Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
74 suhteet: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte), Aleksandra Iosifovna, Aleksandra Petrovna, Aleksanteri I, Aleksanteri II (Venäjä), Aleksanterin palatsi, Anna Pavlovna Romanova, Dekabristikapina, Elisabet Aleksejevna, Erillinen santarmikunta, Frans Joosef I, Fredrik Suuri, Fredrik Vilhelm III, Hatsinan palatsi, Heinola, Helsingin tuomiokirkko, Jekaterina Dolgorukova, Jekaterina Pavlovna Romanova, Joensuu, Juliaaninen kalenteri, Jyväskylä, Kaarle I (Württemberg), Katariinan palatsi, Keisarin kanslian III osasto, Keuhkokuume, Kongressi-Puola, Konstantin Nikolajevitš Romanov, Konstantin Pavlovitš Romanov, Krimin sota, Maaorjuus Venäjällä, Maria Aleksandrovna, Maria Fjodorovna (Sofia Dorotea), Maria Nikolajevna, Marraskuun kansannousu, Mihail Nikolajevitš Romanov, Mihail Pavlovitš Romanov, Mihail Speranski, Mikkeli, Moldova (historiallinen alue), Morganaattinen avioliitto, Nikolai Nikolajevitš (vanhempi), Olga Fjodorovna, Olga Konstantinovna, Paavali I, Palermo, Pietari (kaupunki), Porvoon valtiopäivät, Preussi, Prinssi Philip, Edinburghin herttua, Puškin (kaupunki), ..., Puola, Romanov (hallitsijasuku), Saimaan kanava, Salainen poliisi, Sergei Uvarov, Suomen suuriruhtinas, Talvipalatsi, Turkestan, Vaasa, Valakia, Valtion hienomekaaninen konepaja, Venäjän keisari, Venäjän keisarikunta, Venäjän kieli, Venäjän ortodoksinen kirkko, Vilhelm II (Alankomaat), Wienin kongressi, 1796, 18. helmikuuta, 1825, 1855, 2. maaliskuuta, 25. kesäkuuta, 6. heinäkuuta. Laajenna indeksi (24 lisää) »
Aleksandra Fjodorovna (Charlotte)
Aleksandra Fjodorovna (ven. Алекса́ндра Фёдоровна), (13. heinäkuuta 1798 Charlottenburgin linna, Berliini Preussin kuningaskunta – 1. marraskuuta 1860 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna ja keisari Nikolai I:n puoliso.
Uusi!!: Nikolai I ja Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) · Katso lisää »
Aleksandra Iosifovna
Suuriruhtinatar Aleksandra Iosifovna; (8. heinäkuuta 1830 Altenburg – 6. heinäkuuta 1911 Pietari) oli suuriruhtinas Konstantin Nikolajevitš Romanovin puoliso.
Uusi!!: Nikolai I ja Aleksandra Iosifovna · Katso lisää »
Aleksandra Petrovna
267x267px Suuriruhtinatar Aleksandra Petrovna Oldenburskaja Romanova; (2. kesäkuuta 1838 Pietari, Venäjän keisarikunta – 25. huhtikuuta 1900 Kiova, Venäjän keisarikunta) oli suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitš Romanovin puoliso.
Uusi!!: Nikolai I ja Aleksandra Petrovna · Katso lisää »
Aleksanteri I
Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.
