Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
139 suhteet: Aleksandr Barantsev, Aleksandr Suvorov, Andrei Jevsejev, Anna Soudakova, Anni Lehtonen, Arhippa Perttunen, Aunuksen Karjala, Aunus (kaupunki), Azov-pataljoona, Äyräpää, Denys Prokopenko, Diplomaatti, Eljas Ahtonen, Emeritus, Ernest Kononov, Etninen ryhmä, Etnonyymi, Fjodor Terentjev, Folkloristiikka, Generalissimus, Genetiivi, Grigori Okulov, Heimosodat, Inkeri, Inkerikot, Itä-Karjala, Itä-Karjalan kysymys, Itä-Karjalan lippu, Itäkarjalaisten kansannousu, Itämerensuomalaiset kansat, Itämerensuomalaiset kielet, Ivan Beljajev, Ivan Jakovlev (rehtori), Ivan Petrov, Ivan Senkin, Jatkosota, Jääski, Kaakkoismurteet, Kainuun maakunta, Kansansatu, Karatšai-Tšerkessia, Karjala-kysymys, Karjalaiset, Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalan historia, Karjalan kieli, Karjalan Liitto, Karjalan tasavalta, Karjalan väestömuutos 1600-luvulla, Karjalankannas, ..., Katolinen kirkko, Käkisalmen lääni, Kielitiede, Koronaviruspandemia Venäjällä, Kuzma Filatov, Kylmä sota, Laatokka, Larisa Lazutina, Laukkuryssä, Livvinkarjala, Ljudmila Markianova, Luovutettu Karjala, Luterilaisuus, Lyydiläiset, Lyydin kieli, Martti Penttonen, Matjoi Plattonen, Matvei Šiškin, Matvei Korgujev, Mihail Nikolski, Miihkali Perttunen, Miron Smirnov, Moskovan välirauha, Muinaiskarjalan kieli, Natalia Giloeva, Neuvostoliiton väestönsiirrot, Neuvostoliitto, Nikolai Arhipov, Nikolai Gappojev, Nikolai Juštšijev, Nikolai Virta, Novgorod, Ondrei Sotikainen, Ontrei Malinen, Ortodoksinen kirkko, Ossippa Borissainen, Paavo Lukin, Pauli Marttina, Pavel Bušujev, Pähkinäsaaren rauha, Peter von Köppen, Pjotr Gribkov, Pjotr Saveljev, Pohjois-Karjalan maakunta, Pohjois-Pohjanmaan maakunta, Professori, ProKarelia, Raja-Karjala, Reserviupseerikurssi, Runonlaulaja, Ruotsi, Santtu Karhu, Savilahti, Savo, Siirtoväki, Sodankäynnin strategia, Stalinin vainot, Suomalaiset, Suomen karjalankieliset, Suomen kieli, Suomi, Suomussalmi, Suur-Suomi, Tarton rauha, Tiedustelu-upseeri, Tihvinänkarjalaiset, Toinen maailmansota, Tverin alue, Tverin kuvernementti, Tverinkarjalaiset, Ukki Väinämöinen, Ukrainan asevoimat, Urho Kekkonen, Uskonnottomuus, Vaassila Kieleväinen, Valdainkarjalaiset, Valentina Libertsova, Varsinaiskarjala, Venäjä, Venäjän kieli, Venäjän sisällissota, Vienan Karjala, Vienanmeri, Viipuri, Viipurinlahti, Viktor Jevsejev, Viktor Stepanov, Ville Tikkanen, Vladimir Stepanov. Laajenna indeksi (89 lisää) »
Aleksandr Barantsev
Aleksandr Pavlovitš Barantsev (20. huhtikuuta 1931 Prääsän piirin Pyhäjärven kyläneuvoston Peldoisen kylä – 14. heinäkuuta 2012) oli karjalainen lyydiläismurteiden tutkija.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Aleksandr Barantsev · Katso lisää »
Aleksandr Suvorov
Aleksandr Suvorov neuvostoliittolaisessa postimerkissä vuodelta 1980. Aleksandr Vasiljevitš Suvorov; (24. marraskuuta (J: 13. marraskuuta) 1729 Moskova, Venäjän keisarikunta – 18. toukokuuta (J: 5. toukokuuta) 1800 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen generalissimus. Suvorovia pidetään yhtenä suurimmista sotastrategeista, ja hänet tunnetaan yhtenä harvoista sotapäälliköistä koko maailmassa, joka ei hävinnyt yhtään käymäänsä taistelua.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Aleksandr Suvorov · Katso lisää »
Andrei Jevsejev
Andrei Grigorjevitš Jevsejev (1899 Joensuu, Vieljärvi – 28. heinäkuuta 1937 Petroskoi) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen kommunistipuolueen virkailija, joka toimi Karatšain alueen ja Petroskoin kaupungin puoluejohtajana.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Andrei Jevsejev · Katso lisää »
Anna Soudakova
Anna Soudakova (s. 1983 Leningrad, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) on kirjailija, joka työskentelee myös äidinkielen sekä ranskan ja venäjän kielten opettajana.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Anna Soudakova · Katso lisää »
Anni Lehtonen
150px Anna (Anni) Lehtonen myöh.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Anni Lehtonen · Katso lisää »
Arhippa Perttunen
alt.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Arhippa Perttunen · Katso lisää »
Aunuksen Karjala
Aunuksen Karjala, lyhyemmin Aunus (lyh. Anus) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä nykyisessä Karjalan tasavallassa Laatokan ja Äänisen välillä ja Äänisen pohjoispuolella.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Aunuksen Karjala · Katso lisää »
Aunus (kaupunki)
Aunus eli Aunuksenkaupunki (myös Aunuksenlinna, eli Anuksenlinnu) on kaupunki ja kaupunkikunta Karjalan tasavallassa ja Aunuksen kansallisen piirin keskus.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Aunus (kaupunki) · Katso lisää »
Azov-pataljoona
