Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
83 suhteet: Aleksei Nikolajevitš Tolstoi, Arkangeli, Astrahanin kaanikunta, Boris Godunov, Bysantin valtakunta, Djak, Dmitri Ivanovitš, Eliseus Bomelius, Englanti, Fjodor I, Fjodor II, Iivana Julma (elokuva), Iivana Julman kuvakronikka, Ilja Repin, Jermak Timofejevitš, Josif Stalin, Juliaaninen kalenteri, Kašlyk, Kazanin kaanikunnan valloitus 1552, Kazanin kaanikunta, Kidutus, Kirkkoslaavi, Liettuan suuriruhtinaskunta, Liivinmaan liitto, Liivinmaan sota, Maaorjuus, Makari, Maksim Grek, Manuel II Palaiologos, Maria Temrjukovna, Metropoliitta, Monomahin kruunu, Moskova, Moskovan suuriruhtinaskunta, Moskovan Venäjä, Neuvostoliitto, Novgorodin tasavalta, Ob, Opritšnikki, Opritšnina, Pajarit, Pietari Suuri, Pitkä viha, Punainen tori, Puola-Liettua, Pyhän Vasilin katedraali, Raamattu, Ruotsi, Rurik, Rurikin dynastia, ..., Saksalainen ritarikunta, Sekasorron aika, Sergei Eisenstein, Silvestr, Siperian kaanikunta, SN 1572, Stroganov, Suzdal, Synti, Talonpoika, Tanska, Tataarin kieli, Tataarit, Täyssinän rauha, Toinen maailmansota, Tretjakovin galleria, Tsaari, Vale-Dmitri I, Vasili Šuiski, Vasili III, Väkivalta, Venäjän hallitsijat, Venäjän keisari, Venäjän ortodoksinen kirkko, Vienanmeri, Viktor Vasnetsov, Vladimir Monomah, Volga, Zemski sobor, 1530, 1584, 25. elokuuta, 28. maaliskuuta. Laajenna indeksi (33 lisää) »
Aleksei Nikolajevitš Tolstoi
Aleksei Tolstoi Aleksei Nikolajevitš Tolstoi; (10. tammikuuta 1883 (J: 29. joulukuuta 1882) Nikolajevsk (nyk. Pugatšov), Samaran kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 23. helmikuuta 1945 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen neuvostokirjailija.
Uusi!!: Iivana Julma ja Aleksei Nikolajevitš Tolstoi · Katso lisää »
Arkangeli
Arkangelin puuarkkitehtuuria (Prospekt Sovetskih Kosmonavtov 64). 500 ruplan setelin aihe on Arkangelin satamasta. Arkangeli (aikaisemmin myös suom. Vienankaupunki) on Pohjois-Venäjällä Vienanmeren kaakkoisnurkassa Vienanjoen suistossa sijaitseva kaupunki, jossa asuu noin 350 000 henkilöä.
Uusi!!: Iivana Julma ja Arkangeli · Katso lisää »
Astrahanin kaanikunta
Astrahanin kaanikunta oli valtio Itä-Euroopassa Volgan suun ja alajuoksun ympärillä Kaspianmeren rannalla Aasian rajan tuntumassa.
Uusi!!: Iivana Julma ja Astrahanin kaanikunta · Katso lisää »
Boris Godunov
Boris Godunov Boris Fjodorovitš Godunov; (1552 – 23. huhtikuuta (J: 13. huhtikuuta) 1605 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Venäjän tsaari vuosina 1598–1605.
Uusi!!: Iivana Julma ja Boris Godunov · Katso lisää »
Bysantin valtakunta
Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.
Uusi!!: Iivana Julma ja Bysantin valtakunta · Katso lisää »
Djak
Djak oli lähinnä 1500–1700-luvuilla tsaarien Venäjän aikainen korkea hovivirkamies, oikeastaan kirjuri.
Uusi!!: Iivana Julma ja Djak · Katso lisää »
Dmitri Ivanovitš
''Tsarevitš Demetrius'' (Dmitri), Mihail Nesterov 1899. Dmitri Ivanovitš (ven. Дмитрий Иванович; Дмитрий Угличский, Dmitri Uglitškij); (29. lokakuuta (J: 19. lokakuuta) 1582 Moskova, Moskovan Venäjä – 25. toukokuuta (J: 15. toukokuuta) 1591 Uglitš, Moskovan Venäjä) oli Iivana IV Julman ja hänen kuudennen epävirallisen vaimonsa Maria Fjodorovna Nagajan (k. 1610) poika.
