Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
74 suhteet: Aalto, Alankomaat, Arkhimedeen laki, Coloradon yliopisto, Eem-interglasiaali, Ekosysteemi, Eroosio, Etelämanner, Fossiili, Geodesia, Grönlannin mannerjäätikkö, Grönlanti, Happi, Happi-isotooppivaihe, Heinrichin tapahtuma, Ilmanpaine, Ilmastomalli, Ilmaston lämpeneminen, Ilmaston lämpenemisen vaikutukset, Interglasiaali, IPCC, Isostasia, Isotooppi, Jää, Jäähylly, Jääkausi, Jäätikkö, John Moore (geofyysikko), Kalkki, Kasvihuonekaasu, Koralliriutta, Kvartäärikausi, Laattatektoniikka, Lämpökapasiteetti, Lämpölaajeneminen, Lämpötila, Lumi, Maankohoaminen, Makea vesi, Mangrove, Manner, Mannerjäätikkö, Mareografi, Merenpinnan taso, Merijää, Metri, Mikroaallot, Nuorempi dryas, Painovoima, Perämeri, ..., Plus-miinusmerkki, Pohjanmeri, Pohjavesi, Pohjoinen jäämeri, Railo, Sahara, Satelliitti, Säteilypakote, Science, Sedimentaatio, Selkämeri, Suolaisuus, Suomenlahti, Termohaliinikierto, Tiheys, Tilavuus, TOPEX/Poseidon, Tulva, Tuuli, Valtameri, Veiksel-jääkausi, Vesi, Viime jääkauden huippukohta, Vuorovesi. Laajenna indeksi (24 lisää) »
Aalto
Hokusai, ''Suuri aalto Kanagawan edustalla'', noin 1830. Pinta-aaltoja. Aallonmerkkejä rantavedessä. Aalto, yleisemmin aallokko, on vedessä tapahtuva aaltoliike.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Aalto · Katso lisää »
Alankomaat
Alankomaat eli Hollanti on maa ja itsenäinen valtio, joka sijaitsee pääosin läntisessä Euroopassa, Pohjanmeren rannalla.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Alankomaat · Katso lisää »
Arkhimedeen laki
Arkhimedeen laki Kreikkalainen Arkhimedes (287–212 eaa.) keksi nostetta koskevan lainalaisuuden, jota kutsutaan hänen mukaansa Arkhimedeen laiksi: Arkhimedeen laki voidaan esittää matemaattisesti muodossa F_A.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Arkhimedeen laki · Katso lisää »
Coloradon yliopisto
Coloradon yliopisto on Yhdysvaltojen Coloradon osavaltiossa toimiva yliopisto.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Coloradon yliopisto · Katso lisää »
Eem-interglasiaali
Eem-interglasiaali oli viime jääkautta edeltänyt lämmin kausi noin 131 000–114 000 vuotta sitten.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Eem-interglasiaali · Katso lisää »
Ekosysteemi
Kieli.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Ekosysteemi · Katso lisää »
Eroosio
holvikaari Archesin kansallispuistossa Utahissa. Eroosio on kallio- ja maaperän kulumista veden, jään, tuulen, mekaanisen kulutuksen tai jonkin muun maaperää kuluttavan tekijän tähden.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Eroosio · Katso lisää »
Etelämanner
Etelämanner satelliittikuvassa. Etelämanner on maapallon eteläisin manner.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Etelämanner · Katso lisää »
Fossiili
trilobiitin fossiili. ''Isocrinus nicoleti'' Fossiili on vähintään 10 000 vuotta sitten eläneen eliön jäännös.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Fossiili · Katso lisää »
Geodesia
Teodoliitti. Museo Geominero de Madrid, Espanja. Geodesia eli maanmittausoppi on tiede, joka mittaa ja esittää maapallon kokoa ja muotoa ja kohteiden sijaintia sen pinnalla.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Geodesia · Katso lisää »
Grönlannin mannerjäätikkö
Grönlannin kartta, jossa näkyy mannerjään paksuus. Grönlannin mannerjää on painanut saaren keskiosan kuopalle. Grönlannin mannerjäätikkö on Grönlannin sisäosia peittävä jäätikkö.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Grönlannin mannerjäätikkö · Katso lisää »
Grönlanti
Grönlanti (grönlanniksi Kalaallit Nunaat, tanskaksi Grønland) on Tanskalle kuuluva itsehallintoalue ja maailman suurin saari Pohjois-Atlantin ja Pohjoisen jäämeren välissä.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Grönlanti · Katso lisää »
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Happi · Katso lisää »
Happi-isotooppivaihe
