Viestintä

1264 suhteet: A. I. Virtanen, Aadolf Fredrik, Abckiria, Aborchin linna, Abu Abdillah Muhammad al-Idrisi, Adam Bremeniläinen, Adams Filmin tulipalo, Aeroflotin matkustajakoneen kaappaus Suomeen 1977, Af Forsellesin senaatti, Agne, Ahvenanmaan kansanäänestys 1919, Ahvenanmaan kongressi, Ahvenanmaan maakunta, Ahvenanmaan miehitys, Ahvenanmaan sopimus, Ahvenkoski, Aitolahden koodeksi, Ajanlasku, Alavuden taistelu, Albert Edelfelt, Albrekt Mecklenburgilainen, Aleksanteri I, Aleksanteri I:n Suomen-matka vuonna 1819, Aleksanteri II (Venäjä), Aleksanteri III (paavi), Aleksanteri III (Venäjä), Anateema, Anjalan liitto, Antrean junaräjäytys 1896, Antrean verkko, Antti Lizelius, Anttilan keramiikka, Apianlahden linnosaari, Arboga, Arbogan kokous, Armi Kuusela, Arvid Kurki, Arvid Wittenberg, Asbestikeramiikka, Ase, Asuinhuone, Aulangonlinna, Aurora-seura, Autuaaksijulistaminen, Axel Lillie, Axel Oxenstierna, Äärioikeisto, Äyräpää, Baltian maat, Bengt Birgerinpoika, ..., Bero, Bero Balk, Birger Maununpoika, Birger-jaarli, Bo Joninpoika Grip, Bocklintin linnavuori, Bodominjärven murhat, Bonifatius IX, Borgbodan linnavuori, Borovitinovin senaatti, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Carl Gustaf Wrangel, Carolus Gustavi, Carpelan, Catillus, Codex Aboensis, Copterlinen onnettomuus 2005, Davidin kapina, De facto, De la Gardien sotaretki, Dominikaanit, Eduskunta, Eduskuntatalon pommi-isku 1950, Eduskuntavaalit 1907, Eerik Akselinpoika Tott, Eerik Pyhä, Eerik Trolle, Eerik XIII Pommerilainen, Eerikinkronikka, Egillin, Kalju-Grimrinpojan saaga, Elias Lönnrot, Elimäki, Elinkeinovapaus, Emund Gripenhielm, Engelbrekt Engelbrektinpoika, Engelbrektin kapina, Eno, Ensimmäinen maailmansota, Ensimmäinen ristiretki Suomeen, Ericus Svenonius, Erik Karlsson Gyllenstierna, Estonian uppoaminen, Etelä-Pohjanmaan maakunta, Eugen Schauman, Eura, Eurajoki, Euran emännän puku, Euro, Euroopan talous- ja rahaliitto, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi, Euroopan unioni, Eurovision laulukilpailu 2006, Falckin senaatti, Faravid, Fennit, Folkvinus, Fornjótrin suku, Frankkien valtakunta, Frans Emil Sillanpää, Fredrik I (Ruotsi), Friedrich Karl, Gabriel Pentinpoika Oxenstierna, Gävle, Georg Magnus Sprengtporten, Georg Paijkull, Germania (kirja), Graduale, Graduale Aboense, Gravis admodum, Gregorius IX, Gustaf Gustafsson, Hailuodon vapaaherrakunta, Hakoisten linnavuori, Hakovuori, Halikon aarre, Hallitusmuoto, Haminan rauha, Hangastenmäen linnavuori, Hankaan linnavuori, Hannu (Tanska), Hans Wachtmeister, Hard Rock Hallelujah, Harjavalta, Harolan linnaluoto, Harolan muinaisjäännösalue, Hattujen sota, Hattula, Hauho, Hautvuori, Hämäläiset, Häme, Hämeen kapina, Hämeenlinna, Heimosodat, Heimskringla, Heinolan reenjalas, Helmikuun manifesti, Helmikuun vallankumous, Helsingin kirkkomellakat 1917, Helsingin metro, Helsinki, Helsinki Summit 1997, Hemming, Henrik Gabriel Porthan, Henrik Hartmanninpoika, Henrik Wrede, Herdalerin taistelu, Herman Klaunpoika Fleming, Hiidenkiuas, Hiippakunta, Hirvi, Historia Norvegiæ, Hjärnen senaatti, Hjeltin senaatti, Hollola, Honorius III, Huittinen, Huittisten hirvenpää, Huttalan linnavuori, Hylje, Hyppyherätys, Hyvinkään paloittelusurma, Idmanin kavallusjuttu, Iivananlinna, Ille, Inkeri, Inkerin sota, Intian valtameren maanjäristys 2004, Irak-vuoto, Islanti, Isojako, Isokyrö, Isoviha, Itä-Karjala, Itämerensuomalaiset kansat, Itämeri, Itsehallinto, Itsenäisen Suomen historia, Ivalo, Ivalojoki, J. V. Snellman, Jaala, Jacobus Finno, Jakob De la Gardie, Janakkala, Jaroslav II, Jatkosota, Jääkäriliike, Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1995, Jäämit, Jääski, Jäkärlän keramiikka, Jämsä, Jäniskosken–Niskakosken alue, Jätinkirkko, Jättiläisen tie, Jöns Kurck, Jöns Pentinpoika Oxenstierna, Johan Lilius, Johannes (Suomen piispa), Johannes Olavinpoika, Johannes Pietarinpoika, Johannes Westfal, Jokelan koulusurmat, Jolon panttivankikriisi, Joutseno, Juhana III, Juhana nuorempi, Juhani Aataminpoika, Juho Kusti Paasikivi, Jumalan teatteri, Junkarsborg, Juuttaan taistelu, Juuttiviha, Jynkän taistelu, Jyväskylä, Jyväskylän Lyseon lukio, Jyväskylän yliopisto, K. J. Ståhlberg, Kaakilan linnankallio, Kaarle IX, Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde, Kaarle X Kustaa, Kaarle XI, Kaarle XII, Kaarle XIII, Kaarleporin kreivikunta, Kajaanin vapaaherrakunta, Kalajoen kapina, Kalevala, Kalmalahden taistelu, Kalmar, Kalmarin resessi, Kalmarin unioni, Kalparitaristo, Kampakeraaminen kulttuuri, Kansainliitto, Kansainvaellusaika, Kansanäänestys, Kansanrintama, Kapatuosia, Kapina, Kaprio, Kardisin rauha, Karjaa, Karjala, Karjalaiset, Karjalan Kansan Mahti, Karjalankannas, Karjalohja, Karjanhoito, Karl Emil Malmelin, Karstulan taistelu, Kasarmikadun pommi-isku, Kaskiviljely, Kastelholman linna, Kauhajoen koulusurmat, Kauhajoen taistelu, Kaura, Kauttuan linnavuori, Käkisalmen lääni, Käkisalmen linna, Käldamäki, Käräjämäki (Eura), Keihäs, Kemiön vapaaherrakunta, Kenraalikuvernööri, Kesäolympialaiset 1952, Keski-Suomen maakunta, Kielimanifesti, Kieltolaki, Kierikin keramiikka, Kierikki, Kiianlinna, Kiiluanmäen linnoitus, Kirjapaino Kursiivin tuhopoltto, Kirkkelinna, Kirkkokäsikirja, Kirkkonummen luutuura, Kirmukarmun mäki, Kirves, Kiukaisten kulttuuri, Kjelmøyn keramiikka, Klaus Åkenpoika Tott, Klaus Fleming, Klušinon taistelu, Koira, Koiviston joukkomurha 1910, Koiviston vapaaherrakunta, Kokemäenjoki, Kokemäki, Kokkolan vapaaherrakunta, Koljonvirran taistelu, Kolmas ristiretki Suomeen, Kolmas vuosituhat eaa., Konginkankaan linja-autoturma, Konrad Bitz, Korppoon vapaaherrakunta, Koru, Kouvola, Krimin sota, Kristian I, Kristian II, Kristiina, Kristiinankaupunki, Kristoffer Baijerilainen, Kuhmoinen, Kuivaketveleen linnavuori, Kultakanta, Kuninkaanhauta, Kuninkaansaaren ruutikellarin räjähdys 1906, Kuolan niemimaa, Kuopio, Kuopion kouluhyökkäys, Kuoppakeramiikka, Kustaa II Aadolf, Kustaa III, Kustaa III:n sota, Kustaa IV Aadolf, Kustaa Vaasa, Kuurinmaa, Kuurit, Kuusiston piispanlinna, Kuuvanvuori, Kvenland, Kyösti Kallio, Kylä, Kyllikki Saaren murha, Kymijoki, Kytäjän kolmoissurma, Laamanni, Laamannikunta Suomessa, Laatokanlinna, Lahden MM-hiihtojen dopingskandaali 2001, Lahti, Laihian vapaaherrakunta, Laitila, Lallisen linnavuori, Lammas, Lammin Linnamäki, Lapin kultaryntäykset, Lapin sota, Lapinraunio, Lappajärven maanjäristys 1979, Lapuan patruunatehtaan räjähdys, Lapuan taistelu, Lapuanliike, Lars Kagg, Latina, Lauhianmäki, Laukaa, Lauri Kristian Relander, Lauri Suurpää, Laurinkallio, Länsimetro, Lempäälä, Lempäälän vapaaherrakunta, Lemun taistelu, Leppävirta, Lestadiolaisuus, Levänluhdan muinaisjäännökset, Liedon Vanhalinna, Liinamaa I, Liinmaan linna, Liivinmaa, Limingan vapaaherrakunta, Linderin senaatti, Linnalääni, Liperin vapaaherrakunta, Liturgia, Loimaan vapaaherrakunta, Lokakuun vallankumous, Lordi (yhtye), Loviisa, Luettelo Ruotsin arkkipiispoista, Luistari, Luukonsaaren keramiikka, Lyypekki, Maailmankartta, Maamme, Maaningan kirves, Maanviljely, Maapäivät, Majava, Makari, Mannerheimin murhayritys 1920, Mannerheimin senaatti, Manuale Aboense, Margareeta I, Margariiniskandaali, Markovin senaatti, Marraskuun manifesti, Martti Ahtisaari, Martti Skytte, Masku, Mathias Soop, Matias Kettilmundinpoika, Matinharju, Mauno Koivisto, Maunu Eerikinpoika, Maunu I, Maunu III Särkilahti, Maunu Ladonlukko, Maunu Tavast, Mäntsälän kapina, Mechelinin senaatti, Messukirja, Metalli, Metalliseos, Mikael Agricola, Mikkeli, Mikkelin panttivankidraama, Miss Universum, Missale Aboense, Moskova, Moskovan Ahvenanmaa-sopimus, Moskovan Venäjä, Muurmäki, Mynämäki, Myyrmannin räjähdys, Naantali, Naantalin luostari, Naantalin luostarin lääke- ja yrttikirja, Nakkila, Nakolinna, Napoleon I, Nastola, Nato, Nauris, Nauta, Navetta, Neljäs vuosituhat eaa., Neoliittinen kausi, Neuvosto-Venäjä, Neuvostoliitto, Neva (joki), Nevan taistelu, Niilo Jönsinpoika Oxenstierna, Nikolai Bobrikov, Nikolai I, Nikolai II, Nils Bielke, Noitavainot Ruotsin valtakunnassa, Nokian vesikriisi, Noottikriisi, Nordenstamin senaatti, Norna-Gestrin tarina, Norrköping, Nousiainen, Nousiaisten kaularengas, Novgorod, Novgorodin ensimmäinen kronikka, Novgorodin ja jäämien sodat, Novgorodin ruhtinas, Novgorodin tasavalta, Nuijasota, Nunnanlahden kaivosonnettomuus, Nuorakeraaminen kulttuuri, Nurmijärvi, Nuutajärven linnavuori, Ohra, Oikean- ja vasemmanpuoleinen liikenne, Olavi Maununpoika, Olavi Pyhä, Olavinlinna, Olkijoen aselepo, Oolannin sota, Oppikoulu, Oppivelvollisuuslaki, Oravaisten taistelu, Orimattila, Orjapaasi, Otralan linnavuori, Otterböten asuinpaikka, Oulu, Oulun lentokonekaappaus, Oulun linna, Outova, P. E. Svinhufvud, Paasikiven I hallitus, Paavali Juusten, Paavi, Padasjoki, Paimio, Palmsköldin katkelma, Papinsaaren hautausmaa, Pappilanmäki (Eura), Pariisin rauha (1856), Pariisin rauhansopimus (1947), Pähkinäsaaren rauha, Päijälän linnavuori, Päijänne, Päivääniemen kalmisto, Pöljän keramiikka, Pöykärin Linnanmäki, Pöylän linnanmäki, Pöytiön linnamäki, Pentin linnavuori, Pentti Algotinpoika, Pentti Gregoriuksenpoika, Pentti Jönsinpoika Oxenstierna, Perniön puku, Pesäpallon sopupeliskandaali, Petsamo, Pietari Brahe, Piikkiö, Piispa Henrik, Pikkuviha, Pirunlinna, Pitkä viha, Pitkätalo, Pohja, Pohja-Suomi, Pohjan sota, Pohjankurun puujumalainen, Pohjanmaan historiallinen maakunta, Pohjanmaan lääni, Pohjoinen jäämeri, Pohjois-Eurooppa, Pohjoismaiden neuvosto, Pommeri, Porajärvi (Aunuksen Karjala), Pori, Porin kreivikunta, Porin läänin jalkaväkirykmentti, Porvoo, Porvoon valtiopäivät, Posti Group, Postimanifesti, Preussi, Pronssi, Pronssikausi, Prusin linnasmäki, Puhdasoppisuuden aika Suomessa, Pukinvuori, Pulkkilan taistelu, Punainen päivä, Puukkojunkkarit, Pyhäjärven linnanmäki, Pyhäjoen taistelu, Pyhän Olavin dominikaanikonventti, Pyheensillan ryhmä, Raaseporin kreivikunta, Raaseporin linna, Ragvald I, Ragvald II, Ragvalda, Rapolan muinaislinna, Rauma, Raumanmeren koulusurmat, Rauta, Rautakausi, Ravattulan keskiaikainen kirkko, Räätikäsvuori, Rälssi, Röykkiöhauta, Repola, Repolan Linnavuori, Revonlahden taistelu, Riika, Riimukivi Gs 13, Riimukivi U 582, Rikala, Rikalan Linnamäki, Ristiretket Suomeen, Ristiretkiaika, Risto Ryti, Ristolan muinainen asuinpaikka, Rodolfus, Roslagen, Rovaniemen hirvenpää, Ruis, Ruisrock, Ruokolahden leijona, Ruonan taistelu, Ruotsalaiset, Ruotsalaisten tulo Suomeen, Ruotsi, Ruotsin hallitsija, Ruotsin kieli, Ruotsin vallan aika Suomessa, Ruotsin vallankaappaus 1809, Ruotsin vapaussota, Ruptuurisota, Rutajärven linnavuori, S/S Helsingfors, Saamelaiset, Saarenojan muinainen asuinpaikka, Saimaan kanava, Saksan keisarikunta, Salajärven Linnakallio, Salaseura, Salaviinanpolttajat, Salmin kreivikunta, Salo, Saltvik, Sammallahdenmäki, Sandön taistelu, Sanna Sillanpää, Sanomalehti, Sastamala, Satakunnan maakunta, Sauli Niinistö, Savilahti, Savo, Savonlinna, Sääksmäki, Sääty, Säätyvaltiopäivät 1863, Säkkijärven hirvenpää, Säräisniemen keramiikka 1, Selkäkankaan hautaröykkiöt, Sellon ampumavälikohtaus, Setälän senaatti, Sigismund, Sigismundin ja Kaarlen valtataistelu, Siikajoen taistelu, Sika, Sipoo, Sipoonlinna, Sirnihtan keramiikka, Sirppi, Siuntio, Skandinavia, Skandinavian niemimaa, Skällbergetin muinaislinna, Sodankylä, Sofian ensimmäinen kronikka, Sortavalan kreivikunta, Sortovuodet, Spelttivehnä, Steen Christensen, Sten Eriksson Leijonhufvud, Sten Sture nuorempi, Sten Sture vanhempi, Stolbovan rauha, Stratifikaatio, Strengin senaatti, Struven ketju, Sujalan muinainen asuinpaikka, Sulkavan Linnavuori, Suojeluskunta, Suomalaiset, Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto, Suomen ensimmäinen televisiolähetys, Suomen esihistoria, Suomen herttua, Suomen historia, Suomen kalliomaalaukset, Suomen kieli, Suomen kielipolitiikka, Suomen koronaviruspandemian aikajana, Suomen kuningaskuntahanke (1742), Suomen läänit, Suomen lippu, Suomen markka, Suomen mesoliittinen kausi, Suomen pankkikriisi, Suomen piispainkronikka, Suomen polaariretkikunta, Suomen rataverkon historia, Suomen sisällissota, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen sota, Suomen suuriruhtinas, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen taiteen kultakausi, Suomen tasavallan presidentti, Suomen Työnantajain Keskusliitto, Suomen valtionhoitaja, Suomenkieliset Tieto-Sanomat, Suomenlahti, Suomenlinna, Suomenusko, Suomi, Susiluola, Suuret kuolonvuodet, Suuret nälkävuodet, Suuri adressi, Suuri Kuolan retki 1887, Suuri olkivuosi, Suuri Pohjan sota, Suuri Venäjän sota, Svante Niilonpoika, Svinhufvudin I hallitus, Sydänkeskiaika, Tacitus, Taipalsaari, Talonpoikaismarssi, Talvisota, Tammikuun kihlaus, Tammisaari, Tanska, Tarja Halonen, Tarton rauha, Tasavalta, Tattarisuon tapaus, Tauno Pasanen, Täyssinän rauha, Tekstiilikeramiikka, Tenholan linnavuori, Teponlinna, Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo, Tiurinlinna, Toinen ristiretki Suomeen, Tokoin senaatti, Torkkeli Knuutinpoika, Torppari, Tudeerin senaatti, Tuhkaus, Tukholma, Tukholman verilöyly, Tulilahden kaksoismurha, Tulopolitiikka, Tuomas (Suomen piispa), Turku, Tursiannotko, Turun akatemia, Turun arkkihiippakunta, Turun ja Porin lääni, Turun ja Suomen arkkipiispa, Turun katedraalikoulu, Turun Koroisten kirkko, Turun linna, Turun maaoikeus, Turun palo, Turun rauha, Turun tuomiokirkko, Turun tuomiokirkon Mustakirja, Turun verilöyly, Turun voimellakka, Turun Wiikko-Sanomat, Tuukkalan kalmisto, Tuulos, Työehtosopimus, Työkalu, Tyypillinen kampakeramiikka, Ulriika Eleonoora, Ulvila, Ulvilan surma, Unionikirje, Uppsalan kokous, Ural, Urho Kekkonen, Urjala, Uskonnonvapauslaki, Uskonpuhdistus, Uskontokunta, Utsjoki, Uudenkaupungin rauha, Uudenmaan ja Hämeen lääni, Uudenmaan maakunta, Uukuniemen laivaonnettomuus, Uunisurma, Uusipöylin linnavuori, Vaasan palo, Vaasan senaatti, Vaasaporin kreivikunta, Vainikkala, Vainionmäen kalmisto, Valdemar Birgerinpoika, Valdemar Maununpoika, Valhalla-seura, Valkeakoski, Valkkisten linnamäki, Valtalaki, Valuutta, Vanha Suomi, Vanha viha, Vanhan valtaus, Vantaa, Varanginvuono, Varasto, Varhaiskampakeramiikka, Varhaiskeskiaika, Varikonniemen rautakautinen asuinpaikka, Varsinais-Suomen maakunta, Vartiokylän linnavuori, Vasili Šuiski, Välirauha, Värälän rauha, Värikallion kalliomaalaus, Vöyri, Vöyrin riimukirjoitukset, Vöyrin vapaaherrakunta, Vehmaa, Vehnä, Vehniän lusikka, Veiksel-jääkausi, Veitakkalan linnamäki, Veitsi, Venäjä, Venäjän kieli, Venäjän rupla, Venäjän valtionpankin Helsingin-konttorin ryöstö, Venäjän vuoden 1905 vallankumous, Verikoirat (salaseura), Vesilahti, Viaporin piiritys, Viikate, Viikin vapaaherrakunta, Viipuri, Viipurin ja Savonlinnan lääni, Viipurin linna, Viipurin pamaus, Viklundilaisuus, Virmailan linnasaari, Virnamäki (Turku), Viro, Visby, Vladimir Jaroslavitš, Vladimir–Suzdal, Volga, Von Bornin senaatti, Von Haartmanin senaatti, Von Troilin senaatti, Vuoden 1905 suurlakko, Vuoden 1956 yleislakko, Vuohi, Westhin koodeksi, Widsith, Yöpakkaset, Yhdeksäs vuosituhat eaa., Yhdistyneet kansakunnat, Yhdistynyt kuningaskunta, Yleisradio, Yliskylän venehauta, Ylitornio, Yltjärven linnavuori, Ynglingien saaga, Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikiria, YYA-sopimus, 1, 1. elokuuta, 1. maaliskuuta, 1. tammikuuta, 10. helmikuuta, 1000, 1000-luku eaa., 1008, 1020, 1030, 1030-luku, 1042, 1050, 1066, 1075, 1100, 1100-luku, 1100-luku eaa., 1123, 1134, 1138, 1142, 1143, 1149, 1150, 1154, 1158, 1170, 1171, 1172, 1186, 1191, 1200, 1200-luku, 1202, 1209, 1210, 1213, 1216, 1220, 1220-luku, 1221, 1226, 1227, 1228, 1229, 1232, 1234, 1237, 1240, 1245, 1248, 1249, 1250, 1258, 1266, 1275, 1276, 1280, 1284, 1286, 1290, 1291, 1293, 1298, 13. maaliskuuta, 1300, 1300-luku, 1302, 1308, 1309, 1318, 1319, 1321, 1323, 1326, 1337, 1338, 1340, 1344, 1346, 1350, 1351, 1353, 1360, 1362, 1364, 1365, 1366, 1367, 1370, 1371, 1385, 1388, 1389, 1392, 1396, 1397, 14. joulukuuta, 14. toukokuuta, 1400, 1400-luku, 1403, 1405, 1407, 1409, 1412, 1414, 1429, 1430-luku, 1434, 1435, 1436, 1438, 1439, 1441, 1442, 1443, 1448, 1450, 1457, 1460, 1464, 1465, 1466, 1467, 1470, 1474, 1475, 1483, 1488, 1489, 1495, 1497, 15. heinäkuuta, 15. marraskuuta, 15. syyskuuta, 1500, 1500-luku, 1500-luku eaa., 1501, 1503, 1504, 1506, 1510, 1512, 1514, 1520, 1521, 1522, 1523, 1527, 1528, 1534, 1543, 1546, 1550, 1555, 1556, 1557, 1558, 1568, 1569, 1570, 1580, 1581, 1583, 1590, 1592, 1593, 1595, 1596, 1597, 1599, 16. kesäkuuta, 1600-luku, 1600-luku eaa., 1601, 1604, 1605, 1608, 1609, 1610, 1611, 1612, 1614, 1617, 1632, 1634, 1637, 1638, 1639, 1640, 1642, 1646, 1648, 1649, 1650, 1651, 1652, 1654, 1655, 1656, 1658, 1660, 1660-luku, 1661, 1668, 1674, 1675, 1680, 1680-luku, 1681, 1695, 1697, 17. heinäkuuta, 17. huhtikuuta, 17. syyskuuta, 1700, 1714, 1718, 1719, 1720, 1721, 1741, 1742, 1743, 1751, 1770, 1770-luku, 1771, 1772, 1776, 1779, 1781, 1786, 1788, 1790, 1792, 1796, 18. heinäkuuta, 18. syyskuuta, 1800, 1802, 1805, 1808, 1809, 1812, 1817, 1819, 1820, 1820-luku, 1822, 1825, 1826, 1827, 1828, 1833, 1835, 1836, 1837, 1840-luku, 1841, 1845, 1848, 1849, 1852, 1854, 1855, 1856, 1857, 1858, 1860, 1862, 1863, 1864, 1865, 1867, 1868, 1870-luku, 1878, 1879, 1880-luku, 1881, 1882, 1884, 1885, 1887, 1890, 1890-luku, 1891, 1894, 1896, 1899, 19. heinäkuuta, 1900, 1901, 1902, 1903, 1904, 1905, 1906, 1907, 1908, 1909, 1910, 1912, 1913, 1914, 1915, 1917, 1918, 1919, 1920, 1921, 1922, 1925, 1929, 1930, 1930-luvun lama, 1931, 1932, 1934, 1937, 1939, 1940, 1941, 1944, 1945, 1946, 1947, 1948, 1950, 1952, 1953, 1955, 1956, 1958, 1959, 1960, 1960-luku, 1961, 1968, 1969, 1970, 1972, 1975, 1976, 1977, 1978, 1979, 1981, 1982, 1986, 1987, 1989, 1990-luku, 1991, 1992, 1994, 1995, 1997, 1998, 1999, 20. maaliskuuta, 200-luku, 200-luku eaa., 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2005, 2006, 2007, 2008, 2009, 2012, 2017, 2019, 2020, 2022, 2023, 23. tammikuuta, 25. kesäkuuta, 25. tammikuuta, 27. huhtikuuta, 27. tammikuuta, 28. joulukuuta, 29. tammikuuta, 3. elokuuta, 3. toukokuuta, 30. elokuuta, 30. maaliskuuta, 30. marraskuuta, 300, 300-luku, 300-luku eaa., 31. joulukuuta, 4. joulukuuta, 4. syyskuuta, 400, 500, 500-luku, 500-vuosikymmen eaa., 550, 6. joulukuuta, 6. syyskuuta, 600-luku, 600-vuosikymmen eaa., 650, 7. marraskuuta, 7. syyskuuta, 700, 793, 800, 800-luku, 800-luku eaa., 811, 9. joulukuuta, 900-luku, 98. Laajenna indeksi (1214 lisää) » « Kutistua indeksi

