Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
13 suhteet: Karelianismi, Karjalan kielen seura, Karjalan kieli, Kristianstad, Nuorisoseuraliike, Säämäjärvi, Suojärvi, Viipuri, Wiipurilainen Osakunta, 12. marraskuuta, 15. maaliskuuta, 1867, 1953.
Karelianismi
Sammon puolustus (1896). Karelianismi leimasi Akseli Gallen-Kallela töitä ja hän oli yksi suuntauksen tunnetuimmista edustajista. Kuvassa muun muassa Louis Sparre, Axel Gallén ja Albert Edelfelt työskentelemässä Imatran kosken partaalla 1890-luvulla.. Karelianismi oli eri alojen tutkijoiden ja taiteilijoiden, kuten taidemaalareiden, valokuvaajien, arkkitehtien, kirjailijoiden ja säveltäjien kansallisromanttista Karjala-harrastusta.
Uusi!!: Edvard Ahtia ja Karelianismi · Katso lisää »
Karjalan kielen seura
Karjalan kielen seura ry oli 1995 perustettu suomalainen yhdistys, joka perustettiin Joensuussa edistämään karjalan kielen ja karjalankielisten asemaa sekä Suomessa että Venäjällä.
Uusi!!: Edvard Ahtia ja Karjalan kielen seura · Katso lisää »
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Uusi!!: Edvard Ahtia ja Karjalan kieli · Katso lisää »
Kristianstad
Kristianstad on entinen Ruotsin kaupunki ja nykyinen Kristianstadin kunnan keskustaajama.
Uusi!!: Edvard Ahtia ja Kristianstad · Katso lisää »
Nuorisoseuraliike
Jalasjärven Ylivallin kylän nuorisoseuran- ja maamiesseurantalo Seurala. Itäkylän nuorisoseura Lappajärvellä. Nuorisoseuraliike on 1880-luvulla Etelä-Pohjanmaalla syntynyt ja sieltä myös muualle Suomeen levinnyt nuorison kansansivistysliike.
Uusi!!: Edvard Ahtia ja Nuorisoseuraliike · Katso lisää »
Säämäjärvi
Säämäjärven rantaa 2009. Säämäjärven kylänraittia 2009. Säämäjärvi (liv. Siämäjärvi eteläkarj. Siämärvi) on kylä sekä historiallinen Aunuksen Karjalan kunta ja Neuvosto-Karjalan hallintopiiri nykyisen Prääsän piirin alueella Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Edvard Ahtia ja Säämäjärvi · Katso lisää »
Suojärvi
Suojärven epävirallinen perinnevaakuna. Suojärvi on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalan pohjoisosassa Raja-Karjalassa Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Edvard Ahtia ja Suojärvi · Katso lisää »
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Uusi!!: Edvard Ahtia ja Viipuri · Katso lisää »
Wiipurilainen Osakunta
Wiipurilainen Osakunta (WiO) on vuonna 1653 perustettu Helsingin yliopistossa toimiva osakunta.
Uusi!!: Edvard Ahtia ja Wiipurilainen Osakunta · Katso lisää »
12. marraskuuta
12.
Uusi!!: Edvard Ahtia ja 12. marraskuuta · Katso lisää »
15. maaliskuuta
15.
Uusi!!: Edvard Ahtia ja 15. maaliskuuta · Katso lisää »
1867
Ei kuvausta.
Uusi!!: Edvard Ahtia ja 1867 · Katso lisää »
1953
Vuosi 1953 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.
Uusi!!: Edvard Ahtia ja 1953 · Katso lisää »