Uusi!!: Nikolai I ja Aleksanteri I · Katso lisää »
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Uusi!!: Nikolai I ja Aleksanteri II (Venäjä) · Katso lisää »
Aleksanterin palatsi
Aleksanterin palatsi (vuoteen 1843 asti Uusi palatsi (ven. Новый дворец, Novij dvoretsMedvedeva, Nadežda: Александровский дворец в Царском селе. Работы по сохранению или вандализм? (Alexander Palace in Tsarskoje Selo. Conservation work or vandalism? City protection Petersburg) 10.4.2018.) on palladiolaista uusklassista arkkitehtuuria edustava keisarillinen palatsi Tsarskoje Selossa (nyk. Puškin). Sen suunnitteli arkkitehti Giacomo Quarenghi vuosina 1792–1796 keisarinna Katariina Suuren käskystä pojanpoikansa, suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitšin (tuleva keisari Aleksanteri I) ja suuriruhtinatar Elisabet Aleksejevnan avioitumisen kunniaksi.Plaude, V. F.: tzar.ru Rakennustyöt suoritettiin hoviarkkitehti Ilja Vasiljevitš Nejolovin (1745-1793) ja arkkitehti Pjotr Vasiljevitš Nejolovin (1749-1846) valvonnassa Giacomo Quarenghin suunnitelmien mukaan. Petrov, A. N. & Petrova, E. N. & Raskin, A. G. & Arhipov, N. I. & Krašeninnikov, A. F. & Kremševskaja, N. D.: Monuments of architecture of the city of Puskin. Alexander Palace. Monuments of architecture of the suburbs of Leningrad / Toim. Vasiljeva, M. E. Strojizdat, Leningrad 1985 Veljesten isä Vasili Ivanovitš Nejolov (1722-1782) oli ensimmäinen venäläissyntyiinen arkkitehti, ja oli myös Tsarskojen Selon palatsialueen arkkitehti sekä maisemapuistojen suunnittelun uranuurtaja Venäjällä. Aleksanterin puistossa sijaitseva palatsi on pitkänomainen, symmetrisen U-kirjaimen muotoinen kaksikerroksinen rakennus, jonka sivuilla ovat kaksikerroksiset siipirakennukset. Pohjoisen pääjulkisivun keskellä kaksi riviä korinttilaisia pylväitä muodostavat läpikuljettavan pylväikön. Aleksanterin puiston muotopuutarhan puolelta rakennuksen julkisivu on suunniteltu puolipyöreäksi, ja sitä peittää puolipallomainen kupoli. Leskikeisarinna Aleksandra Fjodorovna vietti viimeiset vuotensa Aleksanterin palatsissa, jossa hän kuoli vuonna 1860. 1900-luvun alussa keisari Nikolai II:n aikana Aleksanterin palatsista tuli keisarillisen perheen pääasiallinen asunto ja hovielämän keskus: siellä otettiin vastaan suurlähettiläitä ja vietettiin Romanovien dynastian 300-vuotispäivää ja Tsarskoje Selon 200-vuotispäivää.
Uusi!!: Nikolai I ja Aleksanterin palatsi · Katso lisää »
Anna Pavlovna Romanova
Anna Pavlovna Romanova (18. tammikuuta (J: 7. tammikuuta) 1795 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. maaliskuuta (J: 17. helmikuuta) 1865 Haag) oli Romanov-sukuun kuulunut suuriruhtinatar, sittemmin Hollannin kuningatar.
Uusi!!: Nikolai I ja Anna Pavlovna Romanova · Katso lisää »
Dekabristikapina
Dekabristikapina on jälkimaailman antama nimitys Pietarissa ja Venäjän keisarikunnan eteläosissa 14.
Uusi!!: Nikolai I ja Dekabristikapina · Katso lisää »
Elisabet Aleksejevna
Elisabet Aleksejevna (ven. Елизавета Алексеевна), syntyjään Louise Marie Auguste Prinzessin von Baden, Badenin prinsessa (24. tammikuuta 1779 Karlsruhe, Baden – 16. toukokuuta (J: 4. toukokuuta) 1826 Beljov, Tulan kuvernementti, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna, Suomen suuriruhtinatar ja Venäjän keisarin, Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I:n puoliso.
Uusi!!: Nikolai I ja Elisabet Aleksejevna · Katso lisää »
Erillinen santarmikunta
Santarmiupseerien ja aliupseerien univormuja esittelevä kuva. Erillinen santarmikunta (vuoteen 1875 pelkkä santarmikunta) oli Venäjän keisarikunnassa vuosina 1826–1917 toiminut sotilaallisesti järjestäytynyt poliittinen poliisi, jonka tehtäviin kuuluivat muun muassa vallankumouksellisen liikehdinnän paljastaminen ja torjunta, virkakunnan valvonta ja epäilyttävien henkilöiden salainen seuranta.
Uusi!!: Nikolai I ja Erillinen santarmikunta · Katso lisää »
Frans Joosef I
Frans Joosef I (18. elokuuta 1830 Wien – 21. marraskuuta 1916 Wien) oli Itävallan keisari sekä Unkarin ja Böömin kuningas vuosina 1848–1916.
