Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
166 suhteet: Aallonpituus, Aalto (fysiikka), Aalto-hiukkasdualismi, Aalto-optiikka, Absorptio (sähkömagneettinen säteily), Aineenvaihdunta, Albert Einstein, Alkuaine, Antoine Lavoisier, Augustin Jean Fresnel, Auringon säteily, Aurinko, Étienne Louis Malus, Bioluminesenssi, Buddha, Buddhalaisuus, Camera obscura, Christiaan Huygens, Diffraktio, Diffuusio, Diodi, Elektroni, Energia, Erityinen suhteellisuusteoria, Fluoresenssi, Fosforesenssi, Fotoni, Fotorealismi, Fotosynteesi, Fysikaalinen kemia, Glukoosi, Happi, Hehkulamppu, Heijastuminen, Hermoston välittäjäaine, Hertsi, Hiilidioksidi, Hitaussäde, Holografia, Hormoni, Hydrodynaaminen säde, Ilmakehä, Imponderabilia, Impressionismi, Intensiteetti, Interferenssi, Isaac Newton, James Clerk Maxwell, Jan van Eyck, Jeesus, ..., Jumala, Kaasuvalaistus, Kalorikki, Kandela, Kansainvälinen yksikköjärjestelmä, Kasvutekijä (biokemia), Katodisäde, Kaukoputki, Keltainen, Kemiluminesenssi, Kiiltomadot, Kiteinen aine, Kolloidi, Kortikotropiinia vapauttava hormoni, Kvantti, Kvanttimekaniikka, Kynttilä, Laser, Latina, Lämpö, Lämpötila, Läpinäkyvyys, LED, Leonardo da Vinci, Linssi (optiikka), Loistelamppu, Louis Daguerre, Luksi, Luminoli, Luomiskertomukset, Luumen, Maa, Maalaustaide, Makromolekyyli, Mandealaisuus, Max Planck, Maxwellin yhtälöt, Melatoniini, Merijänikset, Metri, Michelsonin–Morleyn koe, Mikroskooppi, Mithralaisuus, Molekyylimassa, Muinaisen Egyptin mytologia, Muuttolintu, Mytologia, Näköaisti, Nukkuminen, Nuotio, Optiikka, Oranssi, Orgaaninen yhdiste, Paavali, Päre, Peili, Pimeys, Pinta-ala, Planckin laki, Polarisaatio, Prisma (optiikka), Punainen, Ra, Raamatun luomiskertomus, Rakenteellinen väri, Rembrandt, Renessanssin taide, Sädeoptiikka, Sähkömagneettinen säteily, Sielu, Sininen, Sironta, Sisäinen kello, Soihtu, Sokerit, Solu, Solunjakautuminen, Spektri, Steradiaani, Taitekerroin, Taittuminen, Tšerenkovin säteily, Tähti, Teho, Triboluminesenssi, Tuli, Ultraviolettisäteily, Valaistuminen, Valaistusvoimakkuus, Valo (täsmennyssivu), Valoeetteri, Valokenno, Valokuitu, Valokuva, Valonnopeus, Valosähköinen ilmiö, Valotaide, Valotikku, Valovirta, Valovoima, Varjo, Väri, Värilämpötila, Vihreä, Violetti, Watti, Yhteyttäminen, Youngin kaksoisrakokoe, 1775, 1788, 1801, 1812, 1827, 1860-luku, 1887, 1905. Laajenna indeksi (116 lisää) »
Aallonpituus
Aallonpituus \lambda. Aallonpituus on paikan suhteen jaksollisen ilmiön kahden vierekkäisen samassa vaiheessa olevan pisteen välinen etäisyys.
Uusi!!: Valo ja Aallonpituus · Katso lisää »
Aalto (fysiikka)
harmoninen aaltoliike. Aalto on väliaineessa etenevä dynaaminen häiriö, joka aiheuttaa muutoksen yhdessä tai useammassa suureessa niiden tasapainoaseman suhteen.
Uusi!!: Valo ja Aalto (fysiikka) · Katso lisää »
Aalto-hiukkasdualismi
Aalto-hiukkasdualismi on kvanttimekaniikan käsite, jolla tarkoitetaan sitä, että sähkömagneettisella säteilyllä ja aineella on sekä aaltoliikkeen että hiukkasten ominaisuuksia.
Uusi!!: Valo ja Aalto-hiukkasdualismi · Katso lisää »
Aalto-optiikka
Aalto-optiikka eli fysikaalinen optiikka tutkii niitä optiikan ilmiöitä, joissa valon aaltoluonteella on oleellinen merkitys ja joita sen vuoksi ei voida käsitellä pelkästään sädeoptiikan eli geometrisen optiikan keinoin.
Uusi!!: Valo ja Aalto-optiikka · Katso lisää »
Absorptio (sähkömagneettinen säteily)
Alemmalla energiatilalla oleva elektroni nousee korkeammalle energiatilalle saatuaan energiaa säteilystä. Absorptiolla tarkoitetaan kvanttimekaniikassa prosessia, jossa fotonin energia siirtyy esimerkiksi atomille, jonka valenssielektroni siirtyy korkeampaan energiatilaan.
Uusi!!: Valo ja Absorptio (sähkömagneettinen säteily) · Katso lisää »
Aineenvaihdunta
Aineenvaihdunta eli metabolia on biologinen prosessi, jossa ravintoaineita muokataan, jotta saataisiin energiaa ja rakennusaineita solun tai eliön käyttöön.
Uusi!!: Valo ja Aineenvaihdunta · Katso lisää »
Albert Einstein
Albert Einstein (saks.) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.
Uusi!!: Valo ja Albert Einstein · Katso lisää »
Alkuaine
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.
Uusi!!: Valo ja Alkuaine · Katso lisää »
Antoine Lavoisier
Antoine Lavoisier Antoine Laurent de Lavoisier (26. elokuuta 1743 Pariisi – 8. toukokuuta 1794 Pariisi) oli ranskalainen kemisti.
Uusi!!: Valo ja Antoine Lavoisier · Katso lisää »
Augustin Jean Fresnel
Augustin-Jean Fresnel oli ranskalainen insinööri, joka vaikutti merkittävästi valon aaltoteorian kehitykseen.
