Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
59 suhteet: Ahven, Alkaliteetti, Alkaliteetti (limnologia), Alumiini, Ankerias, Autoprotolyysi, Emäs, Eroosio, Hapan sulfaattimaa, Happamoituminen, Happamuus, Happo, Happo-emästitraus, Happosade, Hiilidioksidi, Hiilihappo, Humus, Humusjärvi, Hydroksidi, Jätevesi, Juomavesi, Kadmium, Kalkki, Kalkkikivi, Karboksyylihapot, Karbonaatti, Koboltti, Konsentraatio, Korroosio, Kupari, Laskeuma, Leväkukinta, Lohikalat, Maankohoaminen, Moreeni, Nikkeli, Oksoniumioni, PH-indikaattori, Pohjavesi, Protoni, Puronieriä, Rauta, Rehevöityminen, Rikin oksidit, Rikkihappo, Savi, Särki, Siika, Sinkki, Sulfiitti, ..., Suure, Talousvesi, Typen oksidit, Typpihappo, Uraani, Vesistö, Vetykarbonaatti, Viime jääkausi Suomessa, Yhteyttäminen. Laajenna indeksi (9 lisää) »
Ahven
Ahven (Perca fluviatilis) on Euraasiassa makeissa ja murtovesissä elävä kalalaji.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Ahven · Katso lisää »
Alkaliteetti
Alkaliteetti (AT) (myös Alkaliniteetti) eli veden puskurikyky tai hapon sitomiskyky tarkoittaa vesiliuoksen emästen kykyä neutraloida siihen lisätyt hapot.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Alkaliteetti · Katso lisää »
Alkaliteetti (limnologia)
Meriveden alkaliteetti maapallon eri osissa. Alkaliteetti (AT) (myös alkaliniteetti) on luonnonveden tai muun vesiliuoksen puskurikyky happamoitumista vastaan.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Alkaliteetti (limnologia) · Katso lisää »
Alumiini
Alumiiniatomeja kuvattuna elektronimikroskoopilla. Alumiini on alkuaineiden jaksollisen järjestelmän kolmanteen jaksoon ja 13. ryhmään (eli kolmanteen pääryhmään) kuuluva metalli.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Alumiini · Katso lisää »
Ankerias
Ankerias (Anguilla anguilla) on ankeriaiden (Anguillidae) heimoon kuuluva käärmemäinen kalalaji.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Ankerias · Katso lisää »
Autoprotolyysi
Autoprotolyysi on kemiallinen reaktio, jossa aine itse (auto-) luovuttaa ja vastaanottaa protonin (H+) (-protolyysi).
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Autoprotolyysi · Katso lisää »
Emäs
Emäs eli alkali on hapon vastakohta.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Emäs · Katso lisää »
Eroosio
holvikaari Archesin kansallispuistossa Utahissa. Eroosio on kallio- ja maaperän kulumista veden, jään, tuulen, mekaanisen kulutuksen tai jonkin muun maaperää kuluttavan tekijän tähden.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Eroosio · Katso lisää »
Hapan sulfaattimaa
Hapan sulfaattimaa (synonyyminä joskus myös alunamaa) on rikkipitoinen sedimentti, joka aiheuttaa hapettuessaan happamuusongelmia ympäristössä.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Hapan sulfaattimaa · Katso lisää »
Happamoituminen
Tehtaiden ja voimalaitosten savukaasut aiheuttavat happosateita. Happamoituminen tarkoittaa elinympäristön kuten järven tai metsämaan vähentynyttä kykyä neutraloida happoja, minkä seurauksena pH alenee eli vesi tulee happamaksi.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Happamoituminen · Katso lisää »
Happamuus
Happamuus tarkoittaa positiivisten vetyionien (H+) (protonien) aktiivisuutta liuoksessa.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Happamuus · Katso lisää »
Happo
Rikkihappo on yksi tunnetuimmista hapoista. Happo on kemiassa aine, joka luovuttaa positiivisia vetyioneja tai joka vastaanottaa elektroniparin.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Happo · Katso lisää »
Happo-emästitraus
Happo-emästitrausta. Liuoksen punainen väri johtuu todennäköisesti fenoliftaleiini-indikaattorista Happo-emästitraus eli neutralointititraus on eräs useista titrausmenetelmistä.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Happo-emästitraus · Katso lisää »
Happosade
Happosateiden aiheuttamia metsätuhoja Jizeravuorilla Puolassa vuonna 2006. Hiilivoimalat ovat merkittäviä happosateiden aiheuttajia. Happosade on sadetta, joka sisältää merkittävästi rikkihappoa tai typpihappoa.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Happosade · Katso lisää »