Pataljoonan hihamerkki vuosilta 2015–2022 Azov-pataljoona on Itä-Ukrainan kriisin aikana 2014 muodostettu noin 1 400 hengen vahvuiseksi arvioitu vapaaehtoisjoukko, joka toimii Ukrainan sisäministeriön alaisuudessa viranomaisten apuna 14:stä tukikohdasta käsin Itä-Ukrainan separatisteja vastaan käydyssä ATO-operaatiossa.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Azov-pataljoona · Katso lisää »
Äyräpää
Äyräpään perinnevaakuna. Äyräpää on entinen Suomen kunta Etelä-Karjalassa Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Äyräpää · Katso lisää »
Denys Prokopenko
Denys Prokopenko (s. 20. kesäkuuta 1991) on Ukrainan armeijaan kuuluvan Azov-rykmentin komentaja ja everstiluutnantti, joka oli Venäjän joukkojen sotavankina toukokuusta syyskuuhun 2022.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Denys Prokopenko · Katso lisää »
Diplomaatti
Diplomaatti on vierasta valtiota tai kansainvälistä organisaatiota kuten Yhdistyneitä kansakuntia tai Euroopan unionia edustava lähettiläs tai yleensä diplomaattikunnan jäsen.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Diplomaatti · Katso lisää »
Eljas Ahtonen
Eljas Ahtonen, yleisemmin "Rimmin Uljaska" (s. n. 1822 Lauvus, Kuhmo, Suomen suuriruhtinaskunta – kevättalvi 1918 Kuhmo, Suomi) oli Kuhmon Rimmin kylän asukas, joka tuli kuuluisaksi oltuaan Akseli Gallen-Kallelalle Väinämöisen mallina tämän maalatessa Aino-triptyykkiään.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Eljas Ahtonen · Katso lisää »
Emeritus
Emeritus (täysinpalvellut&thinsp) -sanaa käytetään eläkkeelle jääneen miespuolisen professorin, piispan tai muun merkittävän ammattilaisen entisen virkanimikkeen yhteydessä.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Emeritus · Katso lisää »
Ernest Kononov
Ernest Fomitš Kononov (20. maaliskuuta 1930 Paatene – 16. marraskuuta 1974) oli venäjän kielellä kirjoittanut karjalainen kirjailija.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ernest Kononov · Katso lisää »
Etninen ryhmä
Fyysinen ulkonäkö ja vaatetus saattavat erotella etnisiä ryhmiä toisistaan. Etnisellä ryhmällä tarkoitetaan ihmisjoukkoa, jonka katsotaan muodostavan erillisen ryhmän, joka perustuu sen jäsenten yhteiseen kulttuuriperintöön, uskontoon, kieleen, alkuperään tai ulkonäköön.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Etninen ryhmä · Katso lisää »
Etnonyymi
Etnonyymi (kreikan sanoista ἔθνος, éthnos, 'kansakunta' ja ὄνομα, ónoma, 'nimi') on nimi, jolla viitataan tiettyyn etniseen ryhmään, kuten kansaan tai heimoon.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Etnonyymi · Katso lisää »
Fjodor Terentjev
Fjodor Mihailovitš Terentjev (karjalaiselta nimeltään Heikki tai Huoti Teronen, Kiveen hakatut: Fjodor Terent’jev. Toimittaneet Arto Teronen ja Jouko Vuolle, Yle Radio Suomi, 26.6.2011. 4. lokakuuta tai 4. helmikuuta 1925 Paatene, Karhumäen piiri, Karjalan tasavalta, Neuvostoliitto – 20. tammikuuta 1963 Leningrad) oli maastohiihtäjä, joka edusti Neuvostoliittoa.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Fjodor Terentjev · Katso lisää »
Folkloristiikka
Folkloristiikka (myös kansanrunoudentutkimus ja perinteentutkimus) on humanistinen tieteenala, joka tutkii ihmisten elämismaailmaa ja kansanomaisia ajattelumalleja eli kansan tietämystä.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Folkloristiikka · Katso lisää »
Generalissimus
Generalissimus Albrecht von Wallenstein. Antoon van Dyckin maalaus, 1629. Generalissimus on eräissä maissa sotamarsalkkaa korkeampi sotilasarvo, jonka haltija on sotavoimien ylipäällikkö tai poikkeuksellisin valtuuksin varustettu kenraali.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Generalissimus · Katso lisää »
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Genetiivi · Katso lisää »
Grigori Okulov
Grigori Andrejevitš Okulov (1791 – 1837 Pietari) oli Venäjän ensimmäisen suomen kieliopin laatija.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Grigori Okulov · Katso lisää »
Heimosodat
Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Heimosodat · Katso lisää »
Inkeri
Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Inkeri · Katso lisää »
Inkerikot
Inkerikot tai inkeroiset ovat Inkerin alkuperäistä itämerensuomalaista väestöä.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Inkerikot · Katso lisää »
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Itä-Karjala · Katso lisää »
Itä-Karjalan kysymys
Itä-Karjalan kunnat vuonna 1920. Itä-Karjalan kysymys oli vuosina 1918–1922 Suomen ja Neuvosto-Venäjän välejä hiertänyt kiista Itä-Karjalan asemasta.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Itä-Karjalan kysymys · Katso lisää »
Itä-Karjalan lippu