A. I. Virtanen

Artturi Ilmari Virtanen (15. tammikuuta 1895 Helsinki – 11. marraskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kemisti, professori ja Suomen Akatemian ensimmäinen esimies.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja A. I. Virtanen · Katso lisää »

Aadolf Fredrik

Aadolf Fredrik (14. toukokuuta 1710 – 12. helmikuuta 1771) oli Ruotsin kuningas vuosina 1751–1771.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Aadolf Fredrik · Katso lisää »

Abckiria

Abckiria (”Abc-kirja”) oli ensimmäinen suomenkielinen kirja.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Abckiria · Katso lisää »

Aborchin linna

Aborchin linna (suom. Jokilinna) oli Satakunnassa sijainnut keskiaikainen linna.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Aborchin linna · Katso lisää »

Abu Abdillah Muhammad al-Idrisi

Al-Idrisiin maailmankartta vuodelta 1154, etelä yläosassa. Al-Idrisi eli Abu Abdillah Muhammad al-Idrisi (noin 1100 – 1166) oli arabisyntyinen maantieteilijä, joka asui Sisilian kuningaskunnassa, kuningas Roger II:n hovissa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Abu Abdillah Muhammad al-Idrisi · Katso lisää »

Adam Bremeniläinen

Sivu Adam Bremeniläisen kirjoittamasta Hampurin piispojen historiasta, ''Gesta Ham­ma­bur­gen­sis ecclesiae pontificum''. Sivu si­säl­tää alun Tanskan maan­tie­teel­li­ses­tä kuvauksesta. Adam Bremeniläinen (s. ilmeisesti ennen 1045, k. 1081/1085) oli bremeniläinen pappi ja historiankirjoittaja.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Adam Bremeniläinen · Katso lisää »

Adams Filmin tulipalo

Adams Filmin tulipalo oli 27. heinäkuuta 1959 Adams Filmin pääkonttorissa Helsingissä osoitteessa Mikonkatu 13 sattunut onnettomuus, jossa tuhoutui kolmetoista kotimaista elokuvaa sekä muuta filmimateriaalia.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Adams Filmin tulipalo · Katso lisää »

Aeroflotin matkustajakoneen kaappaus Suomeen 1977

Aeroflotin matkustajakoneen kaappaus Suomeen oli 10.–13. heinäkuuta 1977 tapahtunut lentokonekaappaus, jonka yhteydessä Aeroflotin Tupolev Tu-134 -tyyppinen matkustajakone kaapattiin Neuvostoliiton sisäisellä Petroskoi–Leningrad-lennolla ja pakotettiin laskeutumaan Suomeen Helsinki-Vantaan lentoasemalle, jossa kaappaajat pitivät sitä hallussaan kolme päivää.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Aeroflotin matkustajakoneen kaappaus Suomeen 1977 · Katso lisää »

Af Forsellesin senaatti

Af Forsellesin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1882–1885.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Af Forsellesin senaatti · Katso lisää »

Agne

Agne joutuu hirteen Agnefitissa. Hugo Hamiltonin piirros 1830. Agne (tai Agni) on islantilaisen Ynglingien saagan mukaan Ynglinga-sukuun kuulunut Ruotsin kuningas.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Agne · Katso lisää »

Ahvenanmaan kansanäänestys 1919

Ahvenanmaan vuoden 1919 kansanäänestys oli epävirallinen kansanäänestystä muistuttava nimien keräys adressiin, jolla pyrittiin liittämään Ahvenanmaa osaksi Ruotsia.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ahvenanmaan kansanäänestys 1919 · Katso lisää »

Ahvenanmaan kongressi

Ruotsin kuningas Kaarle XII ja hänen luotettunsa Georg Heinrich von Görtz. Ahvenanmaan kongressi tarkoittaa Ruotsin ja Venäjän suuren Pohjan sodan aikana vuosina 1718–1719 Ahvenanmaalla käymiä tuloksettomia rauhanneuvotteluja.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ahvenanmaan kongressi · Katso lisää »

Ahvenanmaan maakunta

Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ahvenanmaan maakunta · Katso lisää »

Ahvenanmaan miehitys

Ahvenanmaan miehitys tapahtui vuonna 1918 Suomen sisällissodan aikana, kun Ahvenanmaan miehittivät ensin Ruotsin ja sen jälkeen Saksan joukot.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ahvenanmaan miehitys · Katso lisää »

Ahvenanmaan sopimus

Ahvenanmaan sopimuksessa viitataan kahteen Ahvenanmaan demilitarisointia ja neutralointia koskevaan sopimukseen.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ahvenanmaan sopimus · Katso lisää »

Ahvenkoski

Kymijoen. Ahvenkoski on Kymijoen Ahvenkoskenhaaran varrella sijaitseva historiallinen ympäristö, johon kuuluvat joen länsipuolella sijaitseva Loviisan Vähä-Ahvenkosken kylä (ruots. Lillabborfors) sekä itäpuolinen Pyhtään Ahvenkoski.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ahvenkoski · Katso lisää »

Aitolahden koodeksi

Aitolahden koodeksi on 1600-luvulta peräisin oleva tekstikokoelma, joka on nimetty löytöpaikkansa eli pirkanmaalaisen Aitolahden pitäjän mukaan.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Aitolahden koodeksi · Katso lisää »

Ajanlasku

Ajanlasku tai kronologia tarkoittaa menneiden ja tulevien tapahtumien ajallisten suhteiden määrittämistä arjen ja historian näkökulmasta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ajanlasku · Katso lisää »

Alavuden taistelu

Alavuden taistelu käytiin Suomen sodan aikana 17. elokuuta 1808 Alavuden kirkon lähistöllä Etelä-Pohjanmaalla.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Alavuden taistelu · Katso lisää »

Albert Edelfelt

Albert Gustaf Aristides Edelfelt (21. heinäkuuta 1854 Porvoo – 18. elokuuta 1905 Porvoo) oli suomalainen taidemaalari, graafikko ja kuvittaja.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Albert Edelfelt · Katso lisää »

Albrekt Mecklenburgilainen

Albrekt Mecklenburgilaisen kuninkaallinen sinetti, jossa on näkyvissä tre kronor -aihe Albrekt Mecklenburgilainen (noin 1338–1412) oli Ruotsin kuningas 1364–1389 ja Mecklenburgin herttua.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Albrekt Mecklenburgilainen · Katso lisää »

Aleksanteri I

Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Aleksanteri I · Katso lisää »

Aleksanteri I:n Suomen-matka vuonna 1819

Aleksanteri I. Tuntemattoman tekijän piirros Gripenbergin kirjasta. Aleksanteri I:n Suomen-matka vuonna 1819 tehtiin suomalaisten neuvonantajien pyynnöstä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Aleksanteri I:n Suomen-matka vuonna 1819 · Katso lisää »

Aleksanteri II (Venäjä)

Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Aleksanteri II (Venäjä) · Katso lisää »

Aleksanteri III (paavi)

Paavi Aleksanteri III (noin 1100/1105 – 30. elokuuta 1181) oli paavina 7. syyskuuta 1159 – 30.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Aleksanteri III (paavi) · Katso lisää »

Aleksanteri III (Venäjä)

Aleksanteri III, Aleksandr Aleksandrovitš Romanov (10. maaliskuuta (J: 26. helmikuuta) 1845 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. marraskuuta (J: 20. lokakuuta) 1894 Livadijan palatsi, Jalta, Krim, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1881–1894.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Aleksanteri III (Venäjä) · Katso lisää »

Anateema

kanonisen oikeuden kokoelmasta noin vuodelta 825. Anateema, katolisessa kirkossa aikaisemmin myös panna, merkitsee syrjäänasettamista tai erottamista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Anateema · Katso lisää »

Anjalan liitto

Ruotsin kuningas Kustaa III Anjalan liitto oli Ruotsin armeijan upseerien Liikkalan nootista alkunsa saanut kapina kuningas Kustaa III:ta vastaan Kustaan sodan aikana.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Anjalan liitto · Katso lisää »

Antrean junaräjäytys 1896

Antrean junaräjäytys tapahtui Antrean rautatieasemalla sunnuntaiaamuna noin kello 9 aikaan 1. maaliskuuta 1896 kun asemalle pysähtyneen Viipurista Joensuuhun matkalla olleen postijunan numero 201 yhdessä toisen luokan matkustajavaunussa räjähti dynamiittipanos.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Antrean junaräjäytys 1896 · Katso lisää »

Antrean verkko

311x311px Antrean verkko on Karjalankannakselta, Antrean Korpilahden kylästä, vuonna 1913 löytynyt kalaverkko ajalta noin 8540 eaa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Antrean verkko · Katso lisää »

Antti Lizelius

Anders (Antti) Lizelius (12. lokakuuta 1708 Tyrvää – 15. lokakuuta 1795 Mynämäki) oli suomalainen pappi ja kirjallisuusmies, joka vaikutti myös suomen kirjakielen kehitykseen.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Antti Lizelius · Katso lisää »

Anttilan keramiikka

Anttilan keramiikka on Suomen varhaismetallikauteen ja rautakauteen liittyvä lähinnä keski- ja pohjoissuomalainen keramiikanvalmistuksen tyylisuunta, joka luetaan kuuluvaksi Säräisniemen keramiikkaan 2 (Sär-2).

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Anttilan keramiikka · Katso lisää »

Apianlahden linnosaari

Apianlahden linnosaari on Pirkanmaalla Valkeakosken taajamassa sijaitsevassa Apianlahden Linnosaaressa sijaitseva muinaislinna.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Apianlahden linnosaari · Katso lisää »

Arboga

Arboga vuoden 2015 taajamarajauksen mukaan Arboga on samannimisen Arbogan kunnan keskustaajama.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Arboga · Katso lisää »

Arbogan kokous

Arbogan kokous tai Arbogan herrainpäivät oli vuonna 1435 Arbogassa pidetty kokous, jossa keskusteltiin ja päätettiin Ruotsin valtion asioita.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Arbogan kokous · Katso lisää »

Armi Kuusela

Armi Helena Kuusela-Williams (o.s. Kuusela, ent. Kuusela-Hilario; s. 20. elokuuta 1934 Muhos) on ensimmäinen Miss Universum -kilpailun voittanut suomalainen.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Armi Kuusela · Katso lisää »

Arvid Kurki

Arvid (Arvi) Kurki (n. 1465 Vesilahti – 22. heinäkuuta 1522 Öregrund, Ruotsi) toimi Turun piispana vuosina 1510–1522.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Arvid Kurki · Katso lisää »

Arvid Wittenberg

Nyborgin kreivi Arvid Wittenberg (1606–1658). (''Matthäus Merian nuorempi, 1649'') Arvid Wittenberg (1606 Porvoo – 7. syyskuuta 1657 Zamość, Puola-Liettua) oli ruotsalainen marsalkka ja valtaneuvos.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Arvid Wittenberg · Katso lisää »

Asbestikeramiikka

Asbestikeramiikka on Suomessa ja lähialueilla tavattavaa kivikautista keramiikkaa, saviastioita, joiden valmistuksessa käytettiin asbestia.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Asbestikeramiikka · Katso lisää »

Ase

Kaksi pistintä, sapeli, miekka ja 1800-luvun karbiini. Kilpa-ampuja tähtää ilmakiväärillä. neoliittisen kauden esineitä. Vanha kiinalainen tykki. Piirros hevosvetoisesta ballistasta. Ensimmäisen maailmansodan aikainen englantilainen konekivääriryhmä. Ydinpommi Little Boy. Korean sodassa. M1911A1 -pistooli. Mk 2 sirpalekranaatti. M198 haupitsi ampuu. Humveesta laukaistu TOW-panssarintorjuntaohjus. Yhdysvaltalainen sotilas ampuu M4-karbiinilla. BGM-109 Tomahawk -risteilyohjus. Ase on väline, jolla voi tappaa tai vahingoittaa eläviä olentoja, ja jota yleensä käytetään taistelussa tai metsästyksessä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ase · Katso lisää »

Asuinhuone

Asuinhuone on ensisijaisesti jatkuvaan asumiskäyttöön tarkoitettu tila.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Asuinhuone · Katso lisää »

Aulangonlinna

Aulangonlinna on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa Aulangolla sijaitseva muinaislinna.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Aulangonlinna · Katso lisää »

Aurora-seura

Henrik Gabriel Porthan Pietari Kalm Johan Henric Kellgren Aurora-seura oli Turussa vuosina 1770–1779 toiminut isänmaallis-kirjallinen ja musiikillinen (seuran musiikkiosasto perustettiin 1773) salaseura.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Aurora-seura · Katso lisää »

Autuaaksijulistaminen

Beatifikaatio eli autuaaksijulistaminen (latin. Beatificatio) on katolisen kirkon tunnustus kuolleen henkilön taivaaseen pääsemisestä ja kyvystä toimia taivaallisena esirukoilijana.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Autuaaksijulistaminen · Katso lisää »

Axel Lillie

Axel Lillie Axel Lillie (1603–1662) oli ruotsalainen sotilas, Lillienborgin kreivi (1652).

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Axel Lillie · Katso lisää »

Axel Oxenstierna

Axel Oxenstierna muotokuva vuodelta 1635. Maalari Michiel Janszoon van Miereveld Axel Oxenstierna (16. kesäkuuta 1583 – 28. elokuuta 1654) oli valtakunnankansleri Kustaa II Aadolfin aikana ja Ruotsin historian merkittävimpiä valtiomiehiä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Axel Oxenstierna · Katso lisää »

Äärioikeisto

Äärioikeisto on nykyisen valtavirtaistuneen määritelmän mukaan pluralismin ja liberaalin demokratian vastainen sekä väkivaltaan suopeasti suhtautuva laitaoikeiston osa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Äärioikeisto · Katso lisää »

Äyräpää

Äyräpään perinnevaakuna. Äyräpää on entinen Suomen kunta Etelä-Karjalassa Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Äyräpää · Katso lisää »

Baltian maat

Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Baltian maat · Katso lisää »

Bengt Birgerinpoika

Bengt (Pentti) Birgerinpoika (Bjälbo) (1254 – 25. toukokuuta 1291) oli ensimmäinen Suomen herttua.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Bengt Birgerinpoika · Katso lisää »

Bero

Bero I (k. 1258) eli Björn oli Suomen piispana noin vuodesta 1248 vuoteen 1258.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Bero · Katso lisää »

Bero Balk

Bero II Balk (k. 1412) toimi Turun piispana vuosina 1385–1412.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Bero Balk · Katso lisää »

Birger Maununpoika

Birger Maununpoika (n. 1280 – 31. toukokuuta 1321) oli Ruotsin kuningas 1290–1318.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Birger Maununpoika · Katso lisää »

Birger-jaarli

Birger Maununpoika (Birger Magnusson; n. 1200 – 21. lokakuuta 1266) eli Birger-jaarli, myös Birger Jaarli, oli Ruotsin hallitsija.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Birger-jaarli · Katso lisää »

Bo Joninpoika Grip

Bo Joninpoika Grip (1330-luvulla – 20. elokuuta 1386) oli keskiaikainen ruotsalainen mahtimies ja Ruotsin valtakunnan drotsi.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Bo Joninpoika Grip · Katso lisää »

Bocklintin linnavuori

Bocklintin linnavuori on Uudellamaalla Raaseporin Karjaalla sijaitseva muinaislinna.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Bocklintin linnavuori · Katso lisää »

Bodominjärven murhat

Bodominjärven murhat ovat Suomen rikoshistorian tunnetuimpia tapauksia.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Bodominjärven murhat · Katso lisää »

Bonifatius IX

Bonifatius IX:n vaakuna Bonifatius IX (1356 – 1. lokakuuta 1404), syntymänimeltään Piero Tomacelli, oli paavina 2. marraskuuta 1389 – 1. lokakuuta 1404.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Bonifatius IX · Katso lisää »

Borgbodan linnavuori

Borgbodan linnavuori on Ahvenanmaalla Saltvikissä vajaa kolme kilometriä Saltvikin kirkosta itäkaakkoon sijaitseva linnavuori.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Borgbodan linnavuori · Katso lisää »

Borovitinovin senaatti

Borovitinovin senaatti vuonna 1915. Pöydän päässä vasemmalla Franz Albert Seyn ja oikealla Mihail Borovitinov. Borovitinovin senaatti oli toinen ns.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Borovitinovin senaatti · Katso lisää »

Carl Gustaf Emil Mannerheim

Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Carl Gustaf Emil Mannerheim · Katso lisää »

Carl Gustaf Wrangel

Carl Gustaf Wrangel vuonna 1662 Carl Gustaf Wrangel (23. joulukuuta 1613 – 5. heinäkuuta 1676) oli ruotsalainen marsalkka.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Carl Gustaf Wrangel · Katso lisää »

Carolus Gustavi

Carolus Gustavi eli Kaarle Kustaanpoika oli ruotsalainen ylimys.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Carolus Gustavi · Katso lisää »

Carpelan

Carpelan on suomalainen keskiaikainen aatelissuku, jonka kaksi haaraa on kohotettu vapaaherralliseen arvoon.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Carpelan · Katso lisää »