Happi-isotooppivaiheella tarkoitetaan merenpohjan kerrostumista määriteltyä ajanjaksoa.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Happi-isotooppivaihe · Katso lisää »
Heinrichin tapahtuma
jääkairausnäytteiden perusteella jäätiköstä. Heinrichin tapahtumat olivat rajuja jäävuorien vapautumisia jääkaudella. Niissä valtava jäätikkö romahti mereen. jääkairausnäytteissä. Heinrichin tapahtumat tarkoittavat ilmastovaihteluja, jotka johtuvat jäävuorten äkillisestä lisääntymisestä jääkauden aikana.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Heinrichin tapahtuma · Katso lisää »
Ilmanpaine
Päiväkohtainen ilmanpaine Pohjois-Saksasta Ilmanpaine on mittauskohdan yläpuolella olevan ilman paino pinta-alayksikköä kohden.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Ilmanpaine · Katso lisää »
Ilmastomalli
Maapallon keskilämpötila havaintojen ja kahden sitä laskennallisesti ennustavan tietokonemallin mukaan. Tarkkaa ilmastoa ennustavaa tietokonemallia on vaikea laatia ilmastotiedon riittämättömyyden ja suurtenkin koneiden rajallisen laskentakyvyn takia. Vihreä, havaittu lämpötilan muutos. Eri malleilla laskettuja erilaisia ennusteita maapallon tulevalle lämpenemiselle eli maapallon keskilämpötilan kasvulle kasvihuoneilmiön vaikuttaessa. On huomattava, että pienikin keskilämpötilan kasvu lisää enemmän lämpötilaa napojen lähellä kuin päiväntasaajalla. Ilmastomalli on tavallisimmin tietokoneeseen ohjelmoitu fysiikan lakeihin pohjautuva matemaattinen järjestelmä, jolla jäljitellään eli simuloidaan ilmastoa eli pitkän aikavälin lämpötilaa, sademäärää, tuulia ja muita ilmastollisia asioita.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Ilmastomalli · Katso lisää »
Ilmaston lämpeneminen
Maapallon keskimääräisen pintalämpötilan muutos aikavälillä 1880–2021. Vuosien 1951–1980 keskiarvo on kuvaajan arvossa nolla. Ilmaston lämpenemisellä tarkoitetaan viime vuosikymmeninä tapahtunutta maapallon alailmakehän ja merien keskilämpötilan nousua ja nousun arvioitua jatkumista.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Ilmaston lämpeneminen · Katso lisää »
Ilmaston lämpenemisen vaikutukset
Viiden asteen lämpenemisellä on todennäköisesti laajamittaisia vaikutuksia, IPCC arvioi kolmannessa arviointiraportissaan. Neljännessä arviointiraportissaan IPCC arvioi lämpötilan nousevan 1,8–4,5 °C vuoteen 2100 mennessä. Ilmaston lämpenemisellä on monenlaisia ympäristöön ja ihmiselämään kohdistuvia vaikutuksia.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Ilmaston lämpenemisen vaikutukset · Katso lisää »
Interglasiaali
Interglasiaali on jääkausien välinen lämpimämpi aika.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Interglasiaali · Katso lisää »
IPCC
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) on poliittisen päätöksenteon tueksi vuonna 1988 perustettu ilmastotieteen johtavista asiantuntijoista koottu elin, jonka tehtävänä on koota ja arvioida ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä ja sen vaikutuksia koskevaa tieteellistä tietämystä.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja IPCC · Katso lisää »
Isostasia
Isostasia on hydrostaattisen tasapainon kaltainen tasapainotila kiinteän Maan pintakerroksen alla eri Maan osissa.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Isostasia · Katso lisää »
Isotooppi
Luonnossa esiintyy vetyatomin kolmea eri isotooppia: '''protium''': 1 protoni, 0 neutronia '''deuterium''': 1 protoni, 1 neutroni '''tritium''': 1 protoni, 2 neutronia Alkuaineen isotoopit ovat atomeja, joissa on sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Isotooppi · Katso lisää »
Jää
Jäävuori Alaskassa Jää on veden kiinteä olomuoto.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Jää · Katso lisää »
Jäähylly
Rossin jäähyllyn reunaa Etelämantereella Jäähylly (myös jäätikköhylly, lauttajäätikkö, shelfijäätikkö) on meressä kelluva suuri ja paksu lauttamainen jäämassa, joka on kiinni rannikossa tai maan päällä lepäävässä jäätikössä.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Jäähylly · Katso lisää »
