Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
9 suhteet: Abd-ul-Hamid II, Hampton Courtin palatsi, Hyväntekeväisyyden ritarikunta, Koraani, Medjidie-ritarikunta, Osmanien valtakunta, Osmanin ritarikunta, Tughra, 1882.
Abd-ul-Hamid II
Sulttaani Abdülhamid II (Abdul Hamid II tai Abd Al-Hamid II Khan Ghazi) (osmaniksi عبد الحميد ثانی) (22. syyskuuta 1842 – 10. helmikuuta 1918) oli Osmanien valtakunnan 34.
Uusi!!: Osmanien vaakuna ja Abd-ul-Hamid II · Katso lisää »
Hampton Courtin palatsi
Hampton Court Palacen läntinen julkisivu. Hampton Courtin palatsi on entinen kuninkaallinen palatsi Richmond upon Thamesissa Lounais-Lontoossa, Englannissa.
Uusi!!: Osmanien vaakuna ja Hampton Courtin palatsi · Katso lisää »
Hyväntekeväisyyden ritarikunta
Ritarikunnan tunnuksia Hyväntekeväisyyden ritarikunta oli Osmanivaltakunnassa jaettu kunnianosoitus.
Uusi!!: Osmanien vaakuna ja Hyväntekeväisyyden ritarikunta · Katso lisää »
Koraani
Birminghamin käsikirjoitus on maailman vanhin Koraanin katkelma. Se on ajoitettu 500-luvun loppuun tai 600-luvun alkupuolelle Koraani on islaminuskon pyhin teksti.
Uusi!!: Osmanien vaakuna ja Koraani · Katso lisää »
Medjidie-ritarikunta
Ritarikunnan tunnuksia Medjidie-ritarikunta oli Osmanivaltakunnassa jaettu kunnianosoitus.
Uusi!!: Osmanien vaakuna ja Medjidie-ritarikunta · Katso lisää »
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Uusi!!: Osmanien vaakuna ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »
Osmanin ritarikunta
Ritarikunnan tunnuksia Osmanin ritarikunta oli Osmanivaltakunnassa jaettu kunnianosoitus, joka perustettiin vuonna 1861 sulttaani Abd-ul-Azizin käskystä.
Uusi!!: Osmanien vaakuna ja Osmanin ritarikunta · Katso lisää »
Tughra
دائماً (Mahmūd Ḫān bīn Abdülhamid el-muẓaffer dāʾimā) Tughra (osmaniksi: طغرا tuğrâ) on sulttaanien käyttämä kalligrafinen monogrammi.
Uusi!!: Osmanien vaakuna ja Tughra · Katso lisää »
1882
Vuosi 1882 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Osmanien vaakuna ja 1882 · Katso lisää »