Uusi!!: Nikolai I ja Frans Joosef I · Katso lisää »
Fredrik Suuri
Fredrik Suuri eli Fredrik II (24. tammikuuta 1712 Berliini, Preussin kuningaskunta – 17. elokuuta 1786 Potsdam, Preussin kuningaskunta) oli Hohenzollern-sukuun kuulunut Preussin kuningas, joka hallitsi vuosina 1740–1786.
Uusi!!: Nikolai I ja Fredrik Suuri · Katso lisää »
Fredrik Vilhelm III
Fredrik Vilhelm III (3. elokuuta 1770 Potsdam – 7. kesäkuuta 1840 Berliini) oli Preussin kuningas vuodesta 1797 kuolemaansa saakka.
Uusi!!: Nikolai I ja Fredrik Vilhelm III · Katso lisää »
Hatsinan palatsi
Hatsinan palatsi, etelänpuoleinen julkisivu Hatsinan palatsi (ven. Большой Гатчинский дворец) on 1700-luvulta peräisin oleva entinen keisarillinen palatsi Hatsinassa, Leningradin alueella, Venäjällä.
Uusi!!: Nikolai I ja Hatsinan palatsi · Katso lisää »
Heinola
Heinola on kaupunki Päijät-Hämeen maakunnassa, noin 30 kilometriä Lahdesta koilliseen ja 130 kilometriä Helsingistä linnuntietä.
Uusi!!: Nikolai I ja Heinola · Katso lisää »
Helsingin tuomiokirkko
Helsingin tuomiokirkko (alun perin Nikolainkirkko, 1917–1959 Suurkirkko) on Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan ja Helsingin hiippakunnan pääkirkko.
Uusi!!: Nikolai I ja Helsingin tuomiokirkko · Katso lisää »
Jekaterina Dolgorukova
Ruhtinatar Jekaterina Mihailovna Dolgorukova (14. marraskuuta (J: 2. marraskuuta) 1847 Volhynia, Venäjä, nyk. Ukraina – 15. helmikuuta 1922 Nizza, Ranska) myöhemmin ruhtinatar Jurjevskaja, oli keisari Aleksanteri II:n rakastajatar ja myöhemmin lyhytaikainen toinen puoliso.
Uusi!!: Nikolai I ja Jekaterina Dolgorukova · Katso lisää »
Jekaterina Pavlovna Romanova
Württembergin kuningatar Katariina, Johann Friedrich August Tischbein Jekaterina (Katariina) Pavlovna Romanova (ven. Екатерина Павловна); (21. toukokuuta 1788, Katariinan palatsi, Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta – 9. tammikuuta 1819, Stuttgart, Württembergin kuningaskunta) oli venäläinen suuriruhtinatar, Oldenburgin herttuatar 1809–1812 ja Württembergin kuningatar Katariina vuosina 1816–1819.
Uusi!!: Nikolai I ja Jekaterina Pavlovna Romanova · Katso lisää »
Joensuu
kaupungintalo ja ravintolalaiva. Suvantosillalle, joka yhdistää Niinivaaran ja keskustan kaupunginosat. Joensuu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Karjalan maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan Pyhäselän pohjoisrannalla Pielisjoen suulla Pohjois-Karjalan maakunnassa.
Uusi!!: Nikolai I ja Joensuu · Katso lisää »
Juliaaninen kalenteri
Juliaaninen kalenteri, vanhojen suomalaisten kielessä vanha luku, on ollut käytössä Euroopassa antiikin ajoista saakka.
Uusi!!: Nikolai I ja Juliaaninen kalenteri · Katso lisää »
Jyväskylä
Jyväskylä on Suomen kaupunki ja Keski-Suomen maakuntakeskus Päijänteen pohjoisrannalla.
Uusi!!: Nikolai I ja Jyväskylä · Katso lisää »
Kaarle I (Württemberg)
Kaarle I (6. maaliskuuta 1823 Stuttgart – 6. lokakuuta 1891 Stuttgart) oli Württembergin kuningas vuosina 1864–1891.
Uusi!!: Nikolai I ja Kaarle I (Württemberg) · Katso lisää »
Katariinan palatsi
Katariinan palatsi (myös Suuri Katariinan palatsi) on Puškinin esikaupunkialueella, noin 25 km Pietarista kaakkoon, entisessä Tsarskoje Selossa eli Tsaarin kylässä sijaitseva venäläis-italialaista barokkityyliä edustava palatsi.
