Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
59 suhteet: Amiraalisenaatti, Apteekkari, Asevelvollisuus Suomessa, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Constantin Linder, Ensimmäinen maailmansota, Espoo, Franz Albert Seyn, Fridolf Leonard Maexmontan, Gornyi Dubnjakin taistelu, Haminan kadettikoulu, Heinola, Helsingfors lyceum, Helsingin yliopisto, Helsinki, Henkikaartin Izmailovon rykmentti, Henkikaartin Semjonovin rykmentti, Hietaniemen hautausmaa, Hjeltin senaatti, Itä-Suomen hovioikeus, Jalkaväenkenraali, Kansleri, Kivennapa, Kruununperillinen, Mechelinin senaatti, Ministerivaltiosihteeri, Nikolai II, Perustuslailliset, Pietari (kaupunki), Pjotr Stolypin, Plevnan piiritys, Ritarihuone, Robert Hermanson, Soukka, Suomen kaarti, Suomen kenraalikuvernööri, Suomen sisällissota, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen valtiosihteerinvirasto, Tanska, Toinen sortokausi, Turkin sota, Uusikirkko, Valkoinen armeija (Suomi), Vapaaherra, Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma, Viipurin läänin alueliitossuunnitelma, Villa Miniato, Vilna, ..., Vladimir Markov, Vuoden 1905 suurlakko, Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä, Woldemar Freedericksz, Yhdenvertaisuuslaki, 14. helmikuuta, 18. marraskuuta, 1856, 1929. Laajenna indeksi (9 lisää) »
Amiraalisenaatti
Amiraalisenaatti vuonna 1915. Pöydän päässä vasemmalla Franz Albert Seyn ja oikealla Mihail Borovitinov. Amiraalisenaatti tai sapelisenaatti on Suomen senaatista ja varsinkin sen talousosastosta toisen sortokauden aikana 1909–1917 käytetty nimitys.
Uusi!!: August Langhoff ja Amiraalisenaatti · Katso lisää »
Apteekkari
Argentiinalainen apteekkari. Apteekkari on apteekin johtaja ja lääkehuollon asiantuntija.
Uusi!!: August Langhoff ja Apteekkari · Katso lisää »
Asevelvollisuus Suomessa
varusmiehiä antamassa sotilasvalaansa. Asevelvollisuus Suomessa on miesten velvollisuus osallistua maanpuolustukseen.
Uusi!!: August Langhoff ja Asevelvollisuus Suomessa · Katso lisää »
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.
Uusi!!: August Langhoff ja Carl Gustaf Emil Mannerheim · Katso lisää »
Constantin Linder
Constantin Linder (19. syyskuuta 1836 Pohja – 19. syyskuuta 1908 Nurmijärvi) oli suomalainen aatelismies ja tilanomistaja, joka toimi ensimmäisen sortokauden aikana vuosina 1900–1905 senaatin talousosaston varapuheenjohtajana ja 1905 lyhytaikaisesti Suomen ministerivaltiosihteerinä Pietarissa.
Uusi!!: August Langhoff ja Constantin Linder · Katso lisää »
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Uusi!!: August Langhoff ja Ensimmäinen maailmansota · Katso lisää »
Espoo
Espoo on kaupunki Uudellamaalla, Helsingin metropolialueella, Suomenlahden rannalla.
Uusi!!: August Langhoff ja Espoo · Katso lisää »
Franz Albert Seyn
Franz Albert Aleksandrovitš Seyn, (8. elokuuta 1862 Vitebsk, Venäjän keisarikunta – 1918 Pietari, Neuvosto-Venäjä) oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Toisen sortokauden aikana kenraalikuvernöörinä toiminut Seyn jatkoi Nikolai Bobrikovin yhtenäistämispolitiikkaa Suomen autonomian kaventamiseksi. Hänet syrjäytettiin ja vangittiin välittömästi helmikuun vallankumouksen 1917 jälkeen.
Uusi!!: August Langhoff ja Franz Albert Seyn · Katso lisää »
Fridolf Leonard Maexmontan
Fridolf Leonard Maexmontan Fridolf Leonard Maexmontan (2. heinäkuuta 1821 Turku – 1. joulukuuta 1901 Helsinki) oli Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut suomalainen jalkaväenkenraali.
Uusi!!: August Langhoff ja Fridolf Leonard Maexmontan · Katso lisää »
Gornyi Dubnjakin taistelu
Gornyi Dubnjakin taistelu käytiin Turkin sodan aikana vuonna 1877 Gorni Dăbnikin (Gornyi Dubnjak) kylässä Plevnan länsipuolella Bulgariassa.
