat rakennus- ja sisustustyylejä, jotka esiintyivät 1800-luvun uusklassismin (Suomessa empiren ja biedermeierin) jälkeen ja joille oli ominaista varhaisempien tyylimuotojen jäljittely.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Kertaustyylit · Katso lisää »
Kopiointi
Kopiointi on toimintaa, jossa alkuperäisestä kohteesta tai informaatiosta tehdään saman näköinen jäljennös eli kopio.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Kopiointi · Katso lisää »
Korniisi
Korniisi (merkitty kirjaimella ''c'') osana entablementtia. Korniisi (eli kattolista on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa entablementin eli palkiston ylin, ulkoneva osa. Se sijaitsee friisin yläpuolella ja muodostaa vesikaton alareunan tai päätykolmion ylä- ja alareunan. Nykyarkkitehtuurissa korniisiksi kutsutaan mitä tahansa huomattavan ulkonevaa räystästä tai kattolistaa. doorilaiseen temppeliin. Korniisin tehtävänä oli toimia räystäänä, joka heittää sadeveden kauemmaksi rakennuksesta. Korniisiin kuului kolme osaa, alimpana ollut aluslista, keskellä ollut varsinainen geison eli korona (corona) sekä sen päällä ollut sima eli räystäskouru. Usein korniisilla tarkoitetaan kuitenkin vain geisonia. Korniisissa oli samassa rakennuksessa sekä vaakasuoria että vinoja osia. Vaakasuorat osat kulkivat rakennuksen pitkien sivujen yläreunassa sekä lyhyillä sivuilla päätykolmion alapuolella. Vinot osat seurasivat päätykolmion yläreunoja. Jokaisessa pylväsjärjestelmässä oli omanlaisensa korniisi. Doorilaisessa pylväsjärjestelmässä päätyjen vinot korniisit olivat alun perin yleensä eri korkuisia ja näköisiä kuin pitkien sivujen vaakasuorat korniisit, kun taas joonialaisessa pylväsjärjestelmässä kummatkin olivat yleensä samannäköisiä. Joskus ja varsinkin korinttilaisessa pylväsjärjestelmässä korniisissa saattoi olla vaakasuoran geisonin alapuolella hammaslista.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Korniisi · Katso lisää »
Kustaa III
Kustaa III (24. tammikuuta (J: 13. tammikuuta) 1746 Tukholma – 29. maaliskuuta 1792 Tukholma) oli Ruotsin kuningas vuosina 1771–1792.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Kustaa III · Katso lisää »
Lieksan kirkko
Lieksan kellotorni Lieksan kirkko (aiemmin Pielisjärven kirkko) on Reima ja Raili Pietilän suunnittelema Lieksan evankelis-luterilaisen seurakunnan pääkirkko kaupungin keskustassa.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Lieksan kirkko · Katso lisää »
Luonnos
Leonardon patsasluonnoksia 1500-luvun alusta. Nykyaikainen oikeusistunnossa tehty luonnos. Luonnos tarkoittaa kuvataiteessa nopeasti tehtyä tutkielmaa.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Luonnos · Katso lisää »
Muotokuva
Rembrandt van Rijn, omakuva vuodelta 1660 Muotokuva kuvaa henkilöä.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Muotokuva · Katso lisää »
Pietari Brahe
Per Abrahamsson (Pietari Abrahaminpoika) Brahe nuorempi (18. helmikuuta 1602 Rydboholm, Ruotsi – 12. syyskuuta 1680 Bogesund, Ruotsi) oli ruotsalainen valtiomies, sotilas, kreivi ja Suomen kenraalikuvernööri, joka 1600-luvulla kehitti ja uudisti Suomea merkittävästi.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Pietari Brahe · Katso lisää »
Piispanpuisto
Piispanpuisto on Kuopion keskustaan kuuluvan Väinölänniemen kaupunginosassa sijaitseva historiallinen puistoalue.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Piispanpuisto · Katso lisää »
Pistesiirtolaite
Pistesiirtolaite. Kipsivaloksen kopiointia hiekkakiveen Strasbourgin katedraalin työmaalla. Tietokoneen ohjaama laite veistämässä marmoria. Wäinö Aaltosen ateljeessa. Pistesiirtolaite eli punkteerauslaite, myös pistemittauslaite, on mittalaite, jota käytetään kiven- ja puunveistossa.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Pistesiirtolaite · Katso lisää »
Porvaristo
Humoristinen näkemys porvarista Porvaristo oli yksi sääty-yhteiskunnan säädyistä.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Porvaristo · Katso lisää »
Raahen kirkko
