Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
25 suhteet: Aakkoset, Älvdalen, Älvdalenin kunta, Dentaali, Fäärin kieli, Frikatiivi, Germaaniset kielet, Indoeurooppalaiset kielet, Islannin kieli, Kieli, Kirjain, Latinalaiset aakkoset, Morfologia, Muinaisnorja, Nasaali, Novelli, Riimukirjoitus, Runous, Ruotsi, Ruotsin kielipolitiikka, Saksan kieli, Skandinaaviset kielet, Soinnillinen äänne, Taalainmaan lääni, Uhanalainen kieli.
Aakkoset
Aakkoset eli aakkosto on tietyn kielen äännekirjoitukseen vakiintunut järjestetty kokoelma kirjaimia.
Uusi!!: Älvdalska ja Aakkoset · Katso lisää »
Älvdalen
Älvdalen on samannimisen Älvdalenin kunnan keskustaajama.
Uusi!!: Älvdalska ja Älvdalen · Katso lisää »
Älvdalenin kunta
Älvdalenin kunta (älvdalskaksi Övdaln) on Taalainmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.
Uusi!!: Älvdalska ja Älvdalenin kunta · Katso lisää »
Dentaali
Dentaali on äänne, jota tuotettaessa kieli koskettaa hampaita.
Uusi!!: Älvdalska ja Dentaali · Katso lisää »
Fäärin kieli
Fääri (omakielinen nimi: føroyskt) on germaanisten kielten skandinaaviseen haaraan kuuluva, Färsaarilla puhuttava kieli, jota puhuvat färingit.
Uusi!!: Älvdalska ja Fäärin kieli · Katso lisää »
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Uusi!!: Älvdalska ja Frikatiivi · Katso lisää »
Germaaniset kielet
fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Uusi!!: Älvdalska ja Germaaniset kielet · Katso lisää »
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Uusi!!: Älvdalska ja Indoeurooppalaiset kielet · Katso lisää »
Islannin kieli
Islannin kieli (omakielinen nimi: íslenska) on skandinaavinen kieli, jota puhutaan etupäässä Islannissa.
Uusi!!: Älvdalska ja Islannin kieli · Katso lisää »
Kieli
Kieli on ihmisten sopimuksenvarainen äännesymbolien järjestelmä.
Uusi!!: Älvdalska ja Kieli · Katso lisää »
Kirjain
Kreikkalaiset, kyrilliset ja latinalaiset kirjaimet Venn-diagrammissa. Kirjain on äänteisiin perustuvassa kirjoitusjärjestelmässä käytettävä merkki, joka edustaa, pyrkii edustamaan tai on joskus edustanut jotain puhutun kielen foneemia.
Uusi!!: Älvdalska ja Kirjain · Katso lisää »
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Älvdalska ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »
Morfologia
Morfologia eli muoto-oppi tutkii sanojen muodostusta kielen pienimmistä merkitysyksiköistä, joita kutsutaan morfeemeiksi.
Uusi!!: Älvdalska ja Morfologia · Katso lisää »
Muinaisnorja
Krimin goottia. Muinaisnorja tai muinaisskandinaavi (norrǿnt mál tai dǫnsk tunga) oli kieli, jota puhuttiin ja kirjoitettiin noin vuosina 800–1225 nykyisessä Skandinaviassa sekä skandinaavien asuttamilla alueilla muun muassa Islannissa ja Britteinsaarilla, jonkin aikaa myös Itä-Euroopassa.
Uusi!!: Älvdalska ja Muinaisnorja · Katso lisää »
Nasaali
Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.
Uusi!!: Älvdalska ja Nasaali · Katso lisää »
Novelli
Novelli (’uutinen’) on kirjallinen proosateos, joka esittää jonkin tapahtumasarjan tai tilanteen tiiviissä muodossa.
Uusi!!: Älvdalska ja Novelli · Katso lisää »
Riimukirjoitus
Rökin kivi 800-luvulta. Riimukirjaimet olivat erityisesti germaanisten kansojen keskuudessa esiintynyt kirjoitusjärjestelmä, jota käyttivät muinaiset gootit, muinaissaksilaiset, friisit, alamannit ja muinaisenglantilaiset sekä skandinaavit.
Uusi!!: Älvdalska ja Riimukirjoitus · Katso lisää »
Runous
epiikkaa. Philippe-Laurent Roland, ''Homeros'', 1812. Runous eli lyriikka on kirjallisuuden muoto, jossa kieltä käytetään esteettisesti sen merkityksen ja kieliopillisen oikeellisuuden sijaan tai lisäksi.
Uusi!!: Älvdalska ja Runous · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Älvdalska ja Ruotsi · Katso lisää »
Ruotsin kielipolitiikka
suomi ja saame Ruotsin kielipolitiikka tarkoittaa Ruotsin valtion suhdetta eri kieliin ja eri kieliä puhuviin ihmisryhmiin.
Uusi!!: Älvdalska ja Ruotsin kielipolitiikka · Katso lisää »
Saksan kieli
EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Älvdalska ja Saksan kieli · Katso lisää »
Skandinaaviset kielet
Alueet, joilla skandinaavisia kieliä pääasiallisesti puhutaan. Pohjoisen pronssikauden kulttuurin levinneisyys n. 1200 eaa. Skandinaaviset kielet eli pohjoisgermaaniset kielet ovat indoeurooppalaisen kielikunnan germaaniseen haaraan kuuluvia kieliä.
Uusi!!: Älvdalska ja Skandinaaviset kielet · Katso lisää »
Soinnillinen äänne
Soinnillinen äänne syntyy, kun äänihuulet värähtelevät kurkunpäässä.
Uusi!!: Älvdalska ja Soinnillinen äänne · Katso lisää »
Taalainmaan lääni
Taalainmaan läänin kunnat. Maakäräjäkuntavaaleissa käytettävä vaalipiirijako. Taalainmaan lääni sijaitsee Keski-Ruotsissa.
Uusi!!: Älvdalska ja Taalainmaan lääni · Katso lisää »
Uhanalainen kieli
Uhanalainen kieli on kieli, jonka puhujat eivät enää käytä sitä lainkaan tai käyttävät sitä yhä harvemmissa sosiaalisissa tilanteissa tai joka ei siirry seuraavalle sukupolvelle.
Uusi!!: Älvdalska ja Uhanalainen kieli · Katso lisää »
