Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
31 suhteet: Baltian maat, Bona Sforza, Eerik XIV, Gripsholmin linna, Herttua, Iivana Julma, Juhana III, Katolinen kirkko, Krakova, Latina, Luettelo Ruotsin kuningattarista, Milano, Moskovan Venäjä, Naantalin luostari, Puolan kuningaskunta (1385–1569), Renessanssi, Ruotsi, Sforza, Sigismund, Sigismund I, Sigismund II, Suomi, Tukholma, Turku, Turun linna, Vadstena, Vadstenan linna, Vadstenan luostari, Vilna, 1. marraskuuta, 1526.
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Uusi!!: Katariina Jagellonica ja Baltian maat · Katso lisää »
Bona Sforza
Bona Sforza (1493–1557) oli italialainen prinsessa, josta tuli Puolan kuningatar.
Uusi!!: Katariina Jagellonica ja Bona Sforza · Katso lisää »
Eerik XIV
Eerik XIV (13. joulukuuta 1533 Tukholma – 26. helmikuuta 1577 Örbyhus) oli Ruotsin kuningas vuosina 1560–1568.
Uusi!!: Katariina Jagellonica ja Eerik XIV · Katso lisää »
Gripsholmin linna
Gripsholmin linna Gripsholmin linna sijaitsee pienehkössä Mariefredin kaupungissa Strängnäsin kunnassa Södermanlandin maakunnassa, Mälarenjärven saaressa Ruotsissa.
Uusi!!: Katariina Jagellonica ja Gripsholmin linna · Katso lisää »
Herttua
Saksalainen herttuan kruunu. Herttua on maskuliininen, yleensä periytyvä aatelisarvo.
Uusi!!: Katariina Jagellonica ja Herttua · Katso lisää »
Iivana Julma
Iivana Julma eli Iivana IV; (25. elokuuta 1530 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 28. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1584 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Moskovan ruhtinas vuosina 1533–1547 ja myöhemmin Venäjän ensimmäinen tsaari vuodesta 1547 aina kuolemaansa asti. Alkukielisessä nimityksessä Ivan Groznyi sana groznyi ei tarkoita julmaa, vaan toisaalta enemmänkin ”hirmuista”, pelonsekaista kunnioitusta herättävää, toisaalta suurta, suurenmoista. Venäläisessä traditiossa hänestä käytetään nimitystä Ivan Vasiljevitš isänsä ja edeltäjänsä Vasili III:n mukaan. Iivana muistetaan parhaiten julmuudestaan ja vainoharhaisuudestaan, mutta hänen valtakaudellaan Venäjä myös laajeni huomattavasti; Moskovan Venäjä valloitti Kazanin, Astrahanin ja Siperian kaanikunnat ja Venäjästä tuli yksi maailman suurimmista valtioista. Toisaalta Iivana menestyi kehnosti Liivinmaan liittoa, Ruotsia, Tanskaa ja Puola-Liettuaa vastaan käymässään sodassa. Iivana oli hyvin väkivaltainen henkilö ja sitkeästi toistellun legendan mukaan surmasi poikansa ja perijänsä Ivanin. Tämän kuolema johti 20 vuotta myöhemmin Venäjää varhaiskeskiajalta saakka hallinneen Rurikin dynastian päättymiseen, koska Iivanan toinen poika ja seuraaja Fjodor I kuoli lapsettomana. Venäjän myöhemmistä johtajista esimerkiksi Josif Stalin käytti Iivana Julman luonnetta ja saavutuksia historiallisena perusteluna julmalle hallinnolleen. ''Iivana Julma'', maalaus noin vuodelta 1600.
Uusi!!: Katariina Jagellonica ja Iivana Julma · Katso lisää »
Juhana III
Juhana III (ennen kuninkuutta Juhana Herttua, 20. joulukuuta 1537 – 17. marraskuuta 1592) oli Ruotsin kuningas vuosina 1568–1592.
Uusi!!: Katariina Jagellonica ja Juhana III · Katso lisää »
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Uusi!!: Katariina Jagellonica ja Katolinen kirkko · Katso lisää »
Krakova
Krakova (Kroke) on Puolan suurimpia ja vanhimpia kaupunkeja.
Uusi!!: Katariina Jagellonica ja Krakova · Katso lisää »
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Uusi!!: Katariina Jagellonica ja Latina · Katso lisää »
Luettelo Ruotsin kuningattarista
Tämä artikkeli on luettelo Ruotsin kuningattarista.