Uhtuan tasavallan lippu eli itäkarjalaisten lippu 1920–1922 ja 1941–1944. Itä-Karjalan lipun on suunnitellut Akseli Gallen-Kallela heimoaatteen innoittamana.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Itä-Karjalan lippu · Katso lisää »
Itäkarjalaisten kansannousu
Itä-Karjalan kansannousu tai Itäkarjalaisten kansannousu oli osa heimosotia ja Venäjän sisällissotaa.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Itäkarjalaisten kansannousu · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kansat
Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue. Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Itämerensuomalaiset kansat · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »
Ivan Beljajev
Ivan Stepanovitš Beljajev (21. marraskuuta 1907 nykyisen Tolmatšin kunnan Vorobjovon kylä – 22. maaliskuuta 1967 Sortavala) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen opettaja ja poliitikko.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ivan Beljajev · Katso lisää »
Ivan Jakovlev (rehtori)
Ivan Semjonovitš Jakovlev (2. heinäkuuta 1907 Jänöiselkä, Vieljärvi – 25. elokuuta 1973 Petroskoi) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen hallintovirkailija, poliitikko ja yliopiston rehtori.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ivan Jakovlev (rehtori) · Katso lisää »
Ivan Petrov
Ivan Mihailovitš Petrov (15. lokakuuta 1914 Yllönen – 20. maaliskuuta 1985 Petroskoi) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen poliitikko ja kirjastonjohtaja.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ivan Petrov · Katso lisää »
Ivan Senkin
Ivan Senkinin muistomerkki Petroskoissa. Ivan Iljitš Senkin (16. elokuuta 1915 Naamoila – 20. helmikuuta 1986 Moskova) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen poliitikko, joka toimi pitkään Neuvosto-Karjalan puoluejohtajana.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ivan Senkin · Katso lisää »
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Jatkosota · Katso lisää »
Jääski
Jääsken epävirallinen perinnevaakuna. Jääski on entinen Suomen kunta Vuoksen yläjuoksun varrella Etelä-Karjalassa.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Jääski · Katso lisää »
Kaakkoismurteet
Osa kaakkoismurteiden puhuma-alueesta on merkitty karttaan numerolla 7 (vaalenpunainen alue). Kartasta puuttuvat Karjalankannaksen alue, Laatokan Karjala ja Inkeri. Kaakkoismurteet eli niin sanottu ”Karjalan murre” on Kaakkois-Suomessa puhuttava suomen kielen murreryhmä.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kaakkoismurteet · Katso lisää »
Kainuun maakunta
Kainuu on Suomen maakunta, joka sijaitsee Pohjois-Suomessa.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kainuun maakunta · Katso lisää »
Kansansatu
''Hannu ja Kerttu'' on tunnettu saksalainen kansansatu. Kansansadut ovat kansanperinteenä eläneitä tai edelleen eläviä satuja, jotka suullisesti kertoen ovat siirtyneet henkilöltä henkilölle, ajasta toiseen ja paikasta paikkaan.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kansansatu · Katso lisää »
Karatšai-Tšerkessia
Karatšai-Tšerkessia on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta Itä-Euroopassa Kaukasiassa Kaukasusvuorten pohjoispuolella.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Karatšai-Tšerkessia · Katso lisää »
Karjala-kysymys
Moskovan välirauhansopimuksella vuonna 1944 luovutetut alueet. Porkkalan vuokra-alue palautui vuonna 1956. Karjala-kysymyksellä tarkoitetaan yleensä luovutetun Karjalan ja muiden Suomen jatkosodan jälkeen Neuvostoliitolle menettämien alueiden palauttamisesta käytävää keskustelua.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Karjala-kysymys · Katso lisää »
Karjalaiset
Karjalaiset ovat Karjalan maakuntien itämerensuomalaisia asukkaita, jotka ovat viimeistään keskiajalta lähtien muodostaneet kaksi erillistä ryhmää.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Karjalaiset · Katso lisää »
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta eli Karjalan ASNT, yleiskielessä Itä-Karjala, Venäjän Karjala ja Neuvosto-Karjala, oli Venäjän neuvostotasavaltaan kuulunut itsehallinnollinen alue Neuvostoliitossa vuosina 1920–1940 ja 1956–1991.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »
Karjalan historia
Karjalaksi kutsutaan laajaa Koillis-Euroopassa sijaitsevaa aluetta, joka nykyisin on jaettu Suomen ja Venäjän valtioiden kesken.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Karjalan historia · Katso lisää »
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Karjalan kieli · Katso lisää »
Karjalan Liitto
Karjalan Liiton käyttämä lippu, jossa kuvattuna Karjalan vaakuna karjalaisten perinteisillä puna-mustilla väreillä. Suomen postilaitos julkaisi vuonna 1960 postimerkin karjalaisten suurjuhlien kunniaksi. Juhlien järjestäjän Karjalan Liiton perustamisesta oli kulunut silloin 20 vuotta. Karjalan Liitto on karjalaisen kulttuurin harrastus- ja kansalaisjärjestö.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Karjalan Liitto · Katso lisää »