Catillus

Catillus (Kettil) toimi Suomen piispana vuosina 1266–1286.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Catillus · Katso lisää »

Codex Aboensis

Maanlain kuninkaankaaren marginaalikuvitusta Codex Aboensiksesta. Codex Aboensis eli Turun käsikirjoitus, aiemmin Codex Kalmarä (Ms. B172), on 1430-luvulla laadittu keskiaikainen lakikirja ja tunnetuin Suomessa käytössä ollut lakikäsikirjoitus, jossa yhdistyvät muun muassa pyhimyskalenteri ja osia esimerkiksi useista avioliittoa säätelevistä laeista sekä kuningas Maunu Eerikinpojan maanlaki ja kirkkokaari.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Codex Aboensis · Katso lisää »

Copterlinen onnettomuus 2005

Onnettomuuskopteri Helsinki-Malmin lentoasemalla elokuussa 2002 Copterlinen helikopterionnettomuus tapahtui 10. elokuuta 2005, kun Copterline Sikorsky S-76nC+ -helikopteri putosi mereen Suomenlahdella Viron edustalla.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Copterlinen onnettomuus 2005 · Katso lisää »

Davidin kapina

Davidin kapina oli Ylä-Satakunnassa vuosina 1438–1439 tapahtunut talonpoikaiskapina.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Davidin kapina · Katso lisää »

De facto

De facto on latinankielinen käsite, joka tarkoittaa ”käytännössä”, ”yleisesti” tai ”todellisuudessa”, yleensä de juren (”lain mukaan”) vastakohtana.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja De facto · Katso lisää »

De la Gardien sotaretki

De la Gardien sotaretki oli vuosina 1609–1610 tapahtunut Jakob De la Gardien johtama sotaretki, jolla Ruotsi pyrki tukemaan Moskovan Venäjän valtaistuimelle noussutta Vasili Šuiskia.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja De la Gardien sotaretki · Katso lisää »

Dominikaanit

Pyhä Dominicus Claudio Coellon vuoden 1670 maalauksessa. Dominikaanit eli saarnaajaveljet (OP, ”saarnaajien sääntökunta”) on espanjalaisen Pyhän Dominicuksen vuonna 1215 perustama Pyhän Augustinuksen sääntöä noudattava kerjäläisveljestö, jonka oheen syntyi nopeasti maallikkotoimintaa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Dominikaanit · Katso lisää »

Eduskunta

Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Eduskunta · Katso lisää »

Eduskuntatalon pommi-isku 1950

Eduskuntatalon pommi-isku oli Suomen eduskuntataloon Helsingissä 14.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Eduskuntatalon pommi-isku 1950 · Katso lisää »

Eduskuntavaalit 1907

Suomen yksikamarisen eduskunnan ensimmäiset vaalit järjestettiin 15. ja 16. maaliskuuta 1907.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Eduskuntavaalit 1907 · Katso lisää »

Eerik Akselinpoika Tott

Eerik Akselinpoika Tott (1415 Skåne – 1481 Viipurin linna) oli tanskalainen valtaneuvos, joka toimi muun muassa Kalmarin unioniin kuuluneen Ruotsin valtionhoitajana ensin vuonna 1457 Jöns Pentinpoika Oxenstiernan kanssa kuningas Kaarle Knuutinpoika Bonden ollessa syrjäytettynä sekä myöhemmin yksin vuosina 1466–1467.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Eerik Akselinpoika Tott · Katso lisää »

Eerik Pyhä

Eerik Pyhä (k. 18. toukokuuta 1160 Uppsala) oli Ruotsin kuningas noin vuosina 1156–1160.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Eerik Pyhä · Katso lisää »

Eerik Trolle

Eerik Arvidinpoika Trolle (n. 1460–1530) toimi Ruotsin valtionhoitajana nimellisesti hetken aikaa vuonna 1512, joskaan hän ei ehtinyt hoitaa tointa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Eerik Trolle · Katso lisää »

Eerik XIII Pommerilainen

Eerik Pommerilaisen hauta. Eerik Pommerilainen kruunataan Kalmarin unionin kuninkaaksi 17. kesäkuuta 1397. Hans Peter Hansenin piirros 1800-luvulta. Eerik Pommerilainen (noin 1382 Rügenwalde, Pommeri – 1459 Rügenwalde) oli Norjan kuningas 1389–1442, Tanskan ja Ruotsin kuningas 1396–1439 sekä Kalmarin unionin kuningas 1397–1439.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Eerik XIII Pommerilainen · Katso lisää »

Eerikinkronikka

Eerikinkronikka on muinaisruotsiksi kirjoitettu keskiaikainen riimikronikka, joka keskittyy Ruotsin historian folkunga-ajan tapahtumiin 1200-luvun alkupuolelta 1300-luvun alkupuoliskolle.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Eerikinkronikka · Katso lisää »

Egillin, Kalju-Grimrinpojan saaga

Egillin, Kalju-Grímrin pojan, saaga on islantilainen saaga, jonka kirjoittajana pidetään Snorri Sturlusonia.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Egillin, Kalju-Grimrinpojan saaga · Katso lisää »

Elias Lönnrot

Elias Lönnrot (9. huhtikuuta 1802 Sammatti – 19. maaliskuuta 1884 Sammatti) oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Elias Lönnrot · Katso lisää »

Elimäki

Elimäki (aik. myös Elimä) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Kymenlaaksossa ja on nykyisin osa Kouvolaa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Elimäki · Katso lisää »

Elinkeinovapaus

Elinkeinovapaus on vapaus harjoittaa säädetyillä ehdoilla elinkeinoa tai kauppaa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Elinkeinovapaus · Katso lisää »

Emund Gripenhielm

Emund (Edmund) Gripenhielm (24. maaliskuuta 1622 Skövde, Ruotsi – 15. joulukuuta 1675 Tukholma) oli ruotsalainen vapaaherra, virkamies ja runoilija.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Emund Gripenhielm · Katso lisää »

Engelbrekt Engelbrektinpoika

Engelbrekt Engelbrektinpoika (1390-luku – 4. toukokuuta 1436) oli ruotsalainen kapinanjohtaja ja valtakunnan päämies.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Engelbrekt Engelbrektinpoika · Katso lisää »

Engelbrektin kapina

Engelbrektin kapina oli vuosina 1434—1436 tapahtunut kapina Ruotsin kuningas Eerik Pommerilaista vastaan.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Engelbrektin kapina · Katso lisää »

Eno

Eno on entinen Suomen kunta Pohjois-Karjalassa Pielisjoen varrella.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Eno · Katso lisää »

Ensimmäinen maailmansota

alt.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ensimmäinen maailmansota · Katso lisää »

Ensimmäinen ristiretki Suomeen

Ensimmäinen ristiretki Suomeen on Ruotsista Lounais-Suomeen mahdollisesti 1150-luvulla tehty ristiretki.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ensimmäinen ristiretki Suomeen · Katso lisää »

Ericus Svenonius

Ericus Svenonius (n. 1480 – viim. 1541) oli 24.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ericus Svenonius · Katso lisää »

Erik Karlsson Gyllenstierna

Erik Gyllenstierna af UlaborgErik Karlsson Gyllenstierna eli Eerik Kaarlenpoika Gyllenstierna (1602–1657) oli ruotsalainen virkamies, arvoltaan vapaaherra.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Erik Karlsson Gyllenstierna · Katso lisää »

Estonian uppoaminen

Matkustaja-autolautta M/S Estonian uppoaminen tapahtui keskiviikkona 28. syyskuuta 1994 kello 1.50 (UTC+2) sen ollessa matkalla reitillään Tallinnasta Tukholmaan.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Estonian uppoaminen · Katso lisää »

Etelä-Pohjanmaan maakunta

Etelä-Pohjanmaa on maakunta, joka sijaitsee Länsi-Suomen alueella.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Etelä-Pohjanmaan maakunta · Katso lisää »

Eugen Schauman

Eugen Schauman (10. toukokuuta 1875 Harkova, Harkovan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 16. kesäkuuta 1904 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta, Venäjän keisarikunta) oli suomenruotsalainen virkamies ja sortovuosien aktivisti, joka ampui vuonna 1904 Suomen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin ja välittömästi sen jälkeen itsensä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Eugen Schauman · Katso lisää »

Eura

Eura on kunta Satakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Eura · Katso lisää »

Eurajoki

Eurajoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Eurajoen väkiluku on henkilöä. Eurajoen pinta-ala on km², josta km² on sisävesiä ja km² merialueita. Väestötiheys on asukasta/km². Vuoden 2016 lopussa, ennen vuodenvaihteessa tapahtunutta kuntaliitosta Luvian kanssa, Eurajoen väkiluku oli 6 070 henkilöä, pinta-ala 643,78 km² ja väestötiheys 17,56 asukasta/km². Luvian kunta liitettiin Eurajokeen valtioneuvoston päätöksellä vuoden 2017 alussa. Eurajoen kunnanjohtajana on helmikuusta 2017 lähtien toiminut Vesa Lakaniemi.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Eurajoki · Katso lisää »

Euran emännän puku

Euran emännän puku. Euran emännän puku on suomalainen muinaispuku.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Euran emännän puku · Katso lisää »

Euro

Euro (symboli €, lyhenne e, kansainvälinen valuuttatunnus EUR) on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön tilivaluuttana 1.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Euro · Katso lisää »

Euroopan talous- ja rahaliitto

Euroopan talous- ja rahaliitto eli EMU (The Economic and Monetary Union) on Euroopan unionin kolmivaiheinen talous- ja rahaliitto.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Euroopan talous- ja rahaliitto · Katso lisää »

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi

Suomen Etyk-valtuuskunnan jäseniä huippukokouksessa 1975: ulkoministeri Olavi J. Mattila, pääministeri Keijo Liinamaa ja presidentti Urho Kekkonen. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (Etyk, ETYK) ensimmäinen vaihe oli ulkoministerien kokous Helsingissä vuonna 1973, toinen Genevessä pidetyt neuvottelut 1973–1975 ja kolmas Helsingissä pidetty huippukokous 1975.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi · Katso lisää »

Euroopan unioni

Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Euroopan unioni · Katso lisää »

Eurovision laulukilpailu 2006

Eurovision laulukilpailu 2006 järjestettiin Kreikan pääkaupungin Ateenan Olympiahallissa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Eurovision laulukilpailu 2006 · Katso lisää »

Falckin senaatti

Falckin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1828–1833.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Falckin senaatti · Katso lisää »

Faravid

Faravid oli Kvenlandin legendaarinen kuningas.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Faravid · Katso lisää »

Fennit

Claudius Ptolemaioksen kirjoituksiin. Fennit on pohjoiseurooppalaisen kansan nimi, joka mainitaan roomalaisen historioitsijan Tacituksen vuoden 98 teoksessa Germania.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Fennit · Katso lisää »

Folkvinus

Folkvinus, Folquinus tai Folkvin oli mahdollisesti keskiaikainen Suomen piispa 1100-luvun lopulla tai 1200-luvun alussa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Folkvinus · Katso lisää »

Fornjótrin suku

Fornjótrin (myös Forniot) suku on muinaisjättiläisten Fornjótrista alkava kuningassuku, joka tunnettiin useissa saagoissa, kuten muinaisnorjankielisissä Fundinn Noregr- ja Hversu Noregr byggdist -teksteissä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Fornjótrin suku · Katso lisää »

Frankkien valtakunta

Frankkien valtakunta oli pitkäaikaisin ja vaikutusvaltaisin germaaniheimojen varhaiskeskiajalla Länsi-Eurooppaan perustamista valtakunnista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Frankkien valtakunta · Katso lisää »

Frans Emil Sillanpää

Frans Emil Sillanpää oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Frans Emil Sillanpää · Katso lisää »

Fredrik I (Ruotsi)

Fredrik I (17. huhtikuuta 1676 – 25. maaliskuuta 1751) oli Ruotsin kuningas vuodesta 1720 vuoteen 1751.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Fredrik I (Ruotsi) · Katso lisää »

Friedrich Karl

Friedrich Karl Ludwig Konstantin von Hessen-Kassel (1. toukokuuta 1868 Panker, Plön, Preussi – 28. toukokuuta 1940 Kassel, Saksa) eli Fredrik Kaarle oli Hessenin maakreivi ja Saksan keisari Vilhelm II:n lanko.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Friedrich Karl · Katso lisää »

Gabriel Pentinpoika Oxenstierna

Gabriel Pentinpoika Oxenstierna (18. maaliskuuta 1586 – 12. joulukuuta 1656) oli ruotsalainen aatelismies, valtaneuvos ja Suomen kenraalikuvernööri 1631–1633.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Gabriel Pentinpoika Oxenstierna · Katso lisää »

Gävle

Gävle teoksessa Suecia antiqua et hodierna. Gävle (aiemmin Gefle) on entinen Ruotsin kaupunki ja nykyinen Gävlen kunnan keskustaajama.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Gävle · Katso lisää »

Georg Magnus Sprengtporten

Sprengtportenin toinen puoliso Varvara Nikolajevna Sprengtporten, o.s. Samytskaja. Georg (Göran) Magnus Sprengtporten (Suomessa usein myös muodossa Yrjö Maunu,, Jegor Maksimovitš Šprengtporten; 16. elokuuta 1740 Porvoon pitäjä – 13. lokakuuta 1819 Pietari, Venäjä) oli suomenruotsalainen sotilas, joka vaikutti Ruotsin ja Venäjän politiikassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Georg Magnus Sprengtporten · Katso lisää »

Georg Paijkull

Georg Paijkull (2. toukokuuta 1605 Tallinna – 1. helmikuuta 1657 Tukholma) oli baltiansaksalainen sotilas ja Ruotsin valtaneuvos.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Georg Paijkull · Katso lisää »

Germania (kirja)

Germania on roomalaisen historioitsija Tacituksen Germaniaa ja sen asukkaita eli germaaneja käsittelevä maantieteellis-kansatieteellinen teos, jonka hän kirjoitti vuonna 98.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Germania (kirja) · Katso lisää »

Graduale

Graduale ''Oculi omnium'' Graduale tai graduaali (lat. portailta) on katolisen kirkon messun osa, jossa epistolan lukemisen jälkeen lauletaan joukko antifoneja.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Graduale · Katso lisää »

Graduale Aboense

''Graduale Aboense''. Sivulla osa Piispa Henrikin juhlamessusta. Graduale Aboense (”Turun graduaali”) on Turun hiippakuntaa varten keskiajalla, 1300- ja 1400-lukujen vaihteessa valmistettu graduaali eli messulaulukirja.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Graduale Aboense · Katso lisää »

Gravis admodum

259x259px Gravis admodum on alkusanojensa ("ylen raskas") perusteella nimetty paavi Aleksanteri III:n kirje Uppsalan arkkipiispalle ja hänen alaisilleen piispoille sekä jaarli Guttormille 9.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Gravis admodum · Katso lisää »

Gregorius IX

Pedro Berrugueten maalaus. Gregorius IX (oikea nimi: Ugolino di Conti, noin 1145–1241) oli paavina 19. maaliskuuta 1227 – 22. elokuuta 1241.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Gregorius IX · Katso lisää »

Gustaf Gustafsson

Gustaf Gustafsson voi tarkoittaa ainakin seuraavia henkilöitä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Gustaf Gustafsson · Katso lisää »

Hailuodon vapaaherrakunta

Hailuodon vapaaherrakunta oli vuonna 1652 Viron aatelin ratsupalvelujoukkojen everstille Berndt Taubelle lahjoitettu läänitys.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Hailuodon vapaaherrakunta · Katso lisää »

Hakoisten linnavuori

Hakoisten linnavuori eli Hakoisten linna on Janakkalan kunnassa Kanta-Hämeessä Kernaalanjärven rantamilla Valtatie 3:n läheisyydessä sijaitseva linnavuori.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Hakoisten linnavuori · Katso lisää »

Hakovuori

Hakovuori eli Vanajan Hakovuori eli Linnanpää on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan Vanajassa oleva rautakautinen linnamäki, joka sijaitsee Vanajaveden länsirannalla.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Hakovuori · Katso lisää »

Halikon aarre

Halikon aarre Halikon aarre on historiallinen hopea-aarre, joka löytyi vuonna 1887 Joensuun kartanon mailta Rikalan kylästä Halikosta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Halikon aarre · Katso lisää »

Hallitusmuoto

Hallitusmuoto on itsenäisen valtion yleensä perustuslain säätämisjärjestyksessä annettu laki, jossa määritellään valtion valtaa käyttävät instituutiot.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Hallitusmuoto · Katso lisää »

Haminan rauha

Haminan rauhansopimuksen viimeinen sivu allekirjoituksineen. Haminan rauha oli Ruotsin ja Venäjän välinen rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 17. syyskuuta 1809 Haminassa, nykyisen Johanneksen kirkon paikalla sijainneessa linnoituksen komendantin virka-asunnossa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Haminan rauha · Katso lisää »

Hangastenmäen linnavuori

Hangastenmäen linnavuori on Kanta-Hämeessä Janakkalassa sijaitseva linnavuori, joka on rakennettu Räikälänjoen länsipuolella olevalle Hangastenmäelle.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Hangastenmäen linnavuori · Katso lisää »

Hankaan linnavuori

Hankaan linnavuori eli Hankaan linnamäki on Päijät-Hämeessä Hollolan hankaassa sijaitseva muinaislinna.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Hankaan linnavuori · Katso lisää »

Hannu (Tanska)

Hannu (Ruotsin kuninkaana Juhana II) (2. helmikuuta 1455 – 20. helmikuuta 1513) oli Kalmarin unionin maiden unionikuningas.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Hannu (Tanska) · Katso lisää »

Hans Wachtmeister

Hans Wachtmeister (1641–1714) oli ruotsalainen sotilas ja valtaneuvos.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Hans Wachtmeister · Katso lisää »

Hard Rock Hallelujah

Hard Rock Hallelujah on suomalaisen hard rock- ja heavy metal -yhtye Lordin vuonna 2006 julkaisema kappale.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Hard Rock Hallelujah · Katso lisää »

Harjavalta

Harjavalta on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Harjavalta · Katso lisää »

Harolan linnaluoto

Harolan linnaluoto (Linnanluoto) on saari Kokemäenjoen Huovoon koskessa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Harolan linnaluoto · Katso lisää »

Harolan muinaisjäännösalue

Harolan muinaisjäännösalue on Eurassa Kauttualla Pyhäjärven rannan lähellä sijaitseva yli 50 hehtaaria laaja alue, josta on löytynyt toistaiseksi yli 700 kiviröykkiötä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Harolan muinaisjäännösalue · Katso lisää »

Hattujen sota

Hattujen sota oli Ruotsin ja Venäjän keisarikunnan välinen sota 1741–1743.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Hattujen sota · Katso lisää »

Hattula

Hattula on kunta Kanta-Hämeen maakunnassa eteläisessä Suomessa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Hattula · Katso lisää »

Hauho

Hauho on entinen Suomen kunta ja vuonna 2009 tehdyn kuntaliitoksen jälkeen osa Hämeenlinnaa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Hauho · Katso lisää »

Hautvuori

Hautvuori eli Haukvuori on Varsinais-Suomessa Laitilan Pirttikylässä sijaitseva louhikkoinen kalliomäki, jossa on muinaislinnan rakenteita.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Hautvuori · Katso lisää »

Hämäläiset

Hämäläiset ovat Hämeen historiallisen maakunnan (Kanta-Häme, Päijät-Häme, Keski-Suomi, läntinen Kymenlaakso, eteläinen Pirkanmaa, Uusimaa) asukkaita.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Hämäläiset · Katso lisää »

Häme

Häme on pääosin eteläisessä Suomessa sijaitseva Suomen historiallinen maakunta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Häme · Katso lisää »

Hämeen kapina

hämäläisiä vastaan. Giulio Romanon maalaus (1511). Hämeen kapina on paavi Gregorius IX:n 9.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Hämeen kapina · Katso lisää »

Hämeenlinna

Hämeenlinna on Suomen kaupunki ja Kanta-Hämeen maakuntakeskus Vanajaveden rannalla.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Hämeenlinna · Katso lisää »

Heimosodat

Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Heimosodat · Katso lisää »

Heimskringla

Pyhästä Olavista kertovasta saagasta. Heimskringla (suom. 'maailmankehrä') on keskiaikainen islantilainen kuningassaagoja sisältävä teos.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Heimskringla · Katso lisää »

Heinolan reenjalas

Heinolan reenjalas. Heinolan reenjalas on toistaiseksi maailman vanhin jalas.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Heinolan reenjalas · Katso lisää »

Helmikuun manifesti

asetuskokoelmassa. Keisarillista julistuskirjaa on tapana nimittää manifestiksi, koska sen ruotsinkielinen otsikko kuuluu: ”Hans Kejserliga Majestäts Nådiga Manifest”. Helmikuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja (AsK 3/1899) oli Venäjän keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 antama säädös, jolla asetettiin erityinen säätämisjärjestys Suomen suuriruhtinaskuntaa koskeville yleisvaltakunnallisille laeille.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Helmikuun manifesti · Katso lisää »

Helmikuun vallankumous

Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Helmikuun vallankumous · Katso lisää »

Helsingin kirkkomellakat 1917

Helsingin kirkkomellakoilla viitataan Venäjän vallankumouksen aikana touko-kesäkuussa 1917 Helsingin kirkoissa esiintyneisiin levottomuuksiin.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Helsingin kirkkomellakat 1917 · Katso lisää »