Jääkausi
Mannerjäätikkö (sinivihreällä) laajimmillaan viimeisen jääkauden aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla Antarktiksen lämmönvaihtelut ja jään määrä viimeisten 450 000 vuoden aikana osoittavat kylmien ja lauhojen kausien vaihtelut Grönlannissa vallitsee vieläkin jääkausi jäätikön virtausta. Satelliitin kuvaama Vatnajökull on kuin pieni mannerjäätikkö. Kuvassa näkyy jään "siirappimainen" virtaus kielekkeinä alaville maille. Jääkausi on kausi, jolloin maapallolla on suuria mannerjäätiköitä.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Jääkausi · Katso lisää »
Jäätikkö
Jäätikkö on maanpintaa peittävä, lumena tai muuna kiinteän olomuodon sateena tulleesta vedestä muodostunut, pitkään säilyvä laaja-alainen jäämassa, joka liikkuu hitaasti virtaamalla.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Jäätikkö · Katso lisää »
John Moore (geofyysikko)
John Christopher Moore (s. elokuussa 1961) on brittiläissyntyinen, Suomessa työskentelevä geofyysikko ja professori.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja John Moore (geofyysikko) · Katso lisää »
Kalkki
Kalkin kierto eri prosesseissa. Kalkki eli kalsiumoksidi (CaO), josta käytetään myös nimiä poltettu kalkki tai sammuttamaton kalkki, on valkoinen emäksinen kiteinen yhdiste.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Kalkki · Katso lisää »
Kasvihuonekaasu
halogeeneja. O2) pitoisuuksissa. Kuukausittaiset hiilidioksidin pitoisuusmittaukset näyttävät pientä vuodenaikojen mukaan tapahtuvaa oskillaatiota eli heilahdusvaihtelua, jonka huippukohta on pohjoisen pallonpuoliskon myöhäiskevään aikaan. CO2-pitoisuudet laskevat kasvukauden aikana, kun kasvillisuus sitoo hiilidioksidia ilmakehästä. Kasvihuonekaasu on kaasu, joka ilmakehässä ollessaan päästää lähes kaiken auringonsäteilyn lävitseen, mutta absorboi suuren osan Maan pinnalta lähtevästä lämpösäteilystä aiheuttaen kasvihuoneilmiön.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Kasvihuonekaasu · Katso lisää »
Koralliriutta
Monimuotoista elämää Isolla valliriutalla. Koralliriutta on korallieläinten erittämästä kalsiumkarbonaatista kiteytyneiden tukirakenteiden ajan saatossa muodostama riutan muotoinen vedenalainen kasautuma, jollaisia esiintyy lähinnä merten rannikkovesissä ja muilla matalilla alueilla.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Koralliriutta · Katso lisää »
Kvartäärikausi
Kvartäärikausi on nykyinen geologinen kausi sekä viimeinen kenotsooisen maailmankauden kolmesta kaudesta.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Kvartäärikausi · Katso lisää »
Laattatektoniikka
Kolmentyyppisiä laattojen rajoja Laattatektoniikka on tieteellinen teoria, joka selittää litosfäärilaattojen eli kivikehälaattojen liikkeen mekanismia ja liikkeen vaikutuksia.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Laattatektoniikka · Katso lisää »
Lämpökapasiteetti
Lämpökapasiteetti on se lämpömäärä, joka tarvitaan kappaleen tai muun fysikaalisen järjestelmän lämpötilan kohottamiseksi yhdellä lämpöasteella.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Lämpökapasiteetti · Katso lisää »
Lämpölaajeneminen
Lämpölaajeneminen tarkoittaa materiaalien laajenemista eli tilavuuden kasvamista lämpötilan noustessa.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Lämpölaajeneminen · Katso lisää »
Lämpötila
lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Lämpötila · Katso lisää »
Lumi
Luminen metsämaisema. Tykkylunta ja kinoksia. Lumi on jääkiteiden ja ilman muodostamaa kuohkeaa ainetta, jota syntyy pilvissä ja sataa maahan riippuen siitä, onko ilman lämpötila tarpeeksi kylmä.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Lumi · Katso lisää »
Maankohoaminen
Maannousu ja isostasia. Maailmanlaajuinen maankohoaminen. Maankohoaminen tarkoittaa maan hyvin hidasta kohoamista.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Maankohoaminen · Katso lisää »
Makea vesi