Karjalan tasavalta
Karjalan tasavalta (lyydiksi Karjalan tazavald) on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Karjalan tasavalta · Katso lisää »
Karjalan väestömuutos 1600-luvulla
Väritetyt alueet kuuluivat Ruotsille vuonna 1658: Käkisalmen lääni väritetty tummanvihreällä. Karjalan väestömuutos 1600-luvulla tapahtui Ruotsin saatua Stolbovan rauhassa 1617 alueikseen muun muassa koko Käkisalmen läänin.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Karjalan väestömuutos 1600-luvulla · Katso lisää »
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Karjalankannas · Katso lisää »
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Katolinen kirkko · Katso lisää »
Käkisalmen lääni
Kustaa II Aadolfin hautajaisista vuodelta 1633. Käkisalmen lääni eli Käkisalmen Karjala oli Käkisalmen linnan ympärille muodostunut ja sille veroa maksava hallintoalue.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Käkisalmen lääni · Katso lisää »
Kielitiede
Kielitiede eli lingvistiikka on kieltä tutkiva tiede.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kielitiede · Katso lisää »
Koronaviruspandemia Venäjällä
None Vuoden 2020 koronaviruspandemian ensimmäiset varmistetut COVID-19-tapaukset Venäjällä todettiin 31.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Koronaviruspandemia Venäjällä · Katso lisää »
Kuzma Filatov
Kuzma Filippovitš Filatov (14. heinäkuuta 1929 Nuottavaara – 5. toukokuuta 2008 Petroskoi) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen poliitikko.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kuzma Filatov · Katso lisää »
Kylmä sota
Kylmä sota oli vastakkainasettelun aika, jossa kilpailivat kaksi suurvaltaa liittolaisineen, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Kylmä sota · Katso lisää »
Laatokka
Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Laatokka · Katso lisää »
Larisa Lazutina
Larisa Jevgenjevna Lazutina (os. Ptitsina; s. 1. kesäkuuta 1965 Kontupohja, Karjalan ASNT, Neuvostoliitto) on entinen huipputason hiihtäjä, moninkertainen arvokisavoittaja.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Larisa Lazutina · Katso lisää »
Laukkuryssä
Kiestingistä saapuneita ”laukkuryssiä” Lohjalla. Laukkuryssät (myös ”reppuryssät”) olivat kulkukauppiaita, jotka kiersivät eri puolilla Suomea ja Pohjois-Ruotsia etenkin 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkupuolelle saakka.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Laukkuryssä · Katso lisää »
Livvinkarjala
Livvinkarjala eli livvi eli aunuksenkarjala on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva itämerensuomalainen kielimuoto, jota pidetään tavallisesti toisena karjalan kielen päämurteista varsinaiskarjalan ohella. Jotkut tutkijat ovat pitäneet sitä myös omana kielenään. Livvinkarjalan puhujat eli livviköt käyttävät kielestään nimitystä livvin kieli ja kutsuvat itseään endonyymillä liygiläine ja livviköi.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Livvinkarjala · Katso lisää »
Ljudmila Markianova
Ljudmila Fjodorovna Markianova (s. 14. heinäkuuta 1941 Saarikoski, Aunuksen piiri Neuvostoliitto) on karjalainen professori emerita ja kielentutkija.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ljudmila Markianova · Katso lisää »
Luovutettu Karjala
Luovutettu Karjala. Luovutettu Karjala tarkoittaa talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 Suomen Neuvostoliitolle luovuttamista alueista sitä, joka käsitti noin puolet Karjalan historiallisen maakunnan alueesta.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Luovutettu Karjala · Katso lisää »
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Luterilaisuus · Katso lisää »
Lyydiläiset
Lyydiläiset eli lyydiköt ovat Aunuksenkannaksen itäosassa elävä itämerensuomalainen kansa.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Lyydiläiset · Katso lisää »
Lyydin kieli
Lyydi on suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva itämerensuomalainen kieli tai karjalan kielen murteisto, joka kuuluu uralilaiseen kielikuntaan.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Lyydin kieli · Katso lisää »
Martti Penttonen
Martti Aleksander Penttonen (s. 1948) on suomalainen matemaatikko.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Martti Penttonen · Katso lisää »
Matjoi Plattonen
Matjoi Plattonen kuvattuna vuonna 1908 Suistamon Loimolassa. Matjoi Plattonen (6. joulukuuta 1842 Suistamo – 28. syyskuuta 1928 Suistamo) oli karjalainen kuuluisa itkuvirsien taitaja Suistamon Loimolasta.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Matjoi Plattonen · Katso lisää »
Matvei Šiškin
