Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
105 suhteet: Adam Smith, Arvoliberalismi, Behaviorismi, Bibliografia, Charles Morris, Charles S. Peirce, Chicago, Chicagon sosiologinen koulukunta, Chicagon yliopisto, Cogito ergo sum, Erving Goffman, Evoluutio, Filosofi, Filosofia, George Santayana, Harvardin yliopisto, Hegeliläisyys, Hermann Ebbinghaus, Hermeneutiikka, Hermeneuttinen menetelmä, Heuristiikka, Historianfilosofia, Holismi, Homiletiikka, Humanismi, Humboldt-yliopisto, Identiteettipolitiikka, Ihmisluonto, Immanuel Kant, Individualismi, Itsemääräämisoikeus, Itsereflektio, Itsetietoisuus, Jürgen Habermas, Jean-Paul Sartre, John Dewey, John Locke, Josiah Royce, Jukka Hankamäki, Karl Popper, Kielifilosofia, Klassinen ehdollistuminen, Kognitio, Kommunikatiivinen rationalismi, Konditionaali, Konformisuus, Kongregationalismi, Laboratorio, Leipzigin yliopisto, Looginen empirismi, ..., Ludwig Wittgenstein, Martin Heidegger, Massachusetts, Maurice Merleau-Ponty, Michiganin yliopisto, Mielenfilosofia, Mieli–ruumis-ongelma, Minä (filosofia), Modernisaatio, Naturalismi, Oberlin (Ohio), Objektiivinen idealismi, Ohio, Ontologia, Persoonallisuus, Peter L. Berger, Pragmatismi, Professori, Prosessiteoriat (motivaatio), Psykologia, Rauhanaate, Reduktio, Reflektio, Rooli, Samastuminen, Selittäminen, Sosiaalinen konstruktionismi, Sosiaalipsykologia, Sosiologia, Subjekti, Symboli, Symbolinen interaktionismi, Tajunta, Thomas Luckmann, Tiedonsosiologia, Tietoisuus, Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen, Transsendentaalinen idealismi, Universaali, Viestintä, Vuorovaikutus, Wilhelm Dilthey, Wilhelm Wundt, William James, Woodrow Wilson, Yhdysvallat, Yhteisöllisyys, Yhteiskunta, Yksilö, Yksilönvapaus, Ymmärrys, 1863, 1931, 26. huhtikuuta, 27. helmikuuta. Laajenna indeksi (55 lisää) »
Adam Smith
Adam Smith, FRSA, (16. kesäkuuta (J: 5. kesäkuuta) 1723 Kirkcaldy, Skotlanti, Yhdistynyt kuningaskunta – 17. heinäkuuta 1790 Edinburgh, Skotlanti, Yhdistynyt kuningaskunta) oli skotlantilainen moraalifilosofi, joka oli kiinnostunut yhteiskuntaa koskevien periaatteiden kokonaisvaltaisesta analyysistä.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Adam Smith · Katso lisää »
Arvoliberalismi
Arvoliberalismi tarkoittaa liberalismin ei-taloudellisia puolia.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Arvoliberalismi · Katso lisää »
Behaviorismi
Behaviorismi on psykologian lähestymistapa, joka perustuu oletukseen, että ihmisten ja eläinten käyttäytymistä voidaan selittää vain kolmannen persoonan näkökulmasta eli ulkoisen, muille näkyvän toiminnan kautta käyttäytymistä tutkivan tieteen keinoin turvautumatta sisäisiin selittämisen keinoihin eli viittaamatta mieleen, ajatuksiin, tunteisiin tai vastaaviin ihmisen mielensisäisiin ilmiöihin.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Behaviorismi · Katso lisää »
Bibliografia
Bibliografia (.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Bibliografia · Katso lisää »
Charles Morris
Charles William Morris (23. toukokuuta 1901 – 15. tammikuuta 1979) oli yhdysvaltalainen filosofi ja semiootikko.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Charles Morris · Katso lisää »
Charles S. Peirce
Charles Sanders Peirce (10. syyskuuta 1839 Cambridge, Massachusetts, Yhdysvallat – 19. huhtikuuta 1914 Milford, Pennsylvania, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen filosofi, loogikko, luonnontieteilijä ja yleisnero.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Charles S. Peirce · Katso lisää »
Chicago
Chicago (engl. tai) on Yhdysvaltain Illinoisin osavaltiossa Michiganjärven rannalla sijaitseva kaupunki.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Chicago · Katso lisää »
Chicagon sosiologinen koulukunta
Chicagon sosiologisen koulukunnan kiinnostuksen kohteena oli ihmisten elämä nopeasti muuttuvassa ympäristössä.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Chicagon sosiologinen koulukunta · Katso lisää »