Hiilidioksidi
272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Hiilidioksidi · Katso lisää »
Hiilihappo
Hiilihappo on veden ja hiilidioksidin muodostama yhdiste.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Hiilihappo · Katso lisää »
Humus
Humusta. Humus (lat.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Humus · Katso lisää »
Humusjärvi
Kainuun Puolangalla sijaitsevien Peuralammien suurin vesiallas. Suomalaiset suolammet ovat dystrofisia. Dystrofinen lampi Puolan Bielawan luonnonpuistossa. Länsi-Tasmaniassa Australiassa virtaavan Gordonjoen vesi on humusaineen värjäämä. Humusjärvi eli dystrofinen järvi tarkoittaa jokea, järveä tai suota, jonka veden väri on ruskea ja joka siten sisältää humuksesta lähtenyttä humusainetta.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Humusjärvi · Katso lisää »
Hydroksidi
Hydroksidi Hydroksidi-ioni on vedyn ja hapen muodostama anioni, OH-, jonka varaus on -1.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Hydroksidi · Katso lisää »
Jätevesi
Osin puhdistettua jätevettä biologisessa puhdistusvaiheessa Luotsinmäen jätevedenpuhdistamossa Porissa. Jätevedellä tarkoitetaan nesteenä käytettyä, käytöstä poistettavaa vettä.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Jätevesi · Katso lisää »
Juomavesi
Suurella osalla afrikkalaisista ei ole käytössään puhdasta juomavettä. Juomavesi tarkoittaa vettä, jota voi käyttää juomiseen.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Juomavesi · Katso lisää »
Kadmium
Kadmium on valkoinen ja pehmeä metalli.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Kadmium · Katso lisää »
Kalkki
Kalkin kierto eri prosesseissa. Kalkki eli kalsiumoksidi (CaO), josta käytetään myös nimiä poltettu kalkki tai sammuttamaton kalkki, on valkoinen emäksinen kiteinen yhdiste.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Kalkki · Katso lisää »
Kalkkikivi
Kalkkikivi. Paraisilla. Kalkkikiveä Berliinin olympiastadionin julkisivussa. Kalkkikivi (CaCO3) on kerrostunut kivilaji, jota syntyy kalsiumkarbonaatin saostuessa vedessä.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Kalkkikivi · Katso lisää »
Karboksyylihapot
Karboksyylihapon rakenne (R voi olla vety tai orgaaninen ryhmä). Karboksyylihapot ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa funktionaalinen ryhmä on karboksyyliryhmä -COOH.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Karboksyylihapot · Katso lisää »
Karbonaatti
Karbonaatti-ionin resonanssimuodot Karbonaatti CO32- on anioni, jossa esiintyy hiili- ja happiatomeja.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Karbonaatti · Katso lisää »
Koboltti
Koboltti on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Co, järjestysluku 27 ja CAS-numero 7440-48-4.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Koboltti · Katso lisää »
Konsentraatio
Konsentraatio eli molaarisuus (tunnus c) on erityisesti kemiassa käytetty suure, joka ilmoittaa liuenneen aineen pitoisuuden liuoksessa.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Konsentraatio · Katso lisää »
Korroosio
Korrosoitunutta rautaa eli ruostetta. Korroosio (tai syöpyminen) on ympäristön vaikutuksesta tapahtuvaa materiaalin muuttumista käyttökelvottomaan muotoon.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Korroosio · Katso lisää »
Kupari
Kupari, vanhalta suomalaiselta nimeltään vaski, on metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Cu ja CAS-numero 7440-50-8.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Kupari · Katso lisää »
Laskeuma
Laskeuma voi tarkoittaa erilaisia asioita.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Laskeuma · Katso lisää »
Leväkukinta
Leväkukinta tarkoittaa yleensä loppukesäisin järvissä ja merissä tapahtuvaa planktonleväkasvuston runsasta kasvua.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Leväkukinta · Katso lisää »
Lohikalat
Lohikalat (Salmoniformes) on viuhkaeväisten kalojen lahko, johon kuuluu vain yksi heimo, lohet (Salmonidae).