Matvei Dmitrijevitš Šiškin (huhtikuu 1886 Moskovan kuvernementin Zvenigorodin kihlakunnan Vjazemyn kylä – 12. tammikuuta 1962 Vallentuna tai Tukholma) oli venäläinen poliitikko.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Matvei Šiškin · Katso lisää »
Matvei Korgujev
Matvei Korgujev. Matvei Mihailovitš Korgujev (1883 Kieretti – 4. heinäkuuta 1943 Kieretti) oli venäläisten kansansatujen taitaja.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Matvei Korgujev · Katso lisää »
Mihail Nikolski
Mihail Nikolajevitš Nikolski (20. joulukuuta 1902 Valasmo, Porajärvi – 18. toukokuuta 1938 Leningrad) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen kommunistipuolueen virkailija, joka toimi Neuvosto-Karjalan puoluejohtajana vuonna 1937.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Mihail Nikolski · Katso lisää »
Miihkali Perttunen
Alpo Sailo, ''Runonlaulaja Miihkali Arhippainen'', 1973, Joensuu. Miihkali Arhipanpoika Ivanov-Perttunen (syystalvella 1815 – 3. syyskuuta 1899) oli tunnettu vienankarjalainen runonlaulaja ja tietäjä, maineikkaan Arhippa Perttusen poika.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Miihkali Perttunen · Katso lisää »
Miron Smirnov
Miron Nikolajevitš Smirnov (10. elokuuta 1820, toisen tiedon mukaan 1821 Säämäjärvi – 1. kesäkuuta 1895 Käkisalmi) oli karjalainen kauppias ja kotiseuduntutkija.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Miron Smirnov · Katso lisää »
Moskovan välirauha
Moskovan välirauha on Neuvostoliiton, Britannian ja Suomen välinen jatkosodan päättänyt rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Moskovan välirauha · Katso lisää »
Muinaiskarjalan kieli
Muinaiskarjala on aikoinaan Laatokan länsirannikolla Muinais-Karjalassa puhuttu kieli, josta ovat kehittyneet karjalan kielimuodot ja inkeroisen kieli sekä suomen kaakkois- ja savolaismurteet.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Muinaiskarjalan kieli · Katso lisää »
Natalia Giloeva
Natalia Giloeva (karjalaisittain Hiloin Natoi, s. 1974 Tuuksi, Aunuksen piiri, Karjalan tasavalta, Venäjä) on karjalainen toimittaja, opettaja sekä karjalan kielen asiantuntija ja tutkija.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Natalia Giloeva · Katso lisää »
Neuvostoliiton väestönsiirrot
Väestönsiirrot Neuvostoliitossa olivat Neuvostoliiton suorittamia väestön pakkosiirtoja 1930-luvulta 1950-luvulle Stalinin hallinnon aikana.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Neuvostoliiton väestönsiirrot · Katso lisää »
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Neuvostoliitto · Katso lisää »
Nikolai Arhipov
Nikolai Vasiljevitš Arhipov (9. toukokuuta 1894 Poventsan kihlakunnan Rukajärven kylä – 14. tammikuuta 1938) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen poliitikko.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Nikolai Arhipov · Katso lisää »
Nikolai Gappojev
Nikolai Akimovitš Gappojev (1897 nykyisen Prääsän piirin Kolatselän kylä – 23. helmikuuta 1938 Petroskoi) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen poliitikko.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Nikolai Gappojev · Katso lisää »
Nikolai Juštšijev
Nikolai Aleksandrovitš Juštšijev (joulukuu 1895 Tulemajärvi – 14. tammikuuta 1938) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen poliitikko.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Nikolai Juštšijev · Katso lisää »
Nikolai Virta
Nikolai Jevgenjevitš Virta (oikealta sukunimeltään Karelski, Каре́льский; 19. joulukuuta 1906 Tambovin läänin Kalikinon kylä – 9. tammikuuta 1976 Moskova) oli neuvostovenäläinen kirjailija.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Nikolai Virta · Katso lisää »
Novgorod
Novgorod (vuodesta 1999 lähtien virallisesti Veliki Novgorod, Вели́кий Но́вгород eli ”Suur-Novgorod” erotuksena Volgan rannalla sijaitsevasta Nižni Novgorodista) on kaupunki Luoteis-Venäjällä.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Novgorod · Katso lisää »
Ondrei Sotikainen
Ondrei Sotikainen oli yksi tunnetuimmista rajakarjalaisista runonlaulajista.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ondrei Sotikainen · Katso lisää »
Ontrei Malinen
Ontrei Malinen (myös Andrei Sevastjanov Malikin, 1777 – 6. helmikuuta 1855 VuonninenJärvinen, s. 438–439) oli vienankarjalainen runonlaulaja.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ontrei Malinen · Katso lisää »
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
Ossippa Borissainen
Ossippa Borissainen, nimenmuutoksen jälkeen Oskari Kivinen (Borisoff) (16. marraskuuta 1886 Tunkua, Vienan Karjala – 10. elokuuta 1964 Ruotsi) oli itäkarjalainen vapaustaistelija ja yksi Itä-Karjalan kansannousun johtajista yhdessä Ilmarisen eli Jalmari Takkisen ja Ukki Väinämöisen kanssa.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ossippa Borissainen · Katso lisää »
