Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
30 suhteet: Aalto, Alusvesi, Diffuusio, Fosforipitoisuus (limnologia), Happamuus, Happikato, Happipitoisuus (limnologia), Harppauskerros, Humus, Humusjärvi, Lauhkea vyöhyke, Lämpötila, Levä, Leveyspiiri, Liuos, Meri, Merivesi, Merivirta, Meromiktia, Noste, Painovoima, Päällysvesi, Rehevöityminen, Suolaisuus, Talvikerrostuneisuus, Täyskierto, Tiheys, Vesi, Vesistö, Yhteyttäminen.
Aalto
Hokusai, ''Suuri aalto Kanagawan edustalla'', noin 1830. Pinta-aaltoja. Aallonmerkkejä rantavedessä. Aalto, yleisemmin aallokko, on vedessä tapahtuva aaltoliike.
Uusi!!: Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) ja Aalto · Katso lisää »
Alusvesi
Alusvesi on kesällä järvissä harppauskerroksen alapuolella olevaa vettä.
Uusi!!: Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) ja Alusvesi · Katso lisää »
Diffuusio
Diffuusio vesilasissa. Vasemmanpuolisessa lasissa kaikki partikkelit ovat lähekkäin lasin yläreunassa. Oikeanpuolisessa lasissa näkyy, miten ne diffuusion myötä ovat sekoittuneet tasaisesti koko lasiin. Diffuusio on ilmiö, jossa molekyylit pyrkivät siirtymään väkevämmästä pitoisuudesta laimeampaan tasoittaen mahdolliset pitoisuuserot ajan mittaan.
Uusi!!: Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) ja Diffuusio · Katso lisää »
Fosforipitoisuus (limnologia)
Fosforipitoisuus on vesistöjen tutkimuksessa yksi luonnonveden ominaisuutta ilmaiseva suure, jolla pyritään selvittämään vesistön eliöiden ravintotilannetta.
Uusi!!: Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) ja Fosforipitoisuus (limnologia) · Katso lisää »
Happamuus
Happamuus tarkoittaa positiivisten vetyionien (H+) (protonien) aktiivisuutta liuoksessa.
Uusi!!: Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) ja Happamuus · Katso lisää »
Happikato
Happikato eli anoksia on tila, jossa happea on niin vähän, että korkeammat elämänmuodot eivät menesty.
Uusi!!: Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) ja Happikato · Katso lisää »
Happipitoisuus (limnologia)
Happipitoisuus on vesistöjen tutkimuksessa yksi luonnonveden ominaisuutta ilmaiseva suure, jolla pyritään selvittämään vesistön hydrologista ja ekologista tilaa.
Uusi!!: Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) ja Happipitoisuus (limnologia) · Katso lisää »
Harppauskerros
Halokliini näkyy suolapitoisuuden käyrässä. Harppauskerros, välivesi eli metalimnion, on kerrostuneessa vedessä oleva vesimassojen välinen vaihettumisvyöhyke.
Uusi!!: Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) ja Harppauskerros · Katso lisää »
Humus
Humusta. Humus (lat.
Uusi!!: Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) ja Humus · Katso lisää »
Humusjärvi
Kainuun Puolangalla sijaitsevien Peuralammien suurin vesiallas. Suomalaiset suolammet ovat dystrofisia. Dystrofinen lampi Puolan Bielawan luonnonpuistossa. Länsi-Tasmaniassa Australiassa virtaavan Gordonjoen vesi on humusaineen värjäämä. Humusjärvi eli dystrofinen järvi tarkoittaa jokea, järveä tai suota, jonka veden väri on ruskea ja joka siten sisältää humuksesta lähtenyttä humusainetta.
Uusi!!: Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) ja Humusjärvi · Katso lisää »
Lauhkea vyöhyke
Lauhkeat vyöhykkeet vihreällä ja violetilla värillä korostettuna. Lauhkea vyöhyke on maapallon ilmastovyöhyke subtrooppisen ja kylmän vyöhykkeen välillä, suunnilleen 40.
Uusi!!: Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) ja Lauhkea vyöhyke · Katso lisää »
Lämpötila
lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.
Uusi!!: Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) ja Lämpötila · Katso lisää »
Levä
Rakkohauru ja sahahauru kuuluvat kromalveolaatteihin. Levä on yhteisnimitys ryhmälle melko alkeellisia aitotumaisia yksi- ja monisoluisia eliöitä, joille yhteistä on, että ne kaikki yhteyttävät eli kykenevät fotosynteesiin.
