Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Kielimanifesti

Indeksi Kielimanifesti

asetuskokoelmassa. Kielimanifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja venäjänkielen käytäntöön ottamisesta asiain käsittelyssä eräissä Suomen Suuriruhtinaanmaan hallintovirastoissa (AsK 22/1900) oli ensimmäisen sortokauden aikana vuonna 1900 Suomen kenraalikuvernöörin Nikolai Bobrikovin aloitteesta annettu säädös, jonka mukaan suomen ja ruotsin kieli tuli pääosin korvata Suomen keskushallinnossa venäjän kielellä muutaman vuoden määräajalla.

38 suhteet: Ensimmäinen sortokausi, Fjodor Heiden, Helmikuun manifesti, Helsingin yliopisto, Juliaaninen kalenteri, Keskusvirasto, Kieliasetus, Konstantin Pobedonostsev, Lääninhallitus, Maaherra, Maistraatti, Marraskuun manifesti, Mechelinin senaatti, Ministerivaltiosihteeri, Nikolai Bobrikov, Nikolai II, Perustuslailliset, Pietari (kaupunki), Ruotsin kieli, Säädös, Säätyvaltiopäivät 1897, Senaatin oikeusosasto, Sten Carl Tudeer, Stepan Gontšarov, Suomen kenraalikuvernööri, Suomen kenraalikuvernöörin kanslia, Suomen kieli, Suomen passivirasto, Suomen säädöskokoelma, Suomen senaatti, Suomen valtiosihteerinvirasto, Valtiopäivämies, Venäjän kieli, Venäjän valtakunnanneuvosto, Venäläistäminen, Vjatšeslav von Plehwe, Vuoden 1905 suurlakko, Waldemar Eneberg.

Ensimmäinen sortokausi

Ensimmäinen sortokausi on Suomessa käytetty nimitys ajanjaksosta 1899–1905, jolloin Venäjän keisarikunta pyrki lujittamaan ja yhtenäistämään Venäjän valtakuntaa toteuttamalla vähemmistökansallisuuksiin kohdistuvaa venäläistämispolitiikkaa Suomen suuriruhtinaskuntaa kohtaan.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Ensimmäinen sortokausi · Katso lisää »

Fjodor Heiden

Fjodor Logginovitš Heiden (vuoteen 1836 van Heyden; 27. syyskuuta (J: 15. syyskuuta) 1821 Viapori, Venäjän keisarikunta – 31. elokuuta (J: 18. elokuuta) 1900 Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta) Большая российская энциклопедия (2004–2017).

Uusi!!: Kielimanifesti ja Fjodor Heiden · Katso lisää »

Helmikuun manifesti

asetuskokoelmassa. Keisarillista julistuskirjaa on tapana nimittää manifestiksi, koska sen ruotsinkielinen otsikko kuuluu: ”Hans Kejserliga Majestäts Nådiga Manifest”. Helmikuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja (AsK 3/1899) oli Venäjän keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 antama säädös, jolla asetettiin erityinen säätämisjärjestys Suomen suuriruhtinaskuntaa koskeville yleisvaltakunnallisille laeille.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Helmikuun manifesti · Katso lisää »

Helsingin yliopisto

Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »

Juliaaninen kalenteri

Juliaaninen kalenteri, vanhojen suomalaisten kielessä vanha luku, on ollut käytössä Euroopassa antiikin ajoista saakka.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Juliaaninen kalenteri · Katso lisää »

Keskusvirasto

Keskusvirasto oli Suomessa tiettyä valtionhallinnon haaraa hoitanut valtioneuvoston ja samalla jonkin sen ministeriön alainen koko valtakunnan alueella toiminut viranomainen.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Keskusvirasto · Katso lisää »

Kieliasetus

Kieliasetus voi tarkoittaa seuraavia suomen kielen asemaa koskevia Suomen suuriruhtinaskunnassa annettuja säädöksiä.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Kieliasetus · Katso lisää »

