Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
46 suhteet: Alcor, Algol, Astrofysiikka, Astrometrinen kaksoistähti, Astronominen yksikkö, Castor (tähti), Cygnus X-1, Doppler-ilmiö, Eksoplaneetta, Elinkelpoinen planeetta, Ellipsirata, Erillinen kaksoistähti, Fotometria, Interferometri, Kaksoistähden kehitys, Kaukoputki, Kolmen kappaleen probleema, Kosketuskaksoistähti, Luettelo kaksoistähdistä, Maa, Massa, Mizar, Musta aukko, Neutronitähti, Optinen kaksoistähti, Otava (tähtikuvio), Painovoima, Pimennysmuuttuja, Planeetta, Planeettakuntien synty, Protoplanetaarinen kiekko, Puolikontaktikaksoistähti, Sirius, Spektri, Spektroskooppinen kaksoistähti, Spektroskopia, Tähdenpeitto, Tähti, Tähtijärjestelmä, Tähtitieteilijä, Täpläinterferometria, Tolmanin–Oppenheimerin–Volkoffin raja, William Herschel, Zeta Cancri, 1780, 1802.
Alcor
Alcor ("ratsastaja") (80 Ursae Majoris) on Ison Karhun tähdistössä oleva himmeä tähti, joka on lähellä kirkasta Mizaria.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Alcor · Katso lisää »
Algol
Algol tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Algol · Katso lisää »
Astrofysiikka
Astrofysiikka on tähtitieteen haara, joka tutkii teoreettisesti sekä havaintoja tekemällä taivaankappaleiden fysikaalisia ominaisuuksia ja kemiallisia koostumuksia.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Astrofysiikka · Katso lisää »
Astrometrinen kaksoistähti
Astrometrinen kaksoistähti on kaksoistähti, jossa toista tähdistä ei pysty suoraan havainnoimaan vaan sen olemassaolo pitää päätellä.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Astrometrinen kaksoistähti · Katso lisää »
Astronominen yksikkö
apheli ''apoapsis'') kilometrin välillä kiertoratansa eri pisteissä. Kuva ei ole mittakaavassa ja elliptisyyttä on liioiteltu. Astronominen yksikkö eli tähtitieteellinen yksikkö (lyhenne au, aiemmin AU) on alkuperäisen määritelmän mukaan Maan keskietäisyys Auringosta, joka on noin 149,6 miljoonaa kilometriä.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Astronominen yksikkö · Katso lisää »
Castor (tähti)
Castor ja Kaksoset tähtikartassa Castor (α Geminorum) on kuudesta komponentista muodostuva tähti Kaksosten tähdistössä.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Castor (tähti) · Katso lisää »
Cygnus X-1
Cygnus X-1 eli Joutsen X-1 (usein lyhennetty muotoon Cyg X-1) on Joutsenen tähdistön suunnalla, noin 7200 https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/ensimmainen-koskaan-loydetty-musta-aukko-pyorii-lahes-valon-nopeudella-ja-on-50-raskaampi-kuin-luultiin/ac730664-97ec-4d14-b179-073f73dc8518 valovuoden päässä sijaitseva voimakas röntgenlähde, jonka uskotaan olevan musta aukko.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Cygnus X-1 · Katso lisää »
Doppler-ilmiö
Aaltoliikkeen aiheuttava lähde siirtyy kuvassa vasemmalle. Taajuus on lähteen vasemmalla puolella suurempi kuin oikealla puolella. Doppler-ilmiö on aaltoliikkeen taajuudessa, vaiheessa tai aallonpituudessa tapahtuva näennäinen muutos, joka johtuu aaltojen lähteen ja havaitsijan liikkeestä toisiinsa nähden.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Doppler-ilmiö · Katso lisää »
Eksoplaneetta
Hubblen ottama kuva Fomalhaut b -eksoplaneetasta kiertämässä Fomalhaut-tähteä Eksoplaneetta on aurinkokuntamme ulkopuolella sijaitseva eli ekstrasolaarinen planeetta.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Eksoplaneetta · Katso lisää »
Elinkelpoinen planeetta