Uusi!!: August Langhoff ja Gornyi Dubnjakin taistelu · Katso lisää »
Haminan kadettikoulu
Nykyinen reserviupseerikoulun päärakennus toimi aiemmin Keisarillisen Suomen kadettikouluna. Haminan kadettikoululla tarkoitetaan Keisarillista Suomen kadettikoulua vuosina 1812–1903, joka toimi Suomen suuriruhtinaskunnan aikana.
Uusi!!: August Langhoff ja Haminan kadettikoulu · Katso lisää »
Heinola
Heinola on kaupunki Päijät-Hämeen maakunnassa, noin 30 kilometriä Lahdesta koilliseen ja 130 kilometriä Helsingistä linnuntietä.
Uusi!!: August Langhoff ja Heinola · Katso lisää »
Helsingfors lyceum
Helsingfors lyceumin koulutalo Helsingissä osoitteessa Vuorikatu 22. Rakennus on myöhemmin purettu. Helsingfors lyceum (Helsingfors privatlyceum,, kutsumanimeltään myös ”Böökin lyseo”,http://yle.fi/uutiset/3-9196553 Yle Uutiset 29.9.2016 Böökska lyceet) oli Helsingissä vuosina 1831–1891 toiminut ruotsinkielinen lyseo, joka oli Suomen ensimmäinen uudenaikainen yksityisoppikoulu.
Uusi!!: August Langhoff ja Helsingfors lyceum · Katso lisää »
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: August Langhoff ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: August Langhoff ja Helsinki · Katso lisää »
Henkikaartin Izmailovon rykmentti
Henkikaartin Izmailovon rykmentti oli keisarillisen Venäjän armeijan vanhimpia kaartinrykmenttejä.
Uusi!!: August Langhoff ja Henkikaartin Izmailovon rykmentti · Katso lisää »
Henkikaartin Semjonovin rykmentti
Henkikaartin Semjonovin rykmentti oli Venäjän keisarillisen armeijan vanhimpia kaartin jalkaväkirykmenttejä.
Uusi!!: August Langhoff ja Henkikaartin Semjonovin rykmentti · Katso lisää »
Hietaniemen hautausmaa
Theodor Höijerin suunnittelema vanha siunauskappeli. Entinen vahtimestarin asunto Mechelininkadun portin vieressä. Uusi alue. Hietaniemen hautausmaa on Helsingin kantakaupungin länsilaidalla sijaitseva hautausmaa, joka on perustettu vuonna 1829.
Uusi!!: August Langhoff ja Hietaniemen hautausmaa · Katso lisää »
Hjeltin senaatti
Helsingin yliopiston kanslerin, professori Edvard Hjeltin senaatti oli toinen parlamentaarinen Venäjän keisarikunnan alaisuudessa toiminut Suomen senaatti.
Uusi!!: August Langhoff ja Hjeltin senaatti · Katso lisää »
Itä-Suomen hovioikeus
Itä-Suomen hovioikeuden sinetti Itä-Suomen hovioikeus on Suomen hovioikeuksista kolmanneksi vanhin.
Uusi!!: August Langhoff ja Itä-Suomen hovioikeus · Katso lisää »
Jalkaväenkenraali
Jalkaväenkenraali on kenraalin arvoa vastaava saksalainen sotilasarvo, johon on lisätty aselajia osoittava etuliite.
Uusi!!: August Langhoff ja Jalkaväenkenraali · Katso lisää »
Kansleri
Kansleri on joissakin maissa käytetty korkean hallintovirkamiehen nimitys.
Uusi!!: August Langhoff ja Kansleri · Katso lisää »
Kivennapa
Kivennavan epävirallinen perinnevaakuna. Kivennapa on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: August Langhoff ja Kivennapa · Katso lisää »
Kruununperillinen
Kruununperillinen on henkilö, jolla on kruununperimysjärjestykseen perustuva virallinen asema tulevana hallitsijana nykyisen hallitsijan kuoltua tai luovuttua vallasta.