Paavo Lukin
Paavo Lukin, oikealta nimeltään Pavel Osipovitš Lukin (23. syyskuuta 1922 nykyisen Prääsän piirin Kala-Jaakoin kylä – 25. huhtikuuta 1988) oli karjalainen kirjailija.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Paavo Lukin · Katso lisää »
Pauli Marttina
Paul (Pauli) Marttina (14. joulukuuta 1898 ViipuriJanhila (toim.) 2009, 105 – 25. tammikuuta 1963http://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/sites/default/files/kh-artikkelit/KH1963_01-02_234a.pdf) oli suomalainen sotilas.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Pauli Marttina · Katso lisää »
Pavel Bušujev
Pavel Ivanovitš Bušujev (20. tammikuuta 1890 nykyisen Tverin alueen Lihoslavlin piirin Gnezdovon kylä – 9. syyskuuta 1937 Leningrad) oli karjalainen ja neuvostoliittolainen poliitikko.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Pavel Bušujev · Katso lisää »
Pähkinäsaaren rauha
Myöhempi tulkinta Novgorodin puolesta rauhansopimuksen tehneestä Juri Danilovitšista. alt.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Pähkinäsaaren rauha · Katso lisää »
Peter von Köppen
Peter von Köppen. Piirroskuva 1860-luvulta. Peter von Köppen (myös Кёппен, Kjoppen; 2. maaliskuuta (J: 19. helmikuuta) 1793 Harkova – 4. kesäkuuta (J: 23. toukokuuta) 1864 Karabagin kartano Aluštan lähellä) oli saksalaissyntyinen venäläinen tilastotieteilijä, etnografi ja bibliografi.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Peter von Köppen · Katso lisää »
Pjotr Gribkov
Pjotr Grigorjevitš Gribkov (4. tammikuuta 1903 Šuja, Tverin kuvernementti – 1. tammikuuta 1992) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen opettaja ja hallintovirkailija.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Pjotr Gribkov · Katso lisää »
Pjotr Saveljev
Pjotr Jefimovitš Saveljev (27. kesäkuuta 1902 nykyisen Jessoilan kunnan Salmenniskan kylä – 23. joulukuuta 1969 Petroskoi) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen opettaja ja hallintovirkailija.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Pjotr Saveljev · Katso lisää »
Pohjois-Karjalan maakunta
Pohjois-Karjala on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Pohjois-Karjalan maakunta · Katso lisää »
Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Pohjois-Pohjanmaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomen keskiosassa Perämeren rannikolla ja toisaalta ulottuu Suomen itärajallekin.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Pohjois-Pohjanmaan maakunta · Katso lisää »
Professori
suomen kielen professori. Professori (lyhenne prof.,, sanoista pro ’edessä’ ja fateri ’tunnustaa’) on yliopiston korkein opetus- ja tutkimustehtävä sekä suomalainen arvonimi.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Professori · Katso lisää »
ProKarelia
2001 julkaistu ''Karjalan reformi'' -kirja on luonnos Karjalan rauhanomaisen palauttamisen toteuttamiseksi. Pro Karelia on suomalainen kansalaisjärjestö.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja ProKarelia · Katso lisää »
Raja-Karjala
Raja-Karjala korostettu punaisella Korpiselän kirkonkylä Raja-Karjalassa Raja-Karjala oli historiallinen alue, joka käsitti Laatokan Karjalan pohjoisimman osan Laatokan pohjoispuolelta luovutetussa Karjalassa.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Raja-Karjala · Katso lisää »
Reserviupseerikurssi
Reserviupseerikurssi on sotilasopetusta, jonka tarkoituksena on pätevöittää upseerioppilas upseerikokelaaksi, jotta hänet voidaan ylentää kotiutuessaan asepalveluksesta ylentää vänrikiksi tai merivoimissa aliluutnantiksi.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Reserviupseerikurssi · Katso lisää »
Runonlaulaja
I. K. Inhan valokuva uhtualaisista runonlaulajista Poavila ja Triihvo Jamanen (1894). Runonlaulaja on henkilö, joka esittää laulurunoja.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Runonlaulaja · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ruotsi · Katso lisää »
Santtu Karhu
Santtu Karhu (oikealla) vuonna 2011. Santtu Karhu (oik. Aleksandr Medvedev, s. 1967 Belomorsk, Neuvostoliitto) on itäkarjalaisen rockyhtyeen Santtu Karhu & Talvisovat laulaja ja lauluntekijä.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Santtu Karhu · Katso lisää »
Savilahti
Savilahti, myöhemmin Suur-Savo, oli Savon vanhin kirkkopitäjä.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Savilahti · Katso lisää »
Savo
Savo on Suomen historiallinen maakunta Itä-Suomessa Karjalan ja Hämeen välissä.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Savo · Katso lisää »
Siirtoväki
