Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
30 suhteet: Adolf Hitler, Eduskunta, Eduskuntavaalit 1945, Erioikeus, Laki, Maanhankintalaki, Normihierarkia, Oikeusjärjestys, Organisaatio, Perusoikeudet, Perustuslaki, Poikkeustila, Pykälä, Ruotsin vallan aika Suomessa, Saksa, Saksan keisarikunta, Säännös, Säännöstely (hyödykkeet), Sotasyyllisyysoikeudenkäynti, Suomen perustuslaki, Suomen presidentin valinta 1944, Suomen presidentin valinta 1973, Toimivalta, Toinen maailmansota, Torppari, Valmiuslaki, Valtalaki (Saksa), Valtiomuoto, Vuoden 1919 hallitusmuoto, Weimarin tasavalta.
Adolf Hitler
Adolf Hitler oli itävaltalaissyntyinen saksalainen poliitikko, joka nousi Saksan valtakunnankansleriksi ja johti natsihallinnon aikana 1933–1945 maata diktaattorina, Saksan valtakunnanjohtajana (Führer).
Uusi!!: Poikkeuslaki ja Adolf Hitler · Katso lisää »
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: Poikkeuslaki ja Eduskunta · Katso lisää »
Eduskuntavaalit 1945
Suomen 18.
Uusi!!: Poikkeuslaki ja Eduskuntavaalit 1945 · Katso lisää »
Erioikeus
356x356pxErioikeus eli privilegio on jollekin yhteisölle tai yksityiselle myönnetty etuus, jota ei ole muilla.
Uusi!!: Poikkeuslaki ja Erioikeus · Katso lisää »
Laki
Auringonjumala Šamaš antaa lain kuningas Hammurabille. Basalttisteela Iranista. Laki on suvereenin lainsäätäjän hyväksymä säädös.
Uusi!!: Poikkeuslaki ja Laki · Katso lisää »
Maanhankintalaki
Karjalaisen Alpo Rautian perhe työssä ”kylmällä” tilallaan. Maanhankintalaki oli Suomessa vuonna 1945 säädetty laki, jonka perusteella muodostettiin niin sanottuja maanhankintatiloja eli asutustiloja rintamamiehille, kaatuneiden omaisille ja luovutettujen alueiden siirtoväelle.
Uusi!!: Poikkeuslaki ja Maanhankintalaki · Katso lisää »
Normihierarkia
Normihierarkia (myös säädöshierarkia tai hierarkiaoppi) on oikeusnormeihin, erityisesti kirjoitetussa muodossa oleviin normeihin liittyvä ajatus normien porrasteisuudesta.
Uusi!!: Poikkeuslaki ja Normihierarkia · Katso lisää »
Oikeusjärjestys
Oikeusjärjestys on tietyllä hetkellä voimassa olevien oikeusnormien kokonaisuus.
Uusi!!: Poikkeuslaki ja Oikeusjärjestys · Katso lisää »
Organisaatio
Organisaatio on laajasti määriteltynä mikä tahansa ihmisten yhteenliittymä jonkin toiminnan järjestämiseksi.
Uusi!!: Poikkeuslaki ja Organisaatio · Katso lisää »
Perusoikeudet
Perusoikeudet ovat kansallisessa perustuslaissa valtion kansalaisilleen ja kaikille muille valtion oikeudenkäyttöpiirissä oleville henkilöille takaamat oikeudet.
Uusi!!: Poikkeuslaki ja Perusoikeudet · Katso lisää »
Perustuslaki
Henrik III:n aikainen laitos vuodelta 1215). Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu perustuslaki. (ensimmäinen sivu) Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet.
Uusi!!: Poikkeuslaki ja Perustuslaki · Katso lisää »
Poikkeustila
Poikkeustila on väliaikainen yhteiskunnallinen tilanne, jolloin normaali lainsäädäntö, valtiosääntö tai kansalaisoikeudet eivät päde, ja viranomaisten valtuudet ovat suuremmat kuin tavallisesti.
Uusi!!: Poikkeuslaki ja Poikkeustila · Katso lisää »
Pykälä
Pykälä, vanhentunut nimi paragrafi, on jonkin kirjoituksen osa, jonka avulla kirjoituksen sisältö jakaantuu jäsennystä selventäviin alaosastoihin.
Uusi!!: Poikkeuslaki ja Pykälä · Katso lisää »
Ruotsin vallan aika Suomessa
Ruotsin valtakunnan vaiheita 1560–1815. Ruotsin vallan aika Suomessa on historian ajanjakso, jolloin nykyisen Suomen valtion alue oli osa Ruotsin kuningaskuntaa.
Uusi!!: Poikkeuslaki ja Ruotsin vallan aika Suomessa · Katso lisää »
Saksa
Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.
Uusi!!: Poikkeuslaki ja Saksa · Katso lisää »
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
Uusi!!: Poikkeuslaki ja Saksan keisarikunta · Katso lisää »
Säännös
Säännös on noudatettavaksi tarkoitettu, yksipuolinen ja julkinen tahdon ilmaisu, jonka sisältönä on määräys tai ohje.