Konstantin Pobedonostsev

Konstantin Pobedonostsev. Konstantin Petrovitš Pobedonostsev (2. kesäkuuta (J: 21. toukokuuta) 1827 Moskova – 23. maaliskuuta (J: 10. maaliskuuta) 1907 Pietari) oli venäläinen juristi, joka toimi Venäjän ortodoksisen kirkon ylimmän hallintoelimen eli pyhän synodin yliprokuraattorina vuosina 1880–1905 ja oli tuona aikana merkittävä poliittinen vaikuttaja Venäjän keisarikunnassa.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Konstantin Pobedonostsev · Katso lisää »

Lääninhallitus

Lääninhallitus (lyhenne LH) oli ennen vuotta 2010 valtion aluehallintoviranomainen Suomessa.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Lääninhallitus · Katso lisää »

Maaherra

Maaherra oli Suomessa (vuoteen 2009 saakka) ja on Ruotsissa läänin ylin johtaja ja valtionhallinnon edustaja.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Maaherra · Katso lisää »

Maistraatti

Maistraatti Oulussa. Maistraatit ovat valtion paikallisia hallintoviranomaisia ja myös nimi virastolle, jossa paikallista hallintoa toimitetaan.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Maistraatti · Katso lisää »

Marraskuun manifesti

asetuskokoelmassa. Marraskuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja toimenpiteistä laillisen järjestyksen palauttamiseksi maahan (AsK 49/1905) on tsaari Nikolai II:n 4. marraskuuta 1905 antama säädös, jonka on katsottu päättäneen niin sanotun ensimmäisen sortokauden Suomessa.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Marraskuun manifesti · Katso lisää »

Mechelinin senaatti

Otto Donner, K. J. Ståhlberg, Onni Schildt ja J. K. Kari. Vasemmalla ovat Henrik Waldemar Kyander, Edvard Paldani, Johan Fredrik Lundenius, Ferdinand Alexander Kumlin, Gustaf Werner Wilskman, Carl Johan Timgren ja Anders Henrik Snellman. Mechelinin senaatin talousosasto vuonna 1907. Kuvassa ovat vasemmalta oikealle J. Grotenfelt, Edvard Hjelt, Leo Mechelin, Onni Schildt, Fredrik Stjernvall, Hugo Lilius, K. E. F. Ignatius, Th. Wegelius, Otto Donner, Kaarlo Castren, August Nybergh. Mechelinin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1905–1908.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Mechelinin senaatti · Katso lisää »

Ministerivaltiosihteeri

Ministerivaltiosihteeri (ruots. ministerstatssekreterare) oli virkamies, joka esitteli Venäjän keisarille Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevat asiat.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Ministerivaltiosihteeri · Katso lisää »

Nikolai Bobrikov

Nikolai Ivanovitš Bobrikov (27. tammikuuta (J: 15. tammikuuta) 1839 Strelna – 17. kesäkuuta (J: 4. kesäkuuta) 1904 Helsinki) oli venäläinen kenraali ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1898–1904.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Nikolai Bobrikov · Katso lisää »

Nikolai II

Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Nikolai II · Katso lisää »

Perustuslailliset

Perustuslaillisiksi kutsuttiin Suomessa sortokausien aikana niitä poliittisia ryhmiä ja henkilöitä, joiden mielestä laittomina pidettyjä Venäjän keisarin antamia lakeja ja asetuksia ei olisi tullut noudattaa lainkaan.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Perustuslailliset · Katso lisää »

Pietari (kaupunki)

Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »

Ruotsin kieli

Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Ruotsin kieli · Katso lisää »

Säädös

Säädös on oikeusohjeita sisältävä tekstikokonaisuus.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Säädös · Katso lisää »

Säätyvaltiopäivät 1897

Suomen suuriruhtinaskunnan vuoden 1897 säätyvaltiopäivät kokoontuivat Helsingissä 22.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Säätyvaltiopäivät 1897 · Katso lisää »

Senaatin oikeusosasto

Kuvassa Mechelinin senaatti ensimmäisessä istunnossaan 1905. Suomen senaatin oikeusosasto (vuoteen 1816 hallituskonseljin oikeusosasto) oli vuosina 1809–1918 Suomen ylin oikeusaste.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Senaatin oikeusosasto · Katso lisää »

