Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Suomen kieli ja Unkarin kieli
Suomen kieli ja Unkarin kieli on 31 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Agglutinatiivinen kieli, Euroopan unioni, Foneemi, Frikatiivi, Indoeurooppalaiset kielet, Kansallisromantiikka, Kielioppi, Kielitoimisto, Konsonantti, Lainasana, Morfeemi, Paino (kielitiede), Palataali, Partikkeli (sanaluokka), Possessiivisuffiksi, Pronomini, Sandhi, Sija, Suku (kielioppi), Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalaiset, Suomi, Tavu, Unkari, Uralilainen sanasto, Uralilaiset kielet, Venäjä, Viron kieli, Vokaali, Vokaalisointu, ..., Yhdyssana. Laajenna indeksi (1 lisää) »
Agglutinatiivinen kieli
Agglutinatiiviset eli agglutinoivat kielet ovat kielitieteessä sellaisten kielien luokka, joissa sanan vartaloon liittyy (useita) päätteitä ja muita affikseja.
Agglutinatiivinen kieli ja Suomen kieli · Agglutinatiivinen kieli ja Unkarin kieli ·
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Euroopan unioni ja Suomen kieli · Euroopan unioni ja Unkarin kieli ·
Foneemi
Foneemi on puhutun kielen pienin distinktiivinen eli merkityksiä erottava yksikkö.
Foneemi ja Suomen kieli · Foneemi ja Unkarin kieli ·
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Frikatiivi ja Suomen kieli · Frikatiivi ja Unkarin kieli ·
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Indoeurooppalaiset kielet ja Suomen kieli · Indoeurooppalaiset kielet ja Unkarin kieli ·
Kansallisromantiikka
Pekka Halosta, kirjallisuuden alalla Juhani Ahoa ja säveltaiteessa Jean Sibeliusta. Kansallisromantiikka on oman kansakunnan menneisyydestä virikkeitä etsinyt romanttinen tyylisuuntaus Euroopan eri maissa noin 1890–1910.
Kansallisromantiikka ja Suomen kieli · Kansallisromantiikka ja Unkarin kieli ·
Kielioppi
Kielioppi on kielen järjestelmää kuvaileva sääntöjen joukko, joka voidaan kerätä kielen säännönmukaisuuksien pohjalta.
Kielioppi ja Suomen kieli · Kielioppi ja Unkarin kieli ·
Kielitoimisto
Kielitoimisto on yleisessä käytössä oleva nimitys Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuolto-osastolle, jonka tehtävänä on huolehtia suomen kielen huollosta.
Kielitoimisto ja Suomen kieli · Kielitoimisto ja Unkarin kieli ·
Konsonantti
Konsonantit eli kerakkeet ovat vokaalien ohella ihmiskielen äänteiden toinen ryhmä.
Konsonantti ja Suomen kieli · Konsonantti ja Unkarin kieli ·
Lainasana
Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.
Lainasana ja Suomen kieli · Lainasana ja Unkarin kieli ·
Morfeemi
Morfeemi on kielen pienin merkitystä kantava yksikkö, jonka osilla ei ole omaa kielellistä merkitystä.
Morfeemi ja Suomen kieli · Morfeemi ja Unkarin kieli ·
Paino (kielitiede)
Paino eli prominenssi tarkoittaa kielitieteessä sitä, että jokin puheen osa tuodaan prosodisesti esiin.
Paino (kielitiede) ja Suomen kieli · Paino (kielitiede) ja Unkarin kieli ·
Palataali
Palataaleiksi eli lakiäänteiksi kutsutaan äänteitä, joissa kielen selkä kohoaa kovaa kitalakea (palatum) kohti.
Palataali ja Suomen kieli · Palataali ja Unkarin kieli ·
Partikkeli (sanaluokka)
Partikkelit eli apusanat ovat sanaluokka yleensä taipumattomille sanoille, jotka eivät saa määritteitä eivätkä itse toimi määritteinä.
Partikkeli (sanaluokka) ja Suomen kieli · Partikkeli (sanaluokka) ja Unkarin kieli ·
Possessiivisuffiksi
Possessiivisuffikseja eli omistusliitteitä käytetään nominin omistajan persoonan ja luvun merkitsemiseen, esimerkiksi autoni (.
Possessiivisuffiksi ja Suomen kieli · Possessiivisuffiksi ja Unkarin kieli ·
Pronomini
Pronominit eli asemosanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.
Pronomini ja Suomen kieli · Pronomini ja Unkarin kieli ·
Sandhi
Sandhi (sanskritia; devanagari: संधि; IAST: saṃdhi, yhteen laittaminen, yhdistäminen, synteesi) on yleisnimitys morfeemirajoilla tapahtuville äänneilmiöille.
Sandhi ja Suomen kieli · Sandhi ja Unkarin kieli ·
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Sija ja Suomen kieli · Sija ja Unkarin kieli ·
Suku (kielioppi)
Suku eli genus (lat.) on nominien kieliopillinen kategoria, jonka mukaisesti substantiivit jakautuvat eri ryhmiin.
Suku (kielioppi) ja Suomen kieli · Suku (kielioppi) ja Unkarin kieli ·
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Suomalais-ugrilaiset kielet ja Suomen kieli · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Unkarin kieli ·
Suomalaiset
Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.
Suomalaiset ja Suomen kieli · Suomalaiset ja Unkarin kieli ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Suomen kieli ja Suomi · Suomi ja Unkarin kieli ·
Tavu
Tavu on puhutun kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai (yleensä) enintään muutamasta äänteestä, joista yksi on tavua muodostava eli syllabinen.
Suomen kieli ja Tavu · Tavu ja Unkarin kieli ·
Unkari
Unkari on Keski-Euroopassa sijaitseva sisämaavaltio, jonka pääkaupunki on Budapest.
Suomen kieli ja Unkari · Unkari ja Unkarin kieli ·
Uralilainen sanasto
Seuraavassa taulukossa on joitakin uralilaista kielisukulaisuutta osoittavia sanarinnastuksia.
Suomen kieli ja Uralilainen sanasto · Unkarin kieli ja Uralilainen sanasto ·
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Suomen kieli ja Uralilaiset kielet · Unkarin kieli ja Uralilaiset kielet ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Suomen kieli ja Venäjä · Unkarin kieli ja Venäjä ·
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Suomen kieli ja Viron kieli · Unkarin kieli ja Viron kieli ·
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Suomen kieli ja Vokaali · Unkarin kieli ja Vokaali ·
Vokaalisointu
Vokaalisointu eli vokaaliharmonia on joillekin kielille ominainen fonotaktinen säännöstö, joka pyrkii helpottamaan ääntämistä rajoittamalla samassa sanamuodossa esiintyviä vokaaleja.
Suomen kieli ja Vokaalisointu · Unkarin kieli ja Vokaalisointu ·
Yhdyssana
Yhdyssana on kahden tai useamman sanan muodostama sana, jolla on oma merkityksensä.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomen kieli ja Unkarin kieli
- Mitä heillä on yhteistä Suomen kieli ja Unkarin kieli
- Yhtäläisyyksiä Suomen kieli ja Unkarin kieli
Vertailu Suomen kieli ja Unkarin kieli
Suomen kieli on 295 suhteet, kun taas Unkarin kieli on 100. niillä on yhteistä 31, Jaccard'in indeksi on 7.85% = 31 / (295 + 100).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomen kieli ja Unkarin kieli. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
