Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
40 suhteet: Alkuaine, Argon (yhtye), Argonfluorihydridi, Aurinko, Beetahajoaminen, Elektronikonfiguraatio, Elektronisieppaus, Epämetalli, Hehkulamppu, Helsingin yliopisto, Henry Cavendish, Hiili, Hitsaus, Ilmakehä, Inertti, Isotooppi, Jalokaasut, Järjestysluku (kemia), Kalium, Kelvin, Kemiallinen merkki, Kloori, Krypton, Laser, Lordi Rayleigh, Maa, Metastabiliteetti, Neon, Nobel-palkinto, Pakkauskaasu, Pii (alkuaine), Prosentti, Puoliintumisaika, Radioaktiivinen hajoaminen, Spektri, Ultraviolettisäteily, Valomainos, Vetyfluoridi, William Ramsay, Ydinsynteesi.
Alkuaine
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.
Uusi!!: Argon ja Alkuaine · Katso lisää »
Argon (yhtye)
Argon oli vuosina 1980–1981 toiminut elektronisen musiikin duo, joka oli konemusiikin uranuurtajia Suomessa.
Uusi!!: Argon ja Argon (yhtye) · Katso lisää »
Argonfluorihydridi
Argon-fluorihydridin 3D-malli Argonfluorihydridi (HArF) on ensimmäinen pysyvä argonia sisältävä kemiallinen yhdiste, joka on pystytty valmistamaan.
Uusi!!: Argon ja Argonfluorihydridi · Katso lisää »
Aurinko
Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.
Uusi!!: Argon ja Aurinko · Katso lisää »
Beetahajoaminen
Beetahajoaminen on ydinfysiikassa radioaktiivinen hajoaminen, jossa vapautuu beetahiukkanen (elektroni tai positroni).
Uusi!!: Argon ja Beetahajoaminen · Katso lisää »
Elektronikonfiguraatio
Elektronikonfiguraatiolla eli elektronirakenteella kuvataan elektronien sijoittumista atomiorbitaaleille kasvavan energian mukaisessa järjestyksessä.
Uusi!!: Argon ja Elektronikonfiguraatio · Katso lisää »
Elektronisieppaus
Elektronisieppaus eli K-sieppaus on radioaktiivisen alkuaineen hajoamismuoto, jossa ydin sieppaa elektronin muuntamalla protonin neutroniksi.
Uusi!!: Argon ja Elektronisieppaus · Katso lisää »
Epämetalli
Epämetallit ovat alkuaineita, jotka eivät käyttäydy kuten metallit.
Uusi!!: Argon ja Epämetalli · Katso lisää »
Hehkulamppu
V). Hehkulamppu on sähkölaite, joka tuottaa valoa sähkövirrasta hehkulangan avulla.
Uusi!!: Argon ja Hehkulamppu · Katso lisää »
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: Argon ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »
Henry Cavendish
Henry Cavendish Henry Cavendish (10. lokakuuta 1731 Nizza, Ranska – 24. helmikuuta 1810 Lontoo) oli brittiläinen matemaatikko, fyysikko ja kemisti.
Uusi!!: Argon ja Henry Cavendish · Katso lisää »
Hiili
Hiiliatomin esitys Bohrin atomimallin mukaisesti. Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.
Uusi!!: Argon ja Hiili · Katso lisää »
Hitsaus
Kaarihitsausta MIG-hitsausta Hitsaus on ”osien liittämistä toisiinsa käyttämällä hyväksi lämpöä ja/tai puristusta siten, että osat muodostavat jatkuvan yhteyden.” Lämmönlähteenä voidaan hitsauksessa käyttää sähkövirtaa, kitkalämpöä, liekkiä, lasersädettä tai elektronisuihkua.
Uusi!!: Argon ja Hitsaus · Katso lisää »
Ilmakehä
Ilmakehän kerrokset (ei mittakaavassa). Ilmakehä on Maata ympäröivä, yhden määritelmän mukaan sadan kilometrin paksuinen kaasukehä, joka koostuu ilmasta.