Uusi!!: Iivana Julma ja Dmitri Ivanovitš · Katso lisää »
Eliseus Bomelius
Eliseus Bomelius (n. 1530 Westfalen – 1579 Moskova) oli seikkailija, lääkäri, astrologi ja alkemisti, joka saapui diplomaatti Savinin seurassa Venäjälle, jossa saavutti suurta vaikutusvaltaa tsaari Iivana IV Julman hovissa.
Uusi!!: Iivana Julma ja Eliseus Bomelius · Katso lisää »
Englanti
Englanti (korniksi Pow Sows) on maa, joka sijaitsee pääasiassa Ison-Britannian saarella.
Uusi!!: Iivana Julma ja Englanti · Katso lisää »
Fjodor I
Fjodor I Ivanovitš; (31. toukokuuta 1557 – 17. tammikuuta (J: 7. tammikuuta) 1598) oli Venäjän tsaari vuosina 1584–1598. Hänet tunnetaan myös nimellä Fjodor Kellonsoittaja. Fjodorin äiti kuoli hänen ollessaan kolmevuotias ja hän kasvoi aikuiseksi isänsä, tsaari Iivana Julman varjossa. Hallituskaudellaan Fjodor osoitti vetäytyvänä ja hurskaana uskovaisena vain vähän mielenkiintoa valtion hallintoa kohtaan. Tämän seurauksena Fjodorin neuvonantajana ja lanko Boris Godunovista tuli Venäjän de facto hallitsija. Godunovista tuli myös Venäjän virallinen hallitsija Fjodor I:n kuoltua, mitä seurasi Venäjän vaipuminen niin sanottuun Sekasorron aikaan.
Uusi!!: Iivana Julma ja Fjodor I · Katso lisää »
Fjodor II
Fjodor II Fjodor II Borisovitš Godunov, (1589 Moskova, Moskovan Venäjä – 20. kesäkuuta (J: 19. kesäkuuta) 1605 Moskova) oli Venäjän tsaari muutaman kuukauden vuonna 1605 Venäjän historian sekasorron aikana tunnetulla ajanjaksolla.
Uusi!!: Iivana Julma ja Fjodor II · Katso lisää »
Iivana Julma (elokuva)
Iivana Julma (Nikolai Tšerkasov) ja Fjodor Basmanov (Mihail Kuznetsov) elokuvassa. Iivana Julma (Ivan Groznyi) on Sergei Eisensteinin ohjaama kaksiosainen elokuva, jonka ensimmäinen osa on vuodelta 1944, toinen vuodelta 1946.
Uusi!!: Iivana Julma ja Iivana Julma (elokuva) · Katso lisää »
Iivana Julman kuvakronikka
Aukeama kronikasta. Iivana Julman kuvakronikka (Litsevoi letopisnyi svod) on suurin kokoelma historiallisia tekstejä, joita keskiajan Venäjän aikana on koottu.
Uusi!!: Iivana Julma ja Iivana Julman kuvakronikka · Katso lisää »
Ilja Repin
Repinin maaseutuasunto Valko-Venäjällä. Repinin asunto Kuokkalassa. Ilja Jefimovitš Repin (5. elokuuta (J: 24. heinäkuuta) 1844 Tšugujev, Harkovan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 29. syyskuuta 1930 Kuokkala, Terijoki, Suomi) oli ukrainalaissyntyinen Venäjän keisarikunnassa ja Suomessa vaikuttanut taidemaalari ja akateemikko.
Uusi!!: Iivana Julma ja Ilja Repin · Katso lisää »
Jermak Timofejevitš
Jermak Timofejevitš. 1600-luvun parsuna. Jermak Timofejevitš (syntymäaika tuntematon – 6. elokuuta 1585) oli venäläinen kasakkapäällikkö ja Siperian valloittaja.
