Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Heikki Paasonen (kielitieteilijä)

Indeksi Heikki Paasonen (kielitieteilijä)

Heikki Paasonen (2. tammikuuta 1865 Mikkeli – 24. elokuuta 1919 Helsinki) oli suomalainen kieli- ja kansatieteilijä, joka keräsi aikoinaan kahdella Venäjälle suuntautuneella tutkimusmatkallaan runsaasti mordvalaista kansanrunoutta.

25 suhteet: Aladár Paasonen, Dosentti, Hantin kieli, Helsingin yliopisto, Helsinki, Kansanrunous, Leksikologia, Mikkeli, Misäärit, Mordvalaiset, Mordvalaiset kielet, Niittymarin kieli, Paavo Ravila, Suomalais-Ugrilainen Seura, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomi, Tšuvassin kieli, Unkari, Unkarilaiset, Venäjä, 1865, 1919, 2. tammikuuta, 24. elokuuta.

Aladár Paasonen

Aladár Antero Zoltán Béla Gyula Árpád Paasonen (11. joulukuuta 1898 Budapest, Itävalta-Unkari – 6. heinäkuuta 1974 Flourtown, Pennsylvania, Yhdysvallat) oli suomalainen eversti, joka toimi Päämajan tiedustelujaoston päällikkönä jatkosodan aikana.

Uusi!!: Heikki Paasonen (kielitieteilijä) ja Aladár Paasonen · Katso lisää »

Dosentti

Dosentti on Suomessa yliopistollinen arvo, mutta se voi tarkoittaa eri maissa hieman eri asiaa.

Uusi!!: Heikki Paasonen (kielitieteilijä) ja Dosentti · Katso lisää »

Hantin kieli

Hantin kieli (aikaisempi nimitys ostjakki; hantiksi ханты ясаӈ, xanti jasaŋ tai қантәɣ ясәӈ, ķantəɣ jasəŋ) on Venäjällä Länsi-Siperiassa asuvien hantien puhuma uralilaisen kieliperheen suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieli.

Uusi!!: Heikki Paasonen (kielitieteilijä) ja Hantin kieli · Katso lisää »

Helsingin yliopisto

Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.

Uusi!!: Heikki Paasonen (kielitieteilijä) ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »

Helsinki

Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.

Uusi!!: Heikki Paasonen (kielitieteilijä) ja Helsinki · Katso lisää »

Kansanrunous

Kansanrunous käsittää kansan kiteytyneen sanallisen perinteen.

Uusi!!: Heikki Paasonen (kielitieteilijä) ja Kansanrunous · Katso lisää »

Leksikologia

Leksikologia eli sanasto-oppi tai sanastontutkimus tutkii sanojen alkuperää eli etymologiaa, esineiden ja asioiden nimitysperusteita eli onomasiologiaa ja sanaston kuvauksen ja esittämisen periaatteita eli leksikografiaa.

Uusi!!: Heikki Paasonen (kielitieteilijä) ja Leksikologia · Katso lisää »

Mikkeli

Mikkeli on Suomen kaupunki ja Etelä-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan luoteisrannalla.

Uusi!!: Heikki Paasonen (kielitieteilijä) ja Mikkeli · Katso lisää »

Misäärit

Misäärit, mišäärit, mishäärit (- vanha nimitys meštšerjaki, мещеряки) ovat kazanilaisten ohella toinen Volgan tataarien pääryhmä.

Uusi!!: Heikki Paasonen (kielitieteilijä) ja Misäärit · Katso lisää »

Mordvalaiset

Mordvalaiset ovat suomalais-ugrilainen kansa, jotka ovat jakautuneet kahteen erilaisia kielimuotoja, mordvalaiskieliä, puhuvaan kansaan: ersää puhuviin ersäläisiin ja mokšaa puhuviin mokšalaisiin.

Uusi!!: Heikki Paasonen (kielitieteilijä) ja Mordvalaiset · Katso lisää »

Mordvalaiset kielet

Mordvalaiset kielet ovat yksi uralilaisen kielikunnan kieliryhmistä.

Uusi!!: Heikki Paasonen (kielitieteilijä) ja Mordvalaiset kielet · Katso lisää »

Niittymarin kieli

Niittymari eli itämari on kieli, joka kuuluu uralilaisten kielten volgalaiseen haaraan.

Uusi!!: Heikki Paasonen (kielitieteilijä) ja Niittymarin kieli · Katso lisää »

Paavo Ravila

Paavo Ilmari Ravila (5. heinäkuuta 1902 Laukaa – 16. huhtikuuta 1974 Helsinki) oli akateemikko ja Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori ja yliopiston rehtori.

Uusi!!: Heikki Paasonen (kielitieteilijä) ja Paavo Ravila · Katso lisää »

Suomalais-Ugrilainen Seura

Suomalais-Ugrilainen Seura on suomalainen tieteellinen seura, joka on perustettu professori Otto Donnerin aloitteesta 15.

Uusi!!: Heikki Paasonen (kielitieteilijä) ja Suomalais-Ugrilainen Seura · Katso lisää »

Suomalais-ugrilaiset kielet

Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.

Uusi!!: Heikki Paasonen (kielitieteilijä) ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinaskunta

Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.

Uusi!!: Heikki Paasonen (kielitieteilijä) ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Heikki Paasonen (kielitieteilijä) ja Suomi · Katso lisää »

Tšuvassin kieli

Tšuvassi (tšuvassiksi чӑваш чĕлхи) on tšuvassien puhuma turkkilainen kieli.

Uusi!!: Heikki Paasonen (kielitieteilijä) ja Tšuvassin kieli · Katso lisää »

Unkari

Unkari on Keski-Euroopassa sijaitseva sisämaavaltio, jonka pääkaupunki on Budapest.

Uusi!!: Heikki Paasonen (kielitieteilijä) ja Unkari · Katso lisää »

Unkarilaiset

Unkarilaiset, 2000-luku Unkarilaiset eli madjaarit ovat uralilaisiin kansoihin kuuluva etninen ryhmä Keski-Euroopassa.

Uusi!!: Heikki Paasonen (kielitieteilijä) ja Unkarilaiset · Katso lisää »

Venäjä

Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.

Uusi!!: Heikki Paasonen (kielitieteilijä) ja Venäjä · Katso lisää »

1865

Ei kuvausta.

Uusi!!: Heikki Paasonen (kielitieteilijä) ja 1865 · Katso lisää »

1919

Vuosi 1919 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Uusi!!: Heikki Paasonen (kielitieteilijä) ja 1919 · Katso lisää »

2. tammikuuta

2.

Uusi!!: Heikki Paasonen (kielitieteilijä) ja 2. tammikuuta · Katso lisää »

24. elokuuta

24.

Uusi!!: Heikki Paasonen (kielitieteilijä) ja 24. elokuuta · Katso lisää »

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »