Sisällysluettelo
169 suhteet: Académie Julian, Ad Astra, Adjutantti, Adolf von Becker, Adolf von Beckerin yksityiskoulu, Afrikka, Aino-taru, Ainola, Akka ja kissa, Akvarelli, Aleksis Kivi, Anders Zorn, August Sohlman, August Strindberg, Äiti ja lapsi, Äiti sairaan lapsensa vuoteen ääressä, Berliini, Boheemi, Buda, Budapest, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Démasquée, Dekadenssi, Edvard Munch, Eero Järnefelt maalaamassa, Eino Leino, Ekspressionismi, Emil Wikström, Ensi opetus, Ernst Josephson, Erottaja, Espoo, Etsaus, Fernand Cormon, Fin de siècle, Firenze, Fredrik Ahlstedt, Fresko, Funktionalismi, Gallen-Kallelan Museo, Haavakuume, Helsinki, Henri de Toulouse-Lautrec, Hietaniemen hautausmaa, Hotelli Kämp, Ilmarinen kyntää kyisen pellon, Intiaanit, Italia, Itä-Afrikka, Itä-Karjala, ... Laajenna indeksi (119 lisää) »
Académie Julian
Työskentelyä Académie Julianissa 1889. Académie Julian oli ranskalainen yksityinen taidekoulu Pariisissa, jonka perusti taidemaalari Rodolphe Julian vuonna 1867.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Académie Julian
Ad Astra
Akseli Gallen-Kallela: ''Ad Astra'', toinen versio vuodelta 1907. Ad Astra (latinankielisestä sanonnasta per aspera ad astra, ”vaikeuksien kautta tähtiin”) on Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1894 maalaama symbolistisen tyylisuunnan teos.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Ad Astra
Adjutantti
Adjutantti (latinan verbistä adiutare, auttaa) on upseeri, joka avustaa ylempiarvoista upseeria.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Adjutantti
Adolf von Becker
Adolf von Becker Adolf von Becker (14. elokuuta 1831 Helsinki – 23. elokuuta 1909 Vevey, Sveitsi) oli suomalainen taidemaalari, joka sai professorin arvonimen.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Adolf von Becker
Adolf von Beckerin yksityiskoulu
Adolf von Beckerin yksityiskoulu oli vuonna 1872 perustettu yksityinen taidekoulu Helsingissä, joka antoi aineksia monelle kultakauden taiteilijalle.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Adolf von Beckerin yksityiskoulu
Afrikka
Afrikka on maailman toiseksi suurin maanosa.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Afrikka
Aino-taru
Aino-taru on Akseli Gallen-Kallelan kansallisromanttinen öljyvärimaalaus vuodelta 1891.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Aino-taru
Ainola
Ainola on säveltäjä Jean Sibeliuksen ja hänen puolisonsa Aino Sibeliuksen asuintalo, joka on vuodesta 1974 alkaen toiminut kotimuseona.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Ainola
Akka ja kissa
Akka ja kissa on suomalaisen taidemaalarin Akseli Gallen-Kallelan öljymaalaus vuodelta 1885.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Akka ja kissa
Akvarelli
John Singer Sargentin akvarelli ''All Ave Maria'', 1907. Akvarelli eli vesivärimaalaus on maalaustaiteen laji, jossa käytetään vesiohenteisia läpikuultavia värejä.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Akvarelli
Aleksis Kivi
Aleksis Kivi (oik. Alexis Stenvall; 10. lokakuuta 1834 Nurmijärvi – 31. joulukuuta 1872 Tuusula) oli suomalainen kirjailija.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Aleksis Kivi
Anders Zorn
Anders Leonard Zorn (18. helmikuuta 1860 Mora, Ruotsi – 22. elokuuta 1920 Mora) oli ruotsalainen taidemaalari.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Anders Zorn
August Sohlman
August Sohlmanin hauta Huddingessa. Per August Ferdinand Sohlman (24. toukokuuta 1824 – 5. heinäkuuta 1874) oli ruotsalainen liberaali lehtimies ja poliitikko.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja August Sohlman
August Strindberg
Johan August Strindberg (22. tammikuuta 1849 – 14. toukokuuta 1912) oli ruotsalainen romaani- ja näytelmäkirjailija sekä taidemaalari. Hän on yksi Ruotsin tunnetuimmista kirjailijoista ja yksi modernin teatterin suurista vaikuttajista. Strindbergin tuotanto on lähinnä naturalistista ja ekspressionistista.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja August Strindberg
Äiti ja lapsi
Äiti ja lapsi on taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan maalaama, realistinen öljyvärimaalaus vuodelta 1887.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Äiti ja lapsi
Äiti sairaan lapsensa vuoteen ääressä
Äiti sairaan lapsensa vuoteen ääressä on taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan maalaama, realistinen öljyvärimaalaus vuodelta 1888.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Äiti sairaan lapsensa vuoteen ääressä
Berliini
Berliini on Saksan pääkaupunki ja yksi Saksan osavaltioista.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Berliini
Boheemi
Henry Murger vuonna 1854 Boheemi on 1800-luvulla Ranskassa yleistynyt termi, joka kuvaa taiteilijoita ja kirjailijoita, jotka viettävät erikoista ja epäsäännöllistä elämää.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Boheemi
Buda
Pest vasemmalla ja Buda oikealla. Keskellä Margit-saari. Buda on Tonavan halkoman Budapestin läntinen puoli, joka sai nimensä hunni Attilan veljen mukaan.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Buda
Budapest
Budapest (unkarilaisittain) on Unkarin pääkaupunki.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Budapest
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Carl Gustaf Emil Mannerheim
Démasquée
Démasquée on taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan maalaama, realistinen öljyvärimaalaus vuodelta 1888.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Démasquée
Dekadenssi
Thomas Couture: ''Les Romains de la décadence'', 1847 Dekadenssi (Dekadentin ”rappiotaiteilijan” kuva tuli tunnetuksi 1800-luvulla, jolloin se liitettiin esimerkiksi oopiumin käyttöön. Nykyajan populaarikulttuurissa dekadentti taiteilijahahmo on edelleen yleinen.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Dekadenssi
Edvard Munch
Edvard Munch osti vuonna 1897 Åsgårdstrandista talon kesäasunnoksi. Talossa on nyt museo. Edvard Munch (norj.; 12. joulukuuta 1863 Ådalsbruk, Løten – 23. tammikuuta 1944 Oslo) oli norjalainen taidemaalari.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Edvard Munch
Eero Järnefelt maalaamassa
Eero Järnefelt maalaamassa on taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan maalaama realistinen öljyvärimaalaus vuodelta 1888.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Eero Järnefelt maalaamassa
Eino Leino
Eino Leino (oikealta nimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm, 6. heinäkuuta 1878 Paltamo – 10. tammikuuta 1926 Hyvinkään Nuppulinna) oli suomalainen kirjailija, lehtimies ja kriitikko.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Eino Leino
Ekspressionismi
August Macke, ''Nainen vihreässä takissa'', 1913. Ekspressionismi on 1900-luvun alussa noussut taiteen tekemisen tapa, johon kuuluvat taiteilijan sisäisen tunteen ilmaiseminen sekä voimakkaat värit ja aiheet.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Ekspressionismi
Emil Wikström
Emil Erik Wikström (13. huhtikuuta 1864 Turku – 26. syyskuuta 1942 Helsinki) oli Suomen taiteen kultakauden merkittävimpiä kuvanveistäjiä.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Emil Wikström
Ensi opetus
Ensi opetus Ensi opetus on Akseli Gallen-Kallelan öljyvärimaalaus, jonka koko on 117 × 98 cm.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Ensi opetus
Ernst Josephson
Ernst Josephson. Ernst Abraham Josephson (16. huhtikuuta 1851 Tukholma – 22. marraskuuta 1906 Tukholma) oli ruotsalainen taidemaalari.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Ernst Josephson
Erottaja
Erottajan aukio. Erottaja on Mannerheimintien eteläpäässä Helsingin keskustassa sijaitseva pieni aukio.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Erottaja
Espoo
Espoo on kaupunki Uudellamaalla, Helsingin metropolialueella, Suomenlahden rannalla.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Espoo
Etsaus
Etsaus eli viivasyövytys on taidegrafiikan syväpainomenetelmä, jossa haluttu kuva syövytetään hapon avulla painolaattaan.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Etsaus
Fernand Cormon
Toulouse-Lautrec, maalaustelineen luona Cormon itse. Fernand Cormon (24. joulukuuta 1845 Pariisi, Ranska – 20. maaliskuuta 1924 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen akateeminen taidemaalari.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Fernand Cormon
Fin de siècle
Fin de siècle (”vuosisadan loppu”, ääntämys) on 1890-luvulla syntynyt käsite, jolla kuvataan koko länsimaisen kulttuurin pysähtynyttä ja hienostelevaa ajanjaksoa 1800–1900-luvun vaihteen Euroopassa.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Fin de siècle
Firenze
Firenze on Keski-Italian Toscanan alueen pääkaupunki.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Firenze
Fredrik Ahlstedt
August Fredrik Ahlstedt (24. huhtikuuta 1839 Turku – 19. elokuuta 1901 Parainen) oli suomalainen taidemaalari.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Fredrik Ahlstedt
Fresko
Kitharaa soittava nainen. Publius Fannius Synistorin huvilan huone H:sta Boscorealesta löydetty fresko n. vuodelta 40–30 eaa. Sikstuksen kappelissa (1508–1512) Fresko on seinämaalaus eli muraali, jossa väri levitetään kostealle kalkkilaastipinnalle, johon se kuivuessaan kiinnittyy.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Fresko
Funktionalismi
Toivo Jäntin ja Yrjö Lindegrenin suunnitteleman Helsingin olympiastadionin torni. Funktionalismia edustava olympiastadion rakennettiin vuosina 1934–1938. Funktionalismi (latinan sanasta functio ’toiminto, tehtävä’) eli funkis (tai funkkis) on arkkitehtuurin ja muotoilun tyylisuuntaus, sekä modernin arkkitehtuurin ja muotoilun menetelmä, jonka mukaan rakennus tai esine tulee suunnitella niin, että sen osat palvelevat kukin mahdollisimman hyvin tiettyä tarkoitusta.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Funktionalismi
Gallen-Kallelan Museo
Gallen-Kallelan museo talvella. Gallen-Kallelan Museo on Tarvaspäässä Espoossa sijaitseva, taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema ja vuosina 1911–1913 rakennuttama ateljee, joka toimii nykyään museona.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Gallen-Kallelan Museo
Haavakuume
Haavakuume on taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan maalaama, realistinen öljyvärimaalaus vuodelta 1889.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Haavakuume
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Helsinki
Henri de Toulouse-Lautrec
Henri de Toulouse-Lautrec (24. marraskuuta 1864 Albi, Tarn, Ranska – 9. syyskuuta 1901 Château Malromé, Saint-André-du-Bois, Gironde, Ranska, Biography.com) oli ranskalainen taidemaalari.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Henri de Toulouse-Lautrec
Hietaniemen hautausmaa
Theodor Höijerin suunnittelema vanha siunauskappeli. Entinen vahtimestarin asunto Mechelininkadun portin vieressä. Uusi alue. Hietaniemen hautausmaa on Helsingin kantakaupungin länsilaidalla sijaitseva hautausmaa, joka on perustettu vuonna 1829.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Hietaniemen hautausmaa
Hotelli Kämp
Hotelli Kämp on Helsingin Kluuvissa Pohjoisesplanadin varrella sijaitseva hotelli, joka on perustettu vuonna 1887.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Hotelli Kämp
Ilmarinen kyntää kyisen pellon
Maalaus vuodelta 1916 Ilmarinen kyntää kyisen pellon on Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheinen maalaus.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Ilmarinen kyntää kyisen pellon
Intiaanit
Intiaanit ovat Amerikan eräitä alkuperäiskansoja.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Intiaanit
Italia
Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Italia
Itä-Afrikka
Itä-Afrikka YK:n määritelmän mukaan. Itä-Afrikka on alue, johon kuuluvat Afrikan itäiset osat Punaisenmeren eteläisistä rannikkovaltioista Mosambikiin ja Madagaskariin.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Itä-Afrikka
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Itä-Karjala
Jean Sibelius
Johan Christian Julius ”Jean” SibeliusVasta 1990-luvulla selvisi, että Sibelius oli saanut kasteessa etunimet Johan Christian Julius; hän itse käytti muotoa Johan Julius Christian.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Jean Sibelius
Jeesus Siirakin poika
Jeesus Siirakin poika oli Jerusalemista kotoisin oleva juutalainen kirjanoppinut, joka eli toisen vuosisadan alussa ennen ajanlaskun alkua.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Jeesus Siirakin poika
Jorma Gallen-Kallela
Luutnantti Jorma Gallen-Kallela 1930-luvulla. Kaius Jorma Gallen-Kallela (22. marraskuuta 1898 Ruovesi – 30. marraskuutaSuomen Kuvalehti, Vapautemme hinta. Helsinki 1941 tai 1. joulukuuta Suomen sodissa 1939–1945 menehtyneiden tiedosto, Arkistolaitos 1939 Uusikirkko, Lempiälä) oli suomalainen taidemaalari ja taidegraafikko.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Jorma Gallen-Kallela
Joukahaisen kosto
Joukahaisen kosto on taidemaalari Axel Gallénin (myöh. Akseli Gallen-Kallela) Kalevala-aiheinen maalaus vuodelta 1897.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Joukahaisen kosto
Jules Bastien-Lepage
Jules Bastien-Lepage (1. marraskuuta 1848 Damvillers, Meuse – 10. joulukuuta 1884 Pariisi) oli ranskalainen taidemaalari, joka maalasi realistisia maaseudun ulkoilmakuvia.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Jules Bastien-Lepage
Juséliuksen mausoleumi
Juséliuksen mausoleumi on Porissa Käppärän hautausmaalla sijaitseva mausoleumi, jonka liikemies F. A. Jusélius rakennutti 11-vuotiaana kuolleen tyttärensä Sigridin hautamuistomerkiksi.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Juséliuksen mausoleumi
Kaarlo Slöör
Kaarlo Slöör Kaarlo (Karl) Aleksanteri Slöör (18. tammikuuta 1833 Viipuri − 21. syyskuuta 1905 Helsinki) oli suomalainen hovineuvos, runoilija, suomentaja ja Suomen virallisen lehden päätoimittaja.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Kaarlo Slöör
Kalela
Kalela Pöytäselän suunnasta. Kalela on taiteilija Akseli Gallen-Kallelan entinen erämaa-ateljee, joka sijaitsee Ruovedellä Näsijärven Pöytäselän rannalla noin kahdeksan kilometriä Ruoveden keskustasta itään.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Kalela
Kalevala
Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta ''Kalevalasta''. ''Sammon puolustus'', 1896. Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Kalevala
Kalevalaseura
Kalevalaseura on vuonna 1911 perustettu Kalevalaan ja suomalaiseen kansalliseen kulttuuriperinteeseen liittyvää tieteellistä ja taiteellista toimintaa harjoittava säätiö.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Kalevalaseura
Kalman kukka
Kalman kukka on taiteilija Akseli Gallen-Kallelan puupiirros vuodelta 1895.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Kalman kukka
Kansallisromantiikka
Pekka Halosta, kirjallisuuden alalla Juhani Ahoa ja säveltaiteessa Jean Sibeliusta. Kansallisromantiikka on oman kansakunnan menneisyydestä virikkeitä etsinyt romanttinen tyylisuuntaus Euroopan eri maissa noin 1890–1910.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Kansallisromantiikka
Karelianismi
Sammon puolustus (1896). Karelianismi leimasi Akseli Gallen-Kallela töitä ja hän oli yksi suuntauksen tunnetuimmista edustajista. Kuvassa muun muassa Louis Sparre, Axel Gallén ja Albert Edelfelt työskentelemässä Imatran kosken partaalla 1890-luvulla.. Karelianismi oli eri alojen tutkijoiden ja taiteilijoiden, kuten taidemaalareiden, valokuvaajien, arkkitehtien, kirjailijoiden ja säveltäjien kansallisromanttista Karjala-harrastusta.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Karelianismi
Karjala
pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Karjala
Kööpenhamina
Kööpenhamina on Tanskan pääkaupunki ja suurin kaupunki, joka sijaitsee Själlannin saarella, Juutinrauman salmen länsipuolella.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Kööpenhamina
Keitele (maalaus)
Keitele on Akseli Gallen-Kallelan maalaus, josta tämä teki yhteensä neljä versiota.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Keitele (maalaus)
Kenia
Kenia (swahiliksi ja), virallisesti Kenian tasavalta on Itä-Afrikassa sijaitseva 56 miljoonan asukkaan valtio, joka rajoittuu kaakossa Intian valtamereen, idässä Somaliaan, pohjoisessa Etiopiaan, luoteessa Etelä-Sudaniin, lännessä Ugandaan ja etelässä Tansaniaan.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Kenia
Keramiikka
Etruskien valmistamaa keramiikkaa Saviruukku Louvressa Keramiikka tarkoittaa savipohjaisista raaka-aineista valmistettuja esineitä, jotka ovat käyneet läpi keraamisen polttoprosessin.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Keramiikka
Keuhkokuume
Keuhkokuume eli pneumonia on infektion aiheuttama keuhkokudoksen tulehdus.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Keuhkokuume
Keuruu
Keuruu, aikaisemmin Keuru on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa 60 kilometriä Jyväskylästä länteen.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Keuruu
Kirsti Gallen-Kallela
Kirsti Gallen-Kallela, 1942. Aino Kirsti Gallen-Kallela-Väisänen (16. elokuuta 1896 Ruovesi – 29. joulukuuta 1980 Helsinki) oli sellotaiteilija ja kuvittaja.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Kirsti Gallen-Kallela
Korpi
Korpi Michiganissa Korpi on Suomessa kehitetyn metsätyyppiopin mukaan puustoinen suotyyppi.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Korpi
Korpilahti
Korpilahti Oravivuoren laen näkötornista Kärkistensalmen silta Korpilahti (epävirallisesti) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomessa, Muuramen ja Jämsän välissä, Päijänteen molemmin puolin.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Korpilahti
Kotimuseo
Kotimuseo on museo, joka on aiemmin ollut jonkun koti.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Kotimuseo
Kuhmo
Kuhmon kaupungintalo. Lentiiran rajaseutukirkko. Lentiiran kirkon alttarinäkymä. Kuhmon hautausmaan muistolehto kankaalla Kuhmo (vuoteen 1937 Kuhmoniemi) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kainuun maakunnan kaakkoisosassa.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Kuhmo
Kullervon kirous
Kullervon kirous on Akseli Gallen-Kallelan maalaus vuodelta 1899.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Kullervon kirous
Kullervon sotaanlähtö
Vanhan ylioppilastalon fresko Kullervon sotaanlähtö on Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheinen maalaus vuodelta 1901.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Kullervon sotaanlähtö
Kulttuuritalo Jaatsi
Jaatsi on taiteilija Akseli Gallen-Kallelan lapsuudenkoti ja sijaitsee Sastamalassa.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Kulttuuritalo Jaatsi
Kunniatohtori
Kunniatohtori (dr. h. c.) on henkilö, jolle yliopiston tiedekunta on myöntänyt tohtorin arvonimen jonkin saavutuksen takia mutta joka ei ole suorittanut tohtorintutkintoa tiedekunnassa.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Kunniatohtori
Kuusamo
Kuusamo on kaupunki Koillismaalla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Kuusamo
Latinalaiskortteli
Lycée Henri IV -oppilaitoksen sisäänkäynti Pariisin Latinalaiskorttelissa Yliopiston päärakennus Sorbonne Latinalaiskortteli on Ranskan pääkaupungin Pariisin kaupunginosa, jossa Pariisin yliopisto, jonka perusti Ludvig IX vuonna 1257 ja useat muut oppilaitokset ovat vanhastaan sijainneet.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Latinalaiskortteli
Lemminkäisen äiti
''Lemminkäinen Tuonelassa'', Gallénin guassi-luonnos ''Lemminkäisen äitiä'' varten vuodelta 1894. Lemminkäisen äiti on Akseli Gallen-Kallelan maalaus.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Lemminkäisen äiti
Lontoo
Lontoo on Yhdistyneen kuningaskunnan ja Englannin pääkaupunki. Lontoon asukasluvun määrittely on melko monimutkaista ja riippuu siitä, miten kaupunki määritellään. Lontoon hallintoalueen (Lontoon City ja 32 Lontoon piiriä) väkiluku on noin 9 miljoonaa ihmistä.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Lontoo
Louis Sparre
Pehr Louis Sparre af Söfdeborg (alun perin Luigi Petro; 3. elokuuta 1863 Gravellona, Lombardia – 26. lokakuuta 1964 Tukholma, Ruotsi) oli ruotsalainen kreivi, taiteilija, graafikko, huonekalusuunnittelija ja kirjailija.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Louis Sparre
Luettelo Akseli Gallen-Kallelan Afrikan-ajan taideteoksista
Luettelo Akseli Gallen-Kallelan Afrikan-ajan taideteoksista sisältää Akseli Gallen-Kallelan vuosina 1909–1911 Brittiläisessä Itä-Afrikassa toteuttamia taideteoksia, joita syntyi kaikkiaan 170 kappaletta.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Luettelo Akseli Gallen-Kallelan Afrikan-ajan taideteoksista
Luettelo Akseli Gallen-Kallelan Keuruulla maalaamista taideteoksista
Luettelo Akseli Gallen-Kallelan Keuruulla maalaamista taideteoksista sisältää Akseli Gallen-Kallelan vuosina 1884–1889 toteuttamia taideteoksia, jotka on maalattu Keuruulla.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Luettelo Akseli Gallen-Kallelan Keuruulla maalaamista taideteoksista
Luettelo Akseli Gallen-Kallelan Malmin-ajan taideteoksista
Luettelo Akseli Gallen-Kallelan Malmin-ajan taideteoksista sisältää Akseli Gallen-Kallelan vuosina 1890–1892 toteuttamia taideteoksia.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Luettelo Akseli Gallen-Kallelan Malmin-ajan taideteoksista
Maalaustaide
Artemisia Gentileschi, ''Omakuva maalauksen allegoriana'', 1653. Maalaustaide on eräs kuvataiteen pääalueista.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Maalaustaide
Madonna (Akseli Gallen-Kallelan maalaus)
Madonna on Akseli Gallen-Kallelan tekemä, vuonna 1891 syntynyt maalaus.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Madonna (Akseli Gallen-Kallelan maalaus)
Maksim Gorki
Maksim Gorki ((ven. горький, 'kitkerä'), oikealta nimeltään Aleksei Maksimovitš Peškov, (28. maaliskuuta (J: 16. maaliskuuta) 1868 Nižni Novgorod, Venäjän keisarikunta – 18. kesäkuuta 1936 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen, sittemmin neuvostovenäläinen kirjailija, poliittinen aktivisti ja kirjallisuuden sosialistisen realismin perustajia.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Maksim Gorki
Mannerheim-risti
Mannerheim-risti (yllä 1.lk ja alla 2.lk, Ristikkäiset marsalkansauvat merkitsevät toiseen kertaan myönnettyä II luokkaa). Mannerheim-risti on suomalainen kunniamerkki. Mannerheim-ristin 1.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Mannerheim-risti
Mary Gallen-Kallela
Mary Helena Gallen-Kallela (o.s. Slöör, 20. marraskuuta 1868 – 26. elokuuta 1947) oli suomalainen pianisti ja Akseli Gallen-Kallelan vaimo.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Mary Gallen-Kallela
Moderni taide
Paul Gauguin, ''Ateria'' 1891. Musée d'Orsay. Edvard Munch, ''Huuto'' 1893 Paul Cézanne, ''Kylpijät'', 1898–1905. Kazimir Malevitš,''Suprematismi kahdeksalla suorakulmiolla'' 1915. Marcel Duchamp, ''Suihkulähde'', 1917.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Moderni taide
Montmartre
Pompidou-keskuksesta nähtynä Sacré-Coeur Montmartre, ”marttyyrien vuori”, on Pariisin pohjoisosassa, XVIII kaupunginosassa sijaitseva kaupungin korkein kukkula.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Montmartre
Mystiikka
Maria Magdaleenaa esittävä teos 1600-luvulta. Mystiikka (kreikan sanasta μυω, muo, ’vaikeneminen’) on jumaluuden välittömään yhteyteen pyrkivä uskonnollisen elämän muoto.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Mystiikka
Myytti
Gustave Moreau, ''Prometheus'', 1868. Myytti eli jumalaistaru (’puhe’, ’kertomus’, ’tarina’) on jumalia, yliluonnollisia olentoja, kaikkeuden syntyä tai muuta vastaavaa aihetta käsittelevä kertomus.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Myytti
Nainen kukkoryijyllä
Nainen kukkoryijyllä on taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan maalaama, realistinen öljyvärimaalaus vuodelta 1888.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Nainen kukkoryijyllä
Nuori Suomi
Nuori Suomi -sinetti judosalin seinälläNuori Suomi ry oli suomalainen valtakunnallinen sitoutumaton liikunta-alan järjestö, jonka tehtävänä oli edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja elämäniloa liikunnan ja urheilun avulla.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Nuori Suomi
Nuorsuomalainen Puolue
Perustuslaillis-Suomenmielinen Puolue eli Nuorsuomalainen Puolue oli autonomian ajan liberaali porvarillinen ja poliittinen ryhmittymä, jolla oli kansainvälisempi ohjelma kuin Suomalaisella puolueella, josta se oli irtautunut.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Nuorsuomalainen Puolue
Palokärki (maalaus)
Palokärki on Akseli Gallen-Kallelan kesällä 1892 valmistunut guassimaalaus.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Palokärki (maalaus)
Pariisi
Pariisi (.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Pariisi
Pariisin maailmannäyttely (1900)
Vuoden 1900 Maailmannäyttelyn suuri sisääntuloportti. Näyttelyalueen kartta Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttely oli Pariisissa 15.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Pariisin maailmannäyttely (1900)
Paul Gauguin
Eugène Henri Paul Gauguin (ransk., 7. kesäkuuta 1848 Pariisi, Ranska – 8. toukokuuta 1903 Hiva Oa, Ranskan Polynesia) oli ranskalainen jälki-impressionistinen taidemaalari.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Paul Gauguin
Peter Andreas Munch
Peter Andreas Munch (15. joulukuuta 1810 Oslo – 25. toukokuuta 1863 Rooma) oli norjalainen historioitsija ja kielitieteilijä.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Peter Andreas Munch
Pohjois-Amerikka
Pohjois-Amerikka satelliittikoostekuvassa. Pohjois-Amerikka on pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva maanosa Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynenmeren ja Atlantin valtameren välissä.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Pohjois-Amerikka
Poika ja varis
Poika ja varis on suomalaisen taidemaalarin Akseli Gallen-Kallelan maalaus vuodelta 1884.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Poika ja varis
Pori
Pori on Suomen kaupunki ja Satakunnan maakuntakeskus, joka sijaitsee Kokemäenjoen suulla Selkämeren rannikolla Satakunnan maakunnassa.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Pori