Uusi!!: Iivana Julma ja Jermak Timofejevitš · Katso lisää »
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Uusi!!: Iivana Julma ja Josif Stalin · Katso lisää »
Juliaaninen kalenteri
Juliaaninen kalenteri, vanhojen suomalaisten kielessä vanha luku, on ollut käytössä Euroopassa antiikin ajoista saakka.
Uusi!!: Iivana Julma ja Juliaaninen kalenteri · Katso lisää »
Kašlyk
Siperian kaanikunnassa. Kašlyk eli Sibir oli Siperian kaanikunnan pääkaupunki 1400-luvun lopulta lähtien.
Uusi!!: Iivana Julma ja Kašlyk · Katso lisää »
Kazanin kaanikunnan valloitus 1552
Kazanin valloitus vuonna 1552 on yksi tärkeimmistä tapahtumista Moskovan ruhtinaskunnan historiassa.
Uusi!!: Iivana Julma ja Kazanin kaanikunnan valloitus 1552 · Katso lisää »
Kazanin kaanikunta
Kazanin kaanikunta (ja) oli vuosina 1438–1552 toiminut tataarien feodaalinen valtio, joka sijaitsi entisen Volgan Bulgarian alueella eli nykyisen Tatarstanin, Marimaan, Tšuvassian ja Mordvan alueilla sekä osittain Udmurtian ja Baškortostanin alueilla.
Uusi!!: Iivana Julma ja Kazanin kaanikunta · Katso lisää »
Kidutus
Kidutus on tahallista henkisen tai ruumiillisen kivun aiheuttamista, jonka tarkoituksena on uhrin rankaiseminen tai pelottelu, tietojen tai tunnustuksen kiristäminen tai pelkästään kuulustelijan viihdyttäminen.
Uusi!!: Iivana Julma ja Kidutus · Katso lisää »
Kirkkoslaavi
Kirkkoslaavi (vanh. kirkkoslavonia) on muinaisen bulgarian kielen ilmeisesti makedonialaisesta murteesta kehittynyt kieli.
Uusi!!: Iivana Julma ja Kirkkoslaavi · Katso lisää »
Liettuan suuriruhtinaskunta
Liettuan suuriruhtinaskunta, ajan virallisen lakikokoelman mukaan täsmällisemmin Liettuan, Rusin ja Samogitian suuriruhtinaskunta, oli monikulttuurinen itäeurooppalainen valtio, joka eri muodoissaan oli olemassa 1200-luvun puolestavälistä vuoteen 1795 saakka.
Uusi!!: Iivana Julma ja Liettuan suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Liivinmaan liitto
Liivinmaan liitto on Liivinmaalla sijainneiden valtioiden keskenään 1418 muodostama valtioliitto, jonka tarkoituksena oli vastustaa lähinnä Moskovan suuriruhtinaskunnan muodostamaa uhkaa alueelle.
Uusi!!: Iivana Julma ja Liivinmaan liitto · Katso lisää »
Liivinmaan sota
Liivinmaan sota käytiin vuosina 1558–1583 Liivinmaan eli nykyisten Viron ja Latvian alueen hallinnasta.
Uusi!!: Iivana Julma ja Liivinmaan sota · Katso lisää »
Maaorjuus
Maaorjia keskiaikaisessa piirroksessa Horace de Viel-Castelin kokoelmasta. Maaorjuus on nimitys myöhäisantiikissa, keskiajalla ja uuden ajan alussa vallinneelle yhteiskunnallisen järjestelmälle, jossa maata viljelevä väestö ei ollut itsenäinen.
Uusi!!: Iivana Julma ja Maaorjuus · Katso lisää »
Makari
Metropoliitta Makari Makari (1482–1563) oli Moskovan ja koko Venäjän metropoliitta.
Uusi!!: Iivana Julma ja Makari · Katso lisää »
Maksim Grek
Maksim Grek ikonissa Maksim Grek ((suom. Grek.
Uusi!!: Iivana Julma ja Maksim Grek · Katso lisää »
Manuel II Palaiologos
Bysantin valtakunta noin vuonna 1400. Manuel II Palaiologos kolikossa. Manuel II Palaiologos (1350–1425) oli Bysantin keisari vuosina 1391–1425.