Helsingin metro

Helsingin metro on 43 kilometriä pitkä leveäraiteinen metrojärjestelmä, joka yhdistää Helsingin keskustan itäisiin kaupunginosiin ja länteen Etelä-Espooseen.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Helsingin metro · Katso lisää »

Helsinki

Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Helsinki · Katso lisää »

Helsinki Summit 1997

Mäntyniemessä 21. maaliskuuta 1997 Helsingin huipputapaaminen 1997 (engl. Helsinki Summit 1997) oli Yhdysvaltojen presidentin Bill Clintonin ja Venäjän presidentin Boris Jeltsinin tapaaminen Helsingissä 20.–21.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Helsinki Summit 1997 · Katso lisää »

Hemming

Hemming (myös Hemmingus; n. 1290 – 21. toukokuuta 1366 Turku), arvoltaan autuas, toimi Turun piispana vuosina 1338–1366.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Hemming · Katso lisää »

Henrik Gabriel Porthan

Henrik Gabriel Porthan (8. marraskuuta 1739 Viitasaari – 16. maaliskuuta 1804 Turku) oli Turun akatemian professori ja kirjastonhoitaja, fennofiili ja Suomen 1700-luvun humanistisen kulttuurin merkittävin hahmo.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Henrik Gabriel Porthan · Katso lisää »

Henrik Hartmanninpoika

Henrik Hartmanninpoika, Henricus Hartmanni, (k. 1367) toimi Turun piispa ja samalla koko silloisen Suomen piispa vuosina 1366–1367.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Henrik Hartmanninpoika · Katso lisää »

Henrik Wrede

Björklingen kirkossa Uppsalassa. Heinrich (Henrik) Wrede till Wredenhof (k. 17. syyskuuta 1605 Kirkholm, Liivinmaa) oli Ruotsin armeijassa palvellut baltiansaksalainen ratsumestari, joka muistetaan sankarillisesta kuolemastaan Kirkholman taistelussa Puolan sodassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Henrik Wrede · Katso lisää »

Herdalerin taistelu

Stiklestadin taistelussa kesällä vuonna 1030. Herdalerin taistelu käytiin Olavi Pyhän sotajoukon ja eteläsuomalaisten välillä vuonna 1008 Uudellamaalla.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Herdalerin taistelu · Katso lisää »

Herman Klaunpoika Fleming

Herman Klasson Fleming (1619–1673) oli suomalainen valtaneuvos, amiraali ja Suomen kenraalikuvernööri.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Herman Klaunpoika Fleming · Katso lisää »

Hiidenkiuas

Hiidenkiuas Kotkassa Höyterinpohjan alueella. Hiidenkiuas on lähinnä Suomen meren rannikkoseuduilla tavattava hautaröykkiötyyppi, joka on jo vanhastaan liitetty kivikauden Kiukaisten kulttuuriin ja pronssikauden asutuskulttuureihin Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomessa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Hiidenkiuas · Katso lisää »

Hiippakunta

Hiippakunta on kirkon hallinnollinen alue.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Hiippakunta · Katso lisää »

Hirvi

Hirvi (Alces alces) on hirvieläinten heimoon kuuluva suurikokoinen nisäkäslaji, joka elää pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Euroopassa ja läntisessä Aasiassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Hirvi · Katso lisää »

Historia Norvegiæ

Historia Norvegiæ on tuntemattoman munkin latinaksi kirjoittama kuvaus Norjan historiasta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Historia Norvegiæ · Katso lisää »

Hjärnen senaatti

Hjärnen senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1833–1841.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Hjärnen senaatti · Katso lisää »

Hjeltin senaatti

Helsingin yliopiston kanslerin, professori Edvard Hjeltin senaatti oli toinen parlamentaarinen Venäjän keisarikunnan alaisuudessa toiminut Suomen senaatti.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Hjeltin senaatti · Katso lisää »

Hollola

Hollola on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Hollola · Katso lisää »

Honorius III

Honorius III. Giotto di Bondonen maalaus Paavi Honorius III (n. 1150 – 18. maaliskuuta 1227) oli paavina 18. heinäkuuta 1216 – 18. maaliskuuta 1227.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Honorius III · Katso lisää »

Huittinen

Huittinen on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Huittinen · Katso lisää »

Huittisten hirvenpää

Huittisten hirvenpää on hirvenpäätä esittävä kiviveistos, joka löytyi vuonna 1903 Huittisten Palojoelta Malmin torpan perunamaasta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Huittisten hirvenpää · Katso lisää »

Huttalan linnavuori

Huttalan linnavuori on Kaarinan Piikkiössä sijaitseva linnavuori, josta tunnetaan lähellä sijaitseva Moision kylän rajalle asti ulottuva asuinpaikka ja sen yhteydestä sekä kalmisto että kuppikallio.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Huttalan linnavuori · Katso lisää »

Hylje

Hylje tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Hylje · Katso lisää »

Hyppyherätys

Hyppyherätys on Lounais-Suomessa 1800-luvun alussa esiintynyt hurmoksellinen uskonnollinen liike, jonka katsotaan vaikuttaneen rukoilevaisuuden syntyyn.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Hyppyherätys · Katso lisää »

Hyvinkään paloittelusurma

Hyvinkään paloittelusurma oli 21. marraskuuta 1998 Hyvinkäällä tapahtunut rikostapaus.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Hyvinkään paloittelusurma · Katso lisää »

Idmanin kavallusjuttu

Suomen Yhdyspankin kavalluksen aikainen Tampereen-konttori Kauppakatu 10:ssä tunnetaan nykyään Tampereen ylioppilastalona. Idmanin kavallusjuttu oli vuonna 1912 paljastunut Pohjoismaiden suurin kavallus, jossa Suomen Yhdyspankin Tampereen-konttorin johtaja Nils Idman kavalsi kymmenen vuoden aikana 9–10 miljoonaa markkaa – summa vastasi yhdeksää prosenttia silloisen Suomen suuriruhtinaskunnan budjetista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Idmanin kavallusjuttu · Katso lisää »

Iivananlinna

Iivananlinna. Narvan linna ja Iivanan linna vuonna 2020. Iivananlinna on keskiaikainen linna joka sijaitsee Narvajoen rannalla Ivangorodissa, Venäjällä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Iivananlinna · Katso lisää »

Ille

Ille on keskiaikainen Suomessa vaikuttanut rälssisuku, joka introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneelle vuonna 1625 järjestysnumerolla 60.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ille · Katso lisää »

Inkeri

Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Inkeri · Katso lisää »

Inkerin sota

Inkerin sota käytiin 1610–1617 Ruotsin kuningaskunnan ja Moskovan Venäjän välillä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Inkerin sota · Katso lisää »

Intian valtameren maanjäristys 2004

Animaatio tsunamien etenemisestä. Intian valtameren maanjäristys oli merenalainen maanjäristys, joka tapahtui Intian valtameressä 26.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Intian valtameren maanjäristys 2004 · Katso lisää »

Irak-vuoto

Irak-vuoto (tunnetaan myös nimillä Irak-gate ja Irak-skandaali) oli tapahtumaketju, joka johti Suomen silloisen pääministerin, Anneli Jäätteenmäen (kesk.), eroon kesällä 2003.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Irak-vuoto · Katso lisää »

Islanti

Islanti on saarivaltio Atlantin valtameren pohjoisosassa, välittömästi pohjoisen napapiirin eteläpuolella.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Islanti · Katso lisää »

Isojako

Someron Kimalan kylässä isojako toimitettiin vuosina 1780–1783. Noin 1 170 tynnyrinalan laajuiset maat järjesteltiin neljän omistajan kesken. Kuvassa isojakoasiakirjan kansilehti. Isojako (yksjako) on Ruotsissa, johon myös Suomi tuolloin kuului, 1700-luvun puolivälin jälkeen käynnistetty maanjakotoimitus, jolla korvattiin vanha sarkajako.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Isojako · Katso lisää »

Isokyrö

Isokyrö on Suomen kunta, joka sijaitsee suunnilleen Vaasan ja Seinäjoen puolivälissä Etelä-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Isokyrö · Katso lisää »

Isoviha

Isoviha oli suuren Pohjan sodan (1700–1721) aikainen Venäjän miehitys Suomessa vuosina 1713–1721.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Isoviha · Katso lisää »

Itä-Karjala

Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Itä-Karjala · Katso lisää »

Itämerensuomalaiset kansat

Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue. Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Itämerensuomalaiset kansat · Katso lisää »

Itämeri

Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Itämeri · Katso lisää »

Itsehallinto

Itsehallinto eli autonomia (kreik. auto, itse tai oma ja nomos, laki) voi tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Itsehallinto · Katso lisää »

Itsenäisen Suomen historia

Tämä artikkeli kertoo '''Suomen historiasta''' vuodesta 1917 eteenpäin.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Itsenäisen Suomen historia · Katso lisää »

Ivalo

Liikenneympyrä valtatie 4:llä Ivalon keskustassa kuvattuna pohjoisesta tammikuussa 2007. Sama risteysalue Lapin sodan tuhon jäljiltä kuvattuna etelästä marraskuussa 1944. Ivalo (ja) on Inarin suurin taajama ja hallinnollinen keskus Inarijärven eteläpuolella.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ivalo · Katso lisää »

Ivalojoki

Ivalojoki on Ylä-Lapissa virtaava, Inarijärveen laskeva 180 kilometrin pituinen "kultajoki".

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ivalojoki · Katso lisää »

J. V. Snellman

Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja J. V. Snellman · Katso lisää »

Jaala

Jaala on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Kymenlaakson maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Jaala · Katso lisää »

Jacobus Finno

Jacobus Petri Finno (n. 1540–1588), tunnetummin Jaakko Finno, välillä suomalaisittain Jaakko Suomalainen, oli suomalainen pappi ja Turun katedraalikoulun rehtori.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Jacobus Finno · Katso lisää »

Jakob De la Gardie

Postimerkki ”Laiska-Jaakosta” vuodelta 1934. Jakob Pontusson De la Gardie (20. kesäkuuta 1583 Tallinna – 12. elokuuta 1652 Tukholma) oli ruotsalainen kreivi, sotapäällikkö, valtiomies ja marsalkka.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Jakob De la Gardie · Katso lisää »

Janakkala

Janakkala on Kanta-Hämeen maakunnassa sijaitseva kunta, joka kuuluu Hämeenlinnan seutukuntaan.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Janakkala · Katso lisää »

Jaroslav II

Jaroslav II:n kypärä. Jaroslav II eli Jaroslav Vsevolodovitš (Jaroslav Vsevolodinpoika,; 8. helmikuuta 1191 – 30. syyskuuta 1246) oli Vladimir–Suzdalin suuriruhtinas vuosina 1238–1246.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Jaroslav II · Katso lisää »

Jatkosota

Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Jatkosota · Katso lisää »

Jääkäriliike

ImageSize.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Jääkäriliike · Katso lisää »

Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1995

Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1995 olivat järjestyksessään 59.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1995 · Katso lisää »

Jäämit

Jäämit (jam tai jem) on nimitys, jolla novgorodilaiset kutsuivat keskiajalla alun perin koko läntisen Suomen asukkaita.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Jäämit · Katso lisää »

Jääski

Jääsken epävirallinen perinnevaakuna. Jääski on entinen Suomen kunta Vuoksen yläjuoksun varrella Etelä-Karjalassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Jääski · Katso lisää »

Jäkärlän keramiikka

Jäkärlän keramiikka eli Jäkärlän ryhmän keramiikka on suomalainen kivikautisen keramiikan tyylisuunta, jota valmistivat Jäkärlän ryhmän jäsenet.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Jäkärlän keramiikka · Katso lisää »

Jämsä

Jämsä on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnan eteläosassa Suomen toiseksi suurimman järven Päijänteen länsirannalla.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Jämsä · Katso lisää »

Jäniskosken–Niskakosken alue

Jäniskosken–Niskakosken alue merkittynä kartalle punertavalla värillä. Jäniskosken–Niskakosken alue on 176 neliökilometrin laajuinen alue Lapissa Inarijärvestä itään Paatsjoen varrella.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Jäniskosken–Niskakosken alue · Katso lisää »

Jätinkirkko

Raahen Kastelli, suurin tunnetuista jätinkirkoista. Jätinkirkot eli metelinkirkot ovat neoliittisella kivikaudella noin 3000–2000 eaa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Jätinkirkko · Katso lisää »

Jättiläisen tie

Jättiläisen tie on 500-luvun lopulla rakennettu kivirakennelma Vähässäkyrössä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Jättiläisen tie · Katso lisää »

Jöns Kurck

Valtaneuvos ja hovioikeuden presidentti Jöns Kurck Jöns Kurck (suom. Jöns t. Juho Knuutinpoika Kurki, 1590–1652) oli suomalainen aatelismies, Turun hovioikeuden presidentti ja valtaneuvos.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Jöns Kurck · Katso lisää »

Jöns Pentinpoika Oxenstierna

Jöns Pentinpoika Oxenstiernan sinetti. Jöns Pentinpoika Oxenstierna (n. 1417 – 1467)Suomen hallitsijat, sivu 92–93, Päiviö Tommila, Porvoo, Weilin+Göös 2001 ISBN: 951-35-6633-1 toimi Ruotsin valtionhoitajana yhdessä Eerik Akselinpoika Tottin kanssa kuningas Kaarle Knuutinpoika Bonden ollessa syrjäytettynä vuonna 1457 ja myöhemmin yksin vuosina 1465–1467.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Jöns Pentinpoika Oxenstierna · Katso lisää »

Johan Lilius

Johan Lilius (17. tammikuuta 1724 Längelmäki – 27. lokakuuta 1803 Turku) oli suomalainen hovioikeudenneuvos ja Aurora-seuran perustajia.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Johan Lilius · Katso lisää »

Johannes (Suomen piispa)

Johannes oli varmuudella toinen Turun piispa tällä arvonimellä, jonka käytöstä ensimmäinen alkuperäislähdelähde on vuodelta 1270.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Johannes (Suomen piispa) · Katso lisää »

Johannes Olavinpoika

Johannes Olavinpoika toimi Turun piispana vuosina 1506–1510.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Johannes Olavinpoika · Katso lisää »

Johannes Pietarinpoika

Johannes II Pietarinpoika (myös Johannes II Petri, k. 1370) toimi Suomen piispana vuosina 1368–1370.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Johannes Pietarinpoika · Katso lisää »

Johannes Westfal

Johannes III Westfal (noin 1310–1385) toimi Suomen piispana vuosina 1374–1385.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Johannes Westfal · Katso lisää »

Jokelan koulusurmat

Jokelan koulusurmat oli 7.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Jokelan koulusurmat · Katso lisää »

Jolon panttivankikriisi

Jolon panttivankikriisi alkoi 23. huhtikuuta 2000, kun 11 paikallisia ja 10 länsimaalaista turistia kaapattiin Malesialle kuuluvalta Sipadanin lomasaarelta Filippiineille kuuluvalle Jolon saarelle.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Jolon panttivankikriisi · Katso lisää »

Joutseno

Joutseno on entinen Suomen kaupunki.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Joutseno · Katso lisää »

Juhana III

Juhana III (ennen kuninkuutta Juhana Herttua, 20. joulukuuta 1537 – 17. marraskuuta 1592) oli Ruotsin kuningas vuosina 1568–1592.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Juhana III · Katso lisää »

Juhana nuorempi

Juhana nuorempi Runeberg.org.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Juhana nuorempi · Katso lisää »

Juhani Aataminpoika

Juhani Aataminpoika eli Kerpeikkari (31. heinäkuuta 1826 Vesivehmaa – syyskuussa 1854 Viaporin linnoitus) oli mahdollisesti Suomen historian pahin murhamies.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Juhani Aataminpoika · Katso lisää »

Juho Kusti Paasikivi

Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, 27. marraskuuta 1870 Koski Hl – 14. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, joka toimi Suomen tasavallan seitsemäntenä presidenttinä vuosina 1946–1956.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Juho Kusti Paasikivi · Katso lisää »

Jumalan teatteri

Jumalan teatteri oli suomalainen, Teatterikorkeakoulun opiskelijoista koostunut nelihenkinen avantgardistinen ja radikaali näyttelijäryhmä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Jumalan teatteri · Katso lisää »

Junkarsborg

Junkarsborg on linnavuori Raaseporissa Karjaan alueella.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Junkarsborg · Katso lisää »

Juuttaan taistelu

Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä. Juuttaan taistelu käytiin Suomen sodassa 13. syyskuuta 1808.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Juuttaan taistelu · Katso lisää »

Juuttiviha

Unionikuningas Hannu I:n sinetti. Juuttiviha oli Kalmarin unionin hajoamiseen liittyvä sota, jonka aikana unionikuningas Hannu I:n joukot ahdistelivat Suomen rannikkoa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Juuttiviha · Katso lisää »

Jynkän taistelu

Jynkän taistelu käytiin Suomen sodan aikana 15. maaliskuuta 1808 Jynkänlahden tienoilla lähellä Kuopiota.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Jynkän taistelu · Katso lisää »

Jyväskylä

Jyväskylä on Suomen kaupunki ja Keski-Suomen maakuntakeskus Päijänteen pohjoisrannalla.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Jyväskylä · Katso lisää »

Jyväskylän Lyseon lukio

Jyväskylän Lyseon lukio on vanhin suomenkielinen oppikoulu.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Jyväskylän Lyseon lukio · Katso lisää »

Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopisto (lyhenne JY tai JYU) on Jyväskylässä sijaitseva suomalainen yliopisto.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Jyväskylän yliopisto · Katso lisää »

K. J. Ståhlberg

Kaarlo Juho (K. J.) Ståhlberg (ristimänimeltään Carl Johan) oli suomalainen oikeustieteilijä ja poliitikko sekä Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti (1919–1925).

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja K. J. Ståhlberg · Katso lisää »

Kaakilan linnankallio

Kaakilan linnankallio on Pirkanmaalla Vesilahdessa viimeistään rautakaudella käytössä ollut linnavuori.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kaakilan linnankallio · Katso lisää »

Kaarle IX

Kaarle IX (4. lokakuuta 1550 – 30. lokakuuta 1611) oli Ruotsin hallitsija vuosina 1599–1611, kuningas virallisesti vuodesta 1604. Hän oli yksi kuningas Kustaa Vaasan pojista. Kaarlesta on käytetty myös nimitystä Kaarle-herttua viitattaessa tapahtumiin ennen hänen kuninkuuttaan. Kustaa Vaasa luovutti hänelle testamentissaan oman herttuakunnan Sveanmaan alueelta. Kaarle käytännössä johti kapinaa veljeään Eerikiä vastaan, jonka seurauksena Juhana III tuli Eerikin tilalle valtaistuimelle. Kaarlen ja Juhanan välit olivat kuitenkin kireät. Juhana olisi halunnut rajoittaa Kaarlen valtaa, mutta Juhanan luovuttua tästä tavoitteesta kiistanaiheeksi nousi uskonto. Kryptokalvinismia tukenut Kaarle ei hyväksynyt sitä, että Juhana muutti Ruotsin kirkon toimintaa korkeakirkollisempaan suuntaan. Kaarle ei myöskään hyväksynyt unionia katolisen Puola-Liettuan kanssa. Ristiriidat pahenivat, kun katolinen Sigismund tuli isänsä Juhanan kuoltua Puolan ja Ruotsin kuninkaaksi. Kaarle painosti Sigismundin allekirjoittamaan Uppsalan päätöksen, jossa hän tunnusti Ruotsin olevan protestanttinen valtio. Tämä ei riittänyt Ruotsin ylimystölle, jonka enemmistö piti Sigismundia ulkomaalaisena ja harhaoppisena. Vuonna 1595 Söderköpingin valtiopäivät valitsivat Kaarlen valtionhoitajaksi. Kaarle vaati Suomen käskynhaltijaa Klaus Flemingiä itsensä eikä Sigismundin alaiseksi, minkä seurauksena maassa syttyi sisällissota.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kaarle IX · Katso lisää »

Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde

Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde (1408/) oli Ruotsin kuningas kolmeen otteeseen (1448–1457, 1464–1465 ja 1467–1470) ja Norjan kuningas 1449–1450.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde · Katso lisää »

Kaarle X Kustaa

Kaarle X Kustaa oli Ruotsin kuningas vuosina 1654–1660.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kaarle X Kustaa · Katso lisää »

Kaarle XI

Kaarle XI (24. marraskuuta 1655 – 5. huhtikuuta 1697) oli Ruotsin kuningas 1660–1697.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kaarle XI · Katso lisää »

Kaarle XII

Kaarle XII (17. kesäkuuta 1682 Tukholma, Ruotsi – 30. marraskuuta 1718 Fredrikshald (nyk. Halden), Norja) oli Ruotsin kuningas vuosina 1697–1718.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kaarle XII · Katso lisää »

Kaarle XIII

Kaarle XIII:n kuninkaallinen monogrammi. Kaarle XIII:n patsas. Kaarle XIII (7. lokakuuta 1748 – 5. helmikuuta 1818) oli Ruotsin kuningas vuosina 1809–1818 ja Norjan kuningas (hallitsijanimellä Kaarle II) vuosina 1814–1818.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kaarle XIII · Katso lisää »

Kaarleporin kreivikunta

Kaarleporin kreivikunta (ruots. grevskapet Karleborg) oli kuningatar Kristiinan kreivi Klaus Åkenpoika Tottille vuonna 1652 myöntämä läänitys.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kaarleporin kreivikunta · Katso lisää »