Primitivismi
Paul Gauguin, ''Te nave nave fenua'' (Ihana maa), 1892. Kaksi Uusi-Guinealaista naamiota Berlin-Dahlemin etnologisesta museosta. Monet saksalaiset taiteilijat ihailivat etnologisten museoiden esineitä. Primitivismi on taidetta, joissa on tietoisia vaikutteita primitiivisestä eli Euroopan tai suurten maailmankulttuurien ulkopuolisesta taiteesta.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Primitivismi
Professori (arvonimi)
Professori on useissa maissa käytetty arvonimi tai opettajan nimitys.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Professori (arvonimi)
Purren valitus
Akseli Gallen-Kallela, ''Purren valitus'', 1907. Purren valitus on Akseli Gallen-Kallelan öljyvärimaalaus vuodelta 1907.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Purren valitus
Realismi (taide)
Gustave Courbet, ''Bonjour, Monsieur Courbet'', 1854. Tunnettu realistinen maalaus. Taiteilija tapaa mesenaattinsa maalaisympäristössä. Realismi (todenmukaisuus) on kuvataiteissa ja kirjallisuudessa 1800-luvun puolenvälin suuntaus, joka alkoi Ranskasta.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Realismi (taide)
Robert Kajanus
Robert Kajanus (2. joulukuuta 1856 Helsinki – 6. heinäkuuta 1933 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä, kapellimestari ja musiikkiorganisaattori.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Robert Kajanus
Ruovesi
Ruovesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Ruovesi
Ryijy
Suomalainen käsin tehty ryijy vuodelta 1936. Ryijy on pitkänukkainen villainen peite, jollaisia pidetään nykyisin lähinnä seinällä koristeena.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Ryijy
S. A. Keinänen
S. A. Keinänen 1870-luvulla Sigfrid August Keinänen (7. helmikuuta 1841 Kuopio – 25. syyskuuta 1914 Lempäälä) oli suomalainen taidemaalari ja piirustuksenopettaja, joka tunnetaan kansankuvauksistaan sekä Kalevala-aiheisesta taiteestaan.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja S. A. Keinänen
Salo
Salon kaupungin vaakuna vuosina 1949–2008 Salo on noin asukkaan kaupunki Lounais-Suomessa.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Salo
Sammon puolustus
Sammon puolustus on Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1896 maalaama taideteos, joka on nykyisin esillä Turun taidemuseon kokoelmissa.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Sammon puolustus
Sammon ryöstö (Gallen-Kallela)
Sammon ryöstö on Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1905 valmistunut maalaus.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Sammon ryöstö (Gallen-Kallela)
Sammon taonta
Sammon taonta on Akseli Gallen-Kallelan tekemä realismia edustava Kalevala-aiheinen maalaus, joka kuvaa Sammon tekoa.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Sammon taonta
San Francisco
San Francisco on Yhdysvaltain Kalifornian osavaltiossa sijaitseva kaupunki ja piirikunta.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja San Francisco
Saunassa
Saunassa on Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) vuonna 1889 maalaama öljyvärimaalaus, joka on kooltaan 120 × 81 cm.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Saunassa
Seitsemän veljestä
Seitsemän veljestä on Aleksis Kiven kirjoittama romaani, jota pidetään yhtenä suomalaisen kirjallisuuden suurimmista merkkiteoksista.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Seitsemän veljestä
Seurapiiri
Astorin sukuun kuuluneen Caroline Astorin seurapiirijuhlat New Yorkissa vuonna 1902. Seurapiiri tai seurapiirit tarkoittaa varsinkin julkisuuden henkilöiden muodostamaa joukkoa, joka seurustelee keskenään ja näyttäytyy usein arvostetuissa ja julkisuutta saavissa huvitilaisuuksissa ja muissa sen kaltaisissa tilaisuuksissa.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Seurapiiri
Signeeraus
Pablo Picasson signeeraus. Signeeraus tai signatuuri (latinan sanasta signum ’merkki’) on taiteilijan henkilöllisyyden osoittava merkki, useimmiten hänen nimikirjoituksensa tai sen osa.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Signeeraus
Skandinavismi
Skandinavismin ideologiaa julistava maalaus 1800-luvun puolivälistä. Norjan ja Ruotsin lipuissa on mukana ”sillisalaatiksi” kutsuttu Ruotsi-Norjan unionin tunnus. Skandinavismi on 1800-luvulla syntynyt ajatus kaikkien skandinaavien yhtymisestä yhden ja saman valtion alaisuuteen.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Skandinavismi
Sosiaalinen media
Sosiaalinen media (lyhennettynä arkikielessä some) tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä ja sisällöntuottaja tiedon vastaanottajana olon lisäksi.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Sosiaalinen media
Suomen kansallismuseo
Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka vastaa Kansallismuseon lisäksi Hvitträskin, Hämeen linnan, Langinkosken, Louhisaaren, Olavinlinnan, Seurasaaren ulkomuseon, Suomen merimuseon, Tamminiemen ja Vankilan toiminnasta.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Suomen kansallismuseo
Suomen Pankki
Suomen Pankki (lyhenne SP) on Suomen keskuspankki ja jäsenenä Euroopan keskuspankin valvomassa Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKPJ).