Uusi!!: Iivana Julma ja Manuel II Palaiologos · Katso lisää »
Maria Temrjukovna
Iivana Julman kuvakronikassa. Muistomerkki Naltšikissa, Kabardi-Balkarian tasavallan pääkaupungissa. Maria Temrjukovnan sinettisormus. Lautanen, jonka Temrjukovna sai todennäköisesti häälahjakseen. Maria Temrjukovna (1544/1546 - 1./9. syyskuuta 1569) oli kabardiprinsessa ja Venäjän tsaari Iivana IV Julman toinen vaimo.
Uusi!!: Iivana Julma ja Maria Temrjukovna · Katso lisää »
Metropoliitta
Metropoliitta on eri kirkkokunnissa käytettävä piispan nimitys tai arvonimi.
Uusi!!: Iivana Julma ja Metropoliitta · Katso lisää »
Monomahin kruunu
Monomahin kruunu Monomahin kruunu oli Venäjän ruhtinaiden ja tsaarien kruunu.
Uusi!!: Iivana Julma ja Monomahin kruunu · Katso lisää »
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Uusi!!: Iivana Julma ja Moskova · Katso lisää »
Moskovan suuriruhtinaskunta
Moskovan suuriruhtinaskunta (vuoteen 1328 asti Moskovan ruhtinaskunta) oli Aleksanteri Nevskin nuorimman pojan ruhtinas Daniel Aleksandrovitšin Moskovan kaupungin pohjalle, Vladimir–Suzdalin alueelle 1200-luvulla perustama valtio, joka myöhemmin yhdisti Moskovan Venäjän. Moskovan nousua edesauttoi edullinen sijainti Moskva- ja Neglinka-jokien solmukohdassa tärkeitten kauppareittien risteyksessä tuottoisaa kauppaa varten sekä metsien ja suoalueiden tarjoama suoja hyökkäyksiä vastaan, mutta päätekijä oli sen yhteistyö mongolivaltiaiden kanssa.
Uusi!!: Iivana Julma ja Moskovan suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Moskovan Venäjä
Moskovan Venäjä eli Venäjän tsaarikunta syntyi virallisesti, kun Iivana Julma kruunattiin tsaariksi vuonna 1547.
Uusi!!: Iivana Julma ja Moskovan Venäjä · Katso lisää »
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Uusi!!: Iivana Julma ja Neuvostoliitto · Katso lisää »
Novgorodin tasavalta
Novgorodin tasavalta (’Novgorodinmaa’) oli Novgorodin kaupungin ympärille kasvanut valtio keskiajalla vuosina 1136–1478 suunnilleen Narvajoelta Uralille ja Väinäjoelta Vienanmerelle.
Uusi!!: Iivana Julma ja Novgorodin tasavalta · Katso lisää »
Ob
Ob (hantiksi Aas, Jag, Kolta tai Jema, nenetsiksi Kolta tai Kuay, tataariksi Omar tai Umar) on yksi Venäjän pisimmistä joista ja läntisin Siperian suurista joista.
Uusi!!: Iivana Julma ja Ob · Katso lisää »
Opritšnikki
Nikolai Nevrevin maalaus ''Opritšnikit'' (1870-luku) Opritšnikki oli Venäjän tsaari Iivana Julman (1533–1584) perustaman järjestön jäsenen nimitys.
Uusi!!: Iivana Julma ja Opritšnikki · Katso lisää »
Opritšnina
Opritšnina-alueet eri ajankohtina. Opritšnina oli nimitys alueille, jotka Venäjän tsaari Iivana IV Julma erotti muusta Venäjästä suoraan oman henkilökohtaisen hallintonsa alaisiksi vuosina 1565–1572.
Uusi!!: Iivana Julma ja Opritšnina · Katso lisää »
Pajarit
Venäläisiä pajareita 1500–1600-luvun asuissa. Pajarit eli bojaarit (’ylimys’) olivat Venäjän ylimmän ruhtinaallisen palvelusluokan jäseniä ennen Pietari Suuren aikaa.
Uusi!!: Iivana Julma ja Pajarit · Katso lisää »
Pietari Suuri
Pietari I Suuri (Pjotr Aleksejevitš Romanov); (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1672 Moskovan Kreml, Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1725 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän valtakunnan hallitsija vuosina 1682–1725, ensin tsaarina ja 2.