Alueilla, joilla makean veden saatavuus ei ole selviö, sitä on tapana varastoida suuriin altaisiin. Kuva Malesian Penangista. Makea vesi tarkoittaa vettä, johon ei ole liuennut suolaa ja joka on periaatteessa juomakelpoista.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Makea vesi · Katso lisää »
Mangrove
Mangrovekasvillisuutta ja pönkkäjuurten vedenalainen verkosto Mangrovekasvien hengitysjuuria, jotka kasvavat ulos mudasta Mangrove tai mangrovesuo on puiden ja pensaiden muodostamaa tiheää kasvillisuutta, jota kasvaa trooppisilla tai subtrooppisilla runsassateisilla alueilla merenrannikoilla ja jokisuistoissa.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Mangrove · Katso lisää »
Manner
Manner on täysin veden ympäröimä, saarta suurempi, yhtenäinen maa-alue erotukseksi maanosista, jotka ovat ihmisen määrittämiä.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Manner · Katso lisää »
Mannerjäätikkö
Grönlannin mannerjäätikkö satelliittikuvassa valkoisella. Etelämantereen mannerjäätikkö kuvassa valkoisella. Mannerjäätikkö on jäätikkö, jonka pinta-ala on vähintään 50 000 neliökilometriä.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Mannerjäätikkö · Katso lisää »
Mareografi
Mareografi on meriveden korkeuden mittausasema.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Mareografi · Katso lisää »
Merenpinnan taso
ilmaston lämpenemisen seurauksena. Merenpinnan taso on valtamerien keskimääräinen pinnan korkeus.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Merenpinnan taso · Katso lisää »
Merijää
Kieli.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Merijää · Katso lisää »
Metri
Metri (tunnus m) on SI-järjestelmän ja sen edeltäjän metrijärjestelmän mukainen pituuden yksikkö.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Metri · Katso lisää »
Mikroaallot
Mikroaallot ovat korkeataajuisia (korkeaenergisiä) eli nopeasti värähteleviä sähkömagneettisia radioaaltoja, jotka muodostuvat sähkö- ja magneettikentästä.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Mikroaallot · Katso lisää »
Nuorempi dryas
Nuorempi dryaskausi oli viime jääkauden loppuvaiheen aikainen kylmä jakso, joka alkoi noin 12 800 kalenterivuotta sitten ja kesti noin 1 300 vuotta.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Nuorempi dryas · Katso lisää »
Painovoima
Matalalla kiertoradalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti. Painovoima eli gravitaatio on luonnonilmiö, joka saa kaikki massalliset kappaleet vetämään toisiaan puoleensa.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Painovoima · Katso lisää »
Perämeri
Perämeri. Perämeri, on Pohjanlahden pohjoisin osa.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Perämeri · Katso lisää »
Plus-miinusmerkki
Plus-miinusmerkki (±) on etumerkki, jota käytetään yleensä arviotarkkuuden tai vaihteluvälin ilmaisemiseen.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Plus-miinusmerkki · Katso lisää »
Pohjanmeri
right Pohjanmeri on matala ja myrskyisä Atlantin valtameren reunameri, joka sijaitsee Euroopan mannerjalustalla Britteinsaarten ja Euroopan mantereen luoteisosien välissä.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Pohjanmeri · Katso lisää »
Pohjavesi
Pohjavesialueesta kertova merkki Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistossa Kontinkankaalla Oulussa Pohjavesi on maanpinnan alapuolella sijaitsevaa vettä.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Pohjavesi · Katso lisää »
Pohjoinen jäämeri
Pohjoinen jäämeri tummemmalla sinisellä. Pohjoinen jäämeri on Arktisella alueella Pohjoisnavan ympärillä oleva suuri merialue.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Pohjoinen jäämeri · Katso lisää »
Railo
Vuorikiipeilijöitä ylittämässä railoa. Railo on jäätikköön tai jäähän muodostunut halkeama.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Railo · Katso lisää »
Sahara
Ergiä, hiekkamerta, Libyassa. Sahara on Pohjois-Afrikassa sijaitseva maailman suurin, kuuma ja hyvin kuiva aavikko.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Sahara · Katso lisää »