Chicagon yliopisto
Chicagon yliopiston pääportti Chicagon yliopisto on John D. Rockefellerin perustama yksityinen yliopisto Chicagon kaupungissa Yhdysvalloissa.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Chicagon yliopisto · Katso lisää »
Cogito ergo sum
René Descartes (1596–1650). ”Cogito, ergo sum” (latinaa: ”ajattelen, siis olen ”) on René Descartesin filosofinen lausuma, josta on tullut länsimaisen rationalismin kulmakivi.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Cogito ergo sum · Katso lisää »
Erving Goffman
Erving Goffman (11. kesäkuuta 1922 Alberta – 19. lokakuuta 1982 Philadelphia) oli kanadalaissyntyinen sosiologi ja kirjailija, joka työskenteli enimmäkseen Yhdysvalloissa.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Erving Goffman · Katso lisää »
Evoluutio
Evoluutio viittaa sukupolvien myötä tapahtuviin muutoksiin biologisten populaatioiden periytyvissä ominaisuuksissa.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Evoluutio · Katso lisää »
Filosofi
Filosofi on filosofian harjoittaja.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Filosofi · Katso lisää »
Filosofia
Filosofia on noin 600–400 eaa.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Filosofia · Katso lisää »
George Santayana
George Santayana George Santayana (16. joulukuuta 1863 Madrid, Espanja – 26. syyskuuta 1952 Rooma, Italia) oli filosofi, esseisti, novellisti ja runoilija.
Uusi!!: George Herbert Mead ja George Santayana · Katso lisää »
Harvardin yliopisto
Oikeustieteellisen tiedekunnan ''Austin Hall''. Harvardin yliopisto on yhdysvaltalainen yliopisto Cambridgessa lähellä Bostonia Massachusettsin osavaltiossa.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Harvardin yliopisto · Katso lisää »
Hegeliläisyys
Hegeliläisyys on G. W. F. Hegelin alulle panema filosofinen suuntaus.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Hegeliläisyys · Katso lisää »
Hermann Ebbinghaus
Hermann Ebbinghaus Hermann Ebbinghaus (1850–1909) oli saksalainen psykologi, joka toimi professorina Berliinissä, Breslaussa ja Hallessa.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Hermann Ebbinghaus · Katso lisää »
Hermeneutiikka
Hermeneutiikka (kreik. hermēneuein 'tulkita', hermēneutike tekhnē ’tulkinnan taito’) on teoria tulkinnasta.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Hermeneutiikka · Katso lisää »
Hermeneuttinen menetelmä
Hermeneuttinen menetelmä on hermeneutiikan lähtökohta.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Hermeneuttinen menetelmä · Katso lisää »
Heuristiikka
Heuristiikka (sana juontaa juurensa kreikan kielen ilmaisusta heureka, ”löysin”) on kognitiivisen psykologian määrittelemä epäformaali menetelmä ongelmanratkaisuun.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Heuristiikka · Katso lisää »
Historianfilosofia
Historianfilosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii historiatieteen metodologiaa, erityispiirteitä sekä historiallisen selittämisen ja ymmärtämisen luonnetta.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Historianfilosofia · Katso lisää »
Holismi
Holismi (holos; ’kokonainen’) on filosofinen ja ontologinen käsite.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Holismi · Katso lisää »
Homiletiikka
Homiletiikka on käytännollisen teologian haara, joka tutkii saarnaa ja saarnan pitämistä.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Homiletiikka · Katso lisää »
Humanismi
Humanismi on länsimaissa renessanssin myötä noussut kulttuurivirtaus sekä aatteellisena käsitteenä ihmisyyteen perustuva elämänkatsomus.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Humanismi · Katso lisää »
Humboldt-yliopisto
Humboldt-yliopiston päärakennus Unter den Linden -kadun varressa. Humboldt-yliopisto (lyhennettynä HU Berlin) on Berliinin neljästä yliopistosta vanhin ja arvostetuin.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Humboldt-yliopisto · Katso lisää »