Uusi!!: August Langhoff ja Kruununperillinen · Katso lisää »
Mechelinin senaatti
Otto Donner, K. J. Ståhlberg, Onni Schildt ja J. K. Kari. Vasemmalla ovat Henrik Waldemar Kyander, Edvard Paldani, Johan Fredrik Lundenius, Ferdinand Alexander Kumlin, Gustaf Werner Wilskman, Carl Johan Timgren ja Anders Henrik Snellman. Mechelinin senaatin talousosasto vuonna 1907. Kuvassa ovat vasemmalta oikealle J. Grotenfelt, Edvard Hjelt, Leo Mechelin, Onni Schildt, Fredrik Stjernvall, Hugo Lilius, K. E. F. Ignatius, Th. Wegelius, Otto Donner, Kaarlo Castren, August Nybergh. Mechelinin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1905–1908.
Uusi!!: August Langhoff ja Mechelinin senaatti · Katso lisää »
Ministerivaltiosihteeri
Ministerivaltiosihteeri (ruots. ministerstatssekreterare) oli virkamies, joka esitteli Venäjän keisarille Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevat asiat.
Uusi!!: August Langhoff ja Ministerivaltiosihteeri · Katso lisää »
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Uusi!!: August Langhoff ja Nikolai II · Katso lisää »
Perustuslailliset
Perustuslaillisiksi kutsuttiin Suomessa sortokausien aikana niitä poliittisia ryhmiä ja henkilöitä, joiden mielestä laittomina pidettyjä Venäjän keisarin antamia lakeja ja asetuksia ei olisi tullut noudattaa lainkaan.
Uusi!!: August Langhoff ja Perustuslailliset · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: August Langhoff ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Pjotr Stolypin
Pjotr Arkadjevitš Stolypin (14. huhtikuuta (J: 2. huhtikuuta) 1862 Dresden, Saksin kuningaskunta – 18. syyskuuta (J: 5. syyskuuta) 1911 Kiova, Venäjän keisarikunta) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: August Langhoff ja Pjotr Stolypin · Katso lisää »
Plevnan piiritys
Plevnan piiritys oli 20. heinäkuuta – 10. joulukuuta 1877 Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: August Langhoff ja Plevnan piiritys · Katso lisää »
Ritarihuone
Ritarihuone on Helsingin Kruununhaassa sijaitseva uusgoottilainen valtiopäivärakennus, joka on Suomen ritaristoa ja aatelia edustavan Riddarhusets Understödsstiftelse -säätiön käytössä.
Uusi!!: August Langhoff ja Ritarihuone · Katso lisää »
Robert Hermanson
Robert Hermanson. Robert Fredrik Hermanson (2. helmikuuta 1846 Oulu – 10. joulukuuta 1928 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteilijä ja valtiopäivämies.
Uusi!!: August Langhoff ja Robert Hermanson · Katso lisää »
Soukka
Talvinen ilmakuva Soukasta, lähiö kuvassa keskellä. Näkymä Kasavuorelta Soukan kerrostalolähiöön. Soukka on Espoon 33.
Uusi!!: August Langhoff ja Soukka · Katso lisää »
Suomen kaarti
Suomen kaarti eli viralliselta nimeltään Henkikaartin 3.
Uusi!!: August Langhoff ja Suomen kaarti · Katso lisää »
Suomen kenraalikuvernööri
Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.
Uusi!!: August Langhoff ja Suomen kenraalikuvernööri · Katso lisää »
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Uusi!!: August Langhoff ja Suomen sisällissota · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.
Uusi!!: August Langhoff ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: August Langhoff ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Suomen valtiosihteerinvirasto
Suomen valtiosihteerinvirasto oli vuosina 1826–1918 autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan edustajana Pietarissa toiminut virasto.
Uusi!!: August Langhoff ja Suomen valtiosihteerinvirasto · Katso lisää »
Tanska
Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: August Langhoff ja Tanska · Katso lisää »
Toinen sortokausi
Toinen sortokausi oli Suomen historiassa sortokausiksi kutsutun ajanjakson jälkimmäinen vaihe vuosina 1908–1917, jolloin Venäjä pyrki merkittävästi kaventamaan Suomen autonomiaa.
Uusi!!: August Langhoff ja Toinen sortokausi · Katso lisää »
Turkin sota
Kaartin 3. Suomen Tarkk'ampujapataljoonan sotilaita Gornyi Dubnjakin taistelun aikoihin. Taistelu Grivitsassa Kaartin upseereita ja aliupseereita. Turkin sota käytiin Venäjän keisarikunnan ja Osmanien valtakunnan välillä vuosina 1877–1878.
