38 suhteet: Alfasäteily, Alkuaine, Atomi, Atomimassa, Atomiydin, Autoradiografia, Beetasäteily, Deuterium, Elektroni, Frederick Soddy, Gammakuvaus, Gammasäteily, Helium, Ioni, Jaksollinen järjestelmä, Kiehumispiste, Kloori, Koboltti, Lääketieteellinen röntgenkuvaus, Massaluku, Molekyyli, Moolimassa, Neutroni, Nuklidi, Protoni, Puoliintumisaika, Radioaktiivinen hajoaminen, Radioaktiivisuus, Radioisotooppi, Raskas vesi, Sädehoito, Säteily, Uraani, Vahva vuorovaikutus, Vety, Vismutti, Ydinfysiikka, Ydinvoima.
Alfasäteily
Alfasäteilyssä atomin ytimestä vapautuu alfahiukkanen. Alfasäteily on voimakkaasti ionisoivaa mutta heikosti läpäisevää radioaktiivista säteilyä.
Uusi!!: Isotooppi ja Alfasäteily · Katso lisää »
Alkuaine
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.
Uusi!!: Isotooppi ja Alkuaine · Katso lisää »
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Uusi!!: Isotooppi ja Atomi · Katso lisää »
Atomimassa
Atomimassasta puhutaan, kun käsitellään yksittäisten atomien massoja.
Uusi!!: Isotooppi ja Atomimassa · Katso lisää »
Atomiydin
Atomiydin on atomin keskellä sijaitseva protoneista ja yleensä myös neutroneista koostuva muodostuma.
Uusi!!: Isotooppi ja Atomiydin · Katso lisää »
Autoradiografia
Autoradiografiassa biomolekyylien rakenneosasiin, kuten proteiinien aminohappoihin ja nukleiinihappojen nukleotideihin liitetään radioaktiivisia atomeja (radioisotooppeja).
Uusi!!: Isotooppi ja Autoradiografia · Katso lisää »
Beetasäteily
Beetasäteily on radioaktiivisen hajoamisen seurauksena syntyvää hiukkassäteilyä, jossa atomin ytimestä poistuu eli emittoituu beetahiukkanen.
Uusi!!: Isotooppi ja Beetasäteily · Katso lisää »
Deuterium
Vety – '''Deuterium''' – Tritium Deuterium (D tai 2H) on vedyn isotooppi.
Uusi!!: Isotooppi ja Deuterium · Katso lisää »
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Uusi!!: Isotooppi ja Elektroni · Katso lisää »
Frederick Soddy
Frederick Soddy (2. syyskuuta 1877, Eastbourne – 22. syyskuuta 1956, Brighton) oli englantilainen radiokemisti, joka sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1921 radioaktiivisten aineiden ja isotooppien tutkimisesta.
Uusi!!: Isotooppi ja Frederick Soddy · Katso lisää »
Gammakuvaus
Gammakuvaus on tavallisin isotooppikuvauksen muoto.
Uusi!!: Isotooppi ja Gammakuvaus · Katso lisää »
Gammasäteily
Gammasäteily on ionisoivaa sähkömagneettista säteilyä, joka on peräisin atomiydinten viritystilojen purkautumisesta radioaktiivisessa hajoamisessa, fissiosta tai elektroni-positroniparien annihilaatiosta.
Uusi!!: Isotooppi ja Gammasäteily · Katso lisää »
Helium
Helium on alkuaine, joka on väritön ja hajuton jalokaasu.
Uusi!!: Isotooppi ja Helium · Katso lisää »
Ioni
Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.
Uusi!!: Isotooppi ja Ioni · Katso lisää »
Jaksollinen järjestelmä
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä eli alkuainetaulukko on taulukko tunnetuista alkuaineista ryhmiteltynä niiden elektronirakenteen mukaan.
Uusi!!: Isotooppi ja Jaksollinen järjestelmä · Katso lisää »
Kiehumispiste
Kiehuvaa vettä. Kiehumispiste on se lämpötila, jossa nesteen höyrynpaine on yhtä suuri kuin nesteeseen kiehumiskohdassa kohdistuva kokonaispaine.
Uusi!!: Isotooppi ja Kiehumispiste · Katso lisää »
Kloori
Kloori on halogeeneihin kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Cl (kreikaksi khloros vaaleanvihreä), järjestysluku 17 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Uusi!!: Isotooppi ja Kloori · Katso lisää »
Koboltti
Koboltti on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Co, järjestysluku 27 ja CAS-numero 7440-48-4.
Uusi!!: Isotooppi ja Koboltti · Katso lisää »
Lääketieteellinen röntgenkuvaus
Onnistunut PA-suunnan keuhkokuva. Keuhkokuva on yleisin röntgentutkimus maailmassa. Lääketieteellinen röntgenkuvaus (tieteellisissä yhteyksissä radiografia, röntgenografia) tarkoittaa röntgensäteilyn käyttöä elävien eliöiden kuvantamiseksi.
Uusi!!: Isotooppi ja Lääketieteellinen röntgenkuvaus · Katso lisää »
Massaluku
Massaluku (tunnus A) on atomin ytimessä olevien nukleonien lukumäärä eli protonien ja neutronien lukumäärien summa.
Uusi!!: Isotooppi ja Massaluku · Katso lisää »
Molekyyli
Vesimolekyylin 3D-malli. Molekyyli on kahden tai useamman atomin muodostama rakenne, jossa atomien välillä on kovalenttinen sidos.
