Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Suomen kieli ja Uralilaiset kielet
Suomen kieli ja Uralilaiset kielet on 50 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Agglutinatiivinen kieli, Akkusatiivi, Balttilaiset kielet, Etelä-Pohjanmaan murre, Genetiivi, Germaaniset kielet, Hämäläismurteet, Indoeurooppalainen kantakieli, Indoeurooppalaiset kielet, Inkeriläiset, Itämerensuomalaiset kielet, Kaakkoismurteet, Kampakeraaminen kulttuuri, Kanada, Kantaurali, Karjalan kieli, Karjalan tasavalta, Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet, Kveenin kieli, Kveenit, Lainasana, Latinalaiset aakkoset, Liitepartikkeli, Lounaismurteet, Meänkieli, Nominatiivi, Norja, Peräpohjalaiset murteet, Possessiivisuffiksi, Ruotsi, ..., Saamelaiskielet, Samojedikielet, Savolaismurteet, Sija, Slaavilaiset kielet, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalaiset, Suomen murteet, Suomi, Terho Itkonen, Unkari, Unkarin kieli, Uralilainen sanasto, Venäjä, Venäjän kieli, Verbi, Viro, Viron kieli, Vokaalisointu, Yhdysvallat. Laajenna indeksi (20 lisää) »
Agglutinatiivinen kieli
Agglutinatiiviset eli agglutinoivat kielet ovat kielitieteessä sellaisten kielien luokka, joissa sanan vartaloon liittyy (useita) päätteitä ja muita affikseja.
Agglutinatiivinen kieli ja Suomen kieli · Agglutinatiivinen kieli ja Uralilaiset kielet ·
Akkusatiivi
Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.
Akkusatiivi ja Suomen kieli · Akkusatiivi ja Uralilaiset kielet ·
Balttilaiset kielet
Balttilaiset kielet kartalla Balttilaiset kielet muodostavat yhden indoeurooppalaisen kielikunnan päähaaroista.
Balttilaiset kielet ja Suomen kieli · Balttilaiset kielet ja Uralilaiset kielet ·
Etelä-Pohjanmaan murre
Etelä-Pohjanmaan murre on suomen kielen länsimurteisiin kuuluva murre.
Etelä-Pohjanmaan murre ja Suomen kieli · Etelä-Pohjanmaan murre ja Uralilaiset kielet ·
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Genetiivi ja Suomen kieli · Genetiivi ja Uralilaiset kielet ·
Germaaniset kielet
fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Germaaniset kielet ja Suomen kieli · Germaaniset kielet ja Uralilaiset kielet ·
Hämäläismurteet
Hämäläismurteiden puhuma-alue. 1. Perihämäläiset murteet 2. Etelähämäläiset murteet 3. Kaakkoishämäläiset murteet - 3A. Hollolan ryhmä - 3B. Porvoon ryhmä - 3C. Iitin ryhmä 4 Yläsatakuntalaiset murteet. Punaisella vinoviivoituksella on merkitty lounaiset välimurteet. Hämäläismurteet ovat suomen kielen länsimurteisiin kuuluvia murteita, joita puhutaan eteläpohjalaisten murteiden eteläpuolella, lounaismurteiden itäpuolella ja savolaismurteiden länsipuolella.
Hämäläismurteet ja Suomen kieli · Hämäläismurteet ja Uralilaiset kielet ·
Indoeurooppalainen kantakieli
Indoeurooppalainen kantakieli eli kantaindoeurooppa on oletettu eli hypoteettinen kantakieli, josta indoeurooppalaiset kielet ovat aikaa myöten eriytyneet.
Indoeurooppalainen kantakieli ja Suomen kieli · Indoeurooppalainen kantakieli ja Uralilaiset kielet ·
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Indoeurooppalaiset kielet ja Suomen kieli · Indoeurooppalaiset kielet ja Uralilaiset kielet ·
Inkeriläiset
Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset (myös: Inkerin suomalaiset) ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka ovat uskonnoltaan pääasiassa evankelis-luterilaisia.
Inkeriläiset ja Suomen kieli · Inkeriläiset ja Uralilaiset kielet ·
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Itämerensuomalaiset kielet ja Suomen kieli · Itämerensuomalaiset kielet ja Uralilaiset kielet ·
Kaakkoismurteet
Osa kaakkoismurteiden puhuma-alueesta on merkitty karttaan numerolla 7 (vaalenpunainen alue). Kartasta puuttuvat Karjalankannaksen alue, Laatokan Karjala ja Inkeri. Kaakkoismurteet eli niin sanottu ”Karjalan murre” on Kaakkois-Suomessa puhuttava suomen kielen murreryhmä.