Uusi!!: Valo ja Augustin Jean Fresnel · Katso lisää »
Auringon säteily
intensiteetin spektri heti Maan ilmakehän ulkopuolella sekä meren pinnan tasolla. Keltainen väri kuvaa säteilyä ilmakehän ulkopuolella ja punainen merenpinnan tasolla. Viiva kuvaa laskennallista 5 523 K mustan kappaleen säteilyä. Auringon säteily on Auringon säteilemää sähkömagneettista säteilyä.
Uusi!!: Valo ja Auringon säteily · Katso lisää »
Aurinko
Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.
Uusi!!: Valo ja Aurinko · Katso lisää »
Étienne Louis Malus
Étienne Louis Malus (23. heinäkuuta 1775 Pariisi, Ranska – 24. helmikuuta 1812 Pariisi) oli ranskalainen fyysikko, joka tutki valoa.
Uusi!!: Valo ja Étienne Louis Malus · Katso lisää »
Bioluminesenssi
krillissä (l. loistoravussa). Bioluminesenssi on biologista valotuotantoa.
Uusi!!: Valo ja Bioluminesenssi · Katso lisää »
Buddha
Buddha (बुद्ध) on sanskritin ja paalin kielen sana ja tarkoittaa perusmerkityksessään 'hereillä olevaa'.
Uusi!!: Valo ja Buddha · Katso lisää »
Buddhalaisuus
Buddhalaisuus on Intiassa noin 500 eaa.
Uusi!!: Valo ja Buddhalaisuus · Katso lisää »
Camera obscura
Camera obscuran toimintaperiaate. Camera obscura. Piirros ''Encyclopédiesta''. Camera obscuraan heijastuneita pilviä. Luganojärvellä. Camera obscura on nykyaikaisten valokuvauskoneiden edeltäjä.
Uusi!!: Valo ja Camera obscura · Katso lisää »
Christiaan Huygens
Christiaan Huygens jr. FRS (latinalaistettu muoto Christianus Hugenius; 14. huhtikuuta 1629 Haag – 8. heinäkuuta 1695 Haag) oli hollantilainen matemaatikko, fyysikko, tähtitieteilijä ja keksijä.
Uusi!!: Valo ja Christiaan Huygens · Katso lisää »
Diffraktio
tasoaallon) muoto muuttuu eli se diffraktoituu kahdeksi pallomaiseksi aaltolähteeksi kun se osuu kaksi rakoa sisältävään levyyn. Levyn oikealla puolella diffraktoituneet pallomaiset aaltorintamat menevät päällekkäin, jolloin ne paikoitellen joko vahvistavat (keltaiset/punaiset ja siniset alueet) tai heikentävät toisiaan (vihreät alueet) eli interferoivat keskenään. Jos raot olisivat paljon leveämpiä, ei aaltorintaman muoto muuttuisi yhtä voimakkaasti leveästä pallomaiseksi. Diffraktio on ilmiö, jossa aallon muoto muuttuu, kun sen kulkuun on vaikuttanut jokin kappale, esimerkiksi rako tai kide.
Uusi!!: Valo ja Diffraktio · Katso lisää »
Diffuusio
Diffuusio vesilasissa. Vasemmanpuolisessa lasissa kaikki partikkelit ovat lähekkäin lasin yläreunassa. Oikeanpuolisessa lasissa näkyy, miten ne diffuusion myötä ovat sekoittuneet tasaisesti koko lasiin. Diffuusio on ilmiö, jossa molekyylit pyrkivät siirtymään väkevämmästä pitoisuudesta laimeampaan tasoittaen mahdolliset pitoisuuserot ajan mittaan.
Uusi!!: Valo ja Diffuusio · Katso lisää »
Diodi
tasasuuntaussilta, joka sisältää neljä diodia) Diodin symboli ja sen suhtautuminen kotelointiin Diodi on elektroniikan komponentti, joka päästää sähkövirran kulkemaan lävitseen vain yhteen suuntaan: anodilta katodille.
Uusi!!: Valo ja Diodi · Katso lisää »
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Uusi!!: Valo ja Elektroni · Katso lisää »
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Uusi!!: Valo ja Energia · Katso lisää »
Erityinen suhteellisuusteoria
Suppea suhteellisuusteoria eli erityinen suhteellisuusteoria tai erikoinen suhteellisuusteoria on fysiikassa yleisesti hyväksytty ja kokeellisesti hyvin tuettu tieteellinen teoria, jonka Albert Einstein julkaisi 1905.
Uusi!!: Valo ja Erityinen suhteellisuusteoria · Katso lisää »
Fluoresenssi
Fluoresenssi on ilmiö, jossa aineen molekyylit absorboivat fotonin ja lyhyen ajan jälkeen emittoivat matalaenergisemmän fotonin, jolla on suurempi aallonpituus.
Uusi!!: Valo ja Fluoresenssi · Katso lisää »
Fosforesenssi
Fosforoivaa ainetta tavallisessa valaistuksessa, UV-valossa ja pimeässä. Fosforesenssi (myös fosforenssi) on ilmiö, jossa fosforoiva aine absorboi sähkömagneettista säteilyä ja emittoi eli säteilee sitten viiveellä pienempienergistä säteilyä.
Uusi!!: Valo ja Fosforesenssi · Katso lisää »
Fotoni
Fotoni eli valokvantti tai valohiukkanen on sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen (mittabosoni).
Uusi!!: Valo ja Fotoni · Katso lisää »
Fotorealismi
Fotorealismi tai fotonaturalismi (myös valokuvarealismi, valokuvauksellinen realismi, hyperrealismi tai superrealismi) on 1960-luvulla syntynyt taidemuoto, jossa kuvien mallina ja kuvan tekemisen lähtökohtana ei ole niinkään itse todellisuus, vaan valokuvat siitä.
Uusi!!: Valo ja Fotorealismi · Katso lisää »
Fotosynteesi
viherhiukkasia eli kloroplasteja. Fotosynteesi on Auringon valoenergialla tapahtuvaa yhteyttämistä, erotuksena kemosynteesistä, joka hyödyntää epäorgaanisten aineiden hapettamisesta vapautuvaa energiaa.
Uusi!!: Valo ja Fotosynteesi · Katso lisää »
Fysikaalinen kemia
Fysikaalinen kemia tai fysikokemia on tieteenala, jossa sovelletaan fysiikan menetelmiä kemian ongelmien ratkaisemiseksi.