Kajaanin vapaaherrakunta

J. R. Aspelinin vuoden 1899 piirros Kajaanin vapaaherrakunnan sinetistä. Kajaanin vapaaherrakunta on Ruotsissa 1650–1681 käytössä ollut hallinnollinen alue, jonka kuningatar Kristiina antoi läänitykseksi valtakunnan drotsille, kreivi Pietari Brahelle 18.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kajaanin vapaaherrakunta · Katso lisää »

Kalajoen kapina

Kalajoen kapinaksi kutsutaan lokakuun alussa 1953 Kalajoella Keski-Pohjanmaalla markkinatanssien aikana tapahtunutta yhteenottoa poliisin ja iltamayleisön välillä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kalajoen kapina · Katso lisää »

Kalevala

Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta ''Kalevalasta''. ''Sammon puolustus'', 1896. Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kalevala · Katso lisää »

Kalmalahden taistelu

Kalmalahden taistelun muistomerkki on Nikkilänmäentien varrella. Kalmalahden taistelu käytiin Suomen sodan aikana 11. maaliskuuta 1808 Leppävirralla sodan alkuvaiheessa, kun Savon prikaati käskyn mukaan oli vetäytymässä Pohjois-Pohjanmaalle.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kalmalahden taistelu · Katso lisää »

Kalmar

Kalmar on taajama ja entinen kaupunki Kaakkois-Ruotsissa Kalmarin läänissä Itämeren rannalla.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kalmar · Katso lisää »

Kalmarin resessi

Kalmarin resessi on Ruotsin Kalmarissa vuonna 1483 solmittu toteutumaton Ruotsin ja Tanska-Norjan valtioiden sopimus.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kalmarin resessi · Katso lisää »

Kalmarin unioni

Kalmarin unioni oli personaaliunioni Pohjoismaissa vuosina 1397–1523.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kalmarin unioni · Katso lisää »

Kalparitaristo

Kalpaveljet oli Liivinmaalla toiminut keskiaikainen katolinen ritarikunta, joka perustettiin Riiassa vuonna 1202 käännyttämään Baltian asukkaita kristinuskoon.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kalparitaristo · Katso lisää »

Kampakeraaminen kulttuuri

ietf-kielikoodi.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kampakeraaminen kulttuuri · Katso lisää »

Kansainliitto

Kansainliitto oli kansainvälinen järjestö, joka perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 ylläpitämään rauhaa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kansainliitto · Katso lisää »

Kansainvaellusaika

Itä-Rooman valtakuntien alueella 100–700-luvuilla Kansainvaellusaika on keskiaikaa edeltänyt ajanjakso, jolloin useat kansat lähtivät liikkeelle asuinsijoiltaan.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kansainvaellusaika · Katso lisää »

Kansanäänestys

Kansanäänestys on yleinen äänestys jostain asiasta, johon kaikki vaaleissa äänioikeutetut kansalaiset saavat osallistua.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kansanäänestys · Katso lisää »

Kansanrintama

Kansanrintama on poliittinen yhteistyömuodostelma, jossa kommunistit liittoutuivat sosiaalidemokraattien ja keskiryhmien, muun muassa liberaalien, kanssa vastustaakseen 1930-luvulla voimistunutta fasismia ja kansallissosialismia.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kansanrintama · Katso lisää »

Kapatuosia

Kapatuosian linnavuori eli Kapatuosian linnamäki on Päijät-Hämeessä Hollolan kirkonkylässä sijaitseva keskiaikaisen suojalinnan paikka.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kapatuosia · Katso lisää »

Kapina

Maalaus kapinasta Rooman konsuli Appius Claudiusta vastaan. Kapina on jonkin joukon (aseellinen) nousu esivaltaa vastaan.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kapina · Katso lisää »

Kaprio

Kaprio on maalaiskunta ja sen keskuskylä Leningradin alueen Lomonosovin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kaprio · Katso lisää »

Kardisin rauha

Kardisin rauha solmittiin 21.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kardisin rauha · Katso lisää »

Karjaa

Karjaa on entinen Suomen kaupunki.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Karjaa · Katso lisää »

Karjala

pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Karjala · Katso lisää »

Karjalaiset

Karjalaiset ovat Karjalan maakuntien itämerensuomalaisia asukkaita, jotka ovat viimeistään keskiajalta lähtien muodostaneet kaksi erillistä ryhmää.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Karjalaiset · Katso lisää »

Karjalan Kansan Mahti

Karjalan Kansan Mahti (myös Karjalan mahti) oli Viipurissa vuonna 1905 perustettu sortokausien aktivistien järjestö, jonka tarkoituksena oli toimia Venäjän keisarikunnan viranomaisia vastaan.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Karjalan Kansan Mahti · Katso lisää »

Karjalankannas

Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Karjalankannas · Katso lisää »

Karjalohja

Karjalohja on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Uudenmaan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Karjalohja · Katso lisää »

Karjanhoito

Lampaita ja nautoja laitumella. Karjanhoito eli karjatalous tarkoittaa karjaeläinten kuten naudan, jakkien tai vuohien kasvattamista ravinnon tai muiden niistä saatavien hyödykkeiden vuoksi.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Karjanhoito · Katso lisää »

Karl Emil Malmelin

Karl Emil Nummi (aik. Malmelin)Kuolinilmoitus, Karl Emil Nummi, Ett strävsamt liv har slocknat ut, Hufvudstadsbladet, 1944, No 61, sivu 2, julkaistu 3.3.1944 oli suomalainen murhaaja, joka surmasi 10. toukokuuta 1899 Nurmijärven Klaukkalassa seitsemän Simolan torpan asukasta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Karl Emil Malmelin · Katso lisää »

Karstulan taistelu

Karstulan taistelu käytiin Suomen sodan aikana 21. elokuuta 1808 Karstulassa Keski-Suomessa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Karstulan taistelu · Katso lisää »

Kasarmikadun pommi-isku

Tapahtumapaikalle kerääntyneitä kaupunkilaisia. Kasarmikadun pommi-isku tapahtui Helsingin Kasarmikadulla sijanneessa poliisilaitoksen talossa 25.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kasarmikadun pommi-isku · Katso lisää »

Kaskiviljely

Kaskenpolttoa Enossa vuonna 1893. Pohjois-Savossa. Kaskiviljely on alkukantainen maanviljelytekniikka, jota käytetään metsäisillä alueilla, mutta sen merkitys on nykyään hyvin pieni kehittyneempien maanviljelytekniikoiden korvattua sen.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kaskiviljely · Katso lisää »

Kastelholman linna

Kastelholman linna on linna Ahvenanmaan Sundissa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kastelholman linna · Katso lisää »

Kauhajoen koulusurmat

Kauhajoen koulusurmat oli ampumavälikohtaus, joka tapahtui tiistaina 23. syyskuuta 2008 Kauhajoella Seinäjoen koulutuskuntayhtymän tiloissa, jotka Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Koulutuskeskus Sedu jakavat.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kauhajoen koulusurmat · Katso lisää »

Kauhajoen taistelu

Kauhajoen taistelu oli osa Suomen sotaa, ja se käytiin 10. elokuuta 1808 nykyisen Kauhajoen keskustan tuntumassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kauhajoen taistelu · Katso lisää »

Kaura

Kaura eli peltokaura (Avena sativa) on itsepölytteinen eli kleistogaami heinäkasvien heimoon kuuluva viljelykasvi ja viljalaji.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kaura · Katso lisää »

Kauttuan linnavuori

Kauttuan linnavuori on Eurassa Satakunnassa sijaitseva rautakautinen linnavuori.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kauttuan linnavuori · Katso lisää »

Käkisalmen lääni

Kustaa II Aadolfin hautajaisista vuodelta 1633. Käkisalmen lääni eli Käkisalmen Karjala oli Käkisalmen linnan ympärille muodostunut ja sille veroa maksava hallintoalue.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Käkisalmen lääni · Katso lisää »

Käkisalmen linna

Käkisalmen linna Käkisalmen linna on linnoitus Vuoksen pohjoisen laskuhaaran suulla Käkisalmessa, Venäjälle kuuluvassa Karjalassa Suomen vuonna 1944 luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Käkisalmen linna · Katso lisää »

Käldamäki

Käldamäki on muinaisjäännöskohde ja arkeologinen löytöpaikka Vöyrin Mäkipään kylässä noin 4 kilometriä Vöyrin kirkosta länteen.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Käldamäki · Katso lisää »

Käräjämäki (Eura)

Käräjämäki ja Osmanmäki on Lounais-Suomessa Satakunnassa Eurassa hiekkaharjulla sijaitseva laaja rautakauden kalmisto, jonka laella ovat kuuluisat käräjäkivet.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Käräjämäki (Eura) · Katso lisää »

Keihäs

legioonien käyttämästä raskaasta heittokeihäästä, pilumista Keihäs on yksi ihmiskunnan varhaisimmista aseista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Keihäs · Katso lisää »

Kemiön vapaaherrakunta

Kemiön vapaaherrakunta oli valtakunnankansleri Axel Oxenstiernan Kemiöstä saama lahjoitusmaa, joka käsitti noin 119 manttaalia.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kemiön vapaaherrakunta · Katso lisää »

Kenraalikuvernööri

Kenraalikuvernööri on suurehkon hallinnollisen alueen ylin sotilas- ja siviiliviranomainen.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kenraalikuvernööri · Katso lisää »

Kesäolympialaiset 1952

Vuoden 1952 kesäolympialaiset (19. heinäkuuta – 3. elokuuta 1952) olivat 12.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kesäolympialaiset 1952 · Katso lisää »

Keski-Suomen maakunta

Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Keski-Suomen maakunta · Katso lisää »

Kielimanifesti

asetuskokoelmassa. Kielimanifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja venäjänkielen käytäntöön ottamisesta asiain käsittelyssä eräissä Suomen Suuriruhtinaanmaan hallintovirastoissa (AsK 22/1900) oli ensimmäisen sortokauden aikana vuonna 1900 Suomen kenraalikuvernöörin Nikolai Bobrikovin aloitteesta annettu säädös, jonka mukaan suomen ja ruotsin kieli tuli pääosin korvata Suomen keskushallinnossa venäjän kielellä muutaman vuoden määräajalla.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kielimanifesti · Katso lisää »

Kieltolaki

Yhdysvaltalaiset kieltolakia valvovat agentit kaatamassa laitonta alkoholia viemäriin. Kieltolaki tarkoittaa tavallisimmin alkoholijuomien valmistuksen ja myynnin kieltävää lakia.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kieltolaki · Katso lisää »

Kierikin keramiikka

Kierikin keramiikkaa. Kierikin keramiikka 3500–3200 eaa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kierikin keramiikka · Katso lisää »

Kierikki

Kierikki on yleisnimitys Oulun kaupungissa, entisen Yli-Iin kunnan alueella Iijoen varrella sijaitseville arkeologisesti tutkituille muinaisille asuinpaikkavyöhykkeille.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kierikki · Katso lisää »

Kiianlinna

Kiianlinna on Kanta-Hämeessä Janakkalan Vanajan Rastilan kylässä sijaitseva mäkilinna.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kiianlinna · Katso lisää »

Kiiluanmäen linnoitus

Kiiluanmäki on ainakin rauta- ja keskiajalla käytössä ollut linnavuori Hollolassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kiiluanmäen linnoitus · Katso lisää »

Kirjapaino Kursiivin tuhopoltto

Kirjapaino Kursiivin tuhopoltto oli aamuyöllä 26.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kirjapaino Kursiivin tuhopoltto · Katso lisää »

Kirkkelinna

Kirkkelinna tai Kirkenlinna tai Kirkelinna on rautakautinen linnavuori Laitilan Pirttikylässä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kirkkelinna · Katso lisää »

Kirkkokäsikirja

Kirkkokäsikirja (lat. manuale) on jonkin kirkon, esim.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kirkkokäsikirja · Katso lisää »

Kirkkonummen luutuura

ietf-kielikoodi.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kirkkonummen luutuura · Katso lisää »

Kirmukarmun mäki

Kirmukarmun mäeltä löytynyt miekanponsi, joka on ajoitettu 550-800-luvuille.Kirmukarmun mäki on Vesilahdessa Pirkanmaalla sijaitseva mäki, jolla on sijainnut rautakautinen kalmisto.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kirmukarmun mäki · Katso lisää »

Kirves

Kirves ja pölkky. rautakauden rautainen kirveenterä. Vanhoja australialaisia kirveitä. Kirves on työkalu, jonka kiilanmuotoinen terä on nykykirveissä asennettu suorassa kulmassa varteen.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kirves · Katso lisää »

Kiukaisten kulttuuri

viitattu.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kiukaisten kulttuuri · Katso lisää »

Kjelmøyn keramiikka

Kjelmøyn keramiikka (myös Kjelmöy) on Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän valtioiden alueilta löydetty varhaismetallikauteen ja rautakauteen liittyvä lähinnä pohjoisskandinavinen keramiikanvalmistuksen tyylisuunta, joka luetaan kuuluvaksi asbestikeramiikkaan.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kjelmøyn keramiikka · Katso lisää »

Klaus Åkenpoika Tott

Klaus Åkenpoika Tott tai Clas Åkesson Tott (k. 1590) oli valtaneuvos ja Suomen käskynhaltija.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Klaus Åkenpoika Tott · Katso lisää »

Klaus Fleming

Klaus Eerikinpoika Fleming (lähteissä myös Klaes tai Klas; luultavasti 1535 Parainen – 13. huhtikuuta 1597 Pohja) oli suomalainen sotapäällikkö, vapaaherra ja valtaneuvos, joka toimi vuosina 1591–1597 Suomen ja Viron käskynhaltijana, ja oli tuolloin käytännössä Suomen sotilasdiktaattori.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Klaus Fleming · Katso lisää »

Klušinon taistelu

Klušinon taistelu oli heinäkuussa 1610 käyty yhteenotto Stanisław Żółkiewskin johtamien puolalaisten ja ruotsalaisen Jacob De la Gardien johtamien venäläisten ja palkkasotilaiden välillä Klušinon kentällä Venäjällä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Klušinon taistelu · Katso lisää »

Koira

Koira eli kesykoira (Canis lupus familiaris, aiemmin Canis familiaris) on harmaasuden (Canis lupus) kesy, jalostettu muoto.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Koira · Katso lisää »

Koiviston joukkomurha 1910

Koiviston joukkomurha oli Karjalan kannaksella Koiviston Kotterlahdella kauppias Erik Piispan talossa lauantaina 26. helmikuuta 1910 tapahtunut ryöstömurha, jossa menehtyi viisi henkilöä ja loukkaantui vakavasti kaksi henkilöä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Koiviston joukkomurha 1910 · Katso lisää »

Koiviston vapaaherrakunta

Koiviston vapaaherrakunta oli 124 taloa käsittänyt Koiviston pitäjän osa lähellä Viipuria.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Koiviston vapaaherrakunta · Katso lisää »

Kokemäenjoki

Porin luodoiksi nimitetyt suistosaaret, alkaa Porin keskustan tuntumasta. Kokemäenjoki on Satakunnan ja Pirkanmaan maakuntien suurin joki, joka on myös Kokemäenjoen vesistön laskujoki.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kokemäenjoki · Katso lisää »

Kokemäki

Kokemäki on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kokemäki · Katso lisää »

Kokkolan vapaaherrakunta

Kokkolan vapaaherrakunta oli vapaaherrakunta, jonka kuningatar Kristiina 1651 antoi Pietari Banérin vanhimmalle pojalle Kustaa Banérille, kun hän korotti veljesten Svante, Pietari, Akseli, Juhana ja Kaarle (Kustaanpoikain) Banérin perilliset vapaaherrasäätyyn.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kokkolan vapaaherrakunta · Katso lisää »

Koljonvirran taistelu

Koljonvirran taistelu (tunnetaan myös nimellä Virran taistelu) oli 27.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Koljonvirran taistelu · Katso lisää »

Kolmas ristiretki Suomeen

Kolmas ristiretki Suomeen on Eerikinkronikassa kuvattu uplantilaisten sotaretki karjalaisia vastaan.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kolmas ristiretki Suomeen · Katso lisää »

Kolmas vuosituhat eaa.

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kolmas vuosituhat eaa. · Katso lisää »

Konginkankaan linja-autoturma

Konginkankaan linja-autoturma on Suomen historian vakavin tieliikenneonnettomuus.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Konginkankaan linja-autoturma · Katso lisää »

Konrad Bitz

Konrad Bitz (Kort Bitz) (k. 1489) toimi Turun piispana vuosina 1460–1489.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Konrad Bitz · Katso lisää »

Korppoon vapaaherrakunta

Korppoon vapaaherrakunta oli vapaaherrakunta, jonka Nils Bielke sai 1649 esi-isiensä ansioiden perusteella.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Korppoon vapaaherrakunta · Katso lisää »

Koru

Timanttireunukselliset ammoniittikorut (riipukset ja korvakorut) istutettuina 14 karaatin kultaan. Englannin kuningatar Henrietta Marian helmikorut, 1660. Koru on ihmisen vartalolla tai vaatetuksessa oleva somisteena käytettävä pienehkö, yleensä arvokas koriste-esine.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Koru · Katso lisää »

Kouvola

Kouvola on Kymenlaakson maakunnassa Kymijoen varrella sijaitseva Suomen kaupunki.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kouvola · Katso lisää »

Krimin sota

Krimin sota eli itämainen sota käytiin Venäjän sekä Osmanivaltakunnan, Britannian, Ranskan ja Sardinian muodostaman liittouman välillä vuosina 1853–1856.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Krimin sota · Katso lisää »

Kristian I

Kristian I Oldenburgilainen (helmikuu 1426 – 21. toukokuuta 1481) oli tanskalainen monarkki ja Kalmarin unionin maiden unionikuningas (Tanskan 1448–1481, Norjan 1450–1481 ja Ruotsin 1457–1464).

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kristian I · Katso lisää »

Kristian II

Kristian II. Jan Gossaertin kaivertama muotokuva 1520-luvun alkupuolelta. Tukholman verilöyly Kristian II (1. heinäkuuta 1481 – 25. tammikuuta 1559) eli Kristian Tyranni oli Tanskan ja Norjan kuningas vuosina 1513–1523 ja Ruotsin sekä samalla koko Kalmarin unionin kuningas vuosina 1520–1521.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kristian II · Katso lisää »

Kristiina

Kristiina (1626 Tukholma – 1689 Rooma) oli Ruotsin hallitseva kuningatar vuodesta 1632 kruunusta luopumiseensa asti vuoteen 1654.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kristiina · Katso lisää »

Kristiinankaupunki

Kristiinankaupunki on kaupunki Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kristiinankaupunki · Katso lisää »

Kristoffer Baijerilainen

Kristofer Baijerilainen Kristofer Baijerilaisen sinetti. Kristoffer Baijerilainen eli Kristoffer III (26. helmikuuta 1418 – 5./6. tammikuuta 1448) oli Kalmarin unionin maiden unionikuningas (Tanskan ja Norjan vuosina 1440–1448 ja Ruotsin vuosina 1441–1448).

