Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
18 suhteet: Aurinko, Energia, Fotosynteesi, Hiilidioksidi, Ilma, Juuri, Kaasu, Kasvihormoni, Kasvit, Lämpötila, Lehti (kasvitiede), Metsä, Mikroskooppi, Puutarha, Valo, Vesi, Vesihöyry, Vilja.
Aurinko
Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.
Uusi!!: Ilmarako ja Aurinko · Katso lisää »
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Uusi!!: Ilmarako ja Energia · Katso lisää »
Fotosynteesi
viherhiukkasia eli kloroplasteja. Fotosynteesi on Auringon valoenergialla tapahtuvaa yhteyttämistä, erotuksena kemosynteesistä, joka hyödyntää epäorgaanisten aineiden hapettamisesta vapautuvaa energiaa.
Uusi!!: Ilmarako ja Fotosynteesi · Katso lisää »
Hiilidioksidi
272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.
Uusi!!: Ilmarako ja Hiilidioksidi · Katso lisää »
Ilma
prekambrikauden lopulla. Ilma on useiden eri kaasujen seos, joka muodostaa Maan ilmakehän.
Uusi!!: Ilmarako ja Ilma · Katso lisää »
Juuri
Vesikasvatuksen avulla kasvaneita juuria. tulvien aiheuttaman maaperän kulumisen vuoksi. Juuri on kasvin lehdetön, tavallisesti maanalainen osa, joka kiinnittyy varteen ja kasvaa suurin piirtein alaspäin, mutta juuristo eli juurien muodostama kokonaisuus voi myös levittäytyä vaakatasossa.
Uusi!!: Ilmarako ja Juuri · Katso lisää »
Kaasu
Olomuodot Kaasu on yksi aineen olomuodoista.
Uusi!!: Ilmarako ja Kaasu · Katso lisää »
Kasvihormoni
Kasvihormonit (fytostelorit) ovat kasvien itsensä tuottamia aineita, jotka vaikuttavat jo pieninä pitoisuuksina kasvien kasvuun, aineenvaihduntaan ja kehitykseen.
Uusi!!: Ilmarako ja Kasvihormoni · Katso lisää »
Kasvit
Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.
Uusi!!: Ilmarako ja Kasvit · Katso lisää »
Lämpötila
lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.
Uusi!!: Ilmarako ja Lämpötila · Katso lisää »
Lehti (kasvitiede)
Erilaisia lehtiä. Lehti on kasvin varren nivelestä kasvava peruselin.
Uusi!!: Ilmarako ja Lehti (kasvitiede) · Katso lisää »
Metsä
Suomalaista mäntymetsää Porissa. Talvista metsää Ranualla. Hochharzin kansallispuiston metsää Saksassa. Fatu Hivan saarella Ranskan Polynesiassa. Metsä on elinympäristö, biotooppi, joka koostuu pitkistä yleensä puurunkoisista kasveista, joiden latvuskerros eli latvusto muodostaa melko yhtenäisen peitteen ja joiden seassa esiintyy lyhyempiä kasveja muodostaen alempia kerroksia.
Uusi!!: Ilmarako ja Metsä · Katso lisää »
Mikroskooppi
Mikroskooppi vuodelta 1751 Mikroskooppi (kreikasta: mikrós.
Uusi!!: Ilmarako ja Mikroskooppi · Katso lisää »
Puutarha
Japanilainen buddhalaistemppelin puutarha. Puutarha on hyöty- ja koristekasvien, varsinkin hedelmäpuiden, marjapensaiden tai kukkien viljelyalue.
Uusi!!: Ilmarako ja Puutarha · Katso lisää »
Valo
Valoa ja varjoja. Valo on ihmissilmälle näkyvää sähkömagneettista säteilyä.
Uusi!!: Ilmarako ja Valo · Katso lisää »
Vesi
Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.
Uusi!!: Ilmarako ja Vesi · Katso lisää »
Vesihöyry
Vesihöyryä muodustuu esimerkiksi kuumennettaessa vettä. Kuplat kiehuvan veden sisällä sisältävät vesihöyryä. Vesihöyry (arkikielessä pelkkä höyry) on kaasumaista vettä.
Uusi!!: Ilmarako ja Vesihöyry · Katso lisää »
Vilja
Vehnä Viljat ovat heinäkasveihin (Poaceae eli Gramineae) kuuluvia siemenkasveja, joita kasvatetaan eli viljellään niiden ravinnoksi kelpaavien siementen eli jyvien vuoksi.
Uusi!!: Ilmarako ja Vilja · Katso lisää »