Uusi!!: Iivana Julma ja Pietari Suuri · Katso lisää »
Pitkä viha
Pitkä viha on Ruotsin ja Venäjän vuosina 1570–1595 käymä sota, joka päättyi Täyssinän rauhaan.
Uusi!!: Iivana Julma ja Pitkä viha · Katso lisää »
Punainen tori
Pyhän Vasilin katedraali ja Moskovan Kremlin Spasskaja-torni Punaisella torilla. Punainen tori on Venäjän pääkaupungin Moskovan keskusaukio ja yksi maailman tunnetuimmista aukioista.
Uusi!!: Iivana Julma ja Punainen tori · Katso lisää »
Puola-Liettua
Puola-Liettua, muodollisemmin Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta, oli vuosina 1569–1795 Keski- ja Itä-Euroopassa sijainnut suurvalta, joka syntyi, kun Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta muodostivat valtioliiton.
Uusi!!: Iivana Julma ja Puola-Liettua · Katso lisää »
Pyhän Vasilin katedraali
Pyhän Vasilin katedraali Moskovassa on Venäjän tunnetuimpia rakennuksia. Lähikuva katedraalista. Kellotapuli Pyhän Vasilin katedraali tai Pokrovan Jumalanäidin kirkko on ortodoksinen kirkko Moskovan punaisella torilla.
Uusi!!: Iivana Julma ja Pyhän Vasilin katedraali · Katso lisää »
Raamattu
Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.
Uusi!!: Iivana Julma ja Raamattu · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Iivana Julma ja Ruotsi · Katso lisää »
Rurik
Rurik ja hänen veljensä saapuvat Laatokankaupunkiin. Apollinari Vasnetsovin (1856–1933) maalaus. Rurik (n. 830 – n. 879) oli puolilegendaarinen varjagi, joka vanhojen venäläisten kronikoiden mukaan saapui Venäjälle vuonna 862 ja perusti Kiovan Venäjän eli ensimmäisen Venäjän valtion sekä Rurikin dynastian, joka hallitsi Venäjää vuoteen 1598 saakka.
Uusi!!: Iivana Julma ja Rurik · Katso lisää »
Rurikin dynastia
Dynastian perustaja Rurik ja hänen veljensä saapuvat Laatokankaupunkiin. Apollinari Vasnetsovin (1856–1933) maalaus. Rurikin dynastia (Dinastija Rjurikovitšei) oli hallitsijasuku, johon kuului ruhtinaita, suuriruhtinaita ja myöhemmin tsaareja Moskovassa ja kuninkaita Galitsiassa 800–1600-luvuilla.
Uusi!!: Iivana Julma ja Rurikin dynastia · Katso lisää »
Saksalainen ritarikunta
Malborkin linna Saksalainen ritarikunta (tai Ordo Teutonicus, tai Deutscher Orden) on alkuaan keskiaikainen kristitty ritarikunta, joka perustettiin vuonna 1190 puolustamaan ristiretkeläisiä.
Uusi!!: Iivana Julma ja Saksalainen ritarikunta · Katso lisää »
Sekasorron aika
Sigismund III Vaasaa vastaan. Sekasorron aika oli vuosien 1598 ja 1613 välinen Venäjän historian ajanjakso.
Uusi!!: Iivana Julma ja Sekasorron aika · Katso lisää »
Sergei Eisenstein
Sergei Mihailovitš Eisenstein (23. tammikuuta (J.: 10. tammikuuta) 1898 Riika, Venäjän keisarikunta – 11. helmikuuta 1948 Moskova, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja ja elokuvateoreetikko.
Uusi!!: Iivana Julma ja Sergei Eisenstein · Katso lisää »
Silvestr
Pappi Silvestr veistoksessa ''Tuhatvuotinen Venäjä''. Silvestr eli Sylvester (munkkinimenä Spiridon, s. todennäköisesti Novgorod. k. n. 1565 todennäköisesti Vologdan alue, Venäjä) oli huomattava venäläinen ortodoksinen uskonoppinut.
Uusi!!: Iivana Julma ja Silvestr · Katso lisää »
Siperian kaanikunta
Siperian kaanikunta (siperiantataariksi Себер ханлыгы) oli 1400–1500-luvuilla Länsi-Siperiassa nykyisen Venäjän alueella sijainnut valtio, jonka väestön pääosan muodostivat Siperian tataarit.