Uusi!!: Valo ja Fysikaalinen kemia · Katso lisää »
Glukoosi
Glukoosi eli rypäle- tai panimosokeri (C6H12O6), on yksi yleisimmistä sokereista.
Uusi!!: Valo ja Glukoosi · Katso lisää »
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Uusi!!: Valo ja Happi · Katso lisää »
Hehkulamppu
V). Hehkulamppu on sähkölaite, joka tuottaa valoa sähkövirrasta hehkulangan avulla.
Uusi!!: Valo ja Hehkulamppu · Katso lisää »
Heijastuminen
Heijastuminen tarkoittaa fysiikassa aaltoliikkeen kahden eri faasin rajapinnalla tapahtuvaa vuorovaikutusta, jossa aaltoliike muuttaa suuntaansa ja jatkaa liikettään samassa faasissa.
Uusi!!: Valo ja Heijastuminen · Katso lisää »
Hermoston välittäjäaine
Hermoston välittäjäaineet ovat yhdisteitä, jotka välittävät, voimistavat, estävät tai mukauttavat hermosolun ja toisen solun välisiä sähköisiä signaaleja.
Uusi!!: Valo ja Hermoston välittäjäaine · Katso lisää »
Hertsi
Hertsi (tunnus Hz) on kansainvälisen yksikköjärjestelmän, eli SI-järjestelmän, mukainen taajuuden yksikkö.
Uusi!!: Valo ja Hertsi · Katso lisää »
Hiilidioksidi
272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.
Uusi!!: Valo ja Hiilidioksidi · Katso lisää »
Hitaussäde
Hitaussäteeksi kutsutaan suuretta, joka kuvaa pyörivän kappaleen hitautta.
Uusi!!: Valo ja Hitaussäde · Katso lisää »
Holografia
Hologrammi turvallisuuselementtinä saksalaisessa henkilökortissa. Holografia (kreikaksi όλος-hòlòs koko + γραφή-grafè kirjoittaminen, piirtäminen) on tiede ja menetelmä, jossa lasersäteen avulla luodaan kolmiulotteinen (3-D) kuva eli hologrammi.
Uusi!!: Valo ja Holografia · Katso lisää »
Hormoni
Hormoni on elimistön hitaaseen viestintäjärjestelmään liittyväHormonit.
Uusi!!: Valo ja Hormoni · Katso lisää »
Hydrodynaaminen säde
Hydrodynaaminen säde (R_h) on makromolekyylin tai kolloidihiukkasen suure.
Uusi!!: Valo ja Hydrodynaaminen säde · Katso lisää »
Ilmakehä
Ilmakehän kerrokset (ei mittakaavassa). Ilmakehä on Maata ympäröivä, yhden määritelmän mukaan sadan kilometrin paksuinen kaasukehä, joka koostuu ilmasta.
Uusi!!: Valo ja Ilmakehä · Katso lisää »
Imponderabilia
Imponderabiliat olivat oletettuja painottomia tai ainakin äärimmäisen kevyitä aineita, joiden avulla tieteessä vielä 1800-luvun alussa selitettiin lämpö-, valo-, sähkö- ja magneettiset ilmiöt.
Uusi!!: Valo ja Imponderabilia · Katso lisää »
Impressionismi
Claude Monet, ''Impressio, auringonnousu'', 1872. Teos antoi nimen koko taidesuuntaukselle. Impressionismi oli taidesuuntaus, joka vaikutti 1860-luvulta 1900-luvun alkuun.
Uusi!!: Valo ja Impressionismi · Katso lisää »
Intensiteetti
Intensiteetti on fysiikassa suure, joka ilmoittaa kuinka paljon energiaa siirtyy pinta-alayksikön läpi aikayksikössä.
Uusi!!: Valo ja Intensiteetti · Katso lisää »
Interferenssi
Destruktiivinen (vas.) ja konstruktiivinen (oik.) interferenssi Interferenssi tarkoittaa kahden aallon, joiden välinen vaihe-ero on vakio, yhdistymistä superpositioperiaatteen mukaisesti.
Uusi!!: Valo ja Interferenssi · Katso lisää »
Isaac Newton
Isaac Newton (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta 1642 – 20. maaliskuuta 1726, gregoriaanisen kalenterin mukaan 4. tammikuuta 1643 Woolsthorpe-by-Colsterworth – 31. maaliskuuta 1727 Lontoo) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi.
Uusi!!: Valo ja Isaac Newton · Katso lisää »
James Clerk Maxwell
James Clerk Maxwell (13. kesäkuuta 1831 Edinburgh – 5. marraskuuta 1879 Cambridge) oli skotlantilainen fyysikko.
Uusi!!: Valo ja James Clerk Maxwell · Katso lisää »
Jan van Eyck
Jan van Eyck (hollanniksi; n. 1390 Maaseik – 1441 Brugge) oli flaamilainen taidemaalari Flanderissa, nykyisen Belgian alueella.
Uusi!!: Valo ja Jan van Eyck · Katso lisää »
Jeesus
Jeesus (lähteenä aramean יֵשׁוּעַ, Yēšûa; noin 4 eaa. – 30 tai 33 jaa.), usein myös Jeesus Nasaretilainen tai Jeesus Kristus, on maailman suurimman uskonnon kristinuskon mukaan Jumalan Pojan tuleminen ihmiseksi ja Vanhassa testamentissa ennustettu messias eli Kristus, joka ristinkuolemallaan sovitti ihmisten synnit.
Uusi!!: Valo ja Jeesus · Katso lisää »
Jumala
Saksassa, myöhään 1400-luvulla. Jumala on teismissä eli jumalauskossa useimmiten persoonallinen, kaikkeuteen vaikuttava yliluonnollinen olento.
Uusi!!: Valo ja Jumala · Katso lisää »
Kaasuvalaistus
Sofiankadulla. Kaasuvalaistus yleistyi nopeasti kaupunkikaasun käyttöönoton myötä.
Uusi!!: Valo ja Kaasuvalaistus · Katso lisää »
Kalorikki
Kalorikki (joskus kalorium) on oletettu aine, jollaisena lämpöä pidettiin yleisesti 1800-luvun puoliväliin saakka.
Uusi!!: Valo ja Kalorikki · Katso lisää »
Kandela
Kandela (yksikön tunnus cd) on SI-järjestelmän mukainen mittayksikkö perussuureelle valovoima, jota nimitetään myös valon intensiteetiksi ja valon voimakkuudeksi.