Uusi!!: Poikkeuslaki ja Säännös · Katso lisää »
Säännöstely (hyödykkeet)
toisen maailmansodan aikana Englannissa. Säännöstely tarkoittaa valtiovallan toimenpiteitä, joilla vaikutetaan niukkojen hyödykkeiden saatavuuteen ja hintatasoon poikkeusoloissa.
Uusi!!: Poikkeuslaki ja Säännöstely (hyödykkeet) · Katso lisää »
Sotasyyllisyysoikeudenkäynti
Sotasyyllisyysoikeudenkäynti säätytalossa marraskuussa 1945. Oikeuden jäsenet hevosenkengän muotoisen pöydän takana, heidän edessään sihteerit ja pikakirjoittajat, selin kolmessa rivissä pöytien ääressä syytetyt ja heidän avustajansa. Vasemmalla syyttäjä, valvontakomission edustajia ja ulkomaisia diplomaatteja, etualalla yleisöä ja lehtimiehiä.Soini: ''Kuin Pietari hiilivalkealla'', s. 181. Sotasyyllisyysoikeudenkäynnillä tarkoitetaan Suomessa vuosina 1945 ja 1946 käytyä oikeudenkäyntiä, jossa tuomittiin Suomen jatkosodan aikaista poliittista johtoa.
Uusi!!: Poikkeuslaki ja Sotasyyllisyysoikeudenkäynti · Katso lisää »
Suomen perustuslaki
Suomen perustuslaki on yhtenäinen, 1. maaliskuuta 2000 lähtien Suomessa voimassa ollut perustuslaki, joka korvasi aikaisemmin voimassa olleet neljä erillistä perustuslain tasoista lakia.
Uusi!!: Poikkeuslaki ja Suomen perustuslaki · Katso lisää »
Suomen presidentin valinta 1944
Tasavallan presidentiksi 1944 toimestaan eronneen Risto Rytin seuraajaksi sekä vuosien 1940 ja 1943 presidentinvaalien erityismenettelyjen jälkeen ja edelleen sodan kestäessä määrättiin eduskunnan 5/6 enemmistön säätämällä poikkeuslailla kuuden vuoden toimikaudeksi puolustusvoimain ylipäällikkö, Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim.
Uusi!!: Poikkeuslaki ja Suomen presidentin valinta 1944 · Katso lisää »
Suomen presidentin valinta 1973
Suomen presidentin valinta vuonna 1973 tapahtui eduskunnan säätämällä poikkeuslailla, joka jatkoi Urho Kekkosen vuonna 1968 alkanutta toimikautta vuoteen 1978 asti.
Uusi!!: Poikkeuslaki ja Suomen presidentin valinta 1973 · Katso lisää »
Toimivalta
Toimivalta tarkoittaa oikeudellista valtaa päättää jostain asiasta.
Uusi!!: Poikkeuslaki ja Toimivalta · Katso lisää »
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Uusi!!: Poikkeuslaki ja Toinen maailmansota · Katso lisää »
Torppari
Torppareita maatöissä kesällä. Torppari oli Suomessa ja Ruotsissa vuokraviljelijä, joka oli vuokrannut viljeltäväkseen osan suuremmasta maatilasta.
Uusi!!: Poikkeuslaki ja Torppari · Katso lisää »
Valmiuslaki
Valmiuslaki on Suomen lainsäädäntöön kuuluva laki, joka on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä.
Uusi!!: Poikkeuslaki ja Valmiuslaki · Katso lisää »
Valtalaki (Saksa)
Laki kansan ja valtakunnan hädän poistamiseksi (saks. Gesetz zur Behebung der Not von Volk und Reich), yleisemmin lyhyesti valtalaki (saks. Ermächtigungsgesetz) oli Saksan valtiopäivien 23.
Uusi!!: Poikkeuslaki ja Valtalaki (Saksa) · Katso lisää »
Valtiomuoto
Valtiomuoto tarkoittaa poliittisten instituutioiden muodostamaa valtiojärjestystä, jonka tarkoitus on hallita valtiota ja sen kansaa.
Uusi!!: Poikkeuslaki ja Valtiomuoto · Katso lisää »
Vuoden 1919 hallitusmuoto
Vuoden 1919 hallitusmuoto eli Suomen Hallitusmuoto oli vuosina 1919–2000 voimassa ollut Suomen hallitusmuoto (AsK 94/1919).
Uusi!!: Poikkeuslaki ja Vuoden 1919 hallitusmuoto · Katso lisää »
Weimarin tasavalta
Weimarin Saksa osavaltioineen. Weimarin tasavalta on historiantutkimuksessa käytetty nimitys Saksasta vuosien 1919 ja 1933 välisenä aikana, jolloin maa oli tasavalta.
Uusi!!: Poikkeuslaki ja Weimarin tasavalta · Katso lisää »