Uusi!!: Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) ja Levä · Katso lisää »
Leveyspiiri
maailmankartassa ovat leveyspiirejä. Kuvassa päiväntasaajan lisäksi 30° ja 60° leveyspiirit. Leveyspiiri eli paralleelipiiri on maapallon kiertävä päiväntasaajan suuntainen piiri.
Uusi!!: Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) ja Leveyspiiri · Katso lisää »
Liuos
vettä sekoittamalla saadaan aikaan liuos suolahapoksi Liuos on seos jossa kaksi tai useampia aineita on sekoittunut toisiinsa muodostaen yhtenäisen faasin.
Uusi!!: Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) ja Liuos · Katso lisää »
Meri
Färsaarten lähistöllä. Meri on mantereiden ympärillä oleva laaja ja yhtenäinen suolavesikerros, joka peittää noin 381 miljoonaa neliökilometriä eli 70,8 prosenttia maapallon pinta-alasta.
Uusi!!: Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) ja Meri · Katso lisää »
Merivesi
Kuohuvaa merivettä Merivesi on suolapitoista vettä valtamerissä ja reunamerissä.
Uusi!!: Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) ja Merivesi · Katso lisää »
Merivirta
Pintamerivirtojen kartta vuodelta 1943. Merivirta on valtameressä tapahtuva virtaus, jossa pintavesi liikkuu eteenpäin tai pintavesi liikkuu pystyvirtauksena painuen alaspäin.
Uusi!!: Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) ja Merivirta · Katso lisää »
Meromiktia
Pakasaivo Muoniossa. Vähä-Pitkusta Somerolla. Meromiktia on tilanne, jossa järven alusvesikerros on pysyvästi sekoittumaton eikä osallistu järven joka keväiseen ja syksyiseen täyskiertoon.
Uusi!!: Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) ja Meromiktia · Katso lisää »
Noste
Objektiin vaikuttavat voimat Noste on kappaletta ympäröivän väliaineen staattisen paineen kappaleeseen kohdistama voima.
Uusi!!: Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) ja Noste · Katso lisää »
Painovoima
Matalalla kiertoradalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti. Painovoima eli gravitaatio on luonnonilmiö, joka saa kaikki massalliset kappaleet vetämään toisiaan puoleensa.
Uusi!!: Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) ja Painovoima · Katso lisää »
Päällysvesi
Päällysvesi on jonkin vesialtaan harppauskerroksen yläpuolella olevaa vettä.
Uusi!!: Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) ja Päällysvesi · Katso lisää »
Rehevöityminen
Liiallinen lannoittaminen johtaa ravinteet vesistöihin, mikä rehevöittää järviä ja jokia. Rehevöitymisellä tarkoitetaan kasvillisuuden liiallisen ravinnesaannin aikaansaamaa perustuotannon lisääntymistä.
Uusi!!: Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) ja Rehevöityminen · Katso lisää »
Suolaisuus
Valtamerten pintasuolaisuus Suolaisuus eli saliniteetti (tunnus S) tarkoittaa veden suolapitoisuutta.
Uusi!!: Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) ja Suolaisuus · Katso lisää »
Talvikerrostuneisuus
Makea vesi on tiheimmillään noin 4°C lämpötilassa.
Uusi!!: Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) ja Talvikerrostuneisuus · Katso lisää »
Täyskierto
Täyskierto tarkoittaa keväällä ja syksyllä tapahtuvaa koko vesirungon sekoittumista pinnasta pohjaan.
Uusi!!: Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) ja Täyskierto · Katso lisää »
Tiheys
Tiheys on suure/määrä, joka ilmaisee kappaleen massan suhteessa sen tilavuuteen.
Uusi!!: Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) ja Tiheys · Katso lisää »
Vesi
Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.
Uusi!!: Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) ja Vesi · Katso lisää »
Vesistö
Kokemäenjoen vesistö. Vesistö tai vesistöalue on valuma-alue, jonka vedet purkautuvat saman pisteen kautta mereen.
Uusi!!: Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) ja Vesistö · Katso lisää »
Yhteyttäminen
Yhteyttäminen tarkoittaa eliöissä tapahtuvaa energian sitomista orgaanisten yhdisteiden sidoksiin.
Uusi!!: Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) ja Yhteyttäminen · Katso lisää »