Uusi!!: Nikolai I ja Katariinan palatsi · Katso lisää »
Keisarin kanslian III osasto
Keisarin kanslian III osaston ensimmäinen johtaja Aleksandr von Benckendorff. Keisarin kanslian kolmas osasto oli Venäjän keisarikunnassa vuosina 1826–1880 toiminut salaisen poliisin hallinto, joka oli osa Hänen keisarillisen majesteettinsa omaa kansliaa.
Uusi!!: Nikolai I ja Keisarin kanslian III osasto · Katso lisää »
Keuhkokuume
Keuhkokuume eli pneumonia on infektion aiheuttama keuhkokudoksen tulehdus.
Uusi!!: Nikolai I ja Keuhkokuume · Katso lisää »
Kongressi-Puola
Puolan kuningaskunta, epävirallisesti Kongressi-Puola, oli Wienin kongressissa vuonna 1815 Napoleonin sotien päätteeksi perustettu Venäjän keisarin alainen epäitsenäinen valtiomuodostelma vuosina 1814–1915.
Uusi!!: Nikolai I ja Kongressi-Puola · Katso lisää »
Konstantin Nikolajevitš Romanov
Konstantin Nikolajevitš Romanov (9. syyskuuta (J: 21. syyskuuta) 1827 Pietari – 13. tammikuuta (J: 25. tammikuuta) 1892 Pauluskoi) oli venäläinen amiraali ja Romanov-suvun suuriruhtinas.
Uusi!!: Nikolai I ja Konstantin Nikolajevitš Romanov · Katso lisää »
Konstantin Pavlovitš Romanov
Konstantin Pavlovitš Romanov (8. toukokuuta (J: 27. huhtikuuta) 1779 Tsarskoje Selo – 27. kesäkuuta (J: 15. kesäkuuta) 1831 Vitebsk) oli venäläinen suuriruhtinas ja keisari Paavali I:n poika.
Uusi!!: Nikolai I ja Konstantin Pavlovitš Romanov · Katso lisää »
Krimin sota
Krimin sota eli itämainen sota käytiin Venäjän sekä Osmanivaltakunnan, Britannian, Ranskan ja Sardinian muodostaman liittouman välillä vuosina 1853–1856.
Uusi!!: Nikolai I ja Krimin sota · Katso lisää »
Maaorjuus Venäjällä
Maaorjuus Venäjällä (maaorjuus ven. крепостное право, krepostnoje pravo) syntyi 1600-luvulla, kun väestömäärä kasvoi alueella voimakkaasti ja venäläisen ylhäisön eli aateliston asema alkoi vahvistua.
Uusi!!: Nikolai I ja Maaorjuus Venäjällä · Katso lisää »
Maria Aleksandrovna
Maria Aleksandrovna (ven. Мария Александровна), prinsessa Marie Maximilianne Wilhelmine Auguste Sophie von Hessen-Darmstadt, (8. elokuuta 1824 Darmstadt, Hessenin suurherttuakunta – 3. kesäkuuta (J: 22. toukokuuta) 1880 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna ja keisari Aleksanteri II:n ensimmäinen puoliso vuodesta 1841 lähtien.
Uusi!!: Nikolai I ja Maria Aleksandrovna · Katso lisää »
Maria Fjodorovna (Sofia Dorotea)
Maria Fjodorovna, alunp. prinsessa Sofia Dorotea Augusta Luise von Württemberg (25. lokakuuta 1759 Stettin Preussin kuningaskunta – 5. marraskuuta 1828 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari Paavali I:n toinen puoliso, keisari Aleksanteri I:n ja keisari Nikolai I:n äiti.
Uusi!!: Nikolai I ja Maria Fjodorovna (Sofia Dorotea) · Katso lisää »
Maria Nikolajevna
Suuriruhtinatar Maria Nikolajevna Franz Xaver Winterhalterin maalaamassa muotokuvassa. Maria Nikolajevna (18. elokuuta (J: 6. elokuuta) 1819 Pavlovsk – 21. helmikuuta (J: 9. helmikuuta) 1876 Pietari) oli venäläinen suuriruhtinatar ja keisari Nikolai I:n tytär.