Maa on varmasti elinkelpoinen planeetta, sillä me olemme kaikki eliöitä, ja asumme kaikki Maassa. Sen pinnan lämpötila on elämälle sopiva, ja siinä on riittävä määrä vettä. Elinkelpoisena planeettana pidetään planeettaa, jolla voi esiintyä jonkinlaista elämää.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Elinkelpoinen planeetta · Katso lisää »
Ellipsirata
Aurinkoa (A) kiertävän planeetan (B) ja komeetan (C) radat. eksentrisyyksiä. Erilaisia liikeratoja gravitaatiokentässä. Yläoikealla ellipsirata. Siinä keskusmassaa ympäröivä potentiaalikuoppa kuvaa kappaleen potentiaalienergiaa sen ollessa eri etäisyyksillä keskuskappaleesta, ja sen liike-energia ellipsiradalla on kuvattu punaisella. Liike-energia pienenee Keplerin lakien mukaisesti, kun kappale etääntyy keskuskappaleesta ja sen nopeus pienenee. Se muuttuu tällöin gravitaatiokentän potentiaalienergiaksi, joka kuitenkin muuttuu takaisin kappaleen liike-energiaksi, kun se jälleen lähestyy keskuskappaletta. Ellipsirata on soikea rata, jossa jokin kappale kiertää toista kappaletta pitkin ellipsiä, jolla on tietty eksentrisyys eli soikeus.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Ellipsirata · Katso lisää »
Erillinen kaksoistähti
Erillinen kaksoistähti ja Rochen pinta Erillinen kaksoistähti on lähekkäinen tai kaukainen kaksoistähti, jossa tähtien välillä ei ole minkäänlaista kosketusta tai tapahdu suurta massansiirtoa, koska tähdistä kumpikaan ei kosketa Rochen pintaa.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Erillinen kaksoistähti · Katso lisää »
Fotometria
Fotometria on optiikan osa-alue, jossa tutkitaan valonlähteisiin ja niiden valaisemiin pintoihin liittyviä suureita.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Fotometria · Katso lisää »
Interferometri
Michelsonin interferometri Interferometri on optiikassa laite, joka yhdistää kahdesta eri lähteestä tulevat valoaallot tai muut aallot yhdeksi kuvaksi eli interferenssikuvioksi.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Interferometri · Katso lisää »
Kaksoistähden kehitys
Kaksoistähden kehitys: useimmat yksittäiset tähdet kehittyvät siten, että kun vety loppuu niiden ytimestä, ne kirkastuvat punaisiksi jättiläisiksi.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Kaksoistähden kehitys · Katso lisää »
Kaukoputki
Kaukoputki on optinen laite, jonka tarkoitus on tuottaa silmälle lähikuva kauempana olevasta kohteesta.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Kaukoputki · Katso lisää »
Kolmen kappaleen probleema
Kolmen kappaleen probleemasta voidaan fysiikassa puhua kahdessa eri merkityksessä.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Kolmen kappaleen probleema · Katso lisää »
Kosketuskaksoistähti
Kosketuskaksoistähden kaavio Kosketuskaksoistähti eli kontaktikaksoistähti on kaksoistähti, jonka toisiaan kiertävät tähdet ovat niin lähekkäin, että niiden pinnat koskettavat toisiaan.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Kosketuskaksoistähti · Katso lisää »
Luettelo kaksoistähdistä
Luetteloon kaksoistähdistä on koottu tietoja kaksoistähdistä, joita on huomattava osa kaikista tähdistä.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Luettelo kaksoistähdistä · Katso lisää »
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Maa · Katso lisää »
Massa
Kilogramman prototyypin yhdysvaltalainen kopio (tunnus K4) Massa (tunnus m) on fysiikan perussuure, joka kuvaa toisaalta kappaleen hitautta voiman vaikuttaessa siihen, toisaalta kappaleen kykyä tuntea ja aiheuttaa gravitaatiovoimia.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Massa · Katso lisää »
Mizar
