72 suhteet: Alkoholijuoma, Amalgaami, Bensiini, Biokemia, Dipolimomentti, Elektrolyytti, Elohopea, Emulsio, Etanoli, Faasi, Happi, Happo, Heksaani, Hiili, Hiilidioksidi, Hiilihappo, Hiilivedyt, Ilma, Ioni, Jalokaasut, Kaasu, Kahvi, Kalium, Kemia, Kemiallinen reaktio, Kiehumispiste, Kiinteä olomuoto, Kolloidi, Konsentraatio, Kulta, Kylläisyys (kemia), Liukeneminen, Liukoisuus, Liuotin, Maaöljy, Maito, Merivesi, Metalli, Metalliseos, Mikroskooppi, Natriumkloridi, Neste, Oksoniumioni, Olomuoto, Palladium, Parafiini, Polttoöljy, Poolisuus, Pronssi, Proteiini, ..., Rasva, Rauta, Sakkaroosi, Seos, Sironta, Sokerit, Sulamispiste, Suodatus, Suola, Suolahappo, Suspensio, Teräs, Typpi, Urea, Valo, Verensokeri, Vesi, Vety, Vetykarbonaatti, Vetykloridi, Vetysidos, Virvoitusjuoma. Laajenna indeksi (22 lisää) »
Alkoholijuoma
Valikoima alkoholijuomia: punaviiniä, viskiä, olutta, kuohuviiniä, likööriä. Alkoholijuoma eli väkijuoma on etanolia sisältävä juoma.
Uusi!!: Liuos ja Alkoholijuoma · Katso lisää »
Amalgaami
Argueriitti on luonnossa esiintyvä hopean ja elohopean muodostama amalgaami. Amalgaami on elohopean muiden metallien kanssa muodostama metalliseos.
Uusi!!: Liuos ja Amalgaami · Katso lisää »
Bensiini
Bensiiniasema Bensiini on satojen eri hiilivetyjen seos, jota käytetään pääasiassa autojen, mutta myös liikuteltavien työkalujen, kuten ruohonleikkureiden ja moottorisahojen voimanlähteinä käytettävissä polttomoottoreissa polttoaineena sekä rasvojen ja öljyjen uutos- ja liuotinaineena.
Uusi!!: Liuos ja Bensiini · Katso lisää »
Biokemia
Biokemia on eliöiden kemiallista rakennetta ja niissä tapahtuvia kemiallisia muutoksia tutkiva luonnontieteen haara.
Uusi!!: Liuos ja Biokemia · Katso lisää »
Dipolimomentti
Dipolimomentti voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Liuos ja Dipolimomentti · Katso lisää »
Elektrolyytti
Elektrolyytti on aine, joka johonkin liuottimeen (esimerkiksi veteen) liuenneena tai sulassa tilassa johtaa sähköä ja joka voidaan hajottaa sähkövirralla kemiallisesti.
Uusi!!: Liuos ja Elektrolyytti · Katso lisää »
Elohopea
Elohopea on raskas metallinen alkuaine.
Uusi!!: Liuos ja Elohopea · Katso lisää »
Emulsio
Emulsio on kahden luonnostaan toisiinsa sekoittumattoman nesteen, kuten veden ja ruokaöljyn, seos.
Uusi!!: Liuos ja Emulsio · Katso lisää »
Etanoli
Kieli.
Uusi!!: Liuos ja Etanoli · Katso lisää »
Faasi
Lasi, ilma, jää ja juoma muodostavat kukin oman faasinsa Faasi eli olomuotoalue on systeemin homogeeninen osa-alue, jota erottaa rajapinta toisesta faasista.
Uusi!!: Liuos ja Faasi · Katso lisää »
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Uusi!!: Liuos ja Happi · Katso lisää »
Happo
Rikkihappo on yksi tunnetuimmista hapoista. Happo on kemiassa aine, joka luovuttaa positiivisia vetyioneja tai joka vastaanottaa elektroniparin.
Uusi!!: Liuos ja Happo · Katso lisää »
Heksaani
Helposti syttyvä Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Heksaani eli n-heksaani (C6H14) on 6-hiilinen suoraketjuinen alkaani.
Uusi!!: Liuos ja Heksaani · Katso lisää »
Hiili
Hiiliatomin esitys Bohrin atomimallin mukaisesti. Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.
Uusi!!: Liuos ja Hiili · Katso lisää »
Hiilidioksidi
272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.
Uusi!!: Liuos ja Hiilidioksidi · Katso lisää »
Hiilihappo
Hiilihappo on veden ja hiilidioksidin muodostama yhdiste.
Uusi!!: Liuos ja Hiilihappo · Katso lisää »
Hiilivedyt
Maaöljy on erilaisten hiilivetyjen seos. Hiilivety on orgaaninen yhdiste, joka koostuu vain hiilestä ja vedystä.
