Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
15 suhteet: Boris Godunov, Dmitri Ivanovitš, Iivana Julma, Juliaaninen kalenteri, Moskova, Moskovan Venäjä, Pajarit, Sekasorron aika, Tsaari, Vale-Dmitri I, Vasili Šuiski, Venäjän hallitsijat, 1589, 1605, 20. kesäkuuta.
Boris Godunov
Boris Godunov Boris Fjodorovitš Godunov; (1552 – 23. huhtikuuta (J: 13. huhtikuuta) 1605 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Venäjän tsaari vuosina 1598–1605.
Uusi!!: Fjodor II ja Boris Godunov · Katso lisää »
Dmitri Ivanovitš
''Tsarevitš Demetrius'' (Dmitri), Mihail Nesterov 1899. Dmitri Ivanovitš (ven. Дмитрий Иванович; Дмитрий Угличский, Dmitri Uglitškij); (29. lokakuuta (J: 19. lokakuuta) 1582 Moskova, Moskovan Venäjä – 25. toukokuuta (J: 15. toukokuuta) 1591 Uglitš, Moskovan Venäjä) oli Iivana IV Julman ja hänen kuudennen epävirallisen vaimonsa Maria Fjodorovna Nagajan (k. 1610) poika.
Uusi!!: Fjodor II ja Dmitri Ivanovitš · Katso lisää »
Iivana Julma
Iivana Julma eli Iivana IV; (25. elokuuta 1530 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 28. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1584 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Moskovan ruhtinas vuosina 1533–1547 ja myöhemmin Venäjän ensimmäinen tsaari vuodesta 1547 aina kuolemaansa asti. Alkukielisessä nimityksessä Ivan Groznyi sana groznyi ei tarkoita julmaa, vaan toisaalta enemmänkin ”hirmuista”, pelonsekaista kunnioitusta herättävää, toisaalta suurta, suurenmoista. Venäläisessä traditiossa hänestä käytetään nimitystä Ivan Vasiljevitš isänsä ja edeltäjänsä Vasili III:n mukaan. Iivana muistetaan parhaiten julmuudestaan ja vainoharhaisuudestaan, mutta hänen valtakaudellaan Venäjä myös laajeni huomattavasti; Moskovan Venäjä valloitti Kazanin, Astrahanin ja Siperian kaanikunnat ja Venäjästä tuli yksi maailman suurimmista valtioista. Toisaalta Iivana menestyi kehnosti Liivinmaan liittoa, Ruotsia, Tanskaa ja Puola-Liettuaa vastaan käymässään sodassa. Iivana oli hyvin väkivaltainen henkilö ja sitkeästi toistellun legendan mukaan surmasi poikansa ja perijänsä Ivanin. Tämän kuolema johti 20 vuotta myöhemmin Venäjää varhaiskeskiajalta saakka hallinneen Rurikin dynastian päättymiseen, koska Iivanan toinen poika ja seuraaja Fjodor I kuoli lapsettomana. Venäjän myöhemmistä johtajista esimerkiksi Josif Stalin käytti Iivana Julman luonnetta ja saavutuksia historiallisena perusteluna julmalle hallinnolleen. ''Iivana Julma'', maalaus noin vuodelta 1600.
Uusi!!: Fjodor II ja Iivana Julma · Katso lisää »
Juliaaninen kalenteri
Juliaaninen kalenteri, vanhojen suomalaisten kielessä vanha luku, on ollut käytössä Euroopassa antiikin ajoista saakka.
Uusi!!: Fjodor II ja Juliaaninen kalenteri · Katso lisää »
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Uusi!!: Fjodor II ja Moskova · Katso lisää »
Moskovan Venäjä
Moskovan Venäjä eli Venäjän tsaarikunta syntyi virallisesti, kun Iivana Julma kruunattiin tsaariksi vuonna 1547.
Uusi!!: Fjodor II ja Moskovan Venäjä · Katso lisää »
Pajarit
Venäläisiä pajareita 1500–1600-luvun asuissa. Pajarit eli bojaarit (’ylimys’) olivat Venäjän ylimmän ruhtinaallisen palvelusluokan jäseniä ennen Pietari Suuren aikaa.
Uusi!!: Fjodor II ja Pajarit · Katso lisää »
Sekasorron aika
Sigismund III Vaasaa vastaan. Sekasorron aika oli vuosien 1598 ja 1613 välinen Venäjän historian ajanjakso.
Uusi!!: Fjodor II ja Sekasorron aika · Katso lisää »
Tsaari
Simeon I Suuri, Bulgarian ensimmäinen tsaari ja ensimmäinen, joka käytti itsestään ”tsaari”-arvonimeä. Tsaari on muutamissa slaavilaisissa maissa käytetty hallitsijan arvonimi.
Uusi!!: Fjodor II ja Tsaari · Katso lisää »
Vale-Dmitri I
Dmitri I Dmitri II, ensimmäinen kolmesta Vale-Dmitristä, oikealta nimeltään mahdollisesti Grigori Otrepjev, oli Venäjän tsaari vuosina 1605–1606.
Uusi!!: Fjodor II ja Vale-Dmitri I · Katso lisää »
Vasili Šuiski
Vasili Šuiski Vasili IV Ivanovitš Šuiski (1552 – 16. syyskuuta 1612 Moskova) oli Venäjän tsaari vuosina 1606–1610 ja viimeinen Rurikin dynastiaan kuulunut Venäjän hallitsija.
Uusi!!: Fjodor II ja Vasili Šuiski · Katso lisää »
Venäjän hallitsijat
Venäjän valtion juuret juontuvat viikinkiajalla syntyneestä Kiovan valtakunnasta, joka nousi mahtavimmaksi varjagien hallitsemista kaupunkilinnoituksista 800-luvun loppupuolella.
Uusi!!: Fjodor II ja Venäjän hallitsijat · Katso lisää »
1589
Ei kuvausta.
Uusi!!: Fjodor II ja 1589 · Katso lisää »
1605
Ei kuvausta.
Uusi!!: Fjodor II ja 1605 · Katso lisää »
20. kesäkuuta
20.
Uusi!!: Fjodor II ja 20. kesäkuuta · Katso lisää »