Identiteettipolitiikka
Identiteettipolitiikka on poliittisen ryhmän muodostamista rodun, sukupuolen, etnisen ryhmän, seksuaalisuuden tai muun vastaavan ominaisuuden mukaan, ei poliittisen ideologian tai taloudellisten etujen perusteella.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Identiteettipolitiikka · Katso lisää »
Ihmisluonto
Ihmisluonto tarkoittaa oletettua inhimillistä olemusta tai luontoa, joka on yhteinen kaikille ihmisille.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Ihmisluonto · Katso lisää »
Immanuel Kant
Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Immanuel Kant · Katso lisää »
Individualismi
Individualismi (joka tunnustaa yksilön itsemääräämisoikeuden ja maksimaalisesti rajoittamattomat oikeudet yhteiskunnassa. Maailma hahmotetaan yksilökeskeisesti, ja yksilön itsekkyyttä puolustetaan. Kollektiivinen säätely torjutaan, sillä itsekkyyden katsotaan johtavan vapailla markkinoilla myös yhteisen edun toteutumiseen. Individualistin mukaan kaikki arvot ovat ihmiskeskeisiä ja kaikki yksilöt moraalisesti samanarvoisia. Individualismissa korostetaan itseluottamusta, yksityisyyttä ja keskinäistä kunnioitusta. Individualismi vastustaa auktoriteettia ja kaikenlaista yksilön kontrolloimista, etenkin valtion harjoittamaa. Individualistin mielestä normaalin aikuisen ihmisen etuja palvelee parhaiten se, että hänelle annetaan täydellinen vapaus ja vastuu omien tavoitteidensa ja keinojensa valinnassa. Valtion pitäisi puuttua yksilöiden elämään mahdollisimman vähän ja keskittyä lähinnä vain lain ja järjestyksen ylläpitoon, ihmisten toistensa asioihin sekaantumisen estämiseen, sekä vapaaehtoisten sopimusten valvomiseen. Omaisuutta tulisi saada hankkia, hallita ja luovuttaa mahdollisimman vapaasti. Individualismi on varhaisen liberalismin ja uuden ajan humanismin perussuuntaus. Aatteen kehittäjiä olivat Adam Smith ja Jeremy Bentham, ja Alexis de Tocqueville yhdisti sen erityisesti Yhdysvaltoihin. Individualismi menetti 1900-luvun alussa asemiaan suurten yhteiskunnallisten organisaatioiden synnyn sekä individualismin vastaisten poliittisen ideologioiden kuten kommunismin ja fasismin nousun myötä. Kun fasismi ja kommunismi olivat romahtaneet 1900-luvun loppuun mennessä, individualismi koki uuden nousun.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Individualismi · Katso lisää »
Itsemääräämisoikeus
Itsemääräämisoikeus eli autonomia tarkoittaa ihmisen tai ihmisryhmän oikeutta määrätä itseensä liittyvissä asioissa.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Itsemääräämisoikeus · Katso lisää »
Itsereflektio
Itsereflektioksi kutsutaan oppimisen psykologiassa mietiskelyä, harkintaa, heijastusta, jonka avulla oppija heijastaa oppimansa käsityksen näkyviin, jotta sitä voi paremmin tarkastella ja tarvittaessa muuttaa.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Itsereflektio · Katso lisää »
Itsetietoisuus
Itsetietoisuus tarkoittaa kykyä tunnistaa itsensä yksilönä, joka on irrallinen ympäristöstä ja muista yksilöistä.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Itsetietoisuus · Katso lisää »
Jürgen Habermas
Jürgen Habermas (s. 18. kesäkuuta 1929 Düsseldorf) on Frankfurtin koulukuntaan lukeutuva saksalainen filosofi ja yhteiskuntateoreetikko, joka tunnetaan erityisesti kommunikatiivisen rationalismin ja julkisuuden teorioiden kehittäjänä.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Jürgen Habermas · Katso lisää »
Jean-Paul Sartre
Jean-Paul Charles Aymard Sartre (21. kesäkuuta 1905 Pariisi, Ranska – 15. huhtikuuta 1980 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen filosofi, kirjailija ja yhteiskuntakriitikko.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Jean-Paul Sartre · Katso lisää »
John Dewey
John Dewey John Dewey (20. lokakuuta 1859 – 1. kesäkuuta 1952) oli yhdysvaltalainen filosofi ja psykologi, joka mainitaan usein yhtenä maansa 1900-luvun merkittävimmistä kasvatuspsykologeista.
