Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
20 suhteet: Äärellinen joukko, Diskreetti matematiikka, Funktio, Joukko, Kilogramma, Klassinen todennäköisyyden määritelmä, Kokonaisluku, Kolikon heittäminen, Noppa, Numeroituva joukko, Perusjoukko (todennäköisyys), Pistetodennäköisyysfunktio, Reaaliluku, Satunnaismuuttuja, Satunnaisuus, Tapahtuma (todennäköisyys), Todennäköisyys, Todennäköisyysfunktio, Todennäköisyysjakauma, Ylinumeroituva joukko.
Äärellinen joukko
Joukon A sanotaan olevan äärellinen, kun sen ja jonkin joukon (n on A:n alkioiden lukumäärä) välille voidaan muodostaa jokin yksi-yhteen eli bijektiivinen vastaavuus, funktio, kuvaus.
Uusi!!: Alkeistapaus ja Äärellinen joukko · Katso lisää »
Diskreetti matematiikka
Diskreetti matematiikka on matematiikan osa-alue, joka keskittyy diskreettien ("epäjatkuvien") rakenteiden tutkimiseen.
Uusi!!: Alkeistapaus ja Diskreetti matematiikka · Katso lisää »
Funktio
Funktio f: X \rightarrow Y liittää jokaiseen joukon ''X'' alkioon täsmälleen yhden maalijoukon ''Y'' alkion. Funktio eli kuvaus kertoo olioiden välisistä riippuvuussuhteista.
Uusi!!: Alkeistapaus ja Funktio · Katso lisää »
Joukko
Joukko on matematiikassa joukko-oppiin kuuluva peruskäsite.
Uusi!!: Alkeistapaus ja Joukko · Katso lisää »
Kilogramma
Tietokoneella luotu kuva kansainvälisestä kilogramman prototyypistä (IPK). Kilogramman arvoa määrittävä laite, joka on tarkempi kuin aikaisempi standardiin kilogrammaan vertaaminen. Kilogramma (yksikön tunnus kg), yleiskielessä usein lyhyesti kilo, on SI-järjestelmän mukainen massan yksikkö.
Uusi!!: Alkeistapaus ja Kilogramma · Katso lisää »
Klassinen todennäköisyyden määritelmä
Klassinen todennäköisyyden määritelmä eli klassinen tulkinta todennäköisyydestä on Jacob Bernoullin ja Pierre-Simon Laplace yhteisesti kehittelemä ajatus satunnaisuuden määrän laskemisesta.
Uusi!!: Alkeistapaus ja Klassinen todennäköisyyden määritelmä · Katso lisää »
Kokonaisluku
Kokonaisluvut ovat arkipäiväiset luvut, joilla yleensä ilmoitetaan kohteiden lukumäärää.
Uusi!!: Alkeistapaus ja Kokonaisluku · Katso lisää »
Kolikon heittäminen
Kolikon heitto on arpomista, jos sille saadaan aikaiseksi kieppuva ilmalento. Siinä on peukalon liikkeellä tärkeä merkitys. amerikkalaisessa jalkapallossa. Kolikon heittäminen (tai kruuna vai klaava) on eräs arvonnan muoto, tapa tehdä päätös tai valinta kahden eri vaihtoehdon välillä.
Uusi!!: Alkeistapaus ja Kolikon heittäminen · Katso lisää »
Noppa
Erilaisia noppia, joista kaksi etummaisinta ovat arpakuutioita. Noppa on geometrinen esine, jota käytetään arpomistarkoituksessa esimerkiksi peleissä.
Uusi!!: Alkeistapaus ja Noppa · Katso lisää »
Numeroituva joukko
Matematiikassa termiä numeroituva käytetään kuvaamaan joukon sisältämien alkioiden lukumäärää.
Uusi!!: Alkeistapaus ja Numeroituva joukko · Katso lisää »
Perusjoukko (todennäköisyys)
Perusjoukko eli otosavaruus eli näyteavaruus eli tapahtuma-avaruus on todennäköisyyslaskennassa peruskäsite, joka tarkoittaa satunnaisilmiön kaikkien erilaisten alkeistapauksien joukkoa.
Uusi!!: Alkeistapaus ja Perusjoukko (todennäköisyys) · Katso lisää »
Pistetodennäköisyysfunktio
Pistetodennäköisyysfunktio eli pistetodennäköisyys on todennäköisyyslaskennassa diskreetin satunnaismuuttujan todennäköisyysfunktio, jolla saa nollasta eroavan arvon yksittäiselle perusjoukon \Omega alkeistapaukselle, tapahtumille tai satunnaismuuttujan arvolle.
Uusi!!: Alkeistapaus ja Pistetodennäköisyysfunktio · Katso lisää »
Reaaliluku
Lukusuora, johon on merkitty joitakin erityisiä reaalilukuja Reaaliluvut voidaan kuvailla havainnollisesti eri tavoin: yksi tapa on sanoa, että niihin luetaan sekä rationaaliluvut (kuten 2 tai 2/3) että irrationaaliluvut (kuten \pi tai neliöjuuri 2).
Uusi!!: Alkeistapaus ja Reaaliluku · Katso lisää »
Satunnaismuuttuja
Satunnaismuuttuja eli stokastinen muuttuja on todennäköisyyslaskennan peruskäsite, joka tarkoittaa satunnaisilmiön määräämää lukua.
Uusi!!: Alkeistapaus ja Satunnaismuuttuja · Katso lisää »
Satunnaisuus
Satunnaisuus (kreik. tykhe) viittaa tapahtumaan, joka esiintyy ilman ennakoivia syitä, jotka tekisivät sen välttämättömäksi.
Uusi!!: Alkeistapaus ja Satunnaisuus · Katso lisää »
Tapahtuma (todennäköisyys)
Tapahtuma A ja sen vastatapahtuma CA. Tapahtuma eli joskus vain tapaus on todennäköisyyslaskennassa peruskäsite, joka tarkoittaa sellaista satunnaisilmiön alkeistapauksien joukkoa, jolle voidaan määrittää todennäköisyys.
Uusi!!: Alkeistapaus ja Tapahtuma (todennäköisyys) · Katso lisää »
Todennäköisyys
Todennäköisyys on ilmiön tapahtumisen yleisyyden mitta, jonka arvo voidaan ilmaista kvalitatiivisesti tai kvantitatiivisesti.
Uusi!!: Alkeistapaus ja Todennäköisyys · Katso lisää »
Todennäköisyysfunktio
Todennäköisyysfunktio on todennäköisyyslaskennassa yleisnimitys funktiolle, jonka avulla voidaan määrittää satunnaismuuttujalle sen eri arvoille tai arvojoukoille niiden yleisyyttä vastaavat todennäköisyydet.
Uusi!!: Alkeistapaus ja Todennäköisyysfunktio · Katso lisää »
Todennäköisyysjakauma
Todennäköisyysjakauma kuvaa todennäköisyyslaskennassa kuinka yleisiä satunnaismuuttujan eri arvot ovat.
Uusi!!: Alkeistapaus ja Todennäköisyysjakauma · Katso lisää »
Ylinumeroituva joukko
Ylinumeroituva joukko on matematiikassa joukko-opin termi ja se tarkoittaa joukkoa, joka ei ole numeroituva.
Uusi!!: Alkeistapaus ja Ylinumeroituva joukko · Katso lisää »