Zeta Ursae Majoris (ζ UMa / ζ Ursae Majoris) eli Mizar lienee tunnetuin Otavan tähdistä.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Mizar · Katso lisää »
Musta aukko
alt.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Musta aukko · Katso lisää »
Neutronitähti
Neutronitähden valkealla merkitty kuori on kiinteää ainetta ja sinisellä merkitty ydin koostunee raskaasta supranesteestä. Neutronitähti on painovoiman vaikutuksesta kokoon luhistunut tähti, joka koostuu pääasiassa neutroneista.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Neutronitähti · Katso lisää »
Optinen kaksoistähti
Optinen kaksoistähti tarkoittaa tähtiparia, joka taivaalta tai kaukoputkesta katsottaessa näyttää muodostavan kaksoistähden ja joilla näyttää olevan jotakuinkin samanlainen kirkkaus (ts. molemmat tähdet näyttävät olevan hyvin lähellä toisiaan ja vaikuttavat olevan suunnilleen yhtä kirkkaita) mutta jotka todellisuudessa sijaitsevatkin hyvin kaukana toisistaan.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Optinen kaksoistähti · Katso lisää »
Otava (tähtikuvio)
Otavan tähtiä Otava on Ison karhun seitsemän näkyvimmän tähden muodostama kauhaa muistuttava tähtikuvio.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Otava (tähtikuvio) · Katso lisää »
Painovoima
Matalalla kiertoradalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti. Painovoima eli gravitaatio on luonnonilmiö, joka saa kaikki massalliset kappaleet vetämään toisiaan puoleensa.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Painovoima · Katso lisää »
Pimennysmuuttuja
Pimennysmuuttujassa on kaksi tähteä, jotka vuorotellen pimentävät toisensa. Alla näkyy tähden säteilemää valoa kuvaava valokäyrä. Pimennysmuuttujat ovat muuttuvia tähtiä ja kaksoistähtiä, joiden kirkkaus vaihtelee komponenttien vuoroin peittäessä toisensa Maasta katsottuna.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Pimennysmuuttuja · Katso lisää »
Planeetta
Aurinkokuntamme planeetat. Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä taivaankappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaaleista.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Planeetta · Katso lisää »
Planeettakuntien synty
Aurinkokunta on 4,6 miljardia vuotta vanha planeettakunta. Kuvan mittasuhteet eivät ole todenmukaiset. Planeettakunnat syntyvät tähdeksi supistuvan tähtienvälisen kaasu- ja pölypilven siitä osasta, joka ei ehdi romahtaa tähdeksi, vaan jää keskipakoisvoiman takia kiertämään syntynyttä alkutähteä, prototähteä.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Planeettakuntien synty · Katso lisää »
Protoplanetaarinen kiekko
Viitattu.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Protoplanetaarinen kiekko · Katso lisää »
Puolikontaktikaksoistähti
Puolikontaktikaksoistähti Puolikontaktikaksoistähti on lähekkäinen kaksoistähti, jossa toinen tähti täyttää Rochen pinnan ja on pisaramainen tai munamainen muodoltaan.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Puolikontaktikaksoistähti · Katso lisää »
Sirius
Sirius (α Canis Majoris, α CMa) Ison koiran tähdistössä on Maasta katsoen tähtitaivaan kirkkain tähti.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Sirius · Katso lisää »
Spektri
Kiinteä valonlähde (A) säteilee jatkuvan spektrin 1). Hehkuva kaasu (B) säteilee kirkasviivaisen emissiospektrin (2), ja kiinteästä valonlähteestä hehkuvan kaasun läpi tuleva valo säteilee absorptioviivaspektrin (3), jossa on tummia imeytymisviivoja jatkuvan spektrin päällä. Jatkuva spektri Raudan (Fe) emissioviivaspektri. Muutaman alkuaineen absorptioviivaspektri. Spektri eli kirjo tarkoittaa yleisesti havaitun suureen jakautumista komponentteihin taajuuden tai energian suhteen.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Spektri · Katso lisää »
