Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
58 suhteet: Aleksanteri I, Aleksanteri II (Venäjä), Asetus, Eduskunnan oikeusasiamies, Eduskunta, Eduskuntavaalit, Euroopan unioni, Hallitusmuoto, Koronaviruspandemia Suomessa, Kustaa III, Laillisuusperiaate, Lainsäädäntö, Maanhankintalaki, Maanpuolustusvelvollisuus, Negatiivinen lainsäädäntövalta, Oikeuskansleri, Oikeuslaitos, Oikeuslähde, Oikeussubjekti, Perusoikeudet, Perustuslaki, Perustuslakivaliokunta, Poikkeustila, Ruotsi, Sananvapaus, SARS-CoV-2, Sääty, Säätyvaltiopäivät, Siviilipalvelus Suomessa, Sotasyyllisyysoikeudenkäynti, Sprengtportenin perustuslakiehdotus, Suomen kansalaisuus, Suomen kansanedustaja, Suomen Pankki, Suomen perustuslaki (kirja), Suomen presidentinvaali, Suomen valtioneuvosto, Suomi, Toinen maailmansota, Tuomari, Ulkopolitiikka, Uskonnonvapaus, Uskonnonvapaus Suomessa, Valmiuslaki, Valtakunnanoikeus, Vapauden aika, Vuoden 1734 laki, Vuoden 1772 hallitusmuoto, Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys, Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys, ..., Vuoden 1919 hallitusmuoto, Yhdistys- ja vakuuskirja, 1. maaliskuuta, 1922, 1928, 1973, 2000, 2012. Laajenna indeksi (8 lisää) »
Aleksanteri I
Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Aleksanteri I · Katso lisää »
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Aleksanteri II (Venäjä) · Katso lisää »
Asetus
Asetus on Suomen lakia täsmentävä tai täydentävä säädös, joka annetaan lain antaman asetuksenantovaltuutuksen nojalla.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Asetus · Katso lisää »
Eduskunnan oikeusasiamies
Eduskunnan oikeusasiamies (lyhenne EOA) on oikeuskanslerin ohella ylin laillisuusvalvoja Suomessa.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Eduskunnan oikeusasiamies · Katso lisää »
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Eduskunta · Katso lisää »
Eduskuntavaalit
Eduskuntavaaleilla valitaan Suomen eduskuntaan 200 kansanedustajaa.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Eduskuntavaalit · Katso lisää »
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Euroopan unioni · Katso lisää »
Hallitusmuoto
Hallitusmuoto on itsenäisen valtion yleensä perustuslain säätämisjärjestyksessä annettu laki, jossa määritellään valtion valtaa käyttävät instituutiot.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Hallitusmuoto · Katso lisää »
Koronaviruspandemia Suomessa
Koronaviruspandemia Suomessa on osa maailmanlaajuista SARS-CoV-2-koronaviruksen leviämistä.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Koronaviruspandemia Suomessa · Katso lisää »
Kustaa III
Kustaa III (24. tammikuuta (J: 13. tammikuuta) 1746 Tukholma – 29. maaliskuuta 1792 Tukholma) oli Ruotsin kuningas vuosina 1771–1792.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Kustaa III · Katso lisää »
Laillisuusperiaate
Vaaka on oikeuden symboli Laillisuusperiaate vaatii, että ihmisten on voitava ennalta selvästi tietää, mitkä teot ovat kiellettyjä.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Laillisuusperiaate · Katso lisää »
Lainsäädäntö
Lainsäädäntö tarkoittaa valtiossa voimassa olevia oikeussäännöksiä ja niiden antamiseen liittyviä valtioelinten toimia eli lainsäädäntää.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Lainsäädäntö · Katso lisää »
Maanhankintalaki
Karjalaisen Alpo Rautian perhe työssä ”kylmällä” tilallaan. Maanhankintalaki oli Suomessa vuonna 1945 säädetty laki, jonka perusteella muodostettiin niin sanottuja maanhankintatiloja eli asutustiloja rintamamiehille, kaatuneiden omaisille ja luovutettujen alueiden siirtoväelle.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Maanhankintalaki · Katso lisää »
Maanpuolustusvelvollisuus
Maanpuolustusvelvollisuus on Suomen perustuslain 127.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Maanpuolustusvelvollisuus · Katso lisää »
Negatiivinen lainsäädäntövalta
Negatiivinen lainsäädäntövalta tarkoittaa oikeutta kumota voimassa olevia lakeja.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Negatiivinen lainsäädäntövalta · Katso lisää »
Oikeuskansleri
Valtioneuvoston oikeuskansleri (lyhenne OK tai OKA) on viranomainen, jonka tehtävänä on valvoa virkamiesten ja viranomaisten toimia.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Oikeuskansleri · Katso lisää »
Oikeuslaitos
Oikeuslaitos on organisaatio, joka käyttää tuomiovaltaa vallan kolmijako-opin mukaisesti.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Oikeuslaitos · Katso lisää »
Oikeuslähde
Oikeuslähteellä tarkoitetaan lähdettä, josta ilmenevän oikeusohjeen lainsoveltaja on oikeutettu tai velvollinen ottamaan huomioon ratkaisutoiminnassaan.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Oikeuslähde · Katso lisää »
Oikeussubjekti