Uusi!!: August Langhoff ja Turkin sota · Katso lisää »
Uusikirkko
Uusikirkko (vuoteen 1936 Uusikirkko Vl) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksen Suomenlahden puoleisella rannikolla Etelä-Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: August Langhoff ja Uusikirkko · Katso lisää »
Valkoinen armeija (Suomi)
Valkoisen Armeijan komentaja, ratsuväenkenraali Carl Gustaf Emil Mannerheim. Valkoinen armeija oli Suomen sisällissodassa vuonna 1918 valkoisen osapuolen armeija, joka toimi Vaasaan siirtyneen senaatin alaisuudessa.
Uusi!!: August Langhoff ja Valkoinen armeija (Suomi) · Katso lisää »
Vapaaherra
Saksalainen vapaaherran kruunu. Vapaaherra on ylhäisaateliin kuuluva kreiviä alempi aatelisarvo.
Uusi!!: August Langhoff ja Vapaaherra · Katso lisää »
Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma
Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma oli vuosina 1906–1917 toiminut Venäjän ensimmäinen nykyaikainen kansanedustuslaitos.
Uusi!!: August Langhoff ja Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma · Katso lisää »
Viipurin läänin alueliitossuunnitelma
Viipurin läänin alueliitossuunnitelma oli 1900-luvun alussa suunniteltu alueliitos, jossa Suomen suuriruhtinaskuntaan kuuluneita osia Viipurin läänistä olisi liitetty Venäjän keisarikunnan Pietarin kuvernementtiin.
Uusi!!: August Langhoff ja Viipurin läänin alueliitossuunnitelma · Katso lisää »
Villa Miniato
Villa Miniato on Espoon Soukanrannassa sijaitseva jugendtyylinen huvila.
Uusi!!: August Langhoff ja Villa Miniato · Katso lisää »
Vilna
Vilna (liett. Vilnius) on Liettuan pääkaupunki ja noin 580 000 asukkaallaan maan suurin kaupunki sekä samannimisen läänin keskus.
Uusi!!: August Langhoff ja Vilna · Katso lisää »
Vladimir Markov
Vladimir Ivanovitš Markov (26. heinäkuuta 1859 Hamina – elokuu 1919 Pietari) oli Suomessa syntynyt venäläistaustainen kenraaliluutnantti, senaatin talousosaston varapuheenjohtaja 1909–1913 ja ministerivaltiosihteeri 1913–1917.
Uusi!!: August Langhoff ja Vladimir Markov · Katso lisää »
Vuoden 1905 suurlakko
Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.
Uusi!!: August Langhoff ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »
Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä
Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä eli laki niiden Suomea koskevain lakien ja asetusten säätämisen järjestyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys (AsK 45/1910) oli Venäjän keisarikunnan duuman säätämä laki, jolla määriteltiin, mitkä asiat kuuluvat Suomen paikalliseen lainsäädäntöön ja mitkä voitiin luokitella yleisvaltakunnallisen lainsäädännön kysymyksiksi.
Uusi!!: August Langhoff ja Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä · Katso lisää »
Woldemar Freedericksz
Adolf Andreas Woldemar Freedericksz (Vladimir Borisovitš Frederiks; 28. marraskuuta (J: 16. marraskuuta) 1838 Pietari, Venäjä – 1. heinäkuuta 1927 Kauniainen, Suomi) oli Venäjän armeijassa palvellut ratsuväenkenraali ja kreivi, joka toimi Venäjän viimeisenä hoviministerinä keisari Nikolai II:n aikana vuosina 1897–1917.
Uusi!!: August Langhoff ja Woldemar Freedericksz · Katso lisää »
Yhdenvertaisuuslaki
Yhdenvertaisuuslaki oli 14. toukokuuta 1912 Suomen suuriruhtinaskunnassa voimaan tullut laki, jonka mukaan Venäjän alamaisilla jotka eivät ole Suomen kansalaisia, annetaan Suomessa samat oikeudet kuin paikallisillakin kansalaisilla on. Laki oli säädetty yleisvaltakunnallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä, niin että Venäjän valtakunnanneuvosto ja duuma hyväksyivät sen, mutta Suomen eduskuntaan ei lakia tuotu käsiteltäväksi.
Uusi!!: August Langhoff ja Yhdenvertaisuuslaki · Katso lisää »
14. helmikuuta
14.
Uusi!!: August Langhoff ja 14. helmikuuta · Katso lisää »
18. marraskuuta
18.
Uusi!!: August Langhoff ja 18. marraskuuta · Katso lisää »
1856
Ei kuvausta.
Uusi!!: August Langhoff ja 1856 · Katso lisää »
1929
Vuosi 1929 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
Uusi!!: August Langhoff ja 1929 · Katso lisää »