Spektroskooppinen kaksoistähti
kaksoistähden spektri. Ainoastaan kirkkaamman tähden spektri näkyy. Tähti kiertää painopistettä, sen nopeus muuttuu, mikä näkyy spektrissä Dopplerin ilmiönä. Keskustähden ajoittainen etääntyminen katsojasta näkyy punasiirtymänä, jossa tähden kaasukehästä lähteneet spektriviivat liikkuvat punaiseen päin. Spektroskooppinen kaksoistähti näyttää yhdeltä tähdeltä, mutta sen spektrissä näkyy merkkejä kahdesta toisiaan kiertävästä tähdestä.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Spektroskooppinen kaksoistähti · Katso lisää »
Spektroskopia
Auringon näkyvän valon spektri, jossa erottuvat Fraunhoferin viivat tummina pystyraitoina. Spektroskopia on menetelmä, jolla analysoidaan tutkittavasta kohteesta vastaanotettua säteilyä, esimerkiksi valoa.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Spektroskopia · Katso lisää »
Tähdenpeitto
Hieman aikaisemmin Kuun peitossa ollut Aldebaran 29. heinäkuuta 1997. Ilmiö ei näkynyt Suomessa. Tähdenpeitto eli okkultaatio syntyy, kun kirkas tähti peittyy Kuun tai planeetan taakse.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Tähdenpeitto · Katso lisää »
Tähti
Kokovertailu eri tähtiluokista, Aurinko on G-luokan tähti. Tähti on omavaloinen, yleensä pallomainen ja kaasumainen taivaankappale.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Tähti · Katso lisää »
Tähtijärjestelmä
Tähtijärjestelmä on useamman tähden muodostama kaksoistähti, kolmoistähti, nelostähti ja niin edelleen.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Tähtijärjestelmä · Katso lisää »
Tähtitieteilijä
Johannes Vermeer, ''Tähtitieteilijä'', 1668. Tähtitieteilijä eli astronomi (ja etenkin englanninkielisessä kirjallisuudessa myös astrofyysikko) on yleisnimitys tutkijalle, joka on erikoistunut tähtitieteeseen tai kosmologiaan eli tutkii (Maan ulkopuolista) avaruutta, kuten Aurinkoa, planeettoja, tähtiä, galakseja, tähtienvälistä ainetta tai maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa, sekä näihin liittyviä fysikaalisia prosesseja.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Tähtitieteilijä · Katso lisää »
Täpläinterferometria
Täpläinterferometria on tähtitieteessä menetelmä, jolla parannetaan kaukoputken tarkkuutta poistamalla ilmakehän aiheuttama häiriö.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Täpläinterferometria · Katso lisää »
Tolmanin–Oppenheimerin–Volkoffin raja
Tolmanin–Oppenheimerin–Volkoffin raja on neutronitähtien massan teoreettinen yläraja.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Tolmanin–Oppenheimerin–Volkoffin raja · Katso lisää »
William Herschel
Herschelin 12-metrinen kaukoputki. Frederick William Herschel (Friedrich Wilhelm, 15. marraskuuta 1738 – 25. elokuuta 1822) oli saksalaissyntyinen englantilainen tähtitieteilijä ja säveltäjä.
Uusi!!: Kaksoistähti ja William Herschel · Katso lisää »
Zeta Cancri
Zeta Cancri (ζ Cancri /ζ Cnc) eli Tegmine, Tegmen tai Tegmeni on moninkertainen tähti Kravun tähtikuviossa noin 84 valovuoden päässä.
Uusi!!: Kaksoistähti ja Zeta Cancri · Katso lisää »
1780
Ei kuvausta.
Uusi!!: Kaksoistähti ja 1780 · Katso lisää »
1802
Ei kuvausta.
Uusi!!: Kaksoistähti ja 1802 · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Kaksoistähdet, Kolmoistähti, Moninkertainen tähti, Nelinkertainen tähti, Nelostähti.