Uusi!!: Iivana Julma ja Siperian kaanikunta · Katso lisää »
SN 1572
SN 1572 eli Tyko Brahen supernova, B Cassiopeiae (B Cas) oli Tyypin Ia supernova, joka näkyi Kassiopeian tähdistössä vuonna 1572.
Uusi!!: Iivana Julma ja SN 1572 · Katso lisää »
Stroganov
Stroganov-suvun kreivillinen vaakuna Suvun kantaisä Anikei Fjodorovitš Stroganov. Paroni Alexandr Grigorievich Stroganov (1698-1754). Stroganov (Stroganoff) oli merkittävä venäläinen kauppias-, teollisuus- ja virkamiessuku 1400-1900 luvuilla.
Uusi!!: Iivana Julma ja Stroganov · Katso lisää »
Suzdal
Suzdal on kaupunki Vladimirin alueella Venäjällä 200 kilometriä Moskovasta itäkoilliseen ja 26 km alueen pääkaupungista Vladimirista.
Uusi!!: Iivana Julma ja Suzdal · Katso lisää »
Synti
Eevan syntiinlankeemus Rembrandtin etsauksessa. Synti tarkoittaa Lähi-idässä syntyneissä valtauskonnoissa eli juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa Jumalan tahtoa vastaan rikkomista.
Uusi!!: Iivana Julma ja Synti · Katso lisää »
Talonpoika
Itäsuomalaisia talonpoikaisnaisia 1800-luvulta. Talonpoika tarkoittaa talollista, joka hallinnoi (omistamaansa tai vuokraamaansa) viljelysmaita ja metsää ja saa siitä pääasiallisen toimeentulon.
Uusi!!: Iivana Julma ja Talonpoika · Katso lisää »
Tanska
Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Iivana Julma ja Tanska · Katso lisää »
Tataarin kieli
homonyymeistä. Kaksikielinen kyltti Kazanin metrossa; ylhäällä tataariksi, alla venäjäksi. Tataari (татарча / татар теле, tatarça / tatar tele, تاتار تلی) on etupäässä Venäjällä asuvien Volgan tataarien puhuma turkkilainen kieli.
Uusi!!: Iivana Julma ja Tataarin kieli · Katso lisää »
Tataarit
Tataarit on historiallinen yleisnimitys, joka alkujaan viittasi muinaisturkkilaisiin- ja mongolilaisiin heimoihin, kuten Tšingis-kaanin sotureihin.
Uusi!!: Iivana Julma ja Tataarit · Katso lisää »
Täyssinän rauha
Täyssinän rauha solmittiin Ruotsin ja Venäjän välillä 18. toukokuuta 1595 Täyssinässä, Venäjällä.
Uusi!!: Iivana Julma ja Täyssinän rauha · Katso lisää »
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Uusi!!: Iivana Julma ja Toinen maailmansota · Katso lisää »
Tretjakovin galleria
Tretjakovin gallerian vanhan galleriarakennuksen julkisivu on taidemaalari Viktor Vasnetsovin suunnittelema. Tretjakovin galleria sijaitsee Moskovassa ja on eräs Euroopan suurimmista taidemuseoista.
Uusi!!: Iivana Julma ja Tretjakovin galleria · Katso lisää »
Tsaari
Simeon I Suuri, Bulgarian ensimmäinen tsaari ja ensimmäinen, joka käytti itsestään ”tsaari”-arvonimeä. Tsaari on muutamissa slaavilaisissa maissa käytetty hallitsijan arvonimi.
Uusi!!: Iivana Julma ja Tsaari · Katso lisää »
Vale-Dmitri I
Dmitri I Dmitri II, ensimmäinen kolmesta Vale-Dmitristä, oikealta nimeltään mahdollisesti Grigori Otrepjev, oli Venäjän tsaari vuosina 1605–1606.
Uusi!!: Iivana Julma ja Vale-Dmitri I · Katso lisää »
Vasili Šuiski
Vasili Šuiski Vasili IV Ivanovitš Šuiski (1552 – 16. syyskuuta 1612 Moskova) oli Venäjän tsaari vuosina 1606–1610 ja viimeinen Rurikin dynastiaan kuulunut Venäjän hallitsija.