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Suomen Pankki
Suomen puolustusvoimat
Suomen postilaitos julkaisi vuonna 1968 postimerkin, joka kuvasi Suomen sen hetkisiä puolustusvoimia osana kolmimerkkistä sarjaa. Puolustusvoimat on Suomen asevoimat, jonka tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Suomen puolustusvoimat
Suomen puolustusvoimien palveluspuku
Palveluspuku on puolustusvoimien sotilaspuku, jota käytetään sisä- ja ulkopalveluksessa.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Suomen puolustusvoimien palveluspuku
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Suomen sisällissota
Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta
Suomen Valkoisen Ruusun I lk:n komentajamerkki eli rintatähti ja kaulanauhassa kannettava risti.Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta (SVR) perustettiin valtionhoitaja Gustaf Mannerheimin päätöksellä 28.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta
Suomen valtionhoitaja
Valtionhoitaja oli Suomen väliaikainen valtionpäämies vuosina 1918–1919.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Suomen valtionhoitaja
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Suomi
Suur-Kalevala
Akseli Gallen-Kallelan Suur-Kalevalaa varten tekemä kuvitusluonnos: Runo I ”Lenti iät, lenti lännet...”, 1920. Suur-Kalevala oli Akseli Gallen-Kallelan useiden vuosikymmenien ajan kehittämä suunnitelma Kalevalan kuvittamiseksi.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Suur-Kalevala
Svinhufvudin I hallitus
Svinhufvudin senaatti eli Itsenäisyyssenaatti (anakronistisesti myös Svinhufvudin I hallitus) oli itsenäisen Suomen tasavallan ensimmäinen hallitus, jota tuolloin vielä kutsuttiin nimellä senaatti.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Svinhufvudin I hallitus
Symbolismi
Carlos Schwabe, ''Kuolema ja haudankaivaja'', 1890-luku, yksityiskohta. Symbolismi oli 1800-luvun loppupuolen Ranskassa ja Belgiassa alkunsa saanut, ihmisen sisäistä elämää kuvannut taidesuuntaus, joka vaikutti kuvataiteissa, kirjallisuudessa ja teatterissa ja jolle oli ominaista symbolien käyttö.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Symbolismi
Symposion (Akseli Gallen-Kallela)
Symposion (alkuperäiseltä nimeltään Probleemi) on Akseli Gallen-Kallelan öljyvärimaalaus vuodelta 1894.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Symposion (Akseli Gallen-Kallela)
Taidegrafiikka
Katsushika Hokusai, ''Fujivuori''. Taidegrafiikka on kuvataiteen laji, jossa tehdään taidetta käyttämällä erilaisia painotekniikoita.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Taidegrafiikka
Taidemaalari
Johannes Vermeer, ''Maalaustaide'', 1667. Taidemaalari harjoittaa maalaustaidetta.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Taidemaalari
Taideteollisuus
Antti Nurmesniemi, ''Pehtoori''-kahvipannu, 1957. Taideteollisuus on käyttö- ja koriste-esineiden suunnittelua ja valmistusta.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Taideteollisuus
Taideyliopiston Kuvataideakatemia
Taideyliopiston rakennus entisessä Myllytontin alueella. Taideyliopiston Kuvataideakatemia (lyh. KuvA; ruots. Konstuniversitets Bildkonstakademi, engl. Uniarts Helsinki's Academy of Fine Arts) on yksi Taideyliopiston kolmesta akatemiasta.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Taideyliopiston Kuvataideakatemia
Talonpoikaiselämää
Talonpoikaiselämää on taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan maalaama, realistinen öljyvärimaalaus vuodelta 1887.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Talonpoikaiselämää
Töölön kisahalli
Kisahalli Olympiastadionin tornista kuvattuna. Hallin takana sen suuntaisesti kulkee Mannerheimintie. Töölön kisahalli, entinen Messuhalli, on urheiluhalli Helsingin Taka-Töölössä.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Töölön kisahalli
Temperamaalaus
Antonio Pollaiuolon temperamaalaus puulle vuodelta 1475. Barbara-alttarista. Temperamaalaus puulle, temperan ohella lehtikultaa. 1410, Kansallismuseo Helsinki. Temperamaalaus on maalaus, jossa värien sideaineena on munankeltuainen tai kaseiini.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Temperamaalaus
Tonava
Tonava on Euroopan toiseksi pisin joki.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Tonava
Triptyykki
Triptyykki Sorundan kirkon alttarilla Ruotsin Nynäshamnissa Tukholman läänissä. Aino-triptyykki Triptyykki on kolmiosainen maalaus tai kirkon alttarin läheisyyteen sijoitettu koristeellinen rakennelma.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Triptyykki
Tukholma
Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja samalla maan suurin kunta.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Tukholma