Uusi!!: Nikolai I ja Maria Nikolajevna · Katso lisää »
Marraskuun kansannousu
Marraskuun kansannousu oli vuosina 1830 ja 1831 käyty kansannousu Kongressi-Puolan alueella Venäjän keisarikuntaa vastaan.
Uusi!!: Nikolai I ja Marraskuun kansannousu · Katso lisää »
Mihail Nikolajevitš Romanov
Mihail Nikolajevitš (25. lokakuuta (J: 13 lokakuuta) 1832 Pietarhovi, Venäjän keisarikunta – 18. joulukuuta 1909 Cannes, Ranska) oli Romanov-hallitsijasukuun kuulunut venäläinen suuriruhtinas, kenraalikuvernööri ja sotamarsalkka.
Uusi!!: Nikolai I ja Mihail Nikolajevitš Romanov · Katso lisää »
Mihail Pavlovitš Romanov
Suuriruhtinas Mihail Pavlovitš Romanov, George Dawe 1829 Mihail Pavlovitš Romanov (ven. Михаи́л Па́влович); (8. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1798 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 9. syyskuuta (J: 28. elokuuta) 1849 Belvederen palatsi, Varsova, Kongressi-Puola) oli venäläinen suuriruhtinas ja keisariperheen jäsen.
Uusi!!: Nikolai I ja Mihail Pavlovitš Romanov · Katso lisää »
Mihail Speranski
Mihail Speranski, Helsingin yliopistoa varten vuonna 1850 teetetty kopio George Dawen maalaamasta muotokuvasta, taustalla Helsinki. Mihail Mihailovitš Speranski (12. tammikuuta (J: 1. tammikuuta) 1772 Tšerkutino, Vladimirin kuvernementti – 23. helmikuuta (J: 11. helmikuuta) 1839 Pietari) oli venäläinen kreivi ja valtiosihteeri, joka toimi keisari Aleksanteri I:n uudistusmielisenä neuvonantajana.
Uusi!!: Nikolai I ja Mihail Speranski · Katso lisää »
Mikkeli
Mikkeli on Suomen kaupunki ja Etelä-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan luoteisrannalla.
Uusi!!: Nikolai I ja Mikkeli · Katso lisää »
Moldova (historiallinen alue)
Moldova (myös) on historiallinen alue Karpaattien ja Dnestrjoen välissä.
Uusi!!: Nikolai I ja Moldova (historiallinen alue) · Katso lisää »
Morganaattinen avioliitto
Morganaattinen avioliitto (keskiajan latinasta matrimonium ad morganaticam) on keskiajalla käyttöön otettu avioliiton muoto, jossa kuninkaallisen perheen tai aatelissuvun jäsen avioituu alempaan säätyyn kuuluvan henkilön kanssa.
Uusi!!: Nikolai I ja Morganaattinen avioliitto · Katso lisää »
Nikolai Nikolajevitš (vanhempi)
Suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitš Romanov vanhempi Nikolai Nikolajevitš Romanov; (8. elokuuta (J: 27. heinäkuuta) 1831 Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta – 25. huhtikuuta (J: 13. huhtikuuta) 1891 Alupka, Krimin niemimaa, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen suuriruhtinas ja sotamarsalkka. Hän oli keisari Nikolai I:n ja keisarinna Aleksandra Fjodorovnan kolmas poika. Häntä kutsutaan Nikolai Nikolajevitš vanhemmaksi erotuksena pojastaan Nikolai Nikolajevitš nuoremmasta. Nikolai Nikolajevitš sai sotilaskoulutuksen ja komensi Venäjän Tonavan-armeijaa vuosien 1877–1878 Turkin sodassa.
Uusi!!: Nikolai I ja Nikolai Nikolajevitš (vanhempi) · Katso lisää »
Olga Fjodorovna
Suuriruhtinatar Olga Fjodorovna vuonna 1879 Suuriruhtinatar Olga Fjodorovna Romanova (ven. Ольга Фёдоровна) (20. syyskuuta 1839 Karlsruhe, Badenin suurherttuakunta – 12. huhtikuuta (J: 31. maaliskuuta) 1891 Harkova, Venäjän keisarikunta), syntyjään prinsessa ja maakreivitär Cäcilie Auguste von Baden oli suuriruhtinas Mihail Nikolajevitš Romanovin puoliso.