Kaakkoismurteet ja Suomen kieli · Kaakkoismurteet ja Uralilaiset kielet ·
Kampakeraaminen kulttuuri
ietf-kielikoodi.
Kampakeraaminen kulttuuri ja Suomen kieli · Kampakeraaminen kulttuuri ja Uralilaiset kielet ·
Kanada
Kanada (engl. ja) on Pohjois-Amerikassa sijaitseva parlamentaarinen monarkia, ja liittovaltio.
Kanada ja Suomen kieli · Kanada ja Uralilaiset kielet ·
Kantaurali
Kantaurali on uralilaisen kielikunnan kantakieli, joka on rekonstruoitu historiallis-vertailevan kielitieteen metodien avulla.
Kantaurali ja Suomen kieli · Kantaurali ja Uralilaiset kielet ·
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Karjalan kieli ja Suomen kieli · Karjalan kieli ja Uralilaiset kielet ·
Karjalan tasavalta
Karjalan tasavalta (lyydiksi Karjalan tazavald) on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.
Karjalan tasavalta ja Suomen kieli · Karjalan tasavalta ja Uralilaiset kielet ·
Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet
250px Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet ovat suomen kielen murteita, joita puhutaan Etelä-Pohjanmaan järviseudun pohjoispuolelta aina Peräpohjan eteläisimpään osaan asti.
Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet ja Suomen kieli · Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet ja Uralilaiset kielet ·
Kveenin kieli
Kveenin kieli on yksi Norjan virallisista vähemmistökielistä.
Kveenin kieli ja Suomen kieli · Kveenin kieli ja Uralilaiset kielet ·
Kveenit
Kveenien asuinalueita. Kveenipariskunta lypsämässä poroa 1800-luvun lopussa Kveenit ovat Pohjois-Norjan eli Ruijan (Finnmark) suomalaisperäistä väestöä.
Kveenit ja Suomen kieli · Kveenit ja Uralilaiset kielet ·
Lainasana
Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.
Lainasana ja Suomen kieli · Lainasana ja Uralilaiset kielet ·
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Latinalaiset aakkoset ja Suomen kieli · Latinalaiset aakkoset ja Uralilaiset kielet ·
Liitepartikkeli
Liitepartikkelit ovat varsin irrallisia sanan loppuun liitettäviä morfeemeja, jotka luetaan sanaluokkansa perusteella partikkeleihin.
Liitepartikkeli ja Suomen kieli · Liitepartikkeli ja Uralilaiset kielet ·
Lounaismurteet
Lounaismurteiden levinneisyysalue Lounaismurteet ovat Lounais-Suomessa melko pienellä mutta tiheästi asutulla maantieteellisellä alueella (kolmio Vihti–Turku–Merikarvia) puhuttuja suomen kielen murteita.
Lounaismurteet ja Suomen kieli · Lounaismurteet ja Uralilaiset kielet ·
Meänkieli
Meänkieli on Norrbottenin läänissä, Ruotsissa puhuttava itämerensuomalainen kieli, tai yksi suomen peräpohjalaismurteista.
Meänkieli ja Suomen kieli · Meänkieli ja Uralilaiset kielet ·
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Nominatiivi ja Suomen kieli · Nominatiivi ja Uralilaiset kielet ·
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Norja ja Suomen kieli · Norja ja Uralilaiset kielet ·
Peräpohjalaiset murteet
Peräpohjalaisten murteiden perinteinen puhuma-alue on merkitty karttaan numerolla 5 (vaaleansininen alue) Peräpohjalaiset (tai Peräpohjan) murteet ovat maantieteellisesti toiseksi laajin suomen kielen seitsemästä murrealueesta, heti savolaismurteiden jälkeen.
Peräpohjalaiset murteet ja Suomen kieli · Peräpohjalaiset murteet ja Uralilaiset kielet ·
Possessiivisuffiksi
Possessiivisuffikseja eli omistusliitteitä käytetään nominin omistajan persoonan ja luvun merkitsemiseen, esimerkiksi autoni (.