Uusi!!: Argon ja Ilmakehä · Katso lisää »
Inertti
Inertti ("hidas") tarkoittaa ainetta, usein kaasua, joka ei reagoi kemiallisesti muiden aineiden kanssa eli on reaktiokyvytön, kykenemätön muodostamaan kemiallisia yhdisteitä.
Uusi!!: Argon ja Inertti · Katso lisää »
Isotooppi
Luonnossa esiintyy vetyatomin kolmea eri isotooppia: '''protium''': 1 protoni, 0 neutronia '''deuterium''': 1 protoni, 1 neutroni '''tritium''': 1 protoni, 2 neutronia Alkuaineen isotoopit ovat atomeja, joissa on sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja.
Uusi!!: Argon ja Isotooppi · Katso lisää »
Jalokaasut
Geisslerin putkessa oranssia valoa. Jalokaasut ovat alkuaineita, joilla on uloimmalla elektronikuorellaan täysi oktetti, pois lukien helium, jonka ainoalle elektronikuorelle sopii vain kaksi elektronia.
Uusi!!: Argon ja Jalokaasut · Katso lisää »
Järjestysluku (kemia)
Nuklideille käytetään oheisen kaavion mukaisia merkintöjä, joissa Z on atomin järjestysluku, A sen massaluku ja X alkuaineen kemiallinen merkki. Esimerkiksi hiili-12 on tämän mukaan 126C. Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Jokaisessa ruudussa alkuaineen järjestysluku ja kemiallinen merkki. Alkuaineen järjestysluku (Z) on sama kuin protonien lukumäärä kyseisen alkuaineen atomin ytimessä.
Uusi!!: Argon ja Järjestysluku (kemia) · Katso lisää »
Kalium
Kalium on alkuaine sekä ihmiselle välttämätön kivennäisaine, jonka kemiallinen merkki on K, järjestysluku 19 ja CAS-numero 7440-09-7.
Uusi!!: Argon ja Kalium · Katso lisää »
Kelvin
Kelvin (yksikön tunnus K) on SI-järjestelmän mukainen lämpötilan mittayksikkö ja yksi SI-järjestelmän perusyksiköistä.
Uusi!!: Argon ja Kelvin · Katso lisää »
Kemiallinen merkki
Kloorimolekyyli Kemiallinen merkki on lyhyt, latinalaisia aakkosia käyttävä merkintätapa alkuaineelle.
Uusi!!: Argon ja Kemiallinen merkki · Katso lisää »
Kloori
Kloori on halogeeneihin kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Cl (kreikaksi khloros vaaleanvihreä), järjestysluku 17 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Uusi!!: Argon ja Kloori · Katso lisää »
Krypton
Kryptonilla täytetty Geisslerin putki. Krypton on jalokaasu, jonka kemiallinen merkki on Kr, atomiluku 36 ja CAS-numero 7439-90-9.
Uusi!!: Argon ja Krypton · Katso lisää »
Laser
6 eriväristä laseria Laser on laite, joka tuottaa koherenttia valoa.
Uusi!!: Argon ja Laser · Katso lisää »
Lordi Rayleigh
John William Strutt, Rayleigh'n kolmas paroni (12. marraskuuta 1842 – 30. kesäkuuta 1919), oli brittiläinen fyysikko, joka tunnetaan nimellä lordi Rayleigh.
Uusi!!: Argon ja Lordi Rayleigh · Katso lisää »
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Uusi!!: Argon ja Maa · Katso lisää »
Metastabiliteetti
Heikomman sidoksen metastabiili tila (1), välivaiheena esiintyvä ''satulakonfiguraatio'' (2) ja vahvemman sidoksen stabiili tila (3). Metastabiliteetti eli metastabiilius merkitsee ilmiötä, jossa systeemi voi pysyä pitkähkön ajan tilassa, jossa sen energia ei ole pienin mahdollinen.
Uusi!!: Argon ja Metastabiliteetti · Katso lisää »
Neon
Geisslerin putkessa oranssia valoa, tällaisia lamppuja käytetään paljon mainoskylteissä ja siitä neon parhaiten tunnetaankin. Neon (tunnus Ne) on väritön, hajuton ja vaaraton jalokaasu, ja alkuaine, joka loistaa punertavaa hehkua tyhjiöputkissa ja neonlampuissa.