Uusi!!: Isotooppi ja Molekyyli · Katso lisää »
Moolimassa
Moolimassa (tunnus M, yksikkö g/mol tai kg/mol ISBN 952-5420-93-0) on se massa, joka on yhdellä moolilla atomeita tai molekyylejä. Yhdessä moolissa on Avogadron vakion (NA.
Uusi!!: Isotooppi ja Moolimassa · Katso lisää »
Neutroni
Neutronit ovat sähkövarauksettomia hiukkasia, jotka yhdessä protonien kanssa muodostavat atomiytimet (lukuun ottamatta vedyn yksinkertaisinta isotooppia, protiumia, joka koostuu vain yhdestä protonista).
Uusi!!: Isotooppi ja Neutroni · Katso lisää »
Nuklidi
Nuklidi on atomiydinlaji, jossa on tietty määrä protoneja ja neutroneja.
Uusi!!: Isotooppi ja Nuklidi · Katso lisää »
Protoni
Protoni (tunnus p tai p+) on subatominen hiukkanen, jonka sähkövaraus on +1 ''e'' eli positiivinen alkeisvaraus ja massa noin yhden atomimassayksikön verran.
Uusi!!: Isotooppi ja Protoni · Katso lisää »
Puoliintumisaika
Puoliintumisaika on aika, jonka kuluessa puolet eksponentiaalista hajoamista noudattavasta aineesta on hajonnut, esim.
Uusi!!: Isotooppi ja Puoliintumisaika · Katso lisää »
Radioaktiivinen hajoaminen
Radioaktiivinen hajoaminen on prosessi, jossa radioaktiivinen atomiydin muuntuu toiseksi ytimeksi emittoiden samalla säteilyä.
Uusi!!: Isotooppi ja Radioaktiivinen hajoaminen · Katso lisää »
Radioaktiivisuus
Radioaktiivinen hajoaminen on tapahtuma, jossa rakenteeltaan epävakaa atomiydin ilman ulkoista vaikutusta hajoaa ja menettää energiaa muuttuen kevyemmiksi atomiytimiksi.
Uusi!!: Isotooppi ja Radioaktiivisuus · Katso lisää »
Radioisotooppi
Radioisotooppi eli radionuklidi on atomi, jolla on epävakaa atomiydin.
Uusi!!: Isotooppi ja Radioisotooppi · Katso lisää »
Raskas vesi
Raskasta vettä ampullissa Raskas vesi on raskaan vedyn (deuterium) ja hapen yhdiste eli dideuteriumoksidi (D2O).
Uusi!!: Isotooppi ja Raskas vesi · Katso lisää »
Sädehoito
Sädehoito tarkoittaa lääketieteen osa-aluetta, jossa käytetään ionisoivaa säteilyä sairauksien hoitamiseksi.
Uusi!!: Isotooppi ja Sädehoito · Katso lisää »
Säteily
atomiytimestä. Gamma-, röntgen-, ultravioletti- ja alfasäteilyä syntyy luonnostaan ydinreaktioissa Säteily on energian etenemistä avaruudessa aaltojen tai subatomisten hiukkasten muodossa.
Uusi!!: Isotooppi ja Säteily · Katso lisää »
Uraani
Uraani on alkuaine ja myrkyllinen raskasmetalli, jonka kaikki luonnossa esiintyvät ja keinotekoiset isotoopit ovat radioaktiivisia, useimmiten alfa-säteilijöitä.
Uusi!!: Isotooppi ja Uraani · Katso lisää »
Vahva vuorovaikutus
Protoni koostuu kahdesta ylös- ja yhdestä alas-kvarkista. Se pysyy koossa vahvan vuorovaikutuksen ansiosta. Aaltoviivat kuvaavat gluoneja. Protonissa kvarkkien värivaraukset ovat punainen, sininen ja vihreä. Vahva vuorovaikutus (värivoima, vahva voima, vahva ydinvoima, joskus myös ydinvoima) on vahvin kolmesta hiukkasfysiikan standardimallin perusvuorovaikutuksesta.
Uusi!!: Isotooppi ja Vahva vuorovaikutus · Katso lisää »
Vety
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.
Uusi!!: Isotooppi ja Vety · Katso lisää »
Vismutti
Vismutti on metallinen alkuaine, jonka järjestysluku on 83, CAS-numero 7440-69-9 ja kemiallinen merkki Bi.
Uusi!!: Isotooppi ja Vismutti · Katso lisää »
Ydinfysiikka
Ydinfysiikka tutkii atomin ydintä ja sen reaktioita.Positroniemissiotomografia.Loviisan ydinvoimalaitos. Ydinfysiikka tutkii atomien ytimiä, niiden rakennetta, reaktioita ja rakenteisiin vaikuttavia voimia.
Uusi!!: Isotooppi ja Ydinfysiikka · Katso lisää »
Ydinvoima
Neljän ydinvoimalaitoksen ryhmä Cattenomissa Ranskassa. Taustalla näkyvät jäähdytystornit, joista kohoaa vesihöyryä. Etualan rakennukset ovat varsinaisia voimalaitoksia, joiden yhteenlaskettu sähköteho 5200 MW vastaa noin puolta Suomen sähkön kulutuksesta. Ydinvoima tai ydinenergia (vanhahtavasti atomivoima eli atomienergia) on energiantuotantoa, joka perustuu atomiytimien sidosenergian vapautumiseen fissio- tai fuusioreaktiossa tai muissa ydinreaktioissa, kuten radioaktiivisessa hajoamisessa.
Uusi!!: Isotooppi ja Ydinvoima · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Isotoopit, Radioaktiivinen isotooppi, Vakaa isotooppi.