Uusi!!: Iivana Julma ja Vasili Šuiski · Katso lisää »
Vasili III
Vasili III Ivanovitš; (25. maaliskuuta 1479 Moskova – 3. joulukuuta 1533 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta) oli Moskovan suuriruhtinas vuosina 1505–1533.
Uusi!!: Iivana Julma ja Vasili III · Katso lisää »
Väkivalta
Väkivalta on vallan tai ruumiillisen voiman tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön ja joka johtaa tai joka voi hyvin todennäköisesti johtaa kuolemaan, ruumiillisen tai henkisen vamman syntymiseen, kehityksen häiriytymiseen tai perustarpeiden tyydyttymättä jäämiseen (Maailman terveysjärjestön määritelmä).
Uusi!!: Iivana Julma ja Väkivalta · Katso lisää »
Venäjän hallitsijat
Venäjän valtion juuret juontuvat viikinkiajalla syntyneestä Kiovan valtakunnasta, joka nousi mahtavimmaksi varjagien hallitsemista kaupunkilinnoituksista 800-luvun loppupuolella.
Uusi!!: Iivana Julma ja Venäjän hallitsijat · Katso lisää »
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Uusi!!: Iivana Julma ja Venäjän keisari · Katso lisää »
Venäjän ortodoksinen kirkko
Venäjän ortodoksinen kirkko eli Moskovan patriarkaatti on Venäjällä ja sen kulttuuripiirissä vaikuttava autokefalinen ortodoksinen kirkko.
Uusi!!: Iivana Julma ja Venäjän ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
Vienanmeri
Kantalahden rantaa. Satelliittikuvia Vienanmerestä 23. huhtikuuta 2000 (yllä) ja 3. toukokuuta 2001 (alla). Vienanmeren kartta vuodelta 1635. Vienanmeri (eli ’Valkoinen meri’) on Venäjän luoteisosassa Pohjoisella jäämerellä Barentsinmeressä sijaitseva lahti, joka jää Kaninin niemimaan ja Kuolan niemimaan väliin sekä viimeksi mainitun taakse.
Uusi!!: Iivana Julma ja Vienanmeri · Katso lisää »
Viktor Vasnetsov
Viktor Vasnetsov: ''Omakuva'', 1873, Tretjakovin galleria Viktor Mihailovitš Vasnetsov (15. toukokuuta (J: 3. toukokuuta) 1848 Vjatkan läänin Lopjalin kylä – 23. heinäkuuta 1926 Moskova) oli venäläinen taidemaalari, jonka päätyö on Kiovan Vladimirin basilikan suurisuuntainen koristaminen bysanttilaistyylisillä freskoilla.
Uusi!!: Iivana Julma ja Viktor Vasnetsov · Katso lisää »
Vladimir Monomah
Vladimir Monomah sanelee testamenttiaan 1125. Boris Tšorikovin maalauksesta tehty litografia Vladimir Monomah (tai Vladimir II) (ven. Владимир Мономах) (1053 – 19. toukokuuta 1125) oli Kiovan Rusin suuriruhtinas vuosina 1113–1125.
Uusi!!: Iivana Julma ja Vladimir Monomah · Katso lisää »
Volga
Volga (mordvaksi Рав, Rav) on Euroopan pisin ja runsasvetisin joki.
Uusi!!: Iivana Julma ja Volga · Katso lisää »
Zemski sobor
Zemski sobor oli 1500- ja 1600-lukujen Venäjällä neuvoa-antava säätykokous, jonka tsaari tai muu korkeimman vallan edustaja saattoi halutessaan kutsua koolle.
Uusi!!: Iivana Julma ja Zemski sobor · Katso lisää »
1530
Ei kuvausta.
Uusi!!: Iivana Julma ja 1530 · Katso lisää »
1584
Ei kuvausta.
Uusi!!: Iivana Julma ja 1584 · Katso lisää »
25. elokuuta
25.
Uusi!!: Iivana Julma ja 25. elokuuta · Katso lisää »
28. maaliskuuta
28.
Uusi!!: Iivana Julma ja 28. maaliskuuta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Iivana IV, Iivana IV Julma, Ivan Julma.