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kristoffer Baijerilainen · Katso lisää »

Kuhmoinen

Kuhmoinen on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kuhmoinen · Katso lisää »

Kuivaketveleen linnavuori

Kuivaketveleen linnavuori on Etelä-Karjalassa Taipalsaaren Kuivaketveleen saarella sijaitseva linnavuori.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kuivaketveleen linnavuori · Katso lisää »

Kultakanta

Kultakanta on rahakanta, joka perustuu kullan käyttöön rahan arvon perustana.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kultakanta · Katso lisää »

Kuninkaanhauta

Panelian Kuninkaanhauta valokuvattuna lännen suunnasta pellon reunasta 5.8.2012. Hiidenkiuas rajoittuu etualalla ja oikealla laajaan lievekivetykseen, joka on noin yhden kivikerroksen paksuinen, mutta peitettynä kolmesta kohtaa pelloilta tuoduilla kivillä. Kuninkaanhauta (erisnimenä) on muinaisjäännös ja maamerkki Satakunnassa Eurassa Panelian kylässä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kuninkaanhauta · Katso lisää »

Kuninkaansaaren ruutikellarin räjähdys 1906

Kuninkaansaaren ruutikellarin räjähdys tapahtui Helsingin edustalla olevalla Kuninkaansaarella 1. elokuuta 1906 noin kello 17 aikaan Viaporin kapinan ollessa käynnissä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kuninkaansaaren ruutikellarin räjähdys 1906 · Katso lisää »

Kuolan niemimaa

Kuolan niemimaa sijaitsee Luoteis-Venäjällä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kuolan niemimaa · Katso lisää »

Kuopio

Kuopio on Suomen kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Kallaveden rannalla.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kuopio · Katso lisää »

Kuopion kouluhyökkäys

Kuopion kouluhyökkäys tapahtui tiistaina 1.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kuopion kouluhyökkäys · Katso lisää »

Kuoppakeramiikka

Kuoppakeramiikka oli Itä-Ruotsissa ja myös Ahvenanmaalla kivikaudella vallinnut kampakeramiikkaa muistuttava saviastioiden tekotapa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kuoppakeramiikka · Katso lisää »

Kustaa II Aadolf

Kustaa II Aadolf (Gustav II Adolf, 9. joulukuuta 1594 Tukholma – 6. marraskuuta 1632 Lützen juliaanisen kalenterin mukaan) oli Ruotsin kuningas (arvonimenään Ruotsein, Gööttein ja Vendein kuningas) vuosina 1611–1632.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kustaa II Aadolf · Katso lisää »

Kustaa III

Kustaa III (24. tammikuuta (J: 13. tammikuuta) 1746 Tukholma – 29. maaliskuuta 1792 Tukholma) oli Ruotsin kuningas vuosina 1771–1792.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kustaa III · Katso lisää »

Kustaa III:n sota

Kustaa III:n sota oli Ruotsin ja Venäjän välinen sota kesäkuusta 1788 elokuuhun 1790.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kustaa III:n sota · Katso lisää »

Kustaa IV Aadolf

Kustaa IV Aadolf (1. marraskuuta 1778 Tukholma, Ruotsi – 7. helmikuuta 1837 Sankt Gallen, Sveitsi) oli Ruotsin kuningas 1792–1809.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kustaa IV Aadolf · Katso lisää »

Kustaa Vaasa

Kustaa Vaasa (myös Gustav I, todennäköisesti 12. toukokuuta 1496 Uplanti – 29. syyskuuta 1560 Tukholma; alun perin Gustav Eriksson) oli Ruotsin kuningas vuosina 1523–1560.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kustaa Vaasa · Katso lisää »

Kuurinmaa

Latvian historialliset alueet, Kuurinmaa keltaisella. Kuurinmaan vaakuna Kuurinmaa on nykyisen Latvian alueella sijainnut historiallinen maakunta, joka vuosisatojen saatossa kuului Liivinmaan liittoon, Puola-Liettuaan ja Venäjän keisarikuntaan.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kuurinmaa · Katso lisää »

Kuurit

Kuurien asuttama alue 1200-luvulla Kuurit on nimi, jota käytetään Kuurinmaan historiallisista asukkaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kuurit · Katso lisää »

Kuusiston piispanlinna

Magnus Schjerfbeckin havainnekuva Kuusiston piispanlinnasta noin 1500-luvulla Kuusiston piispanlinna oli Suomen katolisten piispojen linna Piikkiönlahden rannalla Kuusistossa, nykyisen Kaarinan kaupungin alueella.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kuusiston piispanlinna · Katso lisää »

Kuuvanvuori

Kuuvanvuori on Varsinais-Suomessa Maskun Lemussa Seijaisten ja Raukuisten kylien rajalla sijaitseva linnavuori.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kuuvanvuori · Katso lisää »

Kvenland

Kvenland on muinainen maa, joka on sijainnut jossain Pohjanlahden ympäristössä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kvenland · Katso lisää »

Kyösti Kallio

Kalervo Kallion 1962 veistämä Kyösti Kallion patsas. Kyösti Kallion vaakuna. Kyösti Kallio (alun perin Gustaf Kalliokangas, nuoruudessaan tunnettu myös nimillä Kustu ja Kustaa, 10. huhtikuuta 1873 Ylivieska – 19. joulukuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi Suomen tasavallan neljäntenä presidenttinä vuosina 1937–1940.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kyösti Kallio · Katso lisää »

Kylä

Heudorfin kylä vuonna 1575 Saksassa Kylä on pysyvän alueellisen kokonaisuuden muodostava pienehkö asutusyhteisö, joka koostuu toistensa läheisyydessä sijaitsevista maalaistaloista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kylä · Katso lisää »

Kyllikki Saaren murha

Saaren sisarukset kotipuutarhassaan. Vasemmalta Hellin, Alli ja Kyllikki, edessä Ritva. Kyllikki Saaren murha on Suomen kuuluisimpia selvittämättömiä henkirikoksia.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kyllikki Saaren murha · Katso lisää »

Kymijoki

Kymijoki (myös pelkkä Kymi) on Suomessa Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Uudenmaan maakunnissa virtaava 204 kilometriä pitkä joki, joka on Kymijoen vesistön laskujoki.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kymijoki · Katso lisää »

Kytäjän kolmoissurma

Kytäjän kolmoissurma on henkirikos, joka tapahtui helatorstaina 12. toukokuuta vuonna 1972 aamuyöllä Hyvinkään Kytäjän kylässä olevan kartanon mailla.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Kytäjän kolmoissurma · Katso lisää »

Laamanni

Laamanni on käräjäoikeudessa viraston päälliköstä käytetty nimitys.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Laamanni · Katso lisää »

Laamannikunta Suomessa

Laamannikunta on Ruotsissa keskiajalla oikeudenkäyttöä varten luotu alue, laamannin toimipiiri.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Laamannikunta Suomessa · Katso lisää »

Laatokanlinna

Pyhän Georgios Voittajan kirkko. Linna ja Vanhan-Laatokan kylää. Kieli.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Laatokanlinna · Katso lisää »

Lahden MM-hiihtojen dopingskandaali 2001

Lahden MM-hiihtojen 2001 dopingskandaali viittaa dopingtapaukseen, jossa 15.–25. helmikuuta 2001 pidettyjen Lahden MM-hiihtojen yhteydessä kuusi Suomen maastohiihtojoukkueen hiihtäjää jäi kiinni infuusioneste Hemohesin käytöstä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Lahden MM-hiihtojen dopingskandaali 2001 · Katso lisää »

Lahti

Lahden keskustaa mäkihyppytornista nähtynä. Vesijärven satama. Kaupungintalo. Harjukatu. Laaksokatu. Lahti on Suomen kaupunki ja Päijät-Hämeen maakuntakeskus, joka sijaitsee Vesijärven etelärannalla Päijät-Hämeen maakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Lahti · Katso lisää »

Laihian vapaaherrakunta

Laihian vapaaherrakunta perustettiin 1651, Tietosanakirja, osa 5, palsta 426, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1913 jolloin valtaneuvos Carl Bonde sai kuningatar Kristiinalta Laihian pitäjän Pohjanmaalta vapaaherrakunnaksi.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Laihian vapaaherrakunta · Katso lisää »

Laitila

Keskuskatua Laitilan keskustassa. Laitila on Suomen kaupunki, joka kuuluu Vakka-Suomen seutukuntaan ja Varsinais-Suomen maakuntaan.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Laitila · Katso lisää »

Lallisen linnavuori

Lallisen linnavuori on Varsinais-Suomessa Vehmaan Takalassa sijaitseva muinaislinna.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Lallisen linnavuori · Katso lisää »

Lammas

Lammas (Ovis aries) on vuohieläinten alaheimoon kuuluva nisäkäs, jota kasvatetaan etenkin sen villan, lihan ja maidon vuoksi.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Lammas · Katso lisää »

Lammin Linnamäki

Linnamäki on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan Lammilla Oitenkylässä sijaitseva mahdollinen rautakautinen linnamäki.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Lammin Linnamäki · Katso lisää »

Lapin kultaryntäykset

Lapin kultaryntäykset olivat Suomen Lapissa 1800- ja 1900-luvulla tapahtuneita suuria kultaryntäyksiä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Lapin kultaryntäykset · Katso lisää »

Lapin sota

Lapin sota käytiin osana toista maailmansotaa Suomen ja Saksan välillä pääasiassa Suomen Lapissa 15. syyskuuta 1944 – 27. huhtikuuta 1945.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Lapin sota · Katso lisää »

Lapinraunio

Pyhäsaaren kärjessä on lapinraunioita. Lapinrauniot ovat lähinnä Suomen sisämaassa esiintyviä esihistoriallisia kivirakennelmia, jotka yleensä sijaitsevat järvenrannan tuntumassa ja joista ainakin osa on röykkiöhautoja.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Lapinraunio · Katso lisää »

Lappajärven maanjäristys 1979

Lappajärven maanjäristys 1979 tapahtui kello 19.31.22 Suomen aikaa (UTC+2) Etelä-Pohjanmaan Alajärvellä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Lappajärven maanjäristys 1979 · Katso lisää »

Lapuan patruunatehtaan räjähdys

Lapuan patruunatehtaan räjähdys on yksi Suomen rauhanajan historian tuhoisimmista onnettomuuksista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Lapuan patruunatehtaan räjähdys · Katso lisää »

Lapuan taistelu

Lapuan taistelu oli Suomen sodan ensimmäinen varsinainen kenttätaistelu.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Lapuan taistelu · Katso lisää »

Lapuanliike

Lapuanliike tai Lapuan liike oli Suomessa vuosina 1929–1932 toiminut vaikutusvaltainen antikommunistinen ja oikeistoradikaali kansanliike.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Lapuanliike · Katso lisää »

Lars Kagg

Lars Kagg (1595–1661). Lars Kagg (1595–1661) oli ruotsalainen sotilas ja kreivi.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Lars Kagg · Katso lisää »

Latina

Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Latina · Katso lisää »

Lauhianmäki

Lauhianmäki eli Louhianmäki on Euran Sorkkisten kylässä sijaitseva entinen rautakautinen kalmisto ja nykyinen Euran seurakunnan hautausmaa, joka sijaitsee Euran kirkosta 800 metriä pohjoiseen.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Lauhianmäki · Katso lisää »

Laukaa

Laukaan keskustaa. Laukaa on Suomen kunta, joka sijaitsee Jyväskylän seutukunnassa Keski-Suomen maakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Laukaa · Katso lisää »

Lauri Kristian Relander

Lauri Kristian Relander (ristimänimeltään Lars Kristian, 31. toukokuuta 1883 Kurkijoki – 9. helmikuuta 1942 Helsinki) oli suomalainen agronomi, poliitikko ja Suomen tasavallan toinen presidentti vuosina 1925–1931.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Lauri Kristian Relander · Katso lisää »

Lauri Suurpää

Lauri Suurpää tai Laurentius Michaelis (n. 1440 – 8. syyskuuta 1506 Turku) toimi Turun piispana 1500–1506.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Lauri Suurpää · Katso lisää »

Laurinkallio

Laurinkallio eli Ristinaron kallio eli Pahasen rata on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan Tuuloksen Juttilan kylässä sijaitseva linnavuori.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Laurinkallio · Katso lisää »

Länsimetro

Länsimetro on Helsingin metron jatke Etelä-Espooseen.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Länsimetro · Katso lisää »

Lempäälä

Lempäälä on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja on osa Tampereen kaupunkiseutua.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Lempäälä · Katso lisää »

Lempäälän vapaaherrakunta

Lempäälän vapaaherrakunta muodostui lahjoituksesta, jonka Jöns Kurki (Juho Knuutinpoika Kurki) sai vuonna 1650.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Lempäälän vapaaherrakunta · Katso lisää »

Lemun taistelu

Lemun taistelu oli kaksipäiväinen Suomen sodan taistelu, joka alkoi kenraalimajuri Ernst von Vegesackin johtamien ruotsalaisjoukkojen maihinnousulla Kaarinan Lemunniemeen 19. kesäkuuta 1808 (J: 7. kesäkuuta) kello 21.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Lemun taistelu · Katso lisää »

Leppävirta

Leppävirta on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan eteläosassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Leppävirta · Katso lisää »

Lestadiolaisuus

Lestadiolaisuus on arvokonservatiivinen, pietistis- ja herrnhutilaisvaikutteinen 1800-luvun puolivälissä syntynyt enimmäkseen luterilaisten kirkkojen sisällä toimiva herätysliike ja ideologia, jonka monet suuntaukset kuitenkin eroavat luterilaisesta kristinopista varsin paljon, muun muassa eksklusiivisen seurakuntaopin osalta, erilaisen ehtoollisopin osalta, uskomalla lasten syntyvän uskossa ja siten lapsikasteen kannattamisesta huolimatta kieltämällä kasteen uskoasynnyttävyyden sekä pitämällä ihmisen ääneen julistamaa synninpäästöä ainoana armovälineenä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Lestadiolaisuus · Katso lisää »

Levänluhdan muinaisjäännökset

Leväluhdan lähde 2013. LevänluhtaMaanmittauslaitos, 2013 tai LeväluhtaMuinaisjäännösrekisteri, 2018 on lähde Orismalan kylässä Isossakyrössä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Levänluhdan muinaisjäännökset · Katso lisää »

Liedon Vanhalinna

Liedon Vanhalinna on yksi Suomen merkittävimmistä esihistoriallisista ja varhaishistoriallisista muinaislinnoista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Liedon Vanhalinna · Katso lisää »

Liinamaa I

Liinamaa I on Suomessa 27.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Liinamaa I · Katso lisää »

Liinmaan linna

Liinmaan linna (saks. Vreghdenborch) oli keskiaikainen linna Satakunnassa Eurajoella.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Liinmaan linna · Katso lisää »

Liivinmaa

Liivinmaa on historiallinen alue, joka käsitti nykyisen Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Liivinmaa · Katso lisää »

Limingan vapaaherrakunta

Limingan vapaaherrakunta oli Pohjanmaalla Limingan pitäjässä sijainnut läänitys, joka läänitettiin 1652 valtaneuvos Mattias Soopille.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Limingan vapaaherrakunta · Katso lisää »

Linderin senaatti

Linderin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1900–1905.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Linderin senaatti · Katso lisää »

Linnalääni

Julkaisija.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Linnalääni · Katso lisää »

Liperin vapaaherrakunta

Liperin vapaaherrakunta oli valtaneuvos Herman Klasson Flemingille vuonna 1651 läänitetty vapaaherrakunta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Liperin vapaaherrakunta · Katso lisää »

Liturgia

200px Liturgia (eli "yhteinen työ") on jumalanpalveluksesta, erityisesti ehtoollisjumalanpalveluksesta kristillisissä kirkoissa käytetty käsite.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Liturgia · Katso lisää »

Loimaan vapaaherrakunta

Loimaan vapaaherrakunta annettiin 1651 kenraali Arvid Wittenbergille.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Loimaan vapaaherrakunta · Katso lisää »

Lokakuun vallankumous

Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Lokakuun vallankumous · Katso lisää »

Lordi (yhtye)

Lordi on suomalainen, englanninkielistä musiikkia esittävä hard rock- ja heavy metal -yhtye, joka tunnetaan hirviöteemaisista esiintymisasuistaan sekä pyrotekniikkaa ja kauhuelementtejä hyödyntävistä konserteistaan ja musiikkivideoistaan.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Lordi (yhtye) · Katso lisää »

Loviisa

Loviisa (vuoteen 1752 Degerby) on vuonna 1745 perustettu Suomen kaupunki, joka sijaitsee maan etelärannikolla Uudenmaan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Loviisa · Katso lisää »

Luettelo Ruotsin arkkipiispoista

Ruotsin arkkipiispan piispanistuin on vuodesta 1164 sijainnut Uppsalassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Luettelo Ruotsin arkkipiispoista · Katso lisää »

Luistari

Luistari on Euran kunnassa sijaitseva muinaisjäännösalue.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Luistari · Katso lisää »

Luukonsaaren keramiikka

Luukonsaaren keramiikka on Suomen varhaismetallikauteen ja rautakauteen liittyvä lähinnä itäsuomalainen kermiikanvalmistuksen tyylisuunta, joka luetaan kuuluvaksi asbestikeramiikkaan ja toisaalta aikaisemmin kivikautisen Säräisniemen keramiikan myöhäisempään vaiheeseen (Sär 2 -keramiikka).

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Luukonsaaren keramiikka · Katso lisää »

Lyypekki

Lyypekki on kaupunki Saksassa Itämeren rannalla.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Lyypekki · Katso lisää »

Maailmankartta

Winkel-Tripel-projektion mukainen maailmankartta, jossa mannerten pinta-alat ovat oikeassa suhteessa, mutta pituuspiirit ovat kaarevia. Erilaisia karttapalloja. Maailmankartta on Maapallon pintaa esittävä kartta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Maailmankartta · Katso lisää »

Maamme

Maamme on Suomen kansallislaulu.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Maamme · Katso lisää »

Maaningan kirves

Laukon Maaningan kirves Nokian Tottijärveltä (KM 10811:1), lähde:Finna Seima, Laukaa, Jyväskylä Maaningan kirves on eräs putkikirveen eli onsikirveen tai onsikeltin tyyppi, jota valmistettiin ja käytettiin pronssikaudella pääasiassa Suomessa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Maaningan kirves · Katso lisää »

Maanviljely

Rypsin korjuuta leikkuupuimurilla ja traktorilla. Maanviljely tarkoittaa tekniikoita ja käytäntöjä, joilla ruokaa ja muita hyödykkeitä tuotetaan kasvattamalla kasveja järjestelmällisesti.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Maanviljely · Katso lisää »

Maapäivät

Maapäivät on nimitys erilaisista valtiollisista kokouksista, joihin osallistuu jonkin tietyn alueen edustajia käsittelemään alueen lainsäädäntöön ja hallintoon liittyviä asioita.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Maapäivät · Katso lisää »

Majava

Majava tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Majava · Katso lisää »

Makari

Metropoliitta Makari Makari (1482–1563) oli Moskovan ja koko Venäjän metropoliitta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Makari · Katso lisää »

Mannerheimin murhayritys 1920

Mannerheimin murhayritys tapahtui Tampereella 4. huhtikuuta 1920.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Mannerheimin murhayritys 1920 · Katso lisää »

Mannerheimin senaatti

Mannerheimin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1822–1826.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Mannerheimin senaatti · Katso lisää »

Manuale Aboense

''Manuale Aboense'' Manuale Aboense (”Turun kirkkokäsikirja”) oli Turun hiippakuntaa varten keskiajan lopulla painettu kirkkokäsikirja.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Manuale Aboense · Katso lisää »

Margareeta I

Margareeta I (1353 – 28. lokakuuta 1412) oli Tanskan, Norjan ja Ruotsin hallitsija, joka perusti Kalmarin unionin.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Margareeta I · Katso lisää »

Margariiniskandaali

Kokkolassa sijaitseva tehdasrakennus jossa toimi margariiniskandaalin alkaessa Ähtävän Muovi Oy:n teuraskeittämö. Margariiniskandaali oli Suomessa 1960-luvun alussa sattunut ruokaskandaali.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Margariiniskandaali · Katso lisää »

Markovin senaatti

Markovin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1909–1913.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Markovin senaatti · Katso lisää »

Marraskuun manifesti

asetuskokoelmassa. Marraskuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja toimenpiteistä laillisen järjestyksen palauttamiseksi maahan (AsK 49/1905) on tsaari Nikolai II:n 4. marraskuuta 1905 antama säädös, jonka on katsottu päättäneen niin sanotun ensimmäisen sortokauden Suomessa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Marraskuun manifesti · Katso lisää »

Martti Ahtisaari

Martti Oiva Kalevi Ahtisaari (23. kesäkuuta 1937 Viipuri – 16. lokakuuta 2023 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti ja Suomen tasavallan kymmenes presidentti vuosina 1994–2000.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Martti Ahtisaari · Katso lisää »

Martti Skytte

Martti Skytte (n. 1480 Hauho – 30. joulukuuta Turku 1550) toimi Turun piispana vuosina 1528–1550, siirtymävaiheessa katolisesta kristinuskosta luterilaiseen kirkkoon.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Martti Skytte · Katso lisää »

Masku

valtatien 8 Raisio–Nousiainen moottoritien rakennustyömaa. Rakennustyömaan ja vesistöjen välissä on valtatien 8 senhetkinen tielinjaus. Masku on Suomen kunta ja keskiajalla perustettu kirkkopitäjä, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Masku · Katso lisää »

Mathias Soop

Mathias Soop (1585–1653) oli valtaneuvos ja vuodesta 1651 Limingan vapaaherra.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Mathias Soop · Katso lisää »

Matias Kettilmundinpoika

Matias Kettilmundinpoika (noin 1280 – 1326) oli valtaneuvos, drotsi ja Suomen käskynhaltija.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Matias Kettilmundinpoika · Katso lisää »

Matinharju

Matinharju (aik. Viasvuori) on Harjavallan Hiittenharjulla sijaitseva muinaisjäännös, joka käsittää neljä Skandinavian pronssikauden hautaröykkiötä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Matinharju · Katso lisää »

Mauno Koivisto

Mauno Henrik Koivisto (25. marraskuuta 1923 Turku – 12. toukokuuta 2017 Helsinki) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, pankinjohtaja ja sosiologi sekä Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Mauno Koivisto · Katso lisää »

Maunu Eerikinpoika

Maunu Eerikinpoika valtaistuimellaan Maunu Eerikinpoika (ruots. Magnus Eriksson) (1316 – 1. joulukuuta 1374) oli Ruotsin kuningas 1319–1364 ja Norjan kuningas 1319–1355.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Maunu Eerikinpoika · Katso lisää »

Maunu I

Maunu I (k. 1308) toimi Turun piispana vuosina 1291–1308.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Maunu I · Katso lisää »

Maunu III Särkilahti

Maunu Niilonpoika Särkilahti (Magnus Nicolai Stjärnkors) (n. 1435 Taivassalo - k. 2. maaliskuuta 1500, Kuusiston piispanlinna) toimi Turun piispana vuosina 1489–1500.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Maunu III Särkilahti · Katso lisää »

Maunu Ladonlukko

Maunu Ladonlukon sinetti Maunu Ladonlukko tai Maunu Birgerinpoika (Magnus Birgersson, Magnus Ladulås) (noin 1240 – 18. joulukuuta 1290) oli Ruotsin kuningas vuosina 1275–1290.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Maunu Ladonlukko · Katso lisää »

Maunu Tavast

Turun hiippakunnan vanha ristitunnus sekä Tavast-suvun vaakuna. Magnus II Tavast, myös Magnus Olai ("Maunu Olavinpoika") (k. 9. maaliskuuta 1452 Mynämäki) oli Suomen keskiajan huomattavin katolinen piispa eli Suomen piispa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Maunu Tavast · Katso lisää »

Mäntsälän kapina

Mäntsälän kapina oli keväällä 1932 Lapuan liikkeen kannattajien yritys kaataa Suomen hallitus.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Mäntsälän kapina · Katso lisää »