Uusi!!: Valo ja Kandela · Katso lisää »
Kansainvälinen yksikköjärjestelmä
tieto puuttuu Kansainvälinen yksikköjärjestelmä eli SI-järjestelmä on maailman yleisin mittayksikköjärjestelmä.
Uusi!!: Valo ja Kansainvälinen yksikköjärjestelmä · Katso lisää »
Kasvutekijä (biokemia)
Kasvutekijä on orgaaninen aines (hormonin kaltainen peptidi tai proteiini), joka kykenee stimuloimaan solujen kasvua tai erilaistumista.
Uusi!!: Valo ja Kasvutekijä (biokemia) · Katso lisää »
Katodisäde
Katodisäde on elektronisuihku, joka syntyy tarkoitukseen rakennetussa elektrodeilla eli katodilla ja anodilla varustetulla tyhjiöputkessa, jota kutsutaan katodisädeputkeksi.
Uusi!!: Valo ja Katodisäde · Katso lisää »
Kaukoputki
Kaukoputki on optinen laite, jonka tarkoitus on tuottaa silmälle lähikuva kauempana olevasta kohteesta.
Uusi!!: Valo ja Kaukoputki · Katso lisää »
Keltainen
Keltaisen sävyjä Keltainen on väri, jonka ihminen aistii silloin, kun silmän verkkokalvon pitkäaaltoiseen ja keskipitkään valoon herkät tappisolut reagoivat suunnilleen yhtä voimakkaasti, mutta vuorostaan lyhytaaltoiselle valolle herkät tappisolut eivät reagoi juuri lainkaan.
Uusi!!: Valo ja Keltainen · Katso lisää »
Kemiluminesenssi
Kemiluminesenssi on kemiallista valon emissiota (säteilyä), joka tapahtuu kemiallisen reaktion yhteydessä ja joka ei vapauta lämpöä.
Uusi!!: Valo ja Kemiluminesenssi · Katso lisää »
Kiiltomadot
Kiiltomadot (Lampyridae) on kovakuoriaisten heimo, jonka jäsenet voivat loistaa pimeässä elimistössään kemiallisessa reaktiossa syntyvän valon avulla.
Uusi!!: Valo ja Kiiltomadot · Katso lisää »
Kiteinen aine
Osmiumkiteitä Kiteinen aine on kiinteässä olomuodossa olevaa ainetta, jossa atomit tai molekyylit ovat järjestyneet säännölliseen, toistuvaan aineelle tyypilliseen kiderakenteen mukaiseen järjestykseen.
Uusi!!: Valo ja Kiteinen aine · Katso lisää »
Kolloidi
Kolloidi tai kolloidinen dispersio (kreik. kollodes.
Uusi!!: Valo ja Kolloidi · Katso lisää »
Kortikotropiinia vapauttava hormoni
Malli kortikotropiinia vapauttavan hormonin rakenteesta Kortikotropiinia vapauttava hormoni (ACTH-RH,CRH, corticotropin-releasing hormone) eli kortikoliberiini on hypotalamuksen erittämä hormoni ja aivojen välittäjäaine.
Uusi!!: Valo ja Kortikotropiinia vapauttava hormoni · Katso lisää »
Kvantti
Kvantti ("kuinka paljon") merkitsee fysiikassa jonkin asian, esimerkiksi energian määräsuureen diskreettiyttä, eli epäjatkuvuutta; määrällisyyttä.
Uusi!!: Valo ja Kvantti · Katso lisää »
Kvanttimekaniikka
Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa luontoa atomien ja atomia pienempien hiukkasten mittakaavassa.
Uusi!!: Valo ja Kvanttimekaniikka · Katso lisää »
Kynttilä
Kynttilä joulukoristeena. Kuvan kaltaisia palavia materiaaleja ei suositella käytettäväksi liekillä palavien kynttilöiden alustassa. Kynttilä on yleensä vahasta valmistettu valonlähde, jonka keskellä on sydänlanka.
Uusi!!: Valo ja Kynttilä · Katso lisää »
Laser
6 eriväristä laseria Laser on laite, joka tuottaa koherenttia valoa.
Uusi!!: Valo ja Laser · Katso lisää »
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Uusi!!: Valo ja Latina · Katso lisää »
Lämpö
Kuuma hiillos säteilee sekä lämpösäteilyä että valoa. Lämpö tarkoittaa arkikielessä useita merkitykseltään erilaisia asioita.
Uusi!!: Valo ja Lämpö · Katso lisää »
Lämpötila
lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.
Uusi!!: Valo ja Lämpötila · Katso lisää »
Läpinäkyvyys
Läpinäkyvyys on aineen ominaisuus, joka kuvaa valon etenemistä aineen läpi ilman merkittävää sirontaa, niin että takana olevat esineet näkyvät selvästi.
Uusi!!: Valo ja Läpinäkyvyys · Katso lisää »
LED
7-segmenttinäyttö ja erivärisiä LEDejä. LED eli loistediodi, valodiodi, hohtodiodi tai ledi on puolijohdekomponentti, joka säteilee valoa, kun sen läpi johdetaan sähkövirta.
Uusi!!: Valo ja LED · Katso lisää »
Leonardo da Vinci
Leonardo di ser Piero da Vinci (15. huhtikuuta 1452 Vinci, Toscana, Kirkkovaltio – 2. toukokuuta 1519 Amboise, Indre-et-Loire, Ranskan kuningaskunta) oli italialainen tieteilijä, matemaatikko, insinööri, keksijä, anatomi, taidemaalari, kuvanveistäjä, arkkitehti, kasvitieteilijä, muusikko ja kirjailija.
Uusi!!: Valo ja Leonardo da Vinci · Katso lisää »
Linssi (optiikka)
Linssityyppejä Linssi on lasista tai muusta läpinäkyvästä aineesta tehty kaarevapintainen optinen kappale, joka taittaa valonsäteitä tai muuta sähkömagneettista säteilyä tietyllä tavalla, kooten tai hajottaen sitä.
Uusi!!: Valo ja Linssi (optiikka) · Katso lisää »
Loistelamppu
Kuristin Loistelamppu tai loisteputki on matalapaineinen purkauslamppu.
