Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Suomen perustuslaki ja Suomi
Suomen perustuslaki ja Suomi on 19 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aleksanteri II (Venäjä), Eduskunta, Eduskuntavaalit, Euroopan unioni, Koronaviruspandemia Suomessa, Maanhankintalaki, Oikeuskansleri, Oikeuslaitos, Perustuslakivaliokunta, Ruotsi, Sananvapaus, Sääty, Siviilipalvelus Suomessa, Suomen presidentinvaali, Suomen valtioneuvosto, Toinen maailmansota, Uskonnonvapaus, Uskonnonvapaus Suomessa, Vuoden 1919 hallitusmuoto.
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Aleksanteri II (Venäjä) ja Suomen perustuslaki · Aleksanteri II (Venäjä) ja Suomi ·
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Eduskunta ja Suomen perustuslaki · Eduskunta ja Suomi ·
Eduskuntavaalit
Eduskuntavaaleilla valitaan Suomen eduskuntaan 200 kansanedustajaa.
Eduskuntavaalit ja Suomen perustuslaki · Eduskuntavaalit ja Suomi ·
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Euroopan unioni ja Suomen perustuslaki · Euroopan unioni ja Suomi ·
Koronaviruspandemia Suomessa
Koronaviruspandemia Suomessa on osa maailmanlaajuista SARS-CoV-2-koronaviruksen leviämistä.
Koronaviruspandemia Suomessa ja Suomen perustuslaki · Koronaviruspandemia Suomessa ja Suomi ·
Maanhankintalaki
Karjalaisen Alpo Rautian perhe työssä ”kylmällä” tilallaan. Maanhankintalaki oli Suomessa vuonna 1945 säädetty laki, jonka perusteella muodostettiin niin sanottuja maanhankintatiloja eli asutustiloja rintamamiehille, kaatuneiden omaisille ja luovutettujen alueiden siirtoväelle.
Maanhankintalaki ja Suomen perustuslaki · Maanhankintalaki ja Suomi ·
Oikeuskansleri
Valtioneuvoston oikeuskansleri (lyhenne OK tai OKA) on viranomainen, jonka tehtävänä on valvoa virkamiesten ja viranomaisten toimia.
Oikeuskansleri ja Suomen perustuslaki · Oikeuskansleri ja Suomi ·
Oikeuslaitos
Oikeuslaitos on organisaatio, joka käyttää tuomiovaltaa vallan kolmijako-opin mukaisesti.
Oikeuslaitos ja Suomen perustuslaki · Oikeuslaitos ja Suomi ·
Perustuslakivaliokunta
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kokous Säätytalossa vuonna 1918. Pöydän päässä selin puheenjohtaja K. J. Ståhlberg, hänestä vasemmalla (myötäpäivään) R. A. Wrede, Ernst Estlander, G. G. Rosenqvist, A. O. Wuorimaa, Santeri Alkio, Antti Juutilainen, J. P. Kokko, Eero Erkko, Tekla Hultin (ei näy), Pekka Pennanen, Elias Tukia, Wilhelmi Malmivaara, F. W. Bergroth, Onni Rantasalo, J. E. Antila ja Lauri Ingman. Taustalla toisessa pöydässä valiokunnan sihteeri Hjalmar Kahelin. Perustuslakivaliokunta (PeV) on yksi eduskunnan valiokunnista.
Perustuslakivaliokunta ja Suomen perustuslaki · Perustuslakivaliokunta ja Suomi ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Ruotsi ja Suomen perustuslaki · Ruotsi ja Suomi ·
Sananvapaus
Sananvapaus on kansalaisen perusoikeuksiin kuuluva oikeus ilmaista julkisuudessa mielipiteitään.
Sananvapaus ja Suomen perustuslaki · Sananvapaus ja Suomi ·
Sääty
Sääty on nimitys, jota käytetään etenkin antiikin aikana ja keskiajalla yhteiskunnalliseen työnjakoon perustuneista erioikeuksia nauttineista yhteiskuntaluokista.
Sääty ja Suomen perustuslaki · Sääty ja Suomi ·
Siviilipalvelus Suomessa
Lapinjärvellä sijaitsevan Siviilipalveluskeskuksen A-talo. Siviilipalvelus on Suomen perustuslain 127 §:n tarkoittama vaihtoehto varusmiespalvelukselle.
Siviilipalvelus Suomessa ja Suomen perustuslaki · Siviilipalvelus Suomessa ja Suomi ·
Suomen presidentinvaali
Suomen presidentinvaali on suora kansanvaali, jossa valitaan Suomen tasavallan presidentti kuuden vuoden toimikaudeksi.
Suomen perustuslaki ja Suomen presidentinvaali · Suomen presidentinvaali ja Suomi ·
Suomen valtioneuvosto
Valtioneuvoston logo. Helsingissä Senaatintorin laidalla Valtioneuvosto (kansanomaisesti hallitus) on Suomen ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä elin.
Suomen perustuslaki ja Suomen valtioneuvosto · Suomen valtioneuvosto ja Suomi ·
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Suomen perustuslaki ja Toinen maailmansota · Suomi ja Toinen maailmansota ·
Uskonnonvapaus
Uskonnonvapautta edustava veistos ''Liberté de culte'' Congreskolomissa Brysselissä. Uskonnonvapaus on oikeus tunnustaa ja harjoittaa haluamaansa uskontoa tai olla tunnustamatta mitään uskontoa.
Suomen perustuslaki ja Uskonnonvapaus · Suomi ja Uskonnonvapaus ·
Uskonnonvapaus Suomessa
Tämä artikkeli käsittelee uskonnonvapautta Suomessa.
Suomen perustuslaki ja Uskonnonvapaus Suomessa · Suomi ja Uskonnonvapaus Suomessa ·
Vuoden 1919 hallitusmuoto
Vuoden 1919 hallitusmuoto eli Suomen Hallitusmuoto oli vuosina 1919–2000 voimassa ollut Suomen hallitusmuoto (AsK 94/1919).
Suomen perustuslaki ja Vuoden 1919 hallitusmuoto · Suomi ja Vuoden 1919 hallitusmuoto ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomen perustuslaki ja Suomi
- Mitä heillä on yhteistä Suomen perustuslaki ja Suomi
- Yhtäläisyyksiä Suomen perustuslaki ja Suomi
Vertailu Suomen perustuslaki ja Suomi
Suomen perustuslaki on 58 suhteet, kun taas Suomi on 933. niillä on yhteistä 19, Jaccard'in indeksi on 1.92% = 19 / (58 + 933).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomen perustuslaki ja Suomi. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