Satelliitti
kaukokartoitussatelliitteja Satelliitti eli tekokuu on taivaankappaletta kiertämään saatettu teknisiä tutkimuksia tai muunlaisia tehtäviä suorittava laitteisto.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Satelliitti · Katso lisää »
Säteilypakote
Ihmisen toiminnalla on merkittävä positiivinen kokonaisvaikutus maan säteilypakotetaseeseen. Kasvihuoneilmiö perustuu kasvihuonekaasujen säteilypakotevaikutukseen. Säteilypakote (myös ilmastopakote tai pakotevaikutus) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa saapuvan ja poistuvan säteilyn välistä eroa.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Säteilypakote · Katso lisää »
Science
Science (suom. tiede) on American Association for the Advancement of Sciencen julkaisema tiedelehti, ja sitä pidetään yhtenä arvostetuimmista akateemisista lehdistä.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Science · Katso lisää »
Sedimentaatio
Sedimentaatio eli sedimentoituminen on prosessi, jossa kertyy sedimenttiä.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Sedimentaatio · Katso lisää »
Selkämeri
Bottenhavet – Selkämeri. Selkämeri, aikaisemmin Raumanmeri, on Pohjanlahden eteläosan nimitys.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Selkämeri · Katso lisää »
Suolaisuus
Valtamerten pintasuolaisuus Suolaisuus eli saliniteetti (tunnus S) tarkoittaa veden suolapitoisuutta.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Suolaisuus · Katso lisää »
Suomenlahti
Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Suomenlahti · Katso lisää »
Termohaliinikierto
Termohaliinikierto valtamerissä. Meren pintaa myöten kiertävä lämmin vesi on kuvattu punaisella ja syvemmällä kiertävä kylmä, suolainen vesi sinisellä. Termohaliinikierto (termohaliinivirtaus, valtamerien lämpösuolavesikierto) on meriveden tiheyseroista johtuva veden kierto merissä syvävesien ja pintavesien välillä.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Termohaliinikierto · Katso lisää »
Tiheys
Tiheys on suure/määrä, joka ilmaisee kappaleen massan suhteessa sen tilavuuteen.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Tiheys · Katso lisää »
Tilavuus
Tilavuus (vetoisuus, tunnus V) on kolmiulotteisen kappaleen koon mitta.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Tilavuus · Katso lisää »
TOPEX/Poseidon
Ariane 42P mit TOPEX/Poseidon TOPEX/Poseidon (1992-052A) oli merentutkimussatelliitti, joka tehtiin NASAn ja CNESin yhteistyönä.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja TOPEX/Poseidon · Katso lisää »
Tulva
Tulvaa Puolassa vuonna 2010. Tulva tarkoittaa vesistön vedenpinnan noususta, meren pinnan noususta tai hulevesien kertymisestä aiheutuvaa maan tilapäistä peittymistä vedellä.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Tulva · Katso lisää »
Tuuli
Tuulessa taipuvia puita Tuuli on ilmakehässä liikkuva maanpinnan suuntainen ilmavirtaus.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Tuuli · Katso lisää »
Valtameri
Maapallon valtameret ja niiden rajat Valtameret ovat maapallon suurimpia meriä.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Valtameri · Katso lisää »
Veiksel-jääkausi
Veiksel-jääkausi oli viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »
Vesi
Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Vesi · Katso lisää »
Viime jääkauden huippukohta
Viime jääkauden viimeisen 40 000 vuoden lämpökäyrä. Viime jääkauden loppuvaiheen aikakaudet. Viime jääkauden huippukohta oli Veikseliksi nimetyn viimeisimmän jääkauden kylmin vaihe, joka oli noin 27 000–21 000 vuotta sitten.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Viime jääkauden huippukohta · Katso lisää »
Vuorovesi
Fundynlahdella Kanadassa. Vuorovesi tarkoittaa Kuun ja Auringon painovoiman sekä Maan pyörimisliikkeen aiheuttamaa merenpinnan laskua ja nousua.
Uusi!!: Merenpinnan nousu ja Vuorovesi · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Merenpinnan kohoaminen, Vedenpinnan nousu.