Evakkoja siirtymässä luovutetusta Karjalasta jäljelle jääneen Suomen alueelle talvisodan päätyttyä. Siirtoväki tarkoittaa Suomen Neuvostoliitolle toisen maailmansodan seurauksena luovuttamilta alueilta eli talvisodan jälkeen luovutetusta Karjalasta, Kuusamon ja Sallan silloisista itäosista ja Petsamon Kalastajasaarennon luoteisosasta, jatkosodan jälkeen samoilta alueilta sekä koko Petsamosta ja Porkkalan vuokra-alueelta, vuonna 1947 Jäniskosken–Niskakosken alueelta evakuoituja henkilöitä, evakkoja, jotka viimeistään jatkosodan päätyttyä oli ryhdyttävä asuttamaan pysyvästi Suomen uuden rajan sisäpuolelle.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Siirtoväki · Katso lisää »
Sodankäynnin strategia
Sodankäynnin strategia (klassiseksi kreikaksi strategia 'sodanjohtotaito'.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Sodankäynnin strategia · Katso lisää »
Stalinin vainot
Vinnytsjalaisia etsimässä Vinnytsjan joukkomurhassa kuolleita sukulaisiaan haudasta kaivattujen seasta, vuosi 1937. Stalinin vainot olivat poliittisia vainoja, jotka alkoivat Neuvostoliitossa 1930-luvun lopulla Josif Stalinin valta-aikana ja kohdistuivat vastavallankumouksellisiin ja kansanvihollisiin.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Stalinin vainot · Katso lisää »
Suomalaiset
Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suomalaiset · Katso lisää »
Suomen karjalankieliset
Suomen karjalankieliset ovat kielellinen ja kulttuurinen vähemmistö Suomessa, joka puhuu karjalan kieltä.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suomen karjalankieliset · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suomi · Katso lisää »
Suomussalmi
Suomussalmi (aik. myös Kianta, vienankarj. Šuomuššalmi) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan pohjoisosassa.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suomussalmi · Katso lisää »
Suur-Suomi
Pariisin rauhan (vuodelta 1947) (punainen) rajat. Suur-Suomi-aate on irredentistinen, suomalaisten ja muiden itämerensuomalaisten kansojen sekä ulkosuomalaisten yhteenkuuluvuutta korostava heimoaatteen radikaali muoto.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Suur-Suomi · Katso lisää »
Tarton rauha
Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Tarton rauha · Katso lisää »
Tiedustelu-upseeri
Tiedustelu-upseeri (joskus myös sotilasanalyytikko) on henkilö, joka toimii asiantuntijana tiedustelua eli sensitiivisen informaation hankintaa, kokoamista ja analyysia tekevässä organisaatiossa.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Tiedustelu-upseeri · Katso lisää »
Tihvinänkarjalaiset
Tihvinän Karjala on erillinen karjalaisalue Boksitogorskin piirissä Leningradin alueen kaakkoisosissa.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Tihvinänkarjalaiset · Katso lisää »
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Toinen maailmansota · Katso lisää »
Tverin alue
Tverin alue on Venäjän federaatioon kuuluva hallinnollinen alue Moskovan luoteispuolella, yksi Venäjän 83 liittovaltiosubjektista.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Tverin alue · Katso lisää »
Tverin kuvernementti
Tverin kuvernementin kartta vuodelta 1800 Kuvernementin vaakuna Tverin kuvernementti (myös lääni) oli hallintoalue Venäjällä vuosina 1796–1929.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Tverin kuvernementti · Katso lisää »
Tverinkarjalaiset
Tverinkarjalaisiksi nimitetään Venäjällä Tverin alueella eläviä karjalaisia. Heidän asuma-alueestaan käytetään yleisesti nimitystä Tverin Karjala. Vuodelta 2000 peräisin olevien virallisten väestötilastojen mukaan Tverin alueen 1 614 000 hengestä kansallisuudeltaan karjalaisia oli oman ilmoituksensa mukaan noin 23 000 henkeä, mutta jotkut tutkijat arvioivat vuonna 1998 tverinkarjalaisten määräksi jopa yli 100 000 henkeä. Vuonna 2000 määräksi arvioitiin 100 000 – 200 000. 2020-luvulla arvioitiin, että määrä voisi enimmillään olla liki 60 000 henkeä. Karjalainen perinne on säilynyt Tverin karjalaiskylissä varsin hyvin, ja useat osaavat myös karjalan kieltä. Tverinkarjalaisten kohtalo on eronnut monista muista Venäjän suomalais-ugrilaisista kansoista siten, että heillä ei ole Venäjän liittovaltiossa omaa nimikkotasavaltaansa, toisin kuin eräillä muilla suomensukuisilla kansoilla, kuten udmurteilla ja marilaisilla. Tästä syystä tverinkarjalaiset ovat jääneet muiden tunnetumpien suomalais-ugrilaisten kansojen varjoon. Vuonna 1996 tverinkarjalaiset saavuttivat kulttuuriautonomian, joka kuitenkin toi tverinkarjalaisia tunnetuiksi myös kansainvälisissä yhteyksissä: tverinkarjalaiset pääsivät presidentti Boris Jeltsinin antaman asetuksen jälkeen jäseniksi suomalais-ugrilaisten kansojen liittoon ja Yhdistyneissä kansakunnissa toimivaan suomalais-ugrilaisten kansojen konsultatiivikomiteaan.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Tverinkarjalaiset · Katso lisää »
Ukki Väinämöinen