Tuonelan virralla
Tuonelan virralla. Tuonelan virralla on taidemaalari Axel Gallénin Juseliuksen mausoleumiin maalaama fresko.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Tuonelan virralla
Tyrvää
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko. Tyrvää (aikaisemmin Ala-Sastamala, Kalliala) oli Turun ja Porin läänissä sijainnut Suomen kunta.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Tyrvää
Tyttö Keuruun vanhassa kirkossa
Tyttö Keuruun vanhassa kirkossa on taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan maalaama maalaus vuodelta 1889.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Tyttö Keuruun vanhassa kirkossa
Uffizi
Uffizin kaksi siipeä yöllä. Uffizi on Firenzessä Italiassa sijaitseva palatsi, jossa toimii yksi maailman tunnetuimmista taidegallerioista.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Uffizi
Unkari
Unkari on Keski-Euroopassa sijaitseva sisämaavaltio, jonka pääkaupunki on Budapest.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Unkari
Valkoiset
Valkoisia Oulussa 1918 Valkoiset tarkoittaa Suomen sisällissodan hallituksen joukoissa taistellutta osapuolta.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Valkoiset
Valkoisten päämaja
Ylipäällikkö ratsuväen kenraali vapaaherra C. G. E. Mannerheim Päämajan juna Seinäjoen ratapihalla Valkoisten päämaja oli Suomen sisällissodan valkoisen armeijan komentopaikka.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Valkoisten päämaja
Valvoja
Valvoja oli suomalainen aikakausjulkaisu, joka ilmestyi 1880–1922 ensin Werner Söderströmin, sitten Otavan kustantamana.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Valvoja
Vanha ylioppilastalo
Vanhan Ylioppilastalon logo Vanha ylioppilastalo eli Vanha on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vanhempi ylioppilastalo Helsingissä Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien risteyksessä.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Vanha ylioppilastalo
Vapaudenristin ritarikunta
Vapaudenristin suurristi. Vapaudenristin ritarikunta on vanhin kolmesta virallisesta suomalaisesta ansioritarikunnasta.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Vapaudenristin ritarikunta
Väinämöisen lähtö
Väinämöisen lähtö on Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1906 valmistunut Kalevala-aiheinen maalaus, jossa kuvataan Väinämöisen lähtöä.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Väinämöisen lähtö
Velisurmaaja
Akseli Gallen-Kallela: ''Velisurmaaja'' Velisurmaaja on suomalainen kansantaru ja tämän tarun päähenkilö.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Velisurmaaja
Venäläistäminen
Hyökkäys'' vuodelta 1899 tuli Suomessa jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Venäläistäminen tai russifikaatio tarkoittaa pyrkimyksiä, joissa Venäjän vaikutusvallassa olevat kansat pyritään sulauttamaan venäläisväestöön muun muassa kielellisesti ja kulttuurisesti.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Venäläistäminen
Venetsian biennaali
Venetsian biennaalin pääsisäänkäynti ''Giardini''ssa vuonna 2005. Venetsian biennaali (suomeksi myös Venetsian taidebiennaali) on merkittävä kansainvälinen nykytaidenäyttely.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Venetsian biennaali
Vienan Karjala
Venehjärvi. Vuokkiniemeä heinäkuussa 2007. Uhtualaiset runonlaulajat Poavila ja Triihvo Jamanen vuonna 1894 I. K. Inhan ottamassa valokuvassa. Vienan Karjala eli Viena (samoin) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä Vienanmeren länsirannikolta Suomen itärajalle.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Vienan Karjala
Vinjetti (grafiikka)
Vinjettejä. Vinjetti ("pieni viiniköynnös") on kirjan luvun alku- tai loppukoriste.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Vinjetti (grafiikka)
WSOY
Werner Söderström Osakeyhtiö (lyh. WSOY) on suomalainen yleisen kirjallisuuden kustantaja, joka on perustettu vuonna 1878.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja WSOY
Zum schwarzen Ferkel
"Urferkel" (Peruspossu) Berliinin Dorotheenstraßen varrella 1920-luvulla. Zum schwarzen Ferkel oli erääseen ravintolaan keskittynyt kirjailijoiden ja taiteilijoiden löyhä piiri Berliinissä.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja Zum schwarzen Ferkel
1931
Vuosi 1931 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja 1931
26. huhtikuuta
26.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja 26. huhtikuuta
7. maaliskuuta
7.
Katsoa Akseli Gallen-Kallela ja 7. maaliskuuta
Tunnetaan myös nimellä Akseli Gallen Kallela, Akseli Gallen-Kalela, Axel Gallén, Axel Waldemar Gallén, Gallen Kallela, Gallen-Gallela.