Possessiivisuffiksi ja Suomen kieli · Possessiivisuffiksi ja Uralilaiset kielet ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Ruotsi ja Suomen kieli · Ruotsi ja Uralilaiset kielet ·
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Saamelaiskielet ja Suomen kieli · Saamelaiskielet ja Uralilaiset kielet ·
Samojedikielet
Samojedikieliä puhuvat muiden muassa nenetsit. Samojedikielet ovat perinteisen, muiden muassa M. A. Castrénin edustaman, käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara suomalais-ugrilaisten kielten ohella tai uudemman käsityksen mukaan yksi uralilaisten kielten seitsemästä tai yhdeksästä päähaarasta.
Samojedikielet ja Suomen kieli · Samojedikielet ja Uralilaiset kielet ·
Savolaismurteet
Savolaismurteiden puhuma-alueSavolaismurteet ovat suomen kielen itämurteita, joiden alue on niiden nimestä huolimatta paljon laajempi kuin pelkkä Savo: se käsittää myös lähes koko Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Etelä-Pohjanmaan itäisimpiä pitäjiä sekä pääosan Koillismaasta.
Savolaismurteet ja Suomen kieli · Savolaismurteet ja Uralilaiset kielet ·
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Sija ja Suomen kieli · Sija ja Uralilaiset kielet ·
Slaavilaiset kielet
Slaavilaiset kielet on yksi indoeurooppalaisten kielten kieliryhmistä.
Slaavilaiset kielet ja Suomen kieli · Slaavilaiset kielet ja Uralilaiset kielet ·
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Suomalais-ugrilaiset kielet ja Suomen kieli · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Uralilaiset kielet ·
Suomalaiset
Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.
Suomalaiset ja Suomen kieli · Suomalaiset ja Uralilaiset kielet ·
Suomen murteet
eteläpohjalaiset murteet4) keski- ja pohjoispohjalaiset murteet5) peräpohjalaiset murteet6) savolaismurteet7) kaakkoismurteet Suomen murteet ovat suomen kielessä esiintyviä murteita.
Suomen kieli ja Suomen murteet · Suomen murteet ja Uralilaiset kielet ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Suomen kieli ja Suomi · Suomi ja Uralilaiset kielet ·
Terho Itkonen
Terho Klaus Itkonen (21. lokakuuta 1933 Helsinki – 29. maaliskuuta 1998 Nurmijärvi) oli suomen kielen tutkija ja pitkäaikainen Helsingin yliopiston suomen kielen professori (1965–1989).
Suomen kieli ja Terho Itkonen · Terho Itkonen ja Uralilaiset kielet ·
Unkari
Unkari on Keski-Euroopassa sijaitseva sisämaavaltio, jonka pääkaupunki on Budapest.
Suomen kieli ja Unkari · Unkari ja Uralilaiset kielet ·
Unkarin kieli
Unkari on uralilainen kieli.
Suomen kieli ja Unkarin kieli · Unkarin kieli ja Uralilaiset kielet ·
Uralilainen sanasto
Seuraavassa taulukossa on joitakin uralilaista kielisukulaisuutta osoittavia sanarinnastuksia.
Suomen kieli ja Uralilainen sanasto · Uralilainen sanasto ja Uralilaiset kielet ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Suomen kieli ja Venäjä · Uralilaiset kielet ja Venäjä ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Suomen kieli ja Venäjän kieli · Uralilaiset kielet ja Venäjän kieli ·
Verbi
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.
Suomen kieli ja Verbi · Uralilaiset kielet ja Verbi ·
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Suomen kieli ja Viro · Uralilaiset kielet ja Viro ·
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Suomen kieli ja Viron kieli · Uralilaiset kielet ja Viron kieli ·
Vokaalisointu
Vokaalisointu eli vokaaliharmonia on joillekin kielille ominainen fonotaktinen säännöstö, joka pyrkii helpottamaan ääntämistä rajoittamalla samassa sanamuodossa esiintyviä vokaaleja.
Suomen kieli ja Vokaalisointu · Uralilaiset kielet ja Vokaalisointu ·
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Suomen kieli ja Yhdysvallat · Uralilaiset kielet ja Yhdysvallat ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomen kieli ja Uralilaiset kielet
- Mitä heillä on yhteistä Suomen kieli ja Uralilaiset kielet
- Yhtäläisyyksiä Suomen kieli ja Uralilaiset kielet
Vertailu Suomen kieli ja Uralilaiset kielet
Suomen kieli on 295 suhteet, kun taas Uralilaiset kielet on 344. niillä on yhteistä 50, Jaccard'in indeksi on 7.82% = 50 / (295 + 344).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomen kieli ja Uralilaiset kielet. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