Uusi!!: Nikolai I ja Olga Fjodorovna · Katso lisää »
Olga Konstantinovna
Olga Konstantinovna Romanova (3. syyskuuta 1851, Pavlovsk, Inkeri, Venäjän keisarikunta – 18. kesäkuuta 1926, Rooma, Italia) oli suuriruhtinatar, josta tuli Yrjö I:n puolisona Kreikan kuningatar.
Uusi!!: Nikolai I ja Olga Konstantinovna · Katso lisää »
Paavali I
Paavali I, Pavel Petrovitš Romanov (ven. Па́вел I Петро́вич); (1. lokakuuta (J: 20. syyskuuta) 1754 keisarinna Elisabetin kesäpalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 23. maaliskuuta (J: 12. maaliskuuta) 1801 Mikaelinlinna, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarikunnan keisari vuosina 1796–1801.
Uusi!!: Nikolai I ja Paavali I · Katso lisää »
Palermo
Palermo on Sisilian suurin kaupunki, Sisilian autonomisen alueen pääkaupunki ja Palermon metropolikaupungin pääkaupunki.
Uusi!!: Nikolai I ja Palermo · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Nikolai I ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Porvoon valtiopäivät
Keisari Aleksanteri I Porvoon tuomiokirkossa valtiopäivien avajaisissa annettuaan hallitsijanvakuutuksensa (Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset'', 1812). Porvoon valtiopäivät tai maapäivät tai herrainpäivät olivat Porvoossa Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809 järjestetty Suomen säätyjen edustajien kokoontuminen.
Uusi!!: Nikolai I ja Porvoon valtiopäivät · Katso lisää »
Preussi
Preussi (liettuaksi Prūsija) oli merkittävä saksalainen valtio, joka syntyi Preussin herttuakunnasta ja Brandenburgin markkreivikunnasta.
Uusi!!: Nikolai I ja Preussi · Katso lisää »
Prinssi Philip, Edinburghin herttua
Prinssi Philip, Edinburghin herttua (synt. Kreikan ja Tanskan prinssi Filippos; 10. kesäkuuta 1921 Mon Repó, Korfu, Kreikan kuningaskunta – 9. huhtikuuta 2021 Windsor, Berkshire, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta), oli Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsijan Elisabet II:n puoliso ja syntyjään Kreikan ja Tanskan prinssi.
Uusi!!: Nikolai I ja Prinssi Philip, Edinburghin herttua · Katso lisää »
Puškin (kaupunki)
Puškinin kaupunki Pietarin kartalla. Puškin on Pietariin kuuluva kaupunki Venäjällä.
Uusi!!: Nikolai I ja Puškin (kaupunki) · Katso lisää »
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Uusi!!: Nikolai I ja Puola · Katso lisää »
Romanov (hallitsijasuku)
Venäjän keisarikunnan lippu vuosina 1858–1883) Romanov oli Venäjän hallitsijasuku vuosina 1613–1917 eli yli 300 vuoden ajan.
Uusi!!: Nikolai I ja Romanov (hallitsijasuku) · Katso lisää »
Saimaan kanava
Saimaan kanava Mälkiän sulku edessäpäin, oikealla kanavan vanha linjaus Kartta kanava-alueesta. Kanavan sulut ja avattavat sillat merkitty punaisella. Saimaan kanava on ensimmäisen kerran vuonna 1856 avattu kanava, joka yhdistää Saimaan vesistöalueen Lappeenrannasta Viipurin kautta Suomenlahteen luode-kaakko-suuntaisesti Suomessa ja Venäjällä.
Uusi!!: Nikolai I ja Saimaan kanava · Katso lisää »
Salainen poliisi
Poliisiministeri Joseph Fouche Salainen poliisi on poliisin elin, jonka tarkoitus on suojella valtiota ja voimassa olevaa valtiomuotoa valtion sisäisiä uhkia vastaan.