Uusi!!: Liuos ja Hiilivedyt · Katso lisää »
Ilma
prekambrikauden lopulla. Ilma on useiden eri kaasujen seos, joka muodostaa Maan ilmakehän.
Uusi!!: Liuos ja Ilma · Katso lisää »
Ioni
Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.
Uusi!!: Liuos ja Ioni · Katso lisää »
Jalokaasut
Geisslerin putkessa oranssia valoa. Jalokaasut ovat alkuaineita, joilla on uloimmalla elektronikuorellaan täysi oktetti, pois lukien helium, jonka ainoalle elektronikuorelle sopii vain kaksi elektronia.
Uusi!!: Liuos ja Jalokaasut · Katso lisää »
Kaasu
Olomuodot Kaasu on yksi aineen olomuodoista.
Uusi!!: Liuos ja Kaasu · Katso lisää »
Kahvi
Kuppi mustaa kahvia. Kahvi on kahvipensaan paahdetuista ja jauhetuista pavuista uuttamalla valmistettu, useimmiten kuumana juotava nautintoaine.
Uusi!!: Liuos ja Kahvi · Katso lisää »
Kalium
Kalium on alkuaine sekä ihmiselle välttämätön kivennäisaine, jonka kemiallinen merkki on K, järjestysluku 19 ja CAS-numero 7440-09-7.
Uusi!!: Liuos ja Kalium · Katso lisää »
Kemia
Kemia on aineen koostumusta, ominaisuuksia ja muuttumista tutkiva tiede.
Uusi!!: Liuos ja Kemia · Katso lisää »
Kemiallinen reaktio
Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien ja molekyylien elektronijakaumat muuttuvat, ja yleensä sidoksia syntyy tai katkeaa.
Uusi!!: Liuos ja Kemiallinen reaktio · Katso lisää »
Kiehumispiste
Kiehuvaa vettä. Kiehumispiste on se lämpötila, jossa nesteen höyrynpaine on yhtä suuri kuin nesteeseen kiehumiskohdassa kohdistuva kokonaispaine.
Uusi!!: Liuos ja Kiehumispiste · Katso lisää »
Kiinteä olomuoto
Olomuodot ja niiden väliset muutokset Kiinteä olomuoto on aineen olomuoto, jossa sillä on määrätty tilavuus ja muoto, ja se vastustaa voiman aiheuttamia muodonmuutoksia.
Uusi!!: Liuos ja Kiinteä olomuoto · Katso lisää »
Kolloidi
Kolloidi tai kolloidinen dispersio (kreik. kollodes.
Uusi!!: Liuos ja Kolloidi · Katso lisää »
Konsentraatio
Konsentraatio eli molaarisuus (tunnus c) on erityisesti kemiassa käytetty suure, joka ilmoittaa liuenneen aineen pitoisuuden liuoksessa.
Uusi!!: Liuos ja Konsentraatio · Katso lisää »
Kulta
Kultahippuja Kaliforniasta (yllä) ja Australiasta (alla) Kulta on alkuaine, joka kuuluu metallien ryhmään.
Uusi!!: Liuos ja Kulta · Katso lisää »
Kylläisyys (kemia)
Liuos on kylläinen, kun liuotettavaa ainetta ei tietyssä lämpötilassa enää liukene siihen.
Uusi!!: Liuos ja Kylläisyys (kemia) · Katso lisää »
Liukeneminen
Ruokasuola, natriumkloridi, liukenee hyvin veteen. Suola on liukeneva aine ja vesi liuotin. Kulta, joka on aikoinaan ollut liuenneena kuutiolliseen pyriittikiteeseen, on jäänyt jäljelle, kun pyriitti on liuennut virtaavaan veteen. Kiven keskuksessa näkyy edelleen osa alkuperäisestä pyriittikiteestä. Liukeneminen on tapahtuma, jossa liukeneva aine sekoittuu liuottimeen siten, että syntyy liuos.
Uusi!!: Liuos ja Liukeneminen · Katso lisää »
Liukoisuus
Liukoisuus ilmoittaa liuenneen aineen määrän kyseisessä kylläisessä liuoksessa tietyssä lämpötilassa.
Uusi!!: Liuos ja Liukoisuus · Katso lisää »
Liuotin
Liuotin on mikä tahansa aine, johon joko kiinteä aine, neste tai kaasu voi liueta.
Uusi!!: Liuos ja Liuotin · Katso lisää »
Maaöljy
Öljypumppu. Maaöljy eli raakaöljy tai vuoriöljy, joskus myös yksinkertaisesti öljy, on maaperässä muinaisista eliöistä muodostunut hiilivetyjen seos.