Uusi!!: Katariina Jagellonica ja Luettelo Ruotsin kuningattarista · Katso lisää »
Milano
Milano (lomb. Milán) on kaupunki Pohjois-Italiassa Lombardian alueella.
Uusi!!: Katariina Jagellonica ja Milano · Katso lisää »
Moskovan Venäjä
Moskovan Venäjä eli Venäjän tsaarikunta syntyi virallisesti, kun Iivana Julma kruunattiin tsaariksi vuonna 1547.
Uusi!!: Katariina Jagellonica ja Moskovan Venäjä · Katso lisää »
Naantalin luostari
Naantalin luostarikirkon sisältä. Suurikokoinen kirkko on luostarin rakennuksista ainoa säilynyt. Naantalin luostari (Armonlaakson luostari) oli Suomessa katolisella keskiajalla ja vielä pitkälle 1500-luvulle toiminut birgittalaisluostari.
Uusi!!: Katariina Jagellonica ja Naantalin luostari · Katso lisää »
Puolan kuningaskunta (1385–1569)
Puolan kuningaskunta oli Puolan kuningasvaltainen valtio vuosina 1385–1569 Jagellojen suvun hallitsijoiden alaisuudessa.
Uusi!!: Katariina Jagellonica ja Puolan kuningaskunta (1385–1569) · Katso lisää »
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Uusi!!: Katariina Jagellonica ja Renessanssi · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Katariina Jagellonica ja Ruotsi · Katso lisää »
Sforza
Sforza oli renessanssin Italian hallitsijasuku, joka piti hallussaan Milanon herttuakuntaa vuosina 1450–1535.
Uusi!!: Katariina Jagellonica ja Sforza · Katso lisää »
Sigismund
Sigismund (20. kesäkuuta 1566 – 30. huhtikuuta 1632) oli Ruotsin kuningas vuosina 1592–1599 ja Puolan kuningas vuosina 1587–1632.
Uusi!!: Katariina Jagellonica ja Sigismund · Katso lisää »
Sigismund I
Sigismund I (1. tammikuuta 1467 – 1. huhtikuuta 1548) oli Puolan kuningas ja Liettuan suuriruhtinas vuosina 1506–1548.
Uusi!!: Katariina Jagellonica ja Sigismund I · Katso lisää »
Sigismund II
Sigismund II (Sigismund August, 1. elokuuta 1520 – 7. heinäkuuta 1572) oli Puolan kuningas ja Liettuan suuriruhtinas 1548–1572.
Uusi!!: Katariina Jagellonica ja Sigismund II · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Katariina Jagellonica ja Suomi · Katso lisää »
Tukholma
Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja samalla maan suurin kunta.
Uusi!!: Katariina Jagellonica ja Tukholma · Katso lisää »
Turku
Turku on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus.
Uusi!!: Katariina Jagellonica ja Turku · Katso lisää »
Turun linna
Turun linna (ruots. Åbo slott) on 1280-luvulla Aurajoen suulle perustettu linna Turussa.
Uusi!!: Katariina Jagellonica ja Turun linna · Katso lisää »
Vadstena
Vadstena on taajama (kaupunki) Vadstenan kunnassa Itä-Götanmaan läänissä Ruotsissa.
Uusi!!: Katariina Jagellonica ja Vadstena · Katso lisää »
Vadstenan linna
Vadstenan linnaa. Vadstenan linna on Ruotsissa, Itä-Götanmaan maakunnassa, Vadstenan kunnassa sijaitseva linna.
Uusi!!: Katariina Jagellonica ja Vadstenan linna · Katso lisää »
Vadstenan luostari
Birgittalaisluostari Vadstenan luostari on Vadstenan kunnassa, Itä-Götanmaalla, Ruotsissa luostarialueella sijaitseva birgittalaisluostari.
Uusi!!: Katariina Jagellonica ja Vadstenan luostari · Katso lisää »
Vilna
Vilna (liett. Vilnius) on Liettuan pääkaupunki ja noin 580 000 asukkaallaan maan suurin kaupunki sekä samannimisen läänin keskus.
Uusi!!: Katariina Jagellonica ja Vilna · Katso lisää »
1. marraskuuta
1.
Uusi!!: Katariina Jagellonica ja 1. marraskuuta · Katso lisää »
1526
Ei kuvausta.
Uusi!!: Katariina Jagellonica ja 1526 · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Katarina Jagellonica, Katarina Jakeloniga.