Uusi!!: Valo ja Loistelamppu · Katso lisää »
Louis Daguerre
Louis-Jacques-Mandé Daguerre (18. marraskuuta 1787 Cormeilles-en-Parisis, Ranska – 10. heinäkuuta 1851 Bry-sur-Marne, Ranska) oli ranskalainen taiteilija ja keksijä, joka tunnetaan parhaiten kehittämästään valokuvausmenetelmästä, dagerrotypiasta.
Uusi!!: Valo ja Louis Daguerre · Katso lisää »
Luksi
Työtilojen valaistusta mittaava luksimittari Luksi (tunnus lx) on SI-järjestelmän mukainen yksikkö valaistusvoimakkuudelle.
Uusi!!: Valo ja Luksi · Katso lisää »
Luminoli
Luminoli (5-Amino-2,3-dihydro-1,4-ftaaliatsiinidioni eli C8H7N3O2) on kemiallinen yhdiste, jolla saadaan aikaan kemiluminesenssi, eli luminesenssi-ilmiö, jossa se vapauttaa kirkkaan sinistä valoa.
Uusi!!: Valo ja Luminoli · Katso lisää »
Luomiskertomukset
James Tissot, ''Luominen'', noin 1896–1902. Luomiskertomukset ovat tarinoita maailman ja ihmisen synnystä.
Uusi!!: Valo ja Luomiskertomukset · Katso lisää »
Luumen
Luumen (vanh. lumen (’valo’), tunnus lm, on SI-järjestelmän mukainen valovirran yksikkö. Se on valon määrä, jonka valovoimaltaan kandelan valonlähde säteilee steradiaanin avaruuskulmaan: tämä valon määrä lankeaa metrin päästä kartion pohjalle, jonka (pallomainen) pinta-ala on neliömetri. 60 W:n hehkulampun valovirta on noin 800 luumenia.
Uusi!!: Valo ja Luumen · Katso lisää »
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Uusi!!: Valo ja Maa · Katso lisää »
Maalaustaide
Artemisia Gentileschi, ''Omakuva maalauksen allegoriana'', 1653. Maalaustaide on eräs kuvataiteen pääalueista.
Uusi!!: Valo ja Maalaustaide · Katso lisää »
Makromolekyyli
Makromolekyyli on sellainen molekyyli, jolla on joko suhteellisen suuri molekyylimassa tai sellainen rakenne, joka sisältää paljon toistuvia rakenneyksiköitä, joilla on suhteellisen pieni molekyylimassa.
Uusi!!: Valo ja Makromolekyyli · Katso lisää »
Mandealaisuus
Mandealaisuus on Etelä-Irakissa ja Iranissa harjoitettava monoteistinen ja gnostilainen uskonto, joka on saanut vaikutteita gnostilaisuuden lisäksi juutalaisuudesta ja kristinuskosta.
Uusi!!: Valo ja Mandealaisuus · Katso lisää »
Max Planck
Max Karl Ernst Ludwig Planck (kastenimeltään Marx; 23. huhtikuuta 1858 Kiel – 4. lokakuuta 1947 Göttingen) oli saksalainen fyysikko, jonka mustan kappaleen säteilyn tutkimukset, johtivat energian kvanttiluonteen (fotoni) löytämiseen, minkä vuoksi häntä pidetään kvanttimekaniikan löytäjänä.
Uusi!!: Valo ja Max Planck · Katso lisää »
Maxwellin yhtälöt
Maxwellin yhtälöt on neljän yhtälön kokoelma, joka kuvaa sähkömagneettisten kenttien käyttäytymistä ja vuorovaikutuksia.
Uusi!!: Valo ja Maxwellin yhtälöt · Katso lisää »
Melatoniini
Melatoniini on hormoni, antioksidantti ja unilääke.
Uusi!!: Valo ja Melatoniini · Katso lisää »
Merijänikset
Merijänikset (Aplysiida) on kotiloihin kuuluva kuorettomien nilviäisten lahko.
Uusi!!: Valo ja Merijänikset · Katso lisää »
Metri
Metri (tunnus m) on SI-järjestelmän ja sen edeltäjän metrijärjestelmän mukainen pituuden yksikkö.
Uusi!!: Valo ja Metri · Katso lisää »
Michelsonin–Morleyn koe
Michelsonin interferometrin toimintaperiaate Michelsonin-Morleyn koe (1887) oli koejärjestely, jolla pyrittiin selvittämään ns.
Uusi!!: Valo ja Michelsonin–Morleyn koe · Katso lisää »
Mikroskooppi
Mikroskooppi vuodelta 1751 Mikroskooppi (kreikasta: mikrós.
Uusi!!: Valo ja Mikroskooppi · Katso lisää »
Mithralaisuus
Mithralainen korkokuva Aquileiasta 100-luvun puolivälistä. Mithralaisuus oli Rooman valtakunnassa esiintynyt, Lähi-idästä alkunsa saanut mysteeriuskonto, jonka sotilaat toivat Roomaan ensimmäisellä vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua.
Uusi!!: Valo ja Mithralaisuus · Katso lisää »
Molekyylimassa
Molekyylimassa kertoo molekyylin massan atomimassayksiköissä (yksikkönä u tai amu).
Uusi!!: Valo ja Molekyylimassa · Katso lisää »
Muinaisen Egyptin mytologia
Muinaisen Egyptin mytologia oli osa muinaisegyptiläistä uskontoa.
Uusi!!: Valo ja Muinaisen Egyptin mytologia · Katso lisää »
Muuttolintu
auran muotoisissa muodostelmissa Muuttolintu on lintu, joka viettää vuoden eri osat säännöllisesti eri paikoilla.
Uusi!!: Valo ja Muuttolintu · Katso lisää »
Mytologia
Mytologia eli jumalaistarusto on kansan tai heimon myyttien järjestelmä, yhteinen tarusto ja uskomusten kokonaisuus.
Uusi!!: Valo ja Mytologia · Katso lisää »
Näköaisti
Näköaisti on aisti, jonka avulla eliö saa informaatiota ympäröivästä maailmasta aistinelimeensä eli silmäänsä saapuvan valon perusteella.
Uusi!!: Valo ja Näköaisti · Katso lisää »
Nukkuminen
Stanisław Wyspiańskin pastellityö nukahtaneesta pojasta vuodelta 1904. Nukkuminen tai uni on heikentyneen tietoisuuden tila, jossa liikkuminen ja reaktiot ulkomaailmaan ovat rajoittuneita ja aistiärsykkeet suurimmaksi osaksi suljettu pois tietoisuudesta.