Oikeussubjekti on oikeustieteessä sellainen taho, joka voi saada oikeuksia ja tulla velvoitetuksi.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Oikeussubjekti · Katso lisää »
Perusoikeudet
Perusoikeudet ovat kansallisessa perustuslaissa valtion kansalaisilleen ja kaikille muille valtion oikeudenkäyttöpiirissä oleville henkilöille takaamat oikeudet.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Perusoikeudet · Katso lisää »
Perustuslaki
Henrik III:n aikainen laitos vuodelta 1215). Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu perustuslaki. (ensimmäinen sivu) Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Perustuslaki · Katso lisää »
Perustuslakivaliokunta
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kokous Säätytalossa vuonna 1918. Pöydän päässä selin puheenjohtaja K. J. Ståhlberg, hänestä vasemmalla (myötäpäivään) R. A. Wrede, Ernst Estlander, G. G. Rosenqvist, A. O. Wuorimaa, Santeri Alkio, Antti Juutilainen, J. P. Kokko, Eero Erkko, Tekla Hultin (ei näy), Pekka Pennanen, Elias Tukia, Wilhelmi Malmivaara, F. W. Bergroth, Onni Rantasalo, J. E. Antila ja Lauri Ingman. Taustalla toisessa pöydässä valiokunnan sihteeri Hjalmar Kahelin. Perustuslakivaliokunta (PeV) on yksi eduskunnan valiokunnista.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Perustuslakivaliokunta · Katso lisää »
Poikkeustila
Poikkeustila on väliaikainen yhteiskunnallinen tilanne, jolloin normaali lainsäädäntö, valtiosääntö tai kansalaisoikeudet eivät päde, ja viranomaisten valtuudet ovat suuremmat kuin tavallisesti.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Poikkeustila · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Ruotsi · Katso lisää »
Sananvapaus
Sananvapaus on kansalaisen perusoikeuksiin kuuluva oikeus ilmaista julkisuudessa mielipiteitään.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Sananvapaus · Katso lisää »
SARS-CoV-2
SARS-CoV-2:ia. Väritetty läpäisyelektronimikroskooppikuva. SARS-CoV-2 (lyhenne englanninkielisistä sanoista ’severe acute respiratory syndrome coronavirus’, ”vakava akuutti hengitystieoireyhtymä -koronavirus”, aiemmin 2019-nCoV) on Kiinan Wuhanista 7.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja SARS-CoV-2 · Katso lisää »
Sääty
Sääty on nimitys, jota käytetään etenkin antiikin aikana ja keskiajalla yhteiskunnalliseen työnjakoon perustuneista erioikeuksia nauttineista yhteiskuntaluokista.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Sääty · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät
Säätyvaltiopäivät olivat entisajan Euroopassa monissa maissa lakia säätävä kokous, jossa jokainen sääty oli edustettuna erikseen.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Säätyvaltiopäivät · Katso lisää »
Siviilipalvelus Suomessa
Lapinjärvellä sijaitsevan Siviilipalveluskeskuksen A-talo. Siviilipalvelus on Suomen perustuslain 127 §:n tarkoittama vaihtoehto varusmiespalvelukselle.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Siviilipalvelus Suomessa · Katso lisää »
Sotasyyllisyysoikeudenkäynti
Sotasyyllisyysoikeudenkäynti säätytalossa marraskuussa 1945. Oikeuden jäsenet hevosenkengän muotoisen pöydän takana, heidän edessään sihteerit ja pikakirjoittajat, selin kolmessa rivissä pöytien ääressä syytetyt ja heidän avustajansa. Vasemmalla syyttäjä, valvontakomission edustajia ja ulkomaisia diplomaatteja, etualalla yleisöä ja lehtimiehiä.Soini: ''Kuin Pietari hiilivalkealla'', s. 181. Sotasyyllisyysoikeudenkäynnillä tarkoitetaan Suomessa vuosina 1945 ja 1946 käytyä oikeudenkäyntiä, jossa tuomittiin Suomen jatkosodan aikaista poliittista johtoa.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Sotasyyllisyysoikeudenkäynti · Katso lisää »
Sprengtportenin perustuslakiehdotus
263x263px Sprengtportenin perustuslakiehdotus on Georg Magnus (Yrjö Maunu) Sprengportenin vuonna 1786 laatima perustuslakiehdotus itsenäiselle Suomen tasavallalle, joka olisi irtautunut Ruotsista 1780-luvun lopussa.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Sprengtportenin perustuslakiehdotus · Katso lisää »
Suomen kansalaisuus
Suomen passin saamisen. Suomen kansalaisuus tarkoittaa Suomen kansalaisuuslain mukaan ”lainsäädännöllistä sidettä, joka määrittää yksilön aseman valtiossa ja jolla määritetään yksilön ja valtion välisiä keskeisiä oikeuksia ja velvollisuuksia”.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Suomen kansalaisuus · Katso lisää »
Suomen kansanedustaja
Kansanedustaja (lyhenne kansaned.) on parlamentaarikko eli kansalaisten valitsema edustaja eduskunnassa, Suomen parlamentissa.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Suomen kansanedustaja · Katso lisää »
Suomen Pankki
Suomen Pankki (lyhenne SP) on Suomen keskuspankki ja jäsenenä Euroopan keskuspankin valvomassa Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKPJ).