Uusi!!: George Herbert Mead ja John Dewey · Katso lisää »
John Locke
John Locke (29. elokuuta 1632 Wrington, Somerset, Englannin kuningaskunta – 28. lokakuuta 1704 Essex, Englannin kuningaskunta) on tunnetuimpia uuden ajan filosofeja.
Uusi!!: George Herbert Mead ja John Locke · Katso lisää »
Josiah Royce
pienoiskuvaJosiah Royce (20. marraskuuta 1855, Grass Valley – 14. syyskuuta 1916 Cambridge) oli yhdysvaltalainen objektiivisiin idealisteihin lukeutuva filosofi.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Josiah Royce · Katso lisää »
Jukka Hankamäki
Jukka Sakari Hankamäki (s. 30. kesäkuuta 1966 Tyrvää) on suomalainen filosofi ja sosiaalipsykologi.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Jukka Hankamäki · Katso lisää »
Karl Popper
Karl Raimund Popper (28. heinäkuuta 1902 Wien, Itävalta-Unkari – 17. syyskuuta 1994 Lontoo, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta), oli itävaltalais-brittiläinen tieteenfilosofi, jonka näkemysten katsotaan vaikuttaneen huomattavasti myös 1900-luvun yhteiskuntafilosofiaan.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Karl Popper · Katso lisää »
Kielifilosofia
Kielifilosofia on tiede (filosofian haara), joka filosofisella (käsitteellisellä) ajattelulla pyrkii selvittämään kielen olemusta ja ilmiöitä.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Kielifilosofia · Katso lisää »
Klassinen ehdollistuminen
Yksi Ivan Pavlovin kokeissaan käyttämistä koirista Klassinen ehdollistuminen viittaa oppimistapaan, jossa kahden eri ärsykkeen välille syntyy mielleyhtymä.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Klassinen ehdollistuminen · Katso lisää »
Kognitio
Kognitio (.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Kognitio · Katso lisää »
Kommunikatiivinen rationalismi
Kommunikatiivinen rationalismi on teoria tai joukko teorioita, joka pyrkii selittämään inhimillistä järjellisyyttä onnistuneen kommunikaation tuloksena.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Kommunikatiivinen rationalismi · Katso lisää »
Konditionaali
Konditionaali eli ehtotapa on tapaluokka.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Konditionaali · Katso lisää »
Konformisuus
Konformisuus tai konformismi on yksilön ajatusten, tunteiden tai käyttäytymisen mukautumista kohti jotain ilmaistua, ymmärrettyä tai kuviteltua sosiaalista normia.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Konformisuus · Katso lisää »
Kongregationalismi
Kongregationalismi on alun perin Englannin kirkossa 1600-luvulla syntynyt reformoituun teologiaan perustuva hengellinen liike.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Kongregationalismi · Katso lisää »
Laboratorio
Biokemian laboratorio Kölnin yliopistossa. Laboratorio on kokeellisiin (tieteellisiin, teknisiin sekä taiteellisiin) tutkimuksiin käytetty tila, sellaisia tutkimuksia tekevä laitos tai osasto tai eräiden korkeakoulujen toimintayksikkö.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Laboratorio · Katso lisää »
Leipzigin yliopisto
Leipzigin yliopisto on Leipzigin kaupungissa Saksassa sijaitseva yliopisto.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Leipzigin yliopisto · Katso lisää »
Looginen empirismi
Looginen empirismi on filosofian suuntaus, jonka mukaan todellisuutta koskevan tiedon tulee perustua kokemukseen ja havaintoihin.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Looginen empirismi · Katso lisää »
Ludwig Wittgenstein
Ludwig Josef Johann Wittgenstein (26. huhtikuuta 1889 Wien, Itävalta-Unkari – 29. huhtikuuta 1951 Cambridge, Yhdistynyt kuningaskunta) oli itävaltalais-englantilainen filosofi, joka vaikutti 1900-luvun alkupuolella loogiseen empirismiin ja analyyttisen filosofian syntyyn.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Ludwig Wittgenstein · Katso lisää »
Martin Heidegger
Martin Heidegger (26. syyskuuta 1889 Meßkirch – 26. toukokuuta 1976 Freiburg im Breisgau) oli saksalainen filosofi, joka tunnetaan eksistentialistisesta ja fenomenologisesta ajattelustaan, joka koski ”olemiskysymystä”.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Martin Heidegger · Katso lisää »
Massachusetts
Massachusetts, virallisesti Massachusettsin yhteisö, on Yhdysvaltain osavaltio, joka sijaitsee koillisrannikolla, Uudeksi-Englanniksi kutsutulla kuusi osavaltiota kattavalla alueella.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Massachusetts · Katso lisää »
Maurice Merleau-Ponty
Maurice Merleau-Ponty (14. maaliskuuta 1908 Rochefort-sur-Mer, Charente-Maritime – 3. toukokuuta 1961 Pariisi) oli ranskalainen fenomenologisen koulukunnan filosofi, jonka filosofian keskeisinä teemoina ovat muun muassa ruumiillisuus ja havainto.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Maurice Merleau-Ponty · Katso lisää »
Michiganin yliopisto
Michiganin yliopisto on vuonna 1817 perustettu julkinen yliopisto Michiganin osavaltiossa Yhdysvalloissa Ann Arborin kaupungissa.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Michiganin yliopisto · Katso lisää »
Mielenfilosofia
Mielenfilosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii mielen sekä sen ilmiöiden, toimintojen ja ominaisuuksien luonnetta ja tietoisuutta sekä näiden yhteyttä ruumiiseen.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Mielenfilosofia · Katso lisää »
Mieli–ruumis-ongelma
käpyrauhaseen ja sieltä aineettomaan sieluun. Mieli–ruumis-ongelma eli psykofyysinen ongelma tarkoittaa mielenfilosofiassa kysymystä siitä, kuinka aivot (aineellinen objekti) voivat olla tietoiset (mielen ilmiö).
Uusi!!: George Herbert Mead ja Mieli–ruumis-ongelma · Katso lisää »
Minä (filosofia)
Minä tai itse on mielenfilosofinen käsite, joka viittaa henkilön olemukselliseen, muuttumattomaan ytimeen, joka koostuu sellaisista ominaisuuksista, jotka erottavat henkilön muista yksilöistä.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Minä (filosofia) · Katso lisää »
Modernisaatio
Modernisaatio, joskus myös nykyaikaistuminen, on yhteiskunnan muuttumista nykyisen länsimaisen yhteiskunnan kaltaiseksi.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Modernisaatio · Katso lisää »
Naturalismi
Naturalismi voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Naturalismi · Katso lisää »
Oberlin (Ohio)
Oberlin on kaupunki Ohiossa, Yhdysvalloissa.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Oberlin (Ohio) · Katso lisää »
Objektiivinen idealismi
Objektiivinen idealismi on ontologinen idealistinen käsitys, jonka mukaan todellisuuden määräävä henkinen perusaines on riippumaton yksilön tietoisuudesta.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Objektiivinen idealismi · Katso lisää »
Ohio
Ohio on Yhdysvaltain osavaltio.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Ohio · Katso lisää »
Ontologia
Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Ontologia · Katso lisää »
Persoonallisuus
Persoonallisuus on ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen muodostama kokonaisuus, joka on kullekin ihmiselle luonteenomainen ja melko pysyvä eri tilanteissa ja eri aikoina.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Persoonallisuus · Katso lisää »
Peter L. Berger
Peter Ludwig Berger (17. maaliskuuta 1929 Wien, Itävalta – 27. kesäkuuta 2017 Brookline, Massachusetts, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen sosiologi ja luterilainen teologi, joka tunnetaan sosiaalisesta konstruktionismista muun muassa yhdessä Thomas Luckmannin kanssa kirjoittamassa teoksessaan Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen: tiedonsosiologinen tutkielma (1966).