Uusi!!: Valo ja Nukkuminen · Katso lisää »
Nuotio
Risuista ja männynkävyistä tehty nuotio. Nuotio on maastoon tehty liekein palava pieni rakennelma avonaisella tulisijalla.
Uusi!!: Valo ja Nuotio · Katso lisää »
Optiikka
auringonsäteet. Kuvan värit itsessäänkin kuuluvat optiikan tutkimuskohteisiin. Optiikka eli valo-oppi (optikee, ’näkemistä koskeva’) on valon tai yleisemmin sähkömagneettisen säteilyn käyttäytymistä ja ominaisuuksia sekä valon ja aineen vuorovaikutusta tutkiva fysiikan osa-alue.
Uusi!!: Valo ja Optiikka · Katso lisää »
Oranssi
Oranssin värisävyjä aistitaan, kun näköjärjestelmän pääosin punaiselle ja osittain vihreälle valolle herkät verkkokalvon tappisolut ovat aktiivisia.
Uusi!!: Valo ja Oranssi · Katso lisää »
Orgaaninen yhdiste
Orgaaninen yhdiste on kemiallinen yhdiste, jossa on hiili- ja vetyatomien välisiä tai useampien hiiliatomien välisiä kovalenttisia sidoksia.
Uusi!!: Valo ja Orgaaninen yhdiste · Katso lisää »
Paavali
Paavali (noin 3–64,,, Pávlos) oli Uuden testamentin mukaan varhaiskristillinen teologi ja lähetyssaarnaaja.
Uusi!!: Valo ja Paavali · Katso lisää »
Päre
Kattopäre lähikuvassa. Kota katettuna päreillä. Koitelinkoskella. Kodan kattoa laitetaan kolminkertaiselle päreelle, Multia. Päre on puun rungosta pituussuuntaan kiskomalla tai höyläämällä valmistettu ohut levymäinen suikale.
Uusi!!: Valo ja Päre · Katso lisää »
Peili
Ruukku, peili ja peilistä heijastuva ruukun kuva. Peili (vanh. kuvastin) on tekoperäinen heijastava pinta, joka on niin tasainen, että se voi muodostaa kuvajaisen.
Uusi!!: Valo ja Peili · Katso lisää »
Pimeys
Yön pimeyttä. Pimeys on näkyvän valon puuttumista.
Uusi!!: Valo ja Pimeys · Katso lisää »
Pinta-ala
Pinta-ala (myös ala, tunnus A; lyhenne yleiskielessä pa.) on pinnan tai alueen koon mitta.
Uusi!!: Valo ja Pinta-ala · Katso lisää »
Planckin laki
Planckin laki kuvaa mustan kappaleen lämpötilan ja sen säteilemän sähkömagneettisen säteilyn energian suhdetta.
Uusi!!: Valo ja Planckin laki · Katso lisää »
Polarisaatio
Polarisaatio on poikittaiseen aaltoliikkeeseen liittyvä käsite, jolla tarkoitetaan aaltoliikkeen värähtelyjen amplitudin suuntariippuvuutta aallon etenemissuuntaan nähden kohtisuorassa tasossa.
Uusi!!: Valo ja Polarisaatio · Katso lisää »
Prisma (optiikka)
Prisma hajottaa valoa Prisma on optinen laite, jolla voidaan taittaa tai heijastaa valoa ja taittamisen yhteydessä myös hajottaa valoa valospektrin väreihin, esimerkiksi auringon valkoista valoa sateenkaaren väreihin.
Uusi!!: Valo ja Prisma (optiikka) · Katso lisää »
Punainen
Punainen on yksi perusväreistä.
Uusi!!: Valo ja Punainen · Katso lisää »
Ra
Ra eli Re on yksi vanhimmista muinaisessa Egyptissä palvotuista jumalista.
Uusi!!: Valo ja Ra · Katso lisää »
Raamatun luomiskertomus
Gustave Doré, ''Valon luominen'', 1866. Michelangelon fresko Aatamin luominen Raamatun luomiskertomus eli luominen on juutalaisuudelle ja kristinuskolle yhteinen ymmärrys ja usko maailmankaikkeuden synnystä.
Uusi!!: Valo ja Raamatun luomiskertomus · Katso lisää »
Rakenteellinen väri
Rakenteellinen väri on esineen pintarakenteesta aiheutuva näkyvä väri.
Uusi!!: Valo ja Rakenteellinen väri · Katso lisää »
Rembrandt
Rembrandt Harmenszoon van Rijn oli hollantilainen taidemaalari.
Uusi!!: Valo ja Rembrandt · Katso lisää »
Renessanssin taide
Daavid'' 1504. Masaccio, ''Veroraha'' 1425. Fra Angelico, ''Marian ilmestys'', n. 1431 Andrea del Verrocchio,''Kristuksen kastaminen'' 1475, öljy levylle. Giovanni Bellini, ''Pyhän Fransiskuksen ekstaasi'', 1480. Öljy ja tempera paneelille. Pyhä Anna kolmantena, 1500-1513. Myrsky'', noin 1508. Gallerie dell'Accademia, Venetsia. Rafael, ''Ateenan koulu'', 1509–1510. Michelangelo, ''Viimeinen tuomio'', 1537-1541. Tizian, ''Euroopan ryöstö'', 1562 Renessanssin taiteen aika oli taiteiden historian suurimpia kukoistuskausia.
Uusi!!: Valo ja Renessanssin taide · Katso lisää »
Sädeoptiikka
Sädeoptiikaksi tai geometriseksi valo-opiksi kutsutaan sellaista valo-oppia, jossa valon kulkua tarkastellaan käyttämällä mallina yksittäisiä valonsäteitä.
Uusi!!: Valo ja Sädeoptiikka · Katso lisää »
Sähkömagneettinen säteily
Sähkömagneettinen säteily on säteilyn etenemissuuntaa vasten kohtisuoraan tapahtuvaa sähkö- ja magneettikentien värähtelyä.
Uusi!!: Valo ja Sähkömagneettinen säteily · Katso lisää »
Sielu
Sielu tarkoittaa ihmisen ja joskus muunkin olennon tajuista, henkisten toimintojen ja ilmiöiden ylläpitäjänä toimivaa aineetonta puolta, joka usein käsitetään itsenäiseksi olioksi ja jonka monissa uskonnoissa ajatellaan lähtevän ruumiista kuolemassa ja jatkavan olemassaoloaan.