Uusi!!: Liuos ja Maaöljy · Katso lisää »
Maito
Maitoa lasissa. Maito on nisäkäsnaaraiden maitorauhasista erittyvää valkoista ravintonestettä.
Uusi!!: Liuos ja Maito · Katso lisää »
Merivesi
Kuohuvaa merivettä Merivesi on suolapitoista vettä valtamerissä ja reunamerissä.
Uusi!!: Liuos ja Merivesi · Katso lisää »
Metalli
Yttriummetallia Sulaa rautaa Rautajauhetta valaa muotteihin. Alkuaineryhmänä metallit ovat alkuaineita, joilla on useita seuraavista, epämetalleista poikkeavia ominaisuuksia.
Uusi!!: Liuos ja Metalli · Katso lisää »
Metalliseos
Teräsvaijeria - teräs on raudan ja hiilen metalliseos. Metalliseos eli lejeerinki on vähintään yhden metallin ja yhden tai useamman muun alkuaineen seos, jolla on metalliset ominaisuudet.
Uusi!!: Liuos ja Metalliseos · Katso lisää »
Mikroskooppi
Mikroskooppi vuodelta 1751 Mikroskooppi (kreikasta: mikrós.
Uusi!!: Liuos ja Mikroskooppi · Katso lisää »
Natriumkloridi
Suolarakeita Suolakide Viitattu.
Uusi!!: Liuos ja Natriumkloridi · Katso lisää »
Neste
Aineen olomuodot Nestettä Neste on yksi aineen olomuodoista.
Uusi!!: Liuos ja Neste · Katso lisää »
Oksoniumioni
Oksonium-ionin kemiallinen kaava. Oksoniumioni on mikä hyvänsä hapen kationi, jolla on kolme sidosta ja sen varaus on +I.
Uusi!!: Liuos ja Oksoniumioni · Katso lisää »
Olomuoto
Olomuoto on aineen tila, joka määrittää sen fysikaalista käyttäytymistä.
Uusi!!: Liuos ja Olomuoto · Katso lisää »
Palladium
Palladium on metallinen alkuaine, jonka järjestysluku on 46, atomimassa 106,42 ja CAS-numero 7440-05-3.
Uusi!!: Liuos ja Palladium · Katso lisää »
Parafiini
Parafiini on seos lineaarisia hiilivetyjä, jotka ovat vähintään 20-hiilisiä (C20H42).
Uusi!!: Liuos ja Parafiini · Katso lisää »
Polttoöljy
Polttoöljy eli kaasuöljy on maaöljyn jalostustuote.
Uusi!!: Liuos ja Polttoöljy · Katso lisää »
Poolisuus
osittaisvarauksen, molemmat vetyatomit positiivisen. Varausjakauman epätasaisuus eli poolisuus tarkoittaa elektronitiheyden jakautumista molekyylissä niin, että siihen syntyy negatiivisesti ja positiivisesti varautuneet päät.
Uusi!!: Liuos ja Poolisuus · Katso lisää »
Pronssi
Pronssikautisia pronssivaluja. Tarkoitettu ilmeisesti uudelleenvalettaviksi. Pronssi eli vaski (vanha suomalainen nimi) on metalliseos eli lejeerinki, jonka pääkomponenttina on kupari.
Uusi!!: Liuos ja Pronssi · Katso lisää »
Proteiini
α-heliksit. Tämän proteiinin rakenne saatiin selville röntgenkristallografian avulla. Proteiini eli valkuaisaine on aminohappoketjusta koostuva orgaaninen yhdiste tai usein monen toisiinsa liittyneen aminohappoketjun muodostama kompleksi.
Uusi!!: Liuos ja Proteiini · Katso lisää »
Rasva
Rasva on glyserolin ja pitkäketjuisten rasvahappojen (R>C14) triesteri.Rasva on orgaaninen yhdiste, jota tarvitaan esimerkiksi elimistön toiminnassa.
Uusi!!: Liuos ja Rasva · Katso lisää »
Rauta
Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fe.
Uusi!!: Liuos ja Rauta · Katso lisää »
Sakkaroosi
Sakkaroosi (C12H22O11) on disakkarideihin kuuluva sokeri, jota kutsutaan myös ruokosokeriksi, sukroosiksi tai (tavalliseksi) sokeriksi.
Uusi!!: Liuos ja Sakkaroosi · Katso lisää »
Seos
Seos on vähintään kahden aineen muodostama yhdistelmä, jonka seoskomponentit eivät ole kemiallisesti sitoutuneet toisiinsa yhdisteeksi.
Uusi!!: Liuos ja Seos · Katso lisää »
Sironta
Lasersäteilyn diffraktiokuvio kahdesta (yllä) ja viidestä (alla) raosta. Viinilasi videoprojektorin valokeilassa saa valon siroamaan. Sironta on fysikaalinen prosessi, missä säteily, esimerkiksi valo tai liikkuva hiukkanen, muuttaa suuntaansa kohdatessaan esteen tai tiheyden muutoksen aineessa, jossa se kulkee.