Vaseli Levonen, yleisesti tunnettu nimellä Ukki Väinämöinen, syntyjään Vasili Sidorov, (16. elokuuta 1855 tai 1856 TunkuaNiinistö 1998, 98, Itä-Karjala – 11. tammikuuta 1942 Vuokatti, Suomi) oli itäkarjalainen vapaustaistelija, Itäkarjalaisten kansannousun ideologinen johtaja ja kulkukauppias.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ukki Väinämöinen · Katso lisää »
Ukrainan asevoimat
Ukrainan asevoimat on vuonna 1917 perustettu Ukrainan valtion aseellinen puolustusorganisaatio.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ukrainan asevoimat · Katso lisää »
Urho Kekkonen
Urho Kaleva Kekkonen oli kahdeksas Suomen tasavallan presidentti ja suomalainen poliitikko.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Urho Kekkonen · Katso lisää »
Uskonnottomuus
Uskonnottomuus on elämänkatsomus, joka ei ole uskonnollinen.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Uskonnottomuus · Katso lisää »
Vaassila Kieleväinen
Vaassila Kieleväinen (n. 1755 – n. 1840) oli tunnettu runonlaulaja ja tietäjä.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Vaassila Kieleväinen · Katso lisää »
Valdainkarjalaiset
Sisä-Venäjän karjalaisasutus Peter von Köppenin laatimalla Euroopan-puoleisen Venäjän etnografisella kartalla vuodelta 1851. Valdainkarjalaiset olivat Valdain ylängöllä nykyisellä Novgorodin alueella asunut karjalaisryhmä.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Valdainkarjalaiset · Katso lisää »
Valentina Libertsova
Valentina Vasiljevna Libertsova (s. 1957 Matšjärven kylä, Kotkatjärven maalaiskunta, Aunuksen kansallinen piiri, Karjalan ASNT (nyk. Karjalan tasavalta), Neuvostoliitto) on karjalainen opettaja, runoilija ja kääntäjä.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Valentina Libertsova · Katso lisää »
Varsinaiskarjala
Varsinaiskarjala on uralilaisen kielikunnan itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli tai murre. Se muodostaa yhdessä livvin- eli aunuksenkarjalan ja lyydin kanssa karjalan kielen murrejatkumon, jossa alueelliset erot ovat hyvin suuret. Varsinaiskarjala polveutuu muinaiskarjalasta.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Varsinaiskarjala · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Venäjä · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Venäjän kieli · Katso lisää »
Venäjän sisällissota
Venäjän sisällissota käytiin vuosina 1917–1922 Venäjän vallankumousten jälkeen pääasiassa bolševikkien ja heitä vastustaneiden valkoisten välillä, ja se päättyi bolševikkien voittoon.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Venäjän sisällissota · Katso lisää »
Vienan Karjala
Venehjärvi. Vuokkiniemeä heinäkuussa 2007. Uhtualaiset runonlaulajat Poavila ja Triihvo Jamanen vuonna 1894 I. K. Inhan ottamassa valokuvassa. Vienan Karjala eli Viena (samoin) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä Vienanmeren länsirannikolta Suomen itärajalle.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Vienan Karjala · Katso lisää »
Vienanmeri
Kantalahden rantaa. Satelliittikuvia Vienanmerestä 23. huhtikuuta 2000 (yllä) ja 3. toukokuuta 2001 (alla). Vienanmeren kartta vuodelta 1635. Vienanmeri (eli ’Valkoinen meri’) on Venäjän luoteisosassa Pohjoisella jäämerellä Barentsinmeressä sijaitseva lahti, joka jää Kaninin niemimaan ja Kuolan niemimaan väliin sekä viimeksi mainitun taakse.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Vienanmeri · Katso lisää »
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Viipuri · Katso lisää »
Viipurinlahti
Viipurinlahti Viipurinlahti yhdistää Saimaan kanavan Suomenlahteen. Viipurinlahti on Suomenlahden itäosassa Leningradin alueella sijaitseva pohjoiseen työntyvä merenlahti, jonka perällä sijaitsee Viipurin kaupunki.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Viipurinlahti · Katso lisää »
Viktor Jevsejev
Viktor Jevsejev. Viktor Jakovlevitš Jevsejev (13. heinäkuuta 1910 Suojärvi – 12. joulukuuta 1986 Petroskoi) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen kansanrunouden tutkija.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Viktor Jevsejev · Katso lisää »
Viktor Stepanov
Viktor Stepanov. Viktor Nikolajevitš Stepanov (s. 27. tammikuuta 1947 Vitele) on venäläinen poliitikko.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Viktor Stepanov · Katso lisää »
Ville Tikkanen
Ville Tikkanen (18. elokuuta 1919 Pistojärvi, Venäjä – 26. toukokuuta 2013 Kajaani) oli suomalainen liikennöitsijä ja kansanedustaja.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Ville Tikkanen · Katso lisää »
Vladimir Stepanov
Vladimir Sevastjanovitš Stepanov (21. maaliskuuta 1927 Kautvaara, Neuvosto-Karjala – 14. kesäkuuta 2022, Moskova) oli neuvostoliittolainen diplomaatti ja tiedustelu-upseeri, joka toimi maansa Suomen-lähettiläänä joulukuusta 1973 heinäkuuhun 1979.
Uusi!!: Karjalaiset (kansa) ja Vladimir Stepanov · Katso lisää »