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Suomen Pankki · Katso lisää »
Suomen perustuslaki (kirja)
Suomen perustuslaki on vuonna 2000 jokaiseen suomalaiseen kotitalouteen jaettu 60-sivuinen vihkonen, joka sisältää 1.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Suomen perustuslaki (kirja) · Katso lisää »
Suomen presidentinvaali
Suomen presidentinvaali on suora kansanvaali, jossa valitaan Suomen tasavallan presidentti kuuden vuoden toimikaudeksi.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Suomen presidentinvaali · Katso lisää »
Suomen valtioneuvosto
Valtioneuvoston logo. Helsingissä Senaatintorin laidalla Valtioneuvosto (kansanomaisesti hallitus) on Suomen ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Suomen valtioneuvosto · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Suomi · Katso lisää »
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Toinen maailmansota · Katso lisää »
Tuomari
Tuomari on tuomioistuimen kokoonpanoon kuuluva henkilö, joka tuomioistuimen jäsenenä käsittelee ja ratkaisee sen käsiteltäviksi saatetut asiat.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Tuomari · Katso lisää »
Ulkopolitiikka
Ulkopolitiikka on valtion harjoittamaa politiikkaa suhteissaan muihin maihin.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Ulkopolitiikka · Katso lisää »
Uskonnonvapaus
Uskonnonvapautta edustava veistos ''Liberté de culte'' Congreskolomissa Brysselissä. Uskonnonvapaus on oikeus tunnustaa ja harjoittaa haluamaansa uskontoa tai olla tunnustamatta mitään uskontoa.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Uskonnonvapaus · Katso lisää »
Uskonnonvapaus Suomessa
Tämä artikkeli käsittelee uskonnonvapautta Suomessa.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Uskonnonvapaus Suomessa · Katso lisää »
Valmiuslaki
Valmiuslaki on Suomen lainsäädäntöön kuuluva laki, joka on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Valmiuslaki · Katso lisää »
Valtakunnanoikeus
Säätytalo, jossa valtakunnanoikeus on kokoontunut. Valtakunnanoikeus on Suomessa perustuslaissa säädetty erityistuomioistuin.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Valtakunnanoikeus · Katso lisää »
Vapauden aika
Vapauden aika eli säätyvallan aika on Ruotsin ja Suomen yhteisessä historiassa aikakaudesta 1719–1772 käytetty nimitys.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Vapauden aika · Katso lisää »
Vuoden 1734 laki
Vuoden 1734 laki on Ruotsissa vuonna 1734 säädetty yleinen laki eli kodifikaatio, johon koottiin kaikki tärkeimmät siviili-, rikos- ja prosessioikeudelliset säädökset.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Vuoden 1734 laki · Katso lisää »
Vuoden 1772 hallitusmuoto
Vuoden 1772 hallitusmuoto oli Ruotsin valtion yksinvaltainen hallitusmuoto, jonka Ruotsin kuningas Kustaa III esitteli ja säädyt yksimielisesti huutoäänestyksellä hyväksyivät 21. elokuuta 1772.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Vuoden 1772 hallitusmuoto · Katso lisää »
Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys
Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Valtiopäiväjärjestys Suomen Suuriruhtinanmaalle (AsK 11/1869) oli perustuslaillinen säädös, joka oli Suomen säätyvaltiopäivien toiminnan pohjana vuoteen 1906.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys · Katso lisää »
Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys
Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys eli Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiopäiväjärjestys (AsK 26/1906) oli perustuslaillinen säädös, jolla Suomen säätyvaltiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys · Katso lisää »
Vuoden 1919 hallitusmuoto
Vuoden 1919 hallitusmuoto eli Suomen Hallitusmuoto oli vuosina 1919–2000 voimassa ollut Suomen hallitusmuoto (AsK 94/1919).
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Vuoden 1919 hallitusmuoto · Katso lisää »
Yhdistys- ja vakuuskirja
Yhdistys- ja vakuuskirja vuodelta 1789 oli perustuslain tasoinen säädös, joka muutti vuoden 1772 hallitusmuotoa ja siten laajensi Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n valtaoikeuksia.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja Yhdistys- ja vakuuskirja · Katso lisää »
1. maaliskuuta
1.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja 1. maaliskuuta · Katso lisää »
1922
Ei kuvausta.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja 1922 · Katso lisää »
1928
Vuosi 1928 oli karkausvuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja 1928 · Katso lisää »
1973
Vuosi 1973 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja 1973 · Katso lisää »
2000
2000 (MM) oli karkausvuosi, joka alkoi lauantaista.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja 2000 · Katso lisää »
2012
2012 (MMXII) oli karkausvuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Suomen perustuslaki ja 2012 · Katso lisää »