Uusi!!: Liuos ja Sironta · Katso lisää »
Sokerit
2:1 suurennos teollisesti jalostetusta ruokosokerista. Sokerit ovat hiilihydraatteja, joiden molekyylit koostuvat yhdestä (monosakkaridit) tai kahdesta (disakkaridit) sokeriyksiköstä.
Uusi!!: Liuos ja Sokerit · Katso lisää »
Sulamispiste
Sulamispiste (lyhenne sp.) on jokaiselle aineelle ominainen lämpötila, jossa kyseinen aine muuttuu kiinteästä olomuodosta nestemäiseen olomuotoon.
Uusi!!: Liuos ja Sulamispiste · Katso lisää »
Suodatus
Suodatusta imupullon ja Büchnersuppilon avulla Suodatusta käytetään kemiassa erottamaan liuoksesta epäpuhtauksia tai erottamaan aineet toisistaan.
Uusi!!: Liuos ja Suodatus · Katso lisää »
Suola
Suolakiteitä Suola on kemiassa nykyisin käytetyn määritelmän mukaan yhdiste, joka kiinteässä olomuodossa koostuu ionisidosten koossa pitämistä kiteistä.
Uusi!!: Liuos ja Suola · Katso lisää »
Suolahappo
Suolahappo, vetykloridihappo eli kloorivetyhappo on vahvasti hapan liuos, joka syntyy vetykloridin eli kloorivedyn (HCl) liuetessa veteen.
Uusi!!: Liuos ja Suolahappo · Katso lisää »
Suspensio
Suspensio on kemian termi, joka tarkoittaa heterogeenistä seosta, (kolloidisysteemiä), jossa nesteeseen on sekoittunut kiinteää ainetta niin hienojakoisesti, että seos saostuu hitaasti.
Uusi!!: Liuos ja Suspensio · Katso lisää »
Teräs
Teräksestä valmistettua vaijeria Viaducto La Polvorilla -terässilta, Saltan maakunnassa Argentiinassa. Teräs on yleisnimi kaikille rautavaltaisille metalliseoksille, joita voidaan muokata valssaamalla tai takomalla.
Uusi!!: Liuos ja Teräs · Katso lisää »
Typpi
Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.
Uusi!!: Liuos ja Typpi · Katso lisää »
Urea
3d-malli ureamolekyylistä Urea eli virtsa-aine on orgaaninen yhdiste, joka on puhtaana valkoista ja kiteistä vesiliukoista ainetta, jolla on ammoniakin haju.
Uusi!!: Liuos ja Urea · Katso lisää »
Valo
Valoa ja varjoja. Valo on ihmissilmälle näkyvää sähkömagneettista säteilyä.
Uusi!!: Liuos ja Valo · Katso lisää »
Verensokeri
Verensokerimittari Verensokeri tarkoittaa veren glukoosipitoisuutta, jonka mittausyksikkönä käytetään mmol/l eli millimoolia litrassa.
Uusi!!: Liuos ja Verensokeri · Katso lisää »
Vesi
Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.
Uusi!!: Liuos ja Vesi · Katso lisää »
Vety
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.
Uusi!!: Liuos ja Vety · Katso lisää »
Vetykarbonaatti
Bikarbonaatin eli vetykarbonaatin rakenne. Vetykarbonaatti eli bikarbonaatti, jonka kemiallinen kaava on HCO3−, on hiilihaposta (H2CO3) dissosioitunut anioni.
Uusi!!: Liuos ja Vetykarbonaatti · Katso lisää »
Vetykloridi
Vetykloridi eli kloorivety (HCl) on vedyn ja kloorin muodostama epäorgaaninen molekyyliyhdiste, joka kuuluu vetyhalideihin.
Uusi!!: Liuos ja Vetykloridi · Katso lisää »
Vetysidos
osittaisvaraukset pikkudeltalla. Vetysidos on happi- (O), typpi- (N) tai fluoriatomiin (F) liittyneen vetyatomin (H) ja toisen happi-, typpi- tai fluoriatomin vapaan elektroniparin välinen elektrostaattinen vetovoima.
Uusi!!: Liuos ja Vetysidos · Katso lisää »
Virvoitusjuoma
Virvoitusjuomia kaupan hyllyllä Virvoitusjuoma eli limsa tai limu (sanasta limonadi) on yleinen nimitys eri tavoin valmistetuille alkoholittomille tai vain vähän (enintään 2,8 %) alkoholia sisältäville juomille.
Uusi!!: Liuos ja Virvoitusjuoma · Katso lisää »