Uusi!!: Valo ja Sielu · Katso lisää »
Sininen
Sininen on väri, jonka ihminen aistii, kun siniselle valolle herkät silmän tappisolut ovat muihin valoihin herkkiin tappisoluihin (punainen, vihreä) nähden selvästi aktiivisempia.
Uusi!!: Valo ja Sininen · Katso lisää »
Sironta
Lasersäteilyn diffraktiokuvio kahdesta (yllä) ja viidestä (alla) raosta. Viinilasi videoprojektorin valokeilassa saa valon siroamaan. Sironta on fysikaalinen prosessi, missä säteily, esimerkiksi valo tai liikkuva hiukkanen, muuttaa suuntaansa kohdatessaan esteen tai tiheyden muutoksen aineessa, jossa se kulkee.
Uusi!!: Valo ja Sironta · Katso lisää »
Sisäinen kello
Aivojen hypotalamuksessa sijaitseva elimistön sisäiseksi tai biologiseksi keskuskelloksi kutsuttu hermosolujen joukkoProfessori: Kesäaika terveyden kannalta huono vaihtoehto.
Uusi!!: Valo ja Sisäinen kello · Katso lisää »
Soihtu
Kaksi poikaa naamiaiskulkueessa soihdut käsissään. Kreikkalaisten kuun jumalatar Hekate soihtuineen. Soihtu on joko kannettava tai paikallaan poltettava valaistusväline.
Uusi!!: Valo ja Soihtu · Katso lisää »
Sokerit
2:1 suurennos teollisesti jalostetusta ruokosokerista. Sokerit ovat hiilihydraatteja, joiden molekyylit koostuvat yhdestä (monosakkaridit) tai kahdesta (disakkaridit) sokeriyksiköstä.
Uusi!!: Valo ja Sokerit · Katso lisää »
Solu
Kantasolujen jakaantumisesta syntyvät kaikki ihmiskehon erilaistuneet solut. Solu on kaikkien eliöiden rakenteellinen ja toiminnallinen perusyksikkö.
Uusi!!: Valo ja Solu · Katso lisää »
Solunjakautuminen
Solunjakautuminen on osa aitotumaisten solujen jakautumisprosessia, jossa yhdestä emosolusta syntyy kaksi identtistä tytärsolua.
Uusi!!: Valo ja Solunjakautuminen · Katso lisää »
Spektri
Kiinteä valonlähde (A) säteilee jatkuvan spektrin 1). Hehkuva kaasu (B) säteilee kirkasviivaisen emissiospektrin (2), ja kiinteästä valonlähteestä hehkuvan kaasun läpi tuleva valo säteilee absorptioviivaspektrin (3), jossa on tummia imeytymisviivoja jatkuvan spektrin päällä. Jatkuva spektri Raudan (Fe) emissioviivaspektri. Muutaman alkuaineen absorptioviivaspektri. Spektri eli kirjo tarkoittaa yleisesti havaitun suureen jakautumista komponentteihin taajuuden tai energian suhteen.
Uusi!!: Valo ja Spektri · Katso lisää »
Steradiaani
Steradiaani ω (lyhenne sr) on SI-järjestelmän mukainen avaruuskulman suuruuden mittayksikkö.
Uusi!!: Valo ja Steradiaani · Katso lisää »
Taitekerroin
Taitekerroin kuvaa sitä, miten aine vaikuttaa sähkömagneettiseen säteilyyn.
Uusi!!: Valo ja Taitekerroin · Katso lisää »
Taittuminen
Taittuminen eli refraktio tarkoittaa fysiikassa aaltoliikkeen suunnan muuttumista kahden eri faasin rajapinnassa.
Uusi!!: Valo ja Taittuminen · Katso lisää »
Tšerenkovin säteily
Reaktorisydän. Sininen kajo on Tšerenkovin säteilyä. Tšerenkovin säteily on sähkömagneettista säteilyä, joka syntyy, kun eristeessä etenevän sähköisesti varatun hiukkasen nopeus ylittää valon nopeuden kyseisessä eristeessä.
Uusi!!: Valo ja Tšerenkovin säteily · Katso lisää »
Tähti
Kokovertailu eri tähtiluokista, Aurinko on G-luokan tähti. Tähti on omavaloinen, yleensä pallomainen ja kaasumainen taivaankappale.
Uusi!!: Valo ja Tähti · Katso lisää »
Teho
Fysiikassa teho (tunnus P) on tehdyn työn tai käytetyn energian määrä aikayksikössä.
Uusi!!: Valo ja Teho · Katso lisää »
Triboluminesenssi
Sokerikiteitä, joita murskattaessa saattaa syntyä pieniä valonvälähdyksiä. Triboluminesenssi kvartsilla Triboluminesenssi on valoilmiö, joka esiintyy, kun epäsymmetrisiä sidoksia sisältäviä kiteisiä aineita naarmutetaan, hierotaan tai murskataan.
Uusi!!: Valo ja Triboluminesenssi · Katso lisää »
Tuli
Tulipalo rakennuksessa Tuli on korkeassa lämpötilassa tapahtuvan palamisen yhteydessä esiintyvä ilmiö, jossa palavasta aineesta syntyy kuumien kaasujen muodostamia valaisevia tulenliekkejä.
Uusi!!: Valo ja Tuli · Katso lisää »
Ultraviolettisäteily
Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet. Ultraviolettisäteily (lyh. UV-säteily) on esimerkiksi auringosta, loiste- tai halogeenivalaisimesta tai ultraviolettilampusta peräisin olevaa sähkömagneettista säteilyä.
Uusi!!: Valo ja Ultraviolettisäteily · Katso lisää »
Valaistuminen
Valaistuminen on korkeimman tietoisuudentilan ja täydellisen, materiasta vapauttavan ymmärryksen saavuttamista.
Uusi!!: Valo ja Valaistuminen · Katso lisää »
Valaistusvoimakkuus
Valaistusvoimakkuus (tunnus E), on fotometrian suure, joka kuvaa tietylle pinta-alalle lankeavaa valovirran määrää.
Uusi!!: Valo ja Valaistusvoimakkuus · Katso lisää »
Valo (täsmennyssivu)
Valo voi tarkoittaa esimerkiksi seuraavia.
Uusi!!: Valo ja Valo (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Valoeetteri
Valoeetteri (luminiferous aether) oli useiden fyysikoiden 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kannattama oletus kaikkeuden täyttäväksi sähkömagneettisen säteilyn väliaineeksi.
Uusi!!: Valo ja Valoeetteri · Katso lisää »
Valokenno
Valokenno on laite tai anturi, joka muuttaa valon energiaa sähköenergiaksi, tai jonka sähköiset ominaisuudet muuttuvat valon vaikutuksesta.
Uusi!!: Valo ja Valokenno · Katso lisää »
Valokuitu
Valokuituja Valokuitu on ohut lasista tai muovista (esim. akryylimuovi) vedetty kuitu, jonka tarkoituksena on johtaa valoa.
Uusi!!: Valo ja Valokuitu · Katso lisää »
Valokuva
alt.
Uusi!!: Valo ja Valokuva · Katso lisää »
Valonnopeus
Auringosta Maahan. Valonnopeus on fysikaalinen vakio, jota merkitään kirjaimella c (’nopeus’).
Uusi!!: Valo ja Valonnopeus · Katso lisää »
Valosähköinen ilmiö
Fotonit osuvat aineeseen, jolloin fotonien tuoma energia emittoituu aineesta irronneina elektroneina. Valosähköisessä ilmiössä fotoni absorboituu atomiin irrottaen tästä elektronin.
Uusi!!: Valo ja Valosähköinen ilmiö · Katso lisää »
Valotaide
Valotaide on mediataiteisiin kuuluva visuaalisen taiteen muoto, jossa valo on määräävässä roolissa materiaalina tai teemana.
Uusi!!: Valo ja Valotaide · Katso lisää »
Valotikku
1. Hohtotikun ulkokuori on läpinäkyvä muoviputki. 2. Sisempi lasiputki sisältää vetyperoksidia. 3. Ulkokuoren sisällä oleva seos on difenyylioksalaattia ja hohtavaa väriainetta. 4. Putken taittaminen rikkoo lasiputken. 5. Seokset yhdistyvät ja hohtotikku alkaa loistaa. Valotikku (tai hohtotikku, hehkutikku) on läpinäkyvä muoviputki, joka sisältää kemiallisia nesteitä toisistaan erotettuina.
Uusi!!: Valo ja Valotikku · Katso lisää »
Valovirta
Valovirta (myös "valonmäärä", tunnus F tai Φ) on fotometrian suure, joka kuvaa, kuinka paljon näkyvää valoa valonlähde säteilee kokonaisuudessaan.
Uusi!!: Valo ja Valovirta · Katso lisää »
Valovoima
Valon ja ultravioletin aallonpituusalueilla säteilevä UV-LED tuottaa valoa 2–2,2 kandelan intensiteetillä. Valovoima on fysiikassa perussuure (tunnus Iv), joka kuvaa pistemäisen valon lähteen lähettämän valon määrää avaruuskulmaa kohti.
Uusi!!: Valo ja Valovoima · Katso lisää »
Varjo
Varjoja jalkakäytävällä Varjo on ympäristöään hämärämpi tila tai ala, joka muodostuu valoa läpäisemättömän esineen taakse, jonne säteily pääsee tunkeutumaan osittain tai ei ollenkaan.
Uusi!!: Valo ja Varjo · Katso lisää »
Väri
Värikynillä muodostettu väriympyrä. Väri on esineestä, aineesta tai muusta vastaavasta säteilevän tai heijastuvan valon aallonpituudesta ja intensiteetistä riippuva näköaistimuksena havaittava ominaisuus.
Uusi!!: Valo ja Väri · Katso lisää »
Värilämpötila
Vasemmassa valaisinpylväässä on värilämpötilaltaan päivänvaloa vastaava noin 5 000 K polttimo. Oikeanpuoleisessa valaisimessa on käytetty alle 3 000 K polttimoa. Värilämpötila on valkoiseksi käsitetyn valon, kuten auringonvalon ja lamppujen valojen mitattava ominaisuus.
Uusi!!: Valo ja Värilämpötila · Katso lisää »
Vihreä
Erilaisia vihreän värin sävyjä. Vihreä on väri, joka havaitaan valon koostuessa enimmäkseen aallonpituudeltaan noin 520–570 nanometrin pituisesta sähkömagneettisesta säteilystä.
Uusi!!: Valo ja Vihreä · Katso lisää »
Violetti
Violetti eli sinipunainen on väri, jonka ihminen aistii, kun silmään tulee puhdasta valoa, jonka aallonpituus on 390–420 nanometriä, tai kun silmään tulee sinistä ja punaista valoa oikeassa suhteessa.
Uusi!!: Valo ja Violetti · Katso lisää »
Watti
Watti (W) on SI-järjestelmän tehon ja säteilyvirran yksikkö.
Uusi!!: Valo ja Watti · Katso lisää »
Yhteyttäminen
Yhteyttäminen tarkoittaa eliöissä tapahtuvaa energian sitomista orgaanisten yhdisteiden sidoksiin.
Uusi!!: Valo ja Yhteyttäminen · Katso lisää »
Youngin kaksoisrakokoe
Kaksoisrakokokeessa valo kulkee kahden lähekkäin olevan raon läpi muodostaen tummemmista ja vaaleammista vyöhykkeistä muodostuvan kuvion takana olevalle heijastimelle.
Uusi!!: Valo ja Youngin kaksoisrakokoe · Katso lisää »
1775
Ei kuvausta.
Uusi!!: Valo ja 1775 · Katso lisää »
1788
Ei kuvausta.
Uusi!!: Valo ja 1788 · Katso lisää »
1801
Ei kuvausta.
Uusi!!: Valo ja 1801 · Katso lisää »
1812
Ei kuvausta.
Uusi!!: Valo ja 1812 · Katso lisää »
1827
Ei kuvausta.
Uusi!!: Valo ja 1827 · Katso lisää »
1860-luku
1860-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.
Uusi!!: Valo ja 1860-luku · Katso lisää »
1887
Vuosi 1887 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.
Uusi!!: Valo ja 1887 · Katso lisää »
1905
Vuosi 1905 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Valo ja 1905 · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Keinovalo, Näkyvä valo, Optinen säteily, Valoaallot, Valoaalto.