Uusi!!: Argon ja Neon · Katso lisää »
Nobel-palkinto
Nobel-palkinto (ruots. Nobelpriset, norj. Nobelprisen) on vuosittain fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhantyön alalla jaettava hyvin merkittävä palkinto.
Uusi!!: Argon ja Nobel-palkinto · Katso lisää »
Pakkauskaasu
Pakkauskaasut ovat muita kaasuja kuin ilma, joita lisätään pakkaukseen ennen sulkemista mikrobiologisen säilyvyyden parantamiseksi.
Uusi!!: Argon ja Pakkauskaasu · Katso lisää »
Pii (alkuaine)
Yksikiteinen (koko palkki on yhtä ja samaa kidettä) piipalkki ja pienempiä paloja piikiteistä. Pii on puolimetalli, joka on maankuoren toiseksi yleisin alkuaine.
Uusi!!: Argon ja Pii (alkuaine) · Katso lisää »
Prosentti
Prosentti-merkki. Prosentti (merkki %) on mitta, jota käytetään ilmaisemaan suhteellista osuutta tai määrällistä suhdetta.
Uusi!!: Argon ja Prosentti · Katso lisää »
Puoliintumisaika
Puoliintumisaika on aika, jonka kuluessa puolet eksponentiaalista hajoamista noudattavasta aineesta on hajonnut, esim.
Uusi!!: Argon ja Puoliintumisaika · Katso lisää »
Radioaktiivinen hajoaminen
Radioaktiivinen hajoaminen on prosessi, jossa radioaktiivinen atomiydin muuntuu toiseksi ytimeksi emittoiden samalla säteilyä.
Uusi!!: Argon ja Radioaktiivinen hajoaminen · Katso lisää »
Spektri
Kiinteä valonlähde (A) säteilee jatkuvan spektrin 1). Hehkuva kaasu (B) säteilee kirkasviivaisen emissiospektrin (2), ja kiinteästä valonlähteestä hehkuvan kaasun läpi tuleva valo säteilee absorptioviivaspektrin (3), jossa on tummia imeytymisviivoja jatkuvan spektrin päällä. Jatkuva spektri Raudan (Fe) emissioviivaspektri. Muutaman alkuaineen absorptioviivaspektri. Spektri eli kirjo tarkoittaa yleisesti havaitun suureen jakautumista komponentteihin taajuuden tai energian suhteen.
Uusi!!: Argon ja Spektri · Katso lisää »
Ultraviolettisäteily
Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet. Ultraviolettisäteily (lyh. UV-säteily) on esimerkiksi auringosta, loiste- tai halogeenivalaisimesta tai ultraviolettilampusta peräisin olevaa sähkömagneettista säteilyä.
Uusi!!: Argon ja Ultraviolettisäteily · Katso lisää »
Valomainos
Valomainos on ulkomainonnan muoto, jossa yrityksen tai tuotteen nimi, logo tai muu viesti on toteutettu valoa tuottavista materiaaleista tai varustettu valaisimin niin, että mainoksen viesti on nähtävissä erityisen hyvin pimeänä vuorokaudenaikana.
Uusi!!: Argon ja Valomainos · Katso lisää »
Vetyfluoridi
Vetyfluoridi eli fluorivety (HF) on vedyn ja fluorin muodostama molekyyliyhdiste.
Uusi!!: Argon ja Vetyfluoridi · Katso lisää »
William Ramsay
William Ramsay (2. lokakuuta 1852 Glasgow – 23. heinäkuuta 1916 High Wycombe, Buckinghamshire), arvoltaan Sir, oli skotlantilainen kemisti, joka löysi monia jalokaasuja.
Uusi!!: Argon ja William Ramsay · Katso lisää »
Ydinsynteesi
Ydinsynteesi eli nukleosynteesi on tapahtuma, jossa uusi atomiydin muodostuu olemassa olevista vapaista nukleoneista eli protoneista ja neutroneista.
Uusi!!: Argon ja Ydinsynteesi · Katso lisää »