Uusi!!: Nikolai I ja Salainen poliisi · Katso lisää »
Sergei Uvarov
Sergei Uvarov, Vasili Goliken maalaama muotokuva vuodelta 1833. Sergei Semjonovitš Uvarov (5. syyskuuta (J: 25. elokuuta) 1786 Moskova – 16. syyskuuta (J: 4. syyskuuta) 1855 Moskova) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Nikolai I ja Sergei Uvarov · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinas
Suomen suuriruhtinas on historiallinen arvonimi, joka kuului Ruotsin kuninkaan titteleihin vuosina 1581–1809 Suomen ollessa osa Ruotsia ja jota käytettiin Suomen suuriruhtinaskuntaa hallinneesta Venäjän keisarista vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Nikolai I ja Suomen suuriruhtinas · Katso lisää »
Talvipalatsi
Talvipalatsi Palatsiaukion puolelta. Ilmakuva Talvipalatsista. Talvipalatsi on Pietarissa sijaitseva entinen Venäjän keisarillinen palatsi, joka toimi Romanov-hallitsijasuvun virallisena asuinpaikkana vuosina 1737–1917.
Uusi!!: Nikolai I ja Talvipalatsi · Katso lisää »
Turkestan
Varsinainen Turkestan tummemmalla värillä. Vaaleamman alueen jotkut katsovat kuuluneen mukaan niin sanottuun "Suur-Turkestaniin". Mahmud al-Kashgarin kartta turkinsukuisten asuma-alueesta 1000-luvulta Turkestan on noin kolmen miljoonan neliökilometrin laajuinen alue Keski-Aasiassa.
Uusi!!: Nikolai I ja Turkestan · Katso lisää »
Vaasa
Vaasa (vuosina 1855–1917 virallisesti Nikolainkaupunki) on Suomen kaupunki ja Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla, Pohjanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Nikolai I ja Vaasa · Katso lisää »
Valakia
Valakian alue keltaisella nykyisen Romanian (sinisellä) sisällä Valakia oli historiallinen ruhtinaskunta nykyisen Romanian eteläosassa 1200-luvun lopulta vuoteen 1859.
Uusi!!: Nikolai I ja Valakia · Katso lisää »
Valtion hienomekaaninen konepaja
Valtion hienomekaaninen konepaja on konepaja, joka perustettiin vuonna 1841.
Uusi!!: Nikolai I ja Valtion hienomekaaninen konepaja · Katso lisää »
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Uusi!!: Nikolai I ja Venäjän keisari · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Nikolai I ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Nikolai I ja Venäjän kieli · Katso lisää »
Venäjän ortodoksinen kirkko
Venäjän ortodoksinen kirkko eli Moskovan patriarkaatti on Venäjällä ja sen kulttuuripiirissä vaikuttava autokefalinen ortodoksinen kirkko.
Uusi!!: Nikolai I ja Venäjän ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
Vilhelm II (Alankomaat)
Vilhelm II (6. joulukuuta 1792 Haag – 17. maaliskuuta 1849 Tilburg) oli Alankomaiden kuningas ja Luxemburgin suurherttua lokakuusta 1840 kuolemaansa asti.
Uusi!!: Nikolai I ja Vilhelm II (Alankomaat) · Katso lisää »
Wienin kongressi
Wienin kongressi eli Tanssiva kongressi oli vuosina 1814–1815 Itävallan Wienissä järjestetty konferenssi, jonka tarkoituksena oli Euroopan rajojen uudelleenjärjestely tasapainoisiin suuriin ja pieniin valtioihin Napoleonin sotien jäljiltä.
Uusi!!: Nikolai I ja Wienin kongressi · Katso lisää »
1796
Ei kuvausta.
Uusi!!: Nikolai I ja 1796 · Katso lisää »
18. helmikuuta
18.
Uusi!!: Nikolai I ja 18. helmikuuta · Katso lisää »
1825
Ei kuvausta.
Uusi!!: Nikolai I ja 1825 · Katso lisää »
1855
Ei kuvausta.
Uusi!!: Nikolai I ja 1855 · Katso lisää »
2. maaliskuuta
2.
Uusi!!: Nikolai I ja 2. maaliskuuta · Katso lisää »
25. kesäkuuta
25.
Uusi!!: Nikolai I ja 25. kesäkuuta · Katso lisää »
6. heinäkuuta
6.
Uusi!!: Nikolai I ja 6. heinäkuuta · Katso lisää »