Mechelinin senaatti

Otto Donner, K. J. Ståhlberg, Onni Schildt ja J. K. Kari. Vasemmalla ovat Henrik Waldemar Kyander, Edvard Paldani, Johan Fredrik Lundenius, Ferdinand Alexander Kumlin, Gustaf Werner Wilskman, Carl Johan Timgren ja Anders Henrik Snellman. Mechelinin senaatin talousosasto vuonna 1907. Kuvassa ovat vasemmalta oikealle J. Grotenfelt, Edvard Hjelt, Leo Mechelin, Onni Schildt, Fredrik Stjernvall, Hugo Lilius, K. E. F. Ignatius, Th. Wegelius, Otto Donner, Kaarlo Castren, August Nybergh. Mechelinin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1905–1908.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Mechelinin senaatti · Katso lisää »

Messukirja

Sivu messukirjan käsikirjoituksesta 1300- tai 1400-luvulta. Messukirja (lat. missale) on katoliseen kirkkoon kuuluvien, latinalaista riitusta käyttävien paikalliskirkkojen liturginen kirja, joka sisältää kaikki ohjeet ja tekstit kaikkien vuoden messujen viettämiseen.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Messukirja · Katso lisää »

Metalli

Yttriummetallia Sulaa rautaa Rautajauhetta valaa muotteihin. Alkuaineryhmänä metallit ovat alkuaineita, joilla on useita seuraavista, epämetalleista poikkeavia ominaisuuksia.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Metalli · Katso lisää »

Metalliseos

Teräsvaijeria - teräs on raudan ja hiilen metalliseos. Metalliseos eli lejeerinki on vähintään yhden metallin ja yhden tai useamman muun alkuaineen seos, jolla on metalliset ominaisuudet.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Metalliseos · Katso lisää »

Mikael Agricola

Albert Edelfeltin piirros Mikael Agricolasta. Ainuttakaan aikalaiskuvaa Agricolasta ei ole säilynyt. R. W. Ekman, ''Mikael Agricola luovuttaa Uuden testamentin suomennoksen kuningas Kustaa Vaasalle'', 1853. Mikael Agricola (noin 1510 Pernaja – 9. huhtikuuta 1557 Uusikirkko) oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka raamatunsuomennoksellaan loi suomen kirjakielen pohjan sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Mikael Agricola · Katso lisää »

Mikkeli

Mikkeli on Suomen kaupunki ja Etelä-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan luoteisrannalla.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Mikkeli · Katso lisää »

Mikkelin panttivankidraama

Näkymä Maaherrankadulle Mikkelin lääninhallituksen talon eteen. Mikkelin panttivankidraama (myös Jakomäki-Mikkelin panttivankidraama tai Mikkelin pamaus) oli 8.–9.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Mikkelin panttivankidraama · Katso lisää »

Miss Universum

Miss Universe -kilpailun tunnus Miss Universum on vuosittainen kauneuskilpailu, jossa etsitään maailman kauneinta naista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Miss Universum · Katso lisää »

Missale Aboense

''Missale Aboense'' Missale Aboense (”Turun messukirja”) oli ensimmäinen Suomea varten painettu kirja.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Missale Aboense · Katso lisää »

Moskova

Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Moskova · Katso lisää »

Moskovan Ahvenanmaa-sopimus

Moskovan Ahvenanmaa-sopimus eli Sopimus Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä Ahvenanmaan saarista on vuonna 1940 solmittu valtiosopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä Ahvenanmaan asemasta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Moskovan Ahvenanmaa-sopimus · Katso lisää »

Moskovan Venäjä

Moskovan Venäjä eli Venäjän tsaarikunta syntyi virallisesti, kun Iivana Julma kruunattiin tsaariksi vuonna 1547.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Moskovan Venäjä · Katso lisää »

Muurmäki

Muurmäki eli Muurimäki tai Ruoklinna tai Ruokolinna on Varsinais-Suomessa Paimiossa sijaitseva muinaislinna.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Muurmäki · Katso lisää »

Mynämäki

Mynämäki on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Mynämäki · Katso lisää »

Myyrmannin räjähdys

Myyrmannin räjähdys oli kotitekoisen pommin räjähdys, joka tapahtui Vantaalla Myyrmäen kaupunginosassa kauppakeskus Myyrmannissa 11.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Myyrmannin räjähdys · Katso lisää »

Naantali

Naantali on kaupunki Suomessa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Naantali · Katso lisää »

Naantalin luostari

Naantalin luostarikirkon sisältä. Suurikokoinen kirkko on luostarin rakennuksista ainoa säilynyt. Naantalin luostari (Armonlaakson luostari) oli Suomessa katolisella keskiajalla ja vielä pitkälle 1500-luvulle toiminut birgittalaisluostari.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Naantalin luostari · Katso lisää »

Naantalin luostarin lääke- ja yrttikirja

Naantalin luostarin lääke- ja yrttikirjan aloitussivu ''Naantalin luostarin kirjassa'' Naantalin luostarin lääke- ja yrttikirja on 1400-luvulla koottu, Naantalin luostarissa käytössä ollut lääkekirja.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Naantalin luostarin lääke- ja yrttikirja · Katso lisää »

Nakkila

Nakkila on Satakunnan maakunnassa sijaitseva kunta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Nakkila · Katso lisää »

Nakolinna

Nakolinna on Varsinais-Suomessa Paimion Korkeakylässä sijaitseva linnavuori.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Nakolinna · Katso lisää »

Napoleon I

Napoléon Bonaparte (alkujaan Napoleone di Buonaparte; 15. elokuuta 1769 Ajaccio, Korsika – 5. toukokuuta 1821 Longwood, Saint Helena) oli ranskalainen sotilas ja poliitikko, joka hallitsi Ranskaa itsevaltaisesti kaapattuaan vallan Ranskan vallankumouksen jälkimainingeissa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Napoleon I · Katso lisää »

Nastola

Nastolan kunnantalo. Nastola on nykyisin Lahteen kuuluva entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Päijät-Hämeen maakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Nastola · Katso lisää »

Nato

Pohjois-Atlantin puolustusliitto (lyh. NATO;, lyh. OTAN; myös Pohjois-Atlantin liitto) eli Nato on poliittinen ja sotilaallinen liittoutuma, jossa on yhteensä 31 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista jäsenmaata.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Nato · Katso lisää »

Nauris

Nauris (Brassica rapa subsp. rapa) on ristikukkaiskasveihin kuuluva kaksivuotinen juurikasvi.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Nauris · Katso lisää »

Nauta

Nauta (Bos taurus) on märehtiviin sorkkaeläimiin kuuluva nisäkäs. Naudan luonnonvarainen kantamuoto alkuhärkä kuoli 1600-luvulla sukupuuttoon. Siitä on kesytetty ja jalostettu viimeisten noin 9 000 vuoden aikana noin tuhat nautarotua. Maailmassa elää nykyisin yli miljardi nautaa. Nautoja hyödynnetään karjaeläiminä. Naudasta käytetään esimerkiksi liha, maito ja nahka. Naudanlihantuotanto kuormittaa ympäristöä merkittävästi.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Nauta · Katso lisää »

Navetta

lehmien ruokinta meneillään. Navetta (nim. ometta, pihatto, läävä, karjatto) on kotieläinsuoja, jonka tarkoituksena on suojata nautakarjaa vuodenajan mukaan pakkaselta, sateelta, tuulelta tai liialliselta lämmöltä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Navetta · Katso lisää »

Neljäs vuosituhat eaa.

3000-vuosituhannella eaa. kirjoitus ja ensimmäiset korkeakulttuurit syntyivät.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Neljäs vuosituhat eaa. · Katso lisää »

Neoliittinen kausi

Maatalouden keksiminen oli neoliittisen kauden alku. Maatalous keksittiin kartassa vihreällä merkityillä alueilla itsenäisesti mutta eri aikoina. Neoliittista hiottua kiviesineistöä Neoliittinen kausi (kreikk. neos ’uusi’, lithos ’kivi’) eli nuorempi kivikausi on kausi esihistoriassa, kivikauden viimeinen vaihe.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Neoliittinen kausi · Katso lisää »

Neuvosto-Venäjä

Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Neuvosto-Venäjä · Katso lisää »

Neuvostoliitto

Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Neuvostoliitto · Katso lisää »

Neva (joki)

Neva tai Nevajoki Venäjällä Pietarin kaupungin ja Leningradin alueella virtaava 74 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Laatokan lounaisrannasta Imeni Morozovan ja Pähkinälinnan taajamista ja laskee Itämeren Suomenlahteen Pietarissa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Neva (joki) · Katso lisää »

Nevan taistelu

Nevan taistelu oli 15.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Nevan taistelu · Katso lisää »

Niilo Jönsinpoika Oxenstierna

Niilo Jönsinpoika Oxenstierna (ruots. Nils Jönsson Oxenstierna) (1390-luku – 1450/1451) oli ruotsalainen rälssimies ja valtionhoitaja vuonna 1448.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Niilo Jönsinpoika Oxenstierna · Katso lisää »

Nikolai Bobrikov

Nikolai Ivanovitš Bobrikov (27. tammikuuta (J: 15. tammikuuta) 1839 Strelna – 17. kesäkuuta (J: 4. kesäkuuta) 1904 Helsinki) oli venäläinen kenraali ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1898–1904.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Nikolai Bobrikov · Katso lisää »

Nikolai I

Nikolai I, suuriruhtinas Nikolai Pavlovitš Romanov (ven. Николай Павлович Романов); (6. heinäkuuta (J: 25. kesäkuuta) 1796 Hatsinan palatsi, Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta – 2. maaliskuuta (J: 18. helmikuuta) 1855 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Romanovien hallitsijasukuun kuulunut Venäjän keisari, Puolanmaan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1825–1855.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Nikolai I · Katso lisää »

Nikolai II

Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Nikolai II · Katso lisää »

Nils Bielke

Nils Bielke tai Niels Bielke voi tarkoittaa useampia ruotsalaisia henkilöitä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Nils Bielke · Katso lisää »

Noitavainot Ruotsin valtakunnassa

Saksalainen kuparipiirros Moran vuoden 1670 noitavainoista. noituudesta. Noitavainot Ruotsin valtakunnassa sijoittuvat pääsääntöisesti 1660–1680-luvulle.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Noitavainot Ruotsin valtakunnassa · Katso lisää »

Nokian vesikriisi

Nokian sijainti Suomen kartalla. Nokian vesikriisillä tarkoitetaan 28.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Nokian vesikriisi · Katso lisää »

Noottikriisi

Urho Kekkonen ja Leonid Brežnev 23. marraskuuta 1960 Kekkosen valtiovierailulla Neuvostoliittoon. Noottikriisi on Suomen ja Neuvostoliiton välisissä suhteissa vuonna 1961 tapahtuneesta poliittisesta kriisistä käytetty nimitys.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Noottikriisi · Katso lisää »

Nordenstamin senaatti

Nordenstamin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1858–1882.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Nordenstamin senaatti · Katso lisää »

Norna-Gestrin tarina

Norna-Gestrin tarina (isl. Norna-Gests þáttr) on keskiaikainen islantilainen lyhytsaaga eli ''þáttr'', jonka alkuperäistä kirjoittajaa ei tunneta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Norna-Gestrin tarina · Katso lisää »

Norrköping

Norrköping on kaupunki Keski-Ruotsissa Itä-Götanmaan läänissä ja Itä-Götanmaan historiallisessa maakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Norrköping · Katso lisää »

Nousiainen

Nousiainen on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Nousiainen · Katso lisää »

Nousiaisten kaularengas

Nousiaisten kaularengas on rautakautinen kullasta valmistettu kaularengas, joka löydettiin Nousiaisista vuonna 1770.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Nousiaisten kaularengas · Katso lisää »

Novgorod

Novgorod (vuodesta 1999 lähtien virallisesti Veliki Novgorod, Вели́кий Но́вгород eli ”Suur-Novgorod” erotuksena Volgan rannalla sijaitsevasta Nižni Novgorodista) on kaupunki Luoteis-Venäjällä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Novgorod · Katso lisää »

Novgorodin ensimmäinen kronikka

Novgorodin ensimmäinen kronikka eli Novgorodin kronikka 1016–1471 on vanhin nykyaikaan asti säilynyt novgorodilainen kronikka.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Novgorodin ensimmäinen kronikka · Katso lisää »

Novgorodin ja jäämien sodat

Novgorodin ja jäämien sodat olivat sotia, joita jäämit ja Novgorodin tasavalta otaksuttavasti kävivät 1000–1300-luvuilla.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Novgorodin ja jäämien sodat · Katso lisää »

Novgorodin ruhtinas

Novgorodin ruhtinaat olivat Novgorodin ruhtinaskunnan ja vuodesta 1136 Novgorodin tasavallan hallitsijoita.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Novgorodin ruhtinas · Katso lisää »

Novgorodin tasavalta

Novgorodin tasavalta (’Novgorodinmaa’) oli Novgorodin kaupungin ympärille kasvanut valtio keskiajalla vuosina 1136–1478 suunnilleen Narvajoelta Uralille ja Väinäjoelta Vienanmerelle.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Novgorodin tasavalta · Katso lisää »

Nuijasota

Nuijasota oli sodaksi laajennut suuri talonpoikaiskapina Suomessa talvella 1596–1597.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Nuijasota · Katso lisää »

Nunnanlahden kaivosonnettomuus

Nunnanlahden kaivosonnettomuudessa, joka tapahtui Mustavaaran vuolukivilouhoksella Juuan Nunnanlahdessa 29. elokuuta 1912, kuoli seitsemän työmiestä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Nunnanlahden kaivosonnettomuus · Katso lisää »

Nuorakeraaminen kulttuuri

Nuorakeraamisen kulttuurin, eli vasarakirveskulttuurin, levinneisyysalue. Nuorakeraaminen kulttuuri tai vasarakirveskulttuuri on kivikauden neoliittisella kaudella laajalla alueella vallinnut kulttuuri.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Nuorakeraaminen kulttuuri · Katso lisää »

Nurmijärvi

Nurmijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Nurmijärvi · Katso lisää »

Nuutajärven linnavuori

Nuutajärven linnavuori on Pirkanmaalla Urjalan Väkkärän kylässä sijaitseva muinaislinna.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Nuutajärven linnavuori · Katso lisää »

Ohra

Ohra eli pelto-ohra (Hordeum vulgare) on itsepölytteinen eli kleistogaami viljakasvi, jota käytetään rehuna, oluen raaka-aineena ja ihmisravinnoksi muun muassa leipien ja puurojen muodossa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ohra · Katso lisää »

Oikean- ja vasemmanpuoleinen liikenne

vasemmanpuoleinen liikenne vasemmanpuoleinen, aikaisemmin oikeanpuoleinen Useimmissa maissa on nykyisin voimassa oikeanpuoleinen liikenne.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Oikean- ja vasemmanpuoleinen liikenne · Katso lisää »

Olavi Maununpoika

Olavi Maununpoika (k. 1460) toimi Suomen piispana vuosina 1450–1460.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Olavi Maununpoika · Katso lisää »

Olavi Pyhä

Olavi Pyhä tai Pyhä Olavi eli Olavi Haraldinpoika (993 – 29. heinäkuuta 1030) oli Norjan kuningas vuosina 1015–1030.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Olavi Pyhä · Katso lisää »

Olavinlinna

Olavinlinna kuvattuna Tallisaaresta vuonna 2015. Olavinlinna on 1400-luvulla rakennettu linna, joka sijaitsee Savonlinnassa veden ympäröimässä kalliosaaressa Haukiveden ja Pihlajaveden yhdistävässä Kyrönsalmessa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Olavinlinna · Katso lisää »

Olkijoen aselepo

Olkijoen Rauhanpirtti. Olkijoen aselepo oli Ruotsin ja Venäjän välinen aseleposopimus, joka päätti Suomen sodan sotatoimet Suomen alueella.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Olkijoen aselepo · Katso lisää »

Oolannin sota

Oolannin sota tarkoittaa Pohjanlahdella ja Suomenlahdella käytyjä Krimin sodan taisteluita.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Oolannin sota · Katso lisää »

Oppikoulu

Useimmat kaupunkien valtiolliset oppikoulut rakennettiin 1920- ja 1930-luvuilla ja niiden arkkitehtuuri edusti klassismia. Kuvassa Kemin lyseo. Oppikoulu oli Suomessa ennen vuosien 1972 - 1981 peruskoulu-uudistusta valtioneuvoston luvalla ylempää koulusivistystä varten perustettu valtion, kunnallinen tai yksityinen oppilaitos, johon saattoi pyrkiä kansakoulua 4 - 6 vuotta käytyään.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Oppikoulu · Katso lisää »

Oppivelvollisuuslaki

Oppivelvollisuuslaki oli Suomen oppivelvollisuutta koskeva laki, joka vahvistettiin 15. huhtikuuta vuonna 1921.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Oppivelvollisuuslaki · Katso lisää »

Oravaisten taistelu

Oravaisten taistelua kuvaava kartta. Oravaisten taistelu käytiin 14. syyskuuta 1808 Oravaisissa Pohjanmaalla.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Oravaisten taistelu · Katso lisää »

Orimattila

Orimattila on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Orimattila · Katso lisää »

Orjapaasi

Orjapaasi on Kokemäen kaupungissa sijaitseva kallio.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Orjapaasi · Katso lisää »

Otralan linnavuori

Otralan linnavuori eli Ohralan linnavuori on Mikkelissä sijaitseva ehkä rautakautinen linnavuori.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Otralan linnavuori · Katso lisää »

Otterböten asuinpaikka

Asuinpaikan asumuksen pohjan reunakivetystä Otterböten asuinpaikka sijaitsee Ahvenanmaalla Kökarin saariryhmän suurimmalla saarella Karlbylandet.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Otterböten asuinpaikka · Katso lisää »

Oulu

Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Oulu · Katso lisää »

Oulun lentokonekaappaus

Finnairin lento 405 kaapattiin 30.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Oulun lentokonekaappaus · Katso lisää »

Oulun linna

Oulun linnan kaupunginpuoleisen maavallin jäännökset. Ruutikellarin päälle rakennettu tähtitorni. Oulun linna (”Oulujoen linna”) valmistui vuonna 1590 Oulujoen suistossa sijaitsevalle saarelle (nyk. Linnansaari).

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Oulun linna · Katso lisää »

Outova

Karl Marxin katu, Outovan pääkatu. Kuva vuodelta 2010. Uudelleenrakennettu Jumalansynnyttäjän ikonin muistokirkko, alun perin 1400-luvulta. Outova eli Audova (tai Oudva) on kaupunki Pihkovan alueella Venäjällä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Outova · Katso lisää »

P. E. Svinhufvud

Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja P. E. Svinhufvud · Katso lisää »

Paasikiven I hallitus

Paasikiven senaatti eli Paasikiven I hallitus oli Suomen tasavallan toinen senaatti eli hallitus.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Paasikiven I hallitus · Katso lisää »

Paavali Juusten

Paulus Petri (Paavali) Juusten (n. 1516–1520 Juustila, Viipurin pitäjä – 22. elokuuta 1575 Turku) oli Viipurin ja Turun piispa, Turun katedraalikoulun rehtori ja Ruotsin kuninkaan Juhana III:n lähettiläs.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Paavali Juusten · Katso lisää »

Paavi

Rafael, ''Paavi Innocentius III'', 1509. Innocentius III:ta pidetään yhtenä keskiajan ja koko paaviuden historian mahtavimpana paavina. Paavi (pápas) on Rooman piispa, katolisen kirkon ylin hengellinen johtaja ja Vatikaanin päämies.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Paavi · Katso lisää »

Padasjoki

Padasjoen kunnantalo. Näkymä Päijänteelle Kullasvuoren maisematorneista. Katunäkymä keskustasta. Padasjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Padasjoki · Katso lisää »

Paimio

Paimion maaseutua talvella kuvattuna Varasvuoren suurimman hyppyrimäen tornista. Paimio on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Turun ja Salon puolivälissä valtatie 1:n varrella.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Paimio · Katso lisää »

Palmsköldin katkelma

Palmsköldin katkelma eli Palmsköldin palanen on katkelma vuodelta 1448 peräisin olevasta Suomessa käytetystä latinankielisestä messukirjasta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Palmsköldin katkelma · Katso lisää »

Papinsaaren hautausmaa

Papinsaari on hautausmaa-alue Kuhmoisissa Pirkanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Papinsaaren hautausmaa · Katso lisää »

Pappilanmäki (Eura)

Pappilanmäki on hiekkainen kukkula Eurassa, Euran aukeaksi kutsutulla peltoaukealla, noin 500 metriä Euran kirkolta luoteeseen.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pappilanmäki (Eura) · Katso lisää »

Pariisin rauha (1856)

250px Pariisin rauha allekirjoittiin 30.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pariisin rauha (1856) · Katso lisää »

Pariisin rauhansopimus (1947)

Pariisin rauhan­sopimus vuonna 1947 julkaistussa suomalaisessa posti­merkissä. Pariisin rauhansopimus solmittiin Pariisissa, Ranskassa 10.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pariisin rauhansopimus (1947) · Katso lisää »

Pähkinäsaaren rauha

Myöhempi tulkinta Novgorodin puolesta rauhansopimuksen tehneestä Juri Danilovitšista. alt.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pähkinäsaaren rauha · Katso lisää »

Päijälän linnavuori

Päijälän linnavuori eli Kuhmoisten linnavuori on Pirkanmaalla Kuhmoisissa sijaitseva valtakunnallisesti merkittävä rautakautinen linnavuori.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Päijälän linnavuori · Katso lisää »