Sten Carl Tudeer

Sten Carl Tudeer 1900-luvun alussa. Sten Carl Tudeer (23. lokakuuta 1840 Vanaja – 5. tammikuuta 1905 Helsinki) Viitattu 7.5.2023.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Sten Carl Tudeer · Katso lisää »

Stepan Gontšarov

Stepan Osipovitš Gontšarov (9. huhtikuuta (J: 28. maaliskuuta) 1831 – 21. kesäkuuta (J: 8. kesäkuuta) 1912 Pietarhovi)Harry Halén: Viaporin komendantit ja sotilaskuvernöörit 1808–1918, s. 17.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Stepan Gontšarov · Katso lisää »

Suomen kenraalikuvernööri

Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Suomen kenraalikuvernööri · Katso lisää »

Suomen kenraalikuvernöörin kanslia

Kenraalikuvernöörinkanslia oli Suomen kenraalikuvernööriä avustava virasto, joka toimi vuosina 1808–1918.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Suomen kenraalikuvernöörin kanslia · Katso lisää »

Suomen kieli

Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Suomen kieli · Katso lisää »

Suomen passivirasto

Suomen passivirasto oli Venäjän keisarikunnan pääkaupungissa Pietarissa vuosina 1819–1918 toiminut virasto.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Suomen passivirasto · Katso lisää »

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelman kansi vuodelta 2011. Suomen säädöskokoelma on virallinen, nykyisin sähköisesti internetissä ilmestyvä julkaisusarja, jossa julkaistaan tärkeimmät säädökset.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Suomen säädöskokoelma · Katso lisää »

Suomen senaatti

Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Suomen senaatti · Katso lisää »

Suomen valtiosihteerinvirasto

Suomen valtiosihteerinvirasto oli vuosina 1826–1918 autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan edustajana Pietarissa toiminut virasto.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Suomen valtiosihteerinvirasto · Katso lisää »

Valtiopäivämies

Valtiopäivämies on henkilö jota kutsutaan pohjoismaissa (suomessa ja ruotsissa) säätyjä edustavaksi edusmieheksi eli poliitikoksi, joka on tullut valituksi oman lääninsä edustajaksi säätyvaltiopäiville.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Valtiopäivämies · Katso lisää »

Venäjän kieli

259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Venäjän kieli · Katso lisää »

Venäjän valtakunnanneuvosto

Ilja Repinin maalaus ''Valtakunnanneuvoston juhlaistunto sen perustamisen satavuotispäivän merkiksi 7. toukokuuta 1901'' (1903). Valtakunnanneuvosto (Gosudarstvennyi sovet) oli Venäjän keisarikunnassa ensin vuosina 1810–1906 keisarin tukena lainvalmistelussa toiminut neuvoa-antava elin, ja vuosina 1906–1917 parlamentin ylempi kamari.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Venäjän valtakunnanneuvosto · Katso lisää »

Venäläistäminen

Hyökkäys'' vuodelta 1899 tuli Suomessa jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Venäläistäminen tai russifikaatio tarkoittaa pyrkimyksiä, joissa Venäjän vaikutusvallassa olevat kansat pyritään sulauttamaan venäläisväestöön muun muassa kielellisesti ja kulttuurisesti.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Venäläistäminen · Katso lisää »

Vjatšeslav von Plehwe

Vjatšeslav von Plehwe. Vjatšeslav Konstantinovitš von Plehwe (Pleve; 20. huhtikuuta (J: 8. huhtikuuta) 1846 Meštšovsk, Kalugan kuvernementti – 28. heinäkuuta (J: 15. heinäkuuta) 1904 Pietari) Presidential Library.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Vjatšeslav von Plehwe · Katso lisää »

Vuoden 1905 suurlakko

Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »

Waldemar Eneberg

Waldemar Eneberg (6. tammikuuta 1840 Närpiö – 8. kesäkuuta 1904 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja senaattori.

Uusi!!: Kielimanifesti ja Waldemar Eneberg · Katso lisää »

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »