Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
8 suhteet: Arabialainen kalligrafia, Bey, Kalligrafia, Monogrammi, Orhan I, Osmanien valtakunta, Osmaninturkki, Sulttaani.
Arabialainen kalligrafia
Arabialaista kalligrafiaa fajanssilaatoilla Wazir Khan -moskeijassa Lahoressa, Pakistanissa, rakennettu 1634-1635. Arabialainen kalligrafia on arabialaisia kirjaimia käyttävien kielten, kuten arabian, kaunokirjoitustaidetta.
Uusi!!: Tughra ja Arabialainen kalligrafia · Katso lisää »
Bey
Bey (turk. بك “Beik”, alb. bej, bos. beg, arab. بيه “Beyeh”, per. بیگ “Beyg” tai بگ “Beg”) on turkkilainen päällikön titteli, joka perinteisesti kuluu pienten heimoyhteisöjen johtajille.
Uusi!!: Tughra ja Bey · Katso lisää »
Kalligrafia
Georgialaista kalligrafiaa Kalligrafia eli korutekstaus tai kaunokirjoitustaide (muinaiskreikan sanasta ’kaunokirjoitus’ Airas et al. 1996, s. 13–17. Työtasoksi ihanteellinen on vähintään A2-kokoinen piirustuslauta, jonka voi kallistaa 40–60 asteen kulmaan. Tällöin kirjoittava käsi voi levätä alustalla ja työ saadaan lähelle silmien korkeutta. Kirjoittavan käden alla voi pitää suojapaperia. Istuimen tulee olla oikealla korkeudella lattiaan ja työtasoon nähden, jotta istuma-asento on rento. Valon pitää olla riittävä, mutta ei häikäisevä. Valon suunta on yläviistosta ja tekijän kätisyydestä riippuen sellainen, että käsi ei varjosta tekstiä. Brausen 3-millinen suora tasaterä Kalligrafiassa yleisimmin käytetty kirjoitusväline on tasaterä, joka tuottaa leveitä ja kapeita viivoja vetojen suunnan ja terän asennon mukaisesti. Terä kiinnitetään kynänvarteen. Eri valmistajien terät edellyttävät usein erilaista kirjoitustekniikkaa, sillä niiden leikkaus, jäykkyys ja rakenne eroavat toisistaan. Terä voi olla suora tai viistottu kirjoittajan kätisyyden mukaan. Terän huolellinen puhdistaminen on tärkeää. Siveltimilläkin voi kirjoittaa, ja itämaisessa kalligrafiassa sivellin onkin käytetyin kirjoitusväline. Itämaiset paksut kalligrafiasiveltimet eivät kuitenkaan sovellu länsimaisen kirjaimiston kirjoittamiseen. Myös täytekyniä ja kalligrafeille sopivia huopakyniä käytetään. Kynä tai sivellin kastetaan musteeseen tai tussiin, jotka vaihtelevat peittävyydeltään ja juoksevuudeltaan. Oikeanlainen paperi on valmiin työn kannalta tärkeä, sillä se luo työlle tunnelman värisävyllään, pintarakenteellaan, paksuudellaan, taipuisuudellaan ja läpinäkyvyydellään. Kalligrafiaan parhaiten sopivat paperit ovat käsityönä pellava- tai puuvillalumpusta valmistettuja. Erityyppiset paperit vaihtelevat imukyvyn ja pinnan karheuden suhteen, ja valinta niiden välillä riippuu usein taiteilijan omista mieltymyksistä.
Uusi!!: Tughra ja Kalligrafia · Katso lisää »
Monogrammi
Kustaa V:n kuninkaallinen monogrammi. Baseball-joukkue New York Yankeesin monogrammilogo. Monogrammi (kreikan sanoista μόνος, monos, yksittäinen ja γράμμα, grámma, kirjain) eli nimikirjainsommitelma on kirjaimia yhdistelemällä luotu symboli.
Uusi!!: Tughra ja Monogrammi · Katso lisää »
Orhan I
Sulttaani Orhan I Orhan I:n valloitukset Orhan I (hallitsi 1324–1359) oli Osmanien valtakunnan (Osmanlin heimon) järjestyksessä toinen bey.
Uusi!!: Tughra ja Orhan I · Katso lisää »
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Uusi!!: Tughra ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »
Osmaninturkki
Osmaninturkki (turkiksi: Osmanlıca eli Osmanlı Türkçesi, osmaniksi: لسان عثمانی lisân-ı Osmânî) on Turkin vanhempi kirjakieli Osmanien valtakunnan ajalta.
Uusi!!: Tughra ja Osmaninturkki · Katso lisää »
Sulttaani
Hussein Kamel Sulttaani on islamilaisessa maailmassa käytetty hallitsijan arvonimi.
Uusi!!: Tughra ja Sulttaani · Katso lisää »