Raahen kirkko, joka valmistuttuaan vihittiin Pyhän Kolminaisuuden kirkoksi, on vuosina 1909–1912 rakennettu Josef Stenbäckin suunnittelema ja rakennuttama kivikirkko Raahessa.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Raahen kirkko · Katso lisää »
Rintakuva
Erland Stenberg, ''Frans Mikael Franzénin patsas'', (1879) 1881. Rintakuva (ylävartalo) on kuva ihmisen vartalon yläosasta.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Rintakuva · Katso lisää »
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Ruotsin kieli · Katso lisää »
Suomen Taideyhdistys
Suomen Taideyhdistys – Finska Konstföreningen ry on vuonna 1846 perustettu järjestö, joka alkuaikoinaan otti tehtäväkseen luoda perustan Suomen taide-elämälle.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Suomen Taideyhdistys · Katso lisää »
Taidegrafiikka
Katsushika Hokusai, ''Fujivuori''. Taidegrafiikka on kuvataiteen laji, jossa tehdään taidetta käyttämällä erilaisia painotekniikoita.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Taidegrafiikka · Katso lisää »
Turun akatemia
Turun akatemian rakennus vuoden 1827 tulipalon jälkeen. Kuninkaallinen Turun Akatemia (nyk. Helsingin yliopisto) on Suomen ensimmäinen yliopisto, joka perustettiin Turkuun vuonna 1640.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Turun akatemia · Katso lisää »
Turun tuomiokirkko
Turun tuomiokirkko (ruots. Åbo domkyrka) on Suomen Turussa I kaupunginosassa Aurajoen rannalla sijaitseva, monessa vaiheessa rakennettu kivikirkko, joka on suurimmaksi osaksi keskiajalta.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Turun tuomiokirkko · Katso lisää »
Uusbarokki
Palais Garnier (1861–1874) on uusbarokin (Beaux-Arts) arkkitehtuurin kulmakiviä. Alferakin palatsi, Taganrog, Venäjä Christiansborgin linna, Kööpenhamina. Ludvig II:n rakentama palatsi, jonka esikuvana oli Versailles’n palatsi Pariisin lähistöllä. eurooppalaiseen uusbarokkityyliin. Helsingin luonnontieteellinen museo on harvinainen esimerkki uusbarokista Suomessa. Uusbarokki on huonekaluissa, taiteessa, arkkitehtuurissa ja kulttuurissa noin 1870–1900 (erityisesti 1880–1890) esiintynyt kertaustyyleihin kuuluva rakennus- ja sisustustyyli, joka ajallisesti sijoittui uusrenessanssin ja uusrokokoon väliin.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Uusbarokki · Katso lisää »
Valtion taidemuseo
Valtion taidemuseo oli vuosina 1990–2013 toiminut Suomen suurin taidemuseo.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Valtion taidemuseo · Katso lisää »
Väinölänniemi
Väinölänniemi, lempinimeltään Vänäri, on Kallaveden ympäröimä niemi ja perinteikäs kaupunkipuisto uimarantoineen ja urheilukenttineen Kuopion keskustan Väinölänniemen kaupunginosassa.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Väinölänniemi · Katso lisää »
Väinölänniemi (kaupunginosa)
Väinölänniemi yksi Kuopion keskustan kaupunginosista, joka on yleisemmin tunnettu tähän kaupunginosaan sijoittuvasta, Kallaveden ympäröimästä, kaupunginosalle nimen antaneesta Väinölänniemen niemestä (lempinimeltään Vänäri) uimarantoineen, urheilukenttineen ja puistoalueineen.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Väinölänniemi (kaupunginosa) · Katso lisää »
Walter Runeberg
Walter Magnus Runeberg (29. joulukuuta 1838 Porvoo – 23. joulukuuta 1920 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä, Fredrika ja J. L. Runebergin poika.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Walter Runeberg · Katso lisää »
Yrjö Liipola
Uuno Yrjö Gabriel Liipola (22. elokuuta 1881 Koski Tl – 26. maaliskuuta 1971 Koski Tl) oli suomalainen kuvanveistäjä.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja Yrjö Liipola · Katso lisää »
1954
Vuosi 1954 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.
Uusi!!: Pietari Brahen patsaat ja 1954 · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Luettelo Pietari Brahen muistomerkeistä, Pietari Brahen muistomerkit, Pietari Brahen patsaan luonnokset, Pietari Brahen patsaat ja muistomerkit, Pietari Brahen patsas.
