Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
17 suhteet: Bežetsk, Bežetskin piiri, Karjalainen kansallinen piirikunta, Karjalaiset, Karjalan kieli, Käkisalmen lääni, Moskovan suuriruhtinaskunta, Novgorodin tasavalta, Rameški, Rameškin piiri, Ruotsi, Stan, Toinen maailmansota, Tverin alue, Venäjä, Venäläiset, Volosti.
Bežetsk
Bežetsk (vuoteen 1766 saakka) on kaupunki Venäjällä Tverin alueella.
Uusi!!: Aljošino ja Bežetsk · Katso lisää »
Bežetskin piiri
Bežetskin piiri Tverin alueen kartalla. Bežetskin piiri on paikallinen itsehallintoalue Tverin alueen koillisosassa Venäjällä.
Uusi!!: Aljošino ja Bežetskin piiri · Katso lisää »
Karjalainen kansallinen piirikunta
Piirikunta on merkitty Kalininin alueen kartalle punaisella. Siniset pisteet esittävät karjalaisten asuttamia kyliä. Karjalainen kansallinen piirikunta oli hallinnollinen alue Neuvostoliiton Kalininin alueella 8.7.1937–25.2.1939.
Uusi!!: Aljošino ja Karjalainen kansallinen piirikunta · Katso lisää »
Karjalaiset
Karjalaiset ovat Karjalan maakuntien itämerensuomalaisia asukkaita, jotka ovat viimeistään keskiajalta lähtien muodostaneet kaksi erillistä ryhmää.
Uusi!!: Aljošino ja Karjalaiset · Katso lisää »
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Uusi!!: Aljošino ja Karjalan kieli · Katso lisää »
Käkisalmen lääni
Kustaa II Aadolfin hautajaisista vuodelta 1633. Käkisalmen lääni eli Käkisalmen Karjala oli Käkisalmen linnan ympärille muodostunut ja sille veroa maksava hallintoalue.
Uusi!!: Aljošino ja Käkisalmen lääni · Katso lisää »
Moskovan suuriruhtinaskunta
Moskovan suuriruhtinaskunta (vuoteen 1328 asti Moskovan ruhtinaskunta) oli Aleksanteri Nevskin nuorimman pojan ruhtinas Daniel Aleksandrovitšin Moskovan kaupungin pohjalle, Vladimir–Suzdalin alueelle 1200-luvulla perustama valtio, joka myöhemmin yhdisti Moskovan Venäjän. Moskovan nousua edesauttoi edullinen sijainti Moskva- ja Neglinka-jokien solmukohdassa tärkeitten kauppareittien risteyksessä tuottoisaa kauppaa varten sekä metsien ja suoalueiden tarjoama suoja hyökkäyksiä vastaan, mutta päätekijä oli sen yhteistyö mongolivaltiaiden kanssa.
Uusi!!: Aljošino ja Moskovan suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Novgorodin tasavalta
Novgorodin tasavalta (’Novgorodinmaa’) oli Novgorodin kaupungin ympärille kasvanut valtio keskiajalla vuosina 1136–1478 suunnilleen Narvajoelta Uralille ja Väinäjoelta Vienanmerelle.
Uusi!!: Aljošino ja Novgorodin tasavalta · Katso lisää »
Rameški
Rameški on kaupunkimainen taajama Tverin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Aljošino ja Rameški · Katso lisää »
Rameškin piiri
Rameškin piiri Tverin alueen kartalla. Rameškin piiri on paikallinen itsehallintoalue Tverin alueen koillisosassa Venäjällä.
Uusi!!: Aljošino ja Rameškin piiri · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Aljošino ja Ruotsi · Katso lisää »
Stan
Stan (karjalaksi Stuanu) on kylä ja maalaiskunta Tverin alueen Lihoslavlin piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Aljošino ja Stan · Katso lisää »
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Uusi!!: Aljošino ja Toinen maailmansota · Katso lisää »
Tverin alue
Tverin alue on Venäjän federaatioon kuuluva hallinnollinen alue Moskovan luoteispuolella, yksi Venäjän 83 liittovaltiosubjektista.
Uusi!!: Aljošino ja Tverin alue · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Aljošino ja Venäjä · Katso lisää »
Venäläiset
Venäläiset on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.
Uusi!!: Aljošino ja Venäläiset · Katso lisää »
Volosti
Volostihallinnon talo Jaroslavlin läänin Danilovin kihlakunnan Vjatskojen kylässä. 1900-luvun alun valokuva. Volosti on venäläinen historiallinen ja hallinnollinen käsite, jolla on eri merkityksiä.
Uusi!!: Aljošino ja Volosti · Katso lisää »