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Lohikalat · Katso lisää »
Maankohoaminen
Maannousu ja isostasia. Maailmanlaajuinen maankohoaminen. Maankohoaminen tarkoittaa maan hyvin hidasta kohoamista.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Maankohoaminen · Katso lisää »
Moreeni
Jäätikön tuottamaa moreenia Kanadassa. Lumivyöryn paljastamaa kivistä moreenia Norjassa. Esiin kaivettua moreenikerrostumaa Saksassa. Moreeni on sekalajitteinen maalaji, joka sisältää kiviaineksen eri raekokoja savesta kallionlohkareisiin.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Moreeni · Katso lisää »
Nikkeli
Nikkeli on rautaryhmään kuuluva ferromagneettinen metallinen alkuaine.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Nikkeli · Katso lisää »
Oksoniumioni
Oksonium-ionin kemiallinen kaava. Oksoniumioni on mikä hyvänsä hapen kationi, jolla on kolme sidosta ja sen varaus on +I.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Oksoniumioni · Katso lisää »
PH-indikaattori
Indikaattoripaperia. Rullan kyljessä väriasteikko. pH-indikaattori on kemiallinen yhdiste, joka ilmaisee värillään tutkittavan liuoksen pH:n.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja PH-indikaattori · Katso lisää »
Pohjavesi
Pohjavesialueesta kertova merkki Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistossa Kontinkankaalla Oulussa Pohjavesi on maanpinnan alapuolella sijaitsevaa vettä.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Pohjavesi · Katso lisää »
Protoni
Protoni (tunnus p tai p+) on subatominen hiukkanen, jonka sähkövaraus on +1 ''e'' eli positiivinen alkeisvaraus ja massa noin yhden atomimassayksikön verran.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Protoni · Katso lisää »
Puronieriä
Puronieriä (Salvelinus fontinalis) on lohikala, joka on kotoisin Pohjois-Amerikasta.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Puronieriä · Katso lisää »
Rauta
Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fe.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Rauta · Katso lisää »
Rehevöityminen
Liiallinen lannoittaminen johtaa ravinteet vesistöihin, mikä rehevöittää järviä ja jokia. Rehevöitymisellä tarkoitetaan kasvillisuuden liiallisen ravinnesaannin aikaansaamaa perustuotannon lisääntymistä.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Rehevöityminen · Katso lisää »
Rikin oksidit
Rikin oksidit ovat kemiallisia yhdisteitä, joissa rikki on sitoutunut happeen.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Rikin oksidit · Katso lisää »
Rikkihappo
alt.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Rikkihappo · Katso lisää »
Savi
Savea Savesta tehty jänis Savi on kivennäismaalaji, jonka pääaineksena on hyvin hienojakoinen mineraalihiukkasmassa (saves). Savi on syntynyt, kun jäätikön sulamisvedet kuljettivat mereen osan jään sisällä olleesta maa-aineksesta.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Savi · Katso lisää »
Särki
Särki (Rutilus rutilus) on karppikalojen lahkoon (Cypriniformes) kuuluva makean ja murtoveden kalalaji, jota tavataan läntisessä Aasiassa ja Euroopassa Välimeren aluetta lukuun ottamatta.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Särki · Katso lisää »
Siika
Siika (Coregonus lavaretus) on Euraasian pohjoisosien sisä- ja murtovesissä elävä lohikalojen lahkon parvikala.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Siika · Katso lisää »
Sinkki
Sinkki on metalli ja alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Zn ja CAS-numero 7440-66-6.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Sinkki · Katso lisää »
Sulfiitti
Sulfiittianionin resonanssimuodot Sulfiitit ovat rikkiyhdisteitä, jotka sisältävät sulfiitti-ionin SO32− eli ne ovat rikkihapokkeen suoloja.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Sulfiitti · Katso lisää »
Suure
Suure on jokin mitattavissa tai muuten määritettävissä oleva ominaisuus esimerkiksi matematiikassa tai fysiikassa.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Suure · Katso lisää »
Talousvesi
Talousveden laatu on Suomessa erinomaista. Talousvesi on vettä, joka on tarkoitettu kotitalouskäyttöön kuten juomavedeksi ja ruoan valmistukseen sekä elintarvikealan yrityksen käyttöön.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Talousvesi · Katso lisää »
Typen oksidit
Typen oksidit ovat typen ja hapen muodostamia yhdisteitä.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Typen oksidit · Katso lisää »
Typpihappo
Typpihappo (aiemmin sievesi eli salpietarihappo) eli HNO3 on väritön, voimakkaasti syövyttävä happo.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Typpihappo · Katso lisää »
Uraani
Uraani on alkuaine ja myrkyllinen raskasmetalli, jonka kaikki luonnossa esiintyvät ja keinotekoiset isotoopit ovat radioaktiivisia, useimmiten alfa-säteilijöitä.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Uraani · Katso lisää »
Vesistö
Kokemäenjoen vesistö. Vesistö tai vesistöalue on valuma-alue, jonka vedet purkautuvat saman pisteen kautta mereen.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Vesistö · Katso lisää »
Vetykarbonaatti
Bikarbonaatin eli vetykarbonaatin rakenne. Vetykarbonaatti eli bikarbonaatti, jonka kemiallinen kaava on HCO3−, on hiilihaposta (H2CO3) dissosioitunut anioni.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Vetykarbonaatti · Katso lisää »
Viime jääkausi Suomessa
jäätikön ja tundran raja nykypäivän Grönlannissa. Viime jääkausi Suomessa viittaa tässä viimeisen suuren jääkausisyklin eli Veiksel-jääkauden aikaisiin tapahtumiin Suomessa ja lähialueilla.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Viime jääkausi Suomessa · Katso lisää »
Yhteyttäminen
Yhteyttäminen tarkoittaa eliöissä tapahtuvaa energian sitomista orgaanisten yhdisteiden sidoksiin.
Uusi!!: Happamuus (limnologia) ja Yhteyttäminen · Katso lisää »