Uusi!!: George Herbert Mead ja Peter L. Berger · Katso lisää »
Pragmatismi
Pragmatismi (Pihlström 2001, s. 14.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Pragmatismi · Katso lisää »
Professori
suomen kielen professori. Professori (lyhenne prof.,, sanoista pro ’edessä’ ja fateri ’tunnustaa’) on yliopiston korkein opetus- ja tutkimustehtävä sekä suomalainen arvonimi.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Professori · Katso lisää »
Prosessiteoriat (motivaatio)
Prosessiteoriat ovat motivaatioteorioita, joissa analysoidaan, miten ihminen saadaan liikkeelle, miten liikettä pidetään yllä, miten sitä ohjataan ja miten se saadaan päättymään.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Prosessiteoriat (motivaatio) · Katso lisää »
Psykologia
Psykologia on tieteenala, jonka tutkimuksen kohteiksi katsotaan yleisesti kuuluvan ihmisen mieli ja käyttäytyminen.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Psykologia · Katso lisää »
Rauhanaate
Rauhanmerkki, pasifistien tunnus. ”Johtajat haluavat sotaa ja julistavat sodan; johdettavat sotivat”. Pilapiirros vuodelta 1910. Uskonnollisia johtajia koolla ''World Day of Prayer for Peace'' -tapahtumassa Italian Assisissa vuonna 2011. Rauhanaate eli pasifismi merkitsee sodanvastaisuutta ja pyrkimystä saavuttaa tavoitteet täysin väkivallattomin keinoin ja samalla ennaltaehkäistä konflikteja.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Rauhanaate · Katso lisää »
Reduktio
Reduktio on termi jota käytetään mm.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Reduktio · Katso lisää »
Reflektio
Reflektio on yleiskäsite niille kognitiivisille ja affektiivisille toiminnoille, joilla yksilö pyrkii selvittämään kokemuksiaan tavoitteenaan uuden tiedon konstruointi tai uusien näkökulmien löytäminen.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Reflektio · Katso lisää »
Rooli
Käsitteellä rooli tarkoitetaan psykologiassa ja sosiaalipsykologiassa roolin kuvataan ryhmän jäsenten väliseen työnjakoon perustuvia tehtäviä.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Rooli · Katso lisää »
Samastuminen
Samastuminen (myös samaistuminen ja samastus) eli identifikaatio (S. Freud 2010, s. 67–. Samastuksessa ”yksilön ego pyrkii mukautumaan jonkin toisen egon kaltaiseksi, toimimaan sen tavoin, jäljittelemään sitä ja tavallaan ottamaan sen sisäänsä”. Samastuminen on varhaislapsuuden tärkeimpiä objektisuhteen muotoja; se on myös varhaisin ja alkuperäisin tunnesitoutumismuoto sekä tärkeä oppimisen ja henkisen kasvun keino. Samastuminen voi kohdistua paitsi ihmisiin myös muihin ulkomaailman objekteihin; riittää että asianosainen voi ”olla objektin kaltainen siinä ja siinä asiassa” Vihattuunkin objektiin voidaan samastua, sillä näin päästään osalliseksi sen voimasta. Yliminän muodostumiselle taas on edellytyksenä, että lapsi samastuu vanhempiensa kieltäviin, rajoittaviin ja moraalisiin puoliin. Freudin mukaan samastus on tapahtuma, jossa minö pyrkii suuntaamaan viettipohjan (id) libidovarausta itseensä. ”Ehkä samastuminen on yleensäkin edellytyksenä sille, että id luopuu kohteistaan”, hän arvioi. Kun eroottinen kohteenvalinta korvataan minän muuntumisella, minä pystyy siten hallitsemaan viettipohjaa. Ensi sijassa ilmiötä esiintyy silloin kun rakkauden kohde on menetetty tai sitä on muutoin vaikea saavuttaa (tältä osin kyseeseen tullevat myös kuvitteelliset hahmot). Freud jakoi samastumisen kolmia. Ensisijainen samastus on varhaisin muoto, ja se sijoittuu aikaan, jolloin lapsella ei vielä ole käsitystä minän ja ulkomaailman välisistä rajoista. Ensivuoroisen samastuksen perustana on tunnesuhde objektiin, yleensä äitiin. Toisvuoroinen samastus tarkoittaa sitä, että yksilö samastuu esimerkiksi menetettyyn rakkauden kohteeseen tai vihattuun objektiin. Kolmanneksi yksilö voi samastua johonkuhun toiseen ihmiseen jonkin yhteisen ominaisuuden perusteella; samastuksen ei tarvitse olla seksuaalisesti tai aggressiivisesti latautunutta. Samastuksen käsitettä on kehittänyt ja selventänyt Roy Schafer. Hän erottaa samastuksen ja sisällytyksen (introjektion). Samastus ja sisällytys ovat sisäistämisen eli internalisaation alalajeja. Samastuksessa yksilö saa kohteen itselleen sulautumalla siihen (sen edustukseen) ja omaksumalla sen käytösmuotoja. Sisällytyksessä jonkin kohteen piirteet sijaitsevat yksilön sisällä mutta niitä ei koeta osaksi psyykkistä itseä. Sisällytys on primaariprosessuaalinen kohde-edustus (objektirepresentaatio). Sisällytys muistuttaa ulkoista, erillistä kohdetta sikäli, että sisällytystä tuntuu mahdolliselta hallita ja sitä koetetaan hallita niin kuin ulkoista kohdetta. Mielessä kuviteltu musiikki, joka vaikuttaa ruumiiseen samoin, joskin lievemmin, kuin todellisuudessa soiva musiikki, sekä musiikki, joka pyörii itsepintaisesti mielessä ("korvamato"), tarjoavat esimerkkejä sisällytyksistä. Tuollaisia sisällytyksiä ei voi paeta, vaan ne seuraavat mukana niin kuin Kuu kulkijaa. Robert H. Koffin mukaan samastuksessa on.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Samastuminen · Katso lisää »
Selittäminen
Selittäminen pyrkii löytämään vastauksen kysymykseen miksi?.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Selittäminen · Katso lisää »
Sosiaalinen konstruktionismi
Sosiaalinen konstruktionismi on yleisnimi erilaisille tutkimussuunnille, joiden taustaoletuksena on tiedon ja käsitteiden sosiaalinen eli yhteisöllinen rakentuminen.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Sosiaalinen konstruktionismi · Katso lisää »
Sosiaalipsykologia
Sosiaalipsykologia on psykologian ja sosiologian väliin sijoittuva tiede, joka tutkii yksilöä ryhmän jäsenenä ja sosiaalisen ympäristön vaikutusta yksilöön, yksilön vaikutusta ympäristöönsä sekä ryhmien sisäisiä ja niiden välisiä prosesseja.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Sosiaalipsykologia · Katso lisää »
Sosiologia
Sosiologia on yleinen ja laaja-alainen yhteiskuntatiede, joka tutkii yhteiskunnan rakennetta, sosiaalista toimintaa ja yhteiskunnallisia ilmiöitä.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Sosiologia · Katso lisää »
Subjekti
Subjekti (lat. subiectum, käännös kreikan sanasta hypokeimenon ’alla oleva’) voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Subjekti · Katso lisää »
Symboli
Ahimsa Symboli (tunnuskuva, vertauskuva, merkki, tuntomerkki, tunnusmerkki) on merkki, joka edustaa jotakin asiaa.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Symboli · Katso lisää »
Symbolinen interaktionismi
Symbolinen interaktionismi on George Herbert Meadin työn pohjalta kehittynyt näkemys ihmisen sosiaalisuudesta.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Symbolinen interaktionismi · Katso lisää »
Tajunta
Tajunta tarkoittaa yleensä eliön tarkkaavaisuuden suuntautuneisuutta ympäristöön, omaan ruumiiseensa ja mielensä sisältöihin sekä niistä saamansa informaation tietoista käsittelyä.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Tajunta · Katso lisää »
Thomas Luckmann
Thomas Luckmann (14. lokakuuta 1927 Jesenice, Slovenia, Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta – 10. toukokuuta 2016) toimi sosiologian professorina Konstanzin yliopistossa Saksassa.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Thomas Luckmann · Katso lisää »
Tiedonsosiologia
Tiedonsosiologia on sosiologian osa-alue, joka tutkii mekanismeja, joilla tieto, vallitsevat käsitykset ja esimerkiksi arkiajattelun uskomukset syntyvät ja muotoutuvat yhteiskunnassa.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Tiedonsosiologia · Katso lisää »
Tietoisuus
Tietoisuuden kuvaus 1600-luvulta. Robert Fludd: ''Utriusque cosmi maioris scilicet et minoris – – historia'', tomus II (1619), tractatus I, sectio I, liber X, ''De triplici animae in corpore visione''. Tietoisuus tai tajunta viittaavat sanojen jokapäiväisessä merkityksessä joko yksilön kullakin hetkellä kokemien aistimusten, elämysten, tunteiden, muistikuvien ja ajatusten kokonaisuuteen tai yksilön tietoisuuteen itsestään ja ympäristöstään tai vain hereilläoloon unitilan ja kooman vastakohtana.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Tietoisuus · Katso lisää »
Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen
Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen: Tiedonsosiologinen tutkielma on Peter L. Bergerin ja Thomas Luckmannin kirjoittama tiedonsosiologinen kirja, joka on julkaistu vuonna 1966.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen · Katso lisää »
Transsendentaalinen idealismi
Transsendentaalinen idealismi (myös kriittinen idealismi tai formalistinen idealismi) on idealistinen oppi, jonka saksalainen filosofi Immanuel Kant perusti.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Transsendentaalinen idealismi · Katso lisää »
Universaali
Universaali (arkikielessä yleismaailmallinen) eli yleiskäsite on määrätön käsitteellinen entiteetti.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Universaali · Katso lisää »
Viestintä
Ilja Repin, ''Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille'', 1878–1891. Viestintä eli vuorovaikutus voidaan ymmärtää sekä sanomien vaihdannaksi että merkitysten tuottamiseksi.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Viestintä · Katso lisää »
Vuorovaikutus
Vuorovaikutus on kahden tai useamman objektin tai tapahtuman välinen vaikutussuhde, jossa kumpikin osapuoli vaikuttaa toiseen.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Vuorovaikutus · Katso lisää »
Wilhelm Dilthey
Wilhelm Dilthey Wilhelm Dilthey (19. marraskuuta 1833–1. lokakuuta 1911) oli saksalainen historioitsija, psykologi, sosiologi sekä hermeneutiikan ja filosofian tutkija.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Wilhelm Dilthey · Katso lisää »
Wilhelm Wundt
Wilhelm Maximilian Wundt (16. elokuuta 1832 Neckarau – 31. elokuuta 1920 Leipzig) oli saksalainen psykologi, psykofysiologi ja filosofi.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Wilhelm Wundt · Katso lisää »
William James
William James. William James (11. tammikuuta 1842 – 26. elokuuta 1910) oli yhdysvaltalainen psykologi ja filosofi sekä pragmatismin perustaja yhdessä C. S. Peircen kanssa.
Uusi!!: George Herbert Mead ja William James · Katso lisää »
Woodrow Wilson
Thomas Woodrow Wilson (28. joulukuuta 1856 Staunton, Virginia, Yhdysvallat – 3. helmikuuta 1924 Washington, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen poliitikko ja akateemikko, joka toimi Yhdysvaltain 28. presidenttinä vuosina 1913–1921.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Woodrow Wilson · Katso lisää »
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Yhdysvallat · Katso lisää »
Yhteisöllisyys
Yhteisöllisyys voi yleiskäsitteenä tarkoittaa ihmisten välistä yhteistyötä ja monenlaisia yhteistyön muotoja, joista kuitenkin yleensä käytetään muita termejä, esim.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Yhteisöllisyys · Katso lisää »
Yhteiskunta
Pariisi uudenaikaisena suurkaupunkina. Camille Pissarro, ''Boulevard Montmartre'', 1897. Yhteiskunta on laaja ihmisyhteisö järjestyneenä kokonaisuutena.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Yhteiskunta · Katso lisää »
Yksilö
Yksilö on sellainen entiteetti, jolla on ominaisuuksia ja relaatioita.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Yksilö · Katso lisää »
Yksilönvapaus
Yksilönvapaus viittaa siihen, mitä ihmiset saavat tehdä, ja mitä ihmisille saa tehdä.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Yksilönvapaus · Katso lisää »
Ymmärrys
Ymmärryksellä tarkoitetaan kykyä omaksua tieto jostakin asiasta niin syvällisesti ja perusteellisesti, että osaa palauttaa asian helposti mieleensä ja käyttää asiaa koskevaa tietoa monipuolisesti hyväkseen.
Uusi!!: George Herbert Mead ja Ymmärrys · Katso lisää »
1863
Ei kuvausta.
Uusi!!: George Herbert Mead ja 1863 · Katso lisää »
1931
Vuosi 1931 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.
Uusi!!: George Herbert Mead ja 1931 · Katso lisää »
26. huhtikuuta
26.
Uusi!!: George Herbert Mead ja 26. huhtikuuta · Katso lisää »
27. helmikuuta
27.
Uusi!!: George Herbert Mead ja 27. helmikuuta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
G. H. Mead, G.H. Mead, George H. Mead, George Mead.