Päijänne

Päijänne ja lähijärvet: eteläpuolinen Vesijärvi, kaakkoispuolella sijaitsevat Ruotsalainen ja Konnivesi sekä pohjoispuoliset Leppävesi, Saraavesi, Vatianjärvi, Kuusvesi ja Lievestuoreenjärvi. Päijänne-purjehduksen osallistujat alittavat Kärkistensillan. Haapasaaren lounaisrantaa. Varsinkin Päijänteen eteläosissa monet saarista ovat hiekkarantaisia. Veneillä pääsee Vesijärveen ja sieltä Lahteen nousemalla ensin Vääksyn kanavaan. Päijänne (ruotsiksi Päijänne, aikaisemmin Päjäne) on Kymijoen vesistön pääjärvi, joka sijaitsee Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntien alueilla.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Päijänne · Katso lisää »

Päivääniemen kalmisto

Päivääniemen kalmistoa. Päivääniemen kalmisto sijaitsee Lempäälässä Vesilahteen menevän tien (seututie 301) varrella.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Päivääniemen kalmisto · Katso lisää »

Pöljän keramiikka

Pöljän keramiikka on lähinnä Itä-Suomessa ja eteläisessä Pohjois-Suomessa myöhäisellä kivikaudella esiintynyttä ohutseinäistä, taitavasti tehtyä asbestisekoitteista kivikauden keramiikkaa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pöljän keramiikka · Katso lisää »

Pöykärin Linnanmäki

Pöykärin Linnanmäki eli Pöykärin linnamäki eli Pöykärin linnavuori on Uudellamaalla Lohjalla Karjalohjan Tallaan kylässä sijaitseva mäkilinna.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pöykärin Linnanmäki · Katso lisää »

Pöylän linnanmäki

Pöylän linnanmäki on Varsinais-Suomessa Salossa Angelniemen Pöylässä sijaitseva linnavuori.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pöylän linnanmäki · Katso lisää »

Pöytiön linnamäki

Pöytiön linnamäki (tai Perttelin Linnamäki) on Varsinais-Suomessa Perttelin Pöytiössä Salossa sijaitseva mäkilinna.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pöytiön linnamäki · Katso lisää »

Pentin linnavuori

Pentin linnavuori on myöhäisrautakautinen muinaislinna, joka sijaitsee Sastamalassa entisen Karkun pitäjän Kärppälän kylässä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pentin linnavuori · Katso lisää »

Pentti Algotinpoika

Pentti Algotinpoika (Bengt Hafridssonin suku) (n. 1330 – 1360 Rönneholm, Skåne) oli Hallandin ja Suomen herttua, Skånen ylikäskynhaltija sekä Norjan, Skoonemaiden ja Ruotsin kuningas Maunu Eerikinpojan suosikki.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pentti Algotinpoika · Katso lisää »

Pentti Gregoriuksenpoika

Pentti (Benedictus) Gregoriuksenpoika (k. 1338) toimi Suomen piispana vuosina 1321–1338.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pentti Gregoriuksenpoika · Katso lisää »

Pentti Jönsinpoika Oxenstierna

Pentti Jönsinpoika Oxenstierna (1390-luku – 1450) oli ruotsalainen ritari ja valtaneuvoston jäsen.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pentti Jönsinpoika Oxenstierna · Katso lisää »

Perniön puku

Perniön puku. Perniön puku on muinaispuku, joka on vuonna 1925 tehty rekonstruktio Perniön Yliskylän kalmistosta löytyneestä puvusta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Perniön puku · Katso lisää »

Pesäpallon sopupeliskandaali

Pesäpallon sopupeliskandaali oli tapahtumasarja vuonna 1998, jolloin suuri joukko pesäpallon pelaajia, johtohenkilöitä, toimitsijoita ja edustajia tavoitteli taloudellista hyötyä sopimalla pesäpallo-ottelujen lopputuloksista ja lyömällä vetoa varmoista tuloksista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pesäpallon sopupeliskandaali · Katso lisää »

Petsamo

Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa, mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa. Vaaleanpunaisella karttaan on merkitty Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, joka myytiin Neuvostoliitolle vuonna 1947. Petsamo oli vuosina 1920–1944 (1947) olemassa ollut Suomen kunta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Petsamo · Katso lisää »

Pietari Brahe

Per Abrahamsson (Pietari Abrahaminpoika) Brahe nuorempi (18. helmikuuta 1602 Rydboholm, Ruotsi – 12. syyskuuta 1680 Bogesund, Ruotsi) oli ruotsalainen valtiomies, sotilas, kreivi ja Suomen kenraalikuvernööri, joka 1600-luvulla kehitti ja uudisti Suomea merkittävästi.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pietari Brahe · Katso lisää »

Piikkiö

Piikkiö on Suomen entinen kunta ja vanha kirkkopitäjä, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Piikkiö · Katso lisää »

Piispa Henrik

Piispa Henrik tai pyhä Henrik oli keskiajalta periytyvän käsityksen mukaan Suomen kristillistäjä ja ensimmäinen piispa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Piispa Henrik · Katso lisää »

Pikkuviha

Pikkuvihan muistomerkki Kiteen kirkon lähettyvillä Pikkuviha (1742–1743) oli Ruotsin hyökkäyksen, hattujen sodan aiheuttama Venäjän miehitys Suomessa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pikkuviha · Katso lisää »

Pirunlinna

Isak Inbergin havainnepiirros Pirunlinnasta vuodelta 1872. Havaitut kivivallien jäänteet on merkitty paksulla mustalla viivalla. Portteja linnassa on ollut kolme, joista itä- ja länsipäässä on käytetty myös porttikäytäviä. Hieman vastaavanlainen porttikäytäväratkaisu on havaittu myös Mantereenlinnassa. Pirunlinna on Pirkanmaalla Lempäälän Kuljun Paistinkulmalla sijaitseva linnavuori.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pirunlinna · Katso lisää »

Pitkä viha

Pitkä viha on Ruotsin ja Venäjän vuosina 1570–1595 käymä sota, joka päättyi Täyssinän rauhaan.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pitkä viha · Katso lisää »

Pitkätalo

Vietnamissa sijaitseva pitkätalo Pitkätalo on eri puolilla maailmaa muinoin ja myöhemminkin käytössä ollut pitkänomainen talotyyppi.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pitkätalo · Katso lisää »

Pohja

Hangon ja Raaseporin kuntajako 1960-luvulla. Pohjasta tuli vuonna 2009 osa tuolloin perustettua Raaseporia (vihreällä). Pyhän Maarian kirkko Pohjassa 1400-luvulta Pohja on Suomen entinen kunta ja vanha uusmaalainen kirkkopitäjä, joka nykyään on osa Raaseporin kaupunkia Uudenmaan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pohja · Katso lisää »

Pohja-Suomi

Pohja-Suomi oli keskiaikainen hallintoalue ja myöhemmin laamannikunta Suomessa aina 1700-luvulle saakka.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pohja-Suomi · Katso lisää »

Pohjan sota

Pohjan sota (myös toinen pohjoismainen sota, toinen Pohjan sota tai Pohjan sodat) käytiin vuosina 1655–1661 Itämeren alueella ja Puolassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pohjan sota · Katso lisää »

Pohjankurun puujumalainen

Pohjankurun puujumalainen. Pohjankurun puujumalainen on kivikautinen Raaseporin (entisen Pohjan) Pohjankurun kylästä löytynyt puukuva.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pohjankurun puujumalainen · Katso lisää »

Pohjanmaan historiallinen maakunta

Pohjanmaa (kirjaimellisesti ”Itäpohja”, vrt. Ruotsissa Länsipohja) on Suomen historiallinen maakunta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pohjanmaan historiallinen maakunta · Katso lisää »

Pohjanmaan lääni

Pohjanmaan lääni oli vuonna 1634 perustettu Ruotsin lääni, joka käsitti Pohjanmaan historiallisen maakunnan.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pohjanmaan lääni · Katso lisää »

Pohjoinen jäämeri

Pohjoinen jäämeri tummemmalla sinisellä. Pohjoinen jäämeri on Arktisella alueella Pohjoisnavan ympärillä oleva suuri merialue.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pohjoinen jäämeri · Katso lisää »

Pohjois-Eurooppa

Yhdistyneiden kansakuntien määritelmä Pohjois-Euroopalle on merkitty karttaan tummansinisellä.Toinen Pohjois-Eurioopan määrittely merkitty karttaan vihreällä. Pohjois-Eurooppa tarkoittaa Euroopan pohjoisosia.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pohjois-Eurooppa · Katso lisää »

Pohjoismaiden neuvosto

Pohjoismaiden neuvosto (lyhenne PN) ja Pohjoismaiden ministerineuvosto ovat Pohjoismaiden parlamentaarikkojen ja hallitusten yhteistyöfoorumeita.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pohjoismaiden neuvosto · Katso lisää »

Pommeri

Pommerin vaakuna Pommeri on historiallinen ja maantieteellinen alue Keski-Euroopassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pommeri · Katso lisää »

Porajärvi (Aunuksen Karjala)

Repolan ja Porajärven kunnat kartalla vihreällä 1920-luvulla. Porajärvi (karj. Porarvi) on entinen kunta Aunuksen Karjalassa Venäjän keisarikunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Porajärvi (Aunuksen Karjala) · Katso lisää »

Pori

Pori on Suomen kaupunki ja Satakunnan maakuntakeskus, joka sijaitsee Kokemäenjoen suulla Selkämeren rannikolla Satakunnan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pori · Katso lisää »

Porin kreivikunta

Porin kreivikunta oli 1651–1679 käytössä ollut hallinnollinen alue, jonka sotamarsalkka Gustaf Horn sai vuonna 1651.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Porin kreivikunta · Katso lisää »

Porin läänin jalkaväkirykmentti

Porin läänin jalkaväkirykmentti oli Ruotsin kuningaskunnan jalkaväkirykmentti Suomessa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Porin läänin jalkaväkirykmentti · Katso lisää »

Porvoo

Porvoo on Suomen kaupunki, joka sijaitsee maan etelärannikolla Uudenmaan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Porvoo · Katso lisää »

Porvoon valtiopäivät

Keisari Aleksanteri I Porvoon tuomiokirkossa valtiopäivien avajaisissa annettuaan hallitsijanvakuutuksensa (Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset'', 1812). Porvoon valtiopäivät tai maapäivät tai herrainpäivät olivat Porvoossa Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809 järjestetty Suomen säätyjen edustajien kokoontuminen.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Porvoon valtiopäivät · Katso lisää »

Posti Group

Postin tunnus vuosina 1989–1994 Postin tunnus vuosina 1995–2002 Postin tunnus vuosina 2002–2014 Posti Groupin edeltäjän Itellan tunnus vuoteen 2014 Posti Group Oyj (vuosina 2007–2014 Itella Oyj, sitä ennen Suomen Posti Oyj) on suomalainen yhtiö, jonka toimialana on postitoiminta, logistiikka ja taloushallinnon palvelut.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Posti Group · Katso lisää »

Postimanifesti

Postimanifesti oli Venäjän keisari Aleksanteri III:n 12.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Postimanifesti · Katso lisää »

Preussi

Preussi (liettuaksi Prūsija) oli merkittävä saksalainen valtio, joka syntyi Preussin herttuakunnasta ja Brandenburgin markkreivikunnasta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Preussi · Katso lisää »

Pronssi

Pronssikautisia pronssivaluja. Tarkoitettu ilmeisesti uudelleenvalettaviksi. Pronssi eli vaski (vanha suomalainen nimi) on metalliseos eli lejeerinki, jonka pääkomponenttina on kupari.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pronssi · Katso lisää »

Pronssikausi

Kansallismuseon tunnus KM 72:1a,b. Pronssikausi oli esihistorian aikakausi, jolloin pääasiallinen metalli aseiden ja työkalujen valmistamisessa oli pronssi.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pronssikausi · Katso lisää »

Prusin linnasmäki

Prusin Linnasmäki on Varsinais-Suomessa Turun Räntämäessä sijaitseva linnavuori.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Prusin linnasmäki · Katso lisää »

Puhdasoppisuuden aika Suomessa

Puhdasoppisuuden aika tarkoittaa Suomen historiassa aikakautta, jonka uskonnollista elämää leimasi tiukka evankelis-luterilainen puhdasoppisuus eli ortodoksia.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Puhdasoppisuuden aika Suomessa · Katso lisää »

Pukinvuori

Pukinvuori eli Linnavuori tai Hartusvuori on Keski-Suomessa Jämsän taajamassa Seppolan koillispuolella sijaitseva muinaislinna.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pukinvuori · Katso lisää »

Pulkkilan taistelu

Pulkkilan taistelu käytiin 2. toukokuuta vuonna 1808 Suomen sodan aikana.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pulkkilan taistelu · Katso lisää »

Punainen päivä

viitattu.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Punainen päivä · Katso lisää »

Puukkojunkkarit

Antti Rannanjärvi ja Antti Isotalo olivat kuuluisia puukkojunkkareita. Puukkojunkkarit eli häjyt olivat Etelä-Pohjanmaalla lähinnä 1800-luvulla esiintyneitä rettelöitsijöitä ja rauhanhäiritsijöitä, joiden keskuudessa tappelut olivat yleisiä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Puukkojunkkarit · Katso lisää »

Pyhäjärven linnanmäki

Pyhäjärven linnanmäki on Päijät-Hämeessä Orimattilan Artjärvellä sijaitseva mäkilinna.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pyhäjärven linnanmäki · Katso lisää »

Pyhäjoen taistelu

Pyhäjoen taistelu käytiin Suomen sodan aikana pääsiäislauantaina 16. huhtikuuta 1808 Pyhäjoen Yppärin ja Viirteen kylissä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pyhäjoen taistelu · Katso lisää »

Pyhän Olavin dominikaanikonventti

Näkymä Kaskenmäeltä kohti Auransiltaa. Konventti on sijainnut rinteessä kadun molemmin puolin. Konventin kirkko on ollut kadun oikealla puolella, ''refektorio'' kadun kohdalla ja ristikäytävä sekä hautausmaa kadun vasemmalla puolella. Pyhän Olavin dominikaanikonventti oli keskiajalla Turussa sijainnut dominikaaniveljeskunnan konventti.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pyhän Olavin dominikaanikonventti · Katso lisää »

Pyheensillan ryhmä

Pyheensillan ryhmä oli myöhäisellä kivikaudella Lounais-Suomessa ollut kulttuuri, jossa säilyi etelässä tapahtuneen vasarakirveskulttuurin nuorakeramiikasta huolimatta alkuperäiskansan kampakeraaminen tyyli.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Pyheensillan ryhmä · Katso lisää »

Raaseporin kreivikunta

sinetistä. Raaseporin kreivikunta oli Sten Eriksson Leijonhufvudin leskelle Ebba Leijonhufvudille ja hänen jälkeläisilleen vuonna 1569 annettu läänitys.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Raaseporin kreivikunta · Katso lisää »

Raaseporin linna

Magnus Schjerfbeckin havainnekuva siitä, millainen Raaseporin linna on saattanut olla 1500-luvulla. Piirustus vuodelta 1880. Raaseporin linna Raaseporin linna (ruots. Raseborgs slott) on Raaseporin Snappertunassa sijaitseva keskiajalta peräisin oleva linna.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Raaseporin linna · Katso lisää »

Ragvald I

Ragvald I toimi Suomen piispana vuosina 1258–1266.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ragvald I · Katso lisää »

Ragvald II

Ragvald II (k. 1321) toimi Suomen piispana vuosina 1309–1321.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ragvald II · Katso lisää »

Ragvalda

Ragvalda on arabialaisen maantieteilijän al-Idrisin laatimassa keskiaikaisessa maailmankartassa esiintyvä muinainen suomalainen kaupunki tai kauppapaikka.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ragvalda · Katso lisää »

Rapolan muinaislinna

Rapolan muinaislinna on Pirkanmaalla Valkeakosken Sääksmäellä sijaitsevassa Rapolan kylässä oleva muinaislinna.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Rapolan muinaislinna · Katso lisää »

Rauma

Rauma on vuonna 1442 perustettu Suomen kaupunki eteläisessä Satakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Rauma · Katso lisää »

Raumanmeren koulusurmat

Raumanmeren koulusurmat tapahtuivat Raumanmeren yläasteella Raumalla 25. tammikuuta 1989.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Raumanmeren koulusurmat · Katso lisää »

Rauta

Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fe.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Rauta · Katso lisää »

Rautakausi

ietf-kielikoodi.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Rautakausi · Katso lisää »

Ravattulan keskiaikainen kirkko

Ravattulan keskiaikainen kirkko oli Kaarinassa Ravattulan kylän Ristimäessä sijainnut varhaiskeskiaikainen kirkko, josta nykyään on jäljellä enää kivinen perustus.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ravattulan keskiaikainen kirkko · Katso lisää »

Räätikäsvuori

Räätikäsvuori on Satakunnassa Huittisten Sampun kylässä sijaitseva linnavuori.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Räätikäsvuori · Katso lisää »

Rälssi

Rälssi oli keskiaikainen yhteiskuntaluokka Suomessa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Rälssi · Katso lisää »

Röykkiöhauta

Falköpingin kunnassa Ruotsin Länsi-Götanmaalla. Röykkiöhauta on kivistä tai kivestä ja maasta rakennettu esihistoriallinen hauta, joita Suomen alueella esiintyy kivikauden lopulta myöhäiselle rautakaudelle saakka.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Röykkiöhauta · Katso lisää »

Repola

Repolan kunta Mujejärven piirin kartalla. Repola on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Repola · Katso lisää »

Repolan Linnavuori

vasen Repolan Linnavuori on varsinaissuomalaisen Nousiaisten kunnan Repolan kylässä sijaitseva linnavuori.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Repolan Linnavuori · Katso lisää »

Revonlahden taistelu

Revonlahden taistelu oli 27. huhtikuuta 1808 käyty Suomen sodan taistelu Ruotsin ja Venäjän välillä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Revonlahden taistelu · Katso lisää »

Riika

Riika on Latvian pääkaupunki ja Baltian maiden merkittävin teollinen, liiketoiminnallinen, kulttuurillinen ja urheilullinen keskus sekä myös tärkein satamakaupunki.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Riika · Katso lisää »

Riimukivi Gs 13

Riimukivi Gs 13 Gävlen Pyhän Kolminaisuuden kirkossa. Riimukivi Gs 13 on punaista hiekkakiveä oleva riimukivi, joka sijaitsee nykyään Gävlen Pyhän Kolminaisuuden kirkossa Ruotsin Gästriklandissa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Riimukivi Gs 13 · Katso lisää »

Riimukivi U 582

1600-luvulla laadittu piirros riimukivestä U 582. Riimukivi U 582 on aiemmin Söderby-Karlin kirkossa, Norrtäljen kunnassa Roslagenin alueella sijainnut, mutta myöhemmin kadonnut riimukivi.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Riimukivi U 582 · Katso lisää »

Rikala

Näkymä Rikalanmäeltä. Rikala on Halikossa sijaitseva muinaismuistoalue, joka muodostuu merovingiaikaisesta polttokenttäkalmistosta sekä myöhäiseltä viikinkiajalta ja ristiretkiajalta peräisin olevasta ruumiskalmistosta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Rikala · Katso lisää »

Rikalan Linnamäki

Rikalan Linnamäki on Varsinais-Suomessa Salossa Halikon taajamassa Hirvikallion kylän alueella sijaitseva linnamäki.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Rikalan Linnamäki · Katso lisää »

Ristiretket Suomeen

Ristiretket Suomeen olivat 1100- ja 1200-luvulla tehtyjä sotaretkiä, joiden tarkoituksena oli käännyttää Suomen luonnonuskoinen väestö katoliseen uskoon ja kirkon alaisuuteen.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ristiretket Suomeen · Katso lisää »

Ristiretkiaika

Ennallistus perniön puvusta 1100-luvulta. Ristiretkiaika eli Suomen varhaiskristillinen aika (1025–1300 jaa. tai 1050–1300 jaa.) on Suomen rautakauteen liittyvä arkeologinen periodinimitys.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ristiretkiaika · Katso lisää »

Risto Ryti

Risto Heikki RytiRisto Ryti taivutti omaa nimeään kotiseutunsa murteen mukaisesti "Ryti: Rytin".

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Risto Ryti · Katso lisää »

Ristolan muinainen asuinpaikka

Ristolan muinainen asuinpaikka Lahdessa on eräs Suomen vanhimpia kivikautisia kohteita.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ristolan muinainen asuinpaikka · Katso lisää »

Rodolfus

Rodolphus, Rodolfus, Rodulfus tai Rodulff (k. ennen 1209?) oli varhainen Suomen piispa, jonka olemassaolosta ei ole täysin varmoja todisteita.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Rodolfus · Katso lisää »

Roslagen

Söderöra, yksi Roslagenin saarista. Roslagen on saaristo ja siihen rajautuva rannikkoalue Ruotsin itärannikolla Uplannin edustalla.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Roslagen · Katso lisää »

Rovaniemen hirvenpää

Rovaniemen Lehtojärvellä tehtiin järven tuntumasta suolöytönä 37 cm:n mäntyinen hirvenpääveistos.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Rovaniemen hirvenpää · Katso lisää »

Ruis

''Secale cereale''. Ruis eli leipäruis (Secale cereale) on viljelyskasvi.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ruis · Katso lisää »

Ruisrock

Ruisrock on Turun Ruissalossa heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestettävä Suomen merkittävimpiin festivaaleihin kuuluva musiikkifestivaali.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ruisrock · Katso lisää »

Ruokolahden leijona

Ruokolahden leijona oli ilmiö, johon kuului useita leijonahavaintoja keskikesällä 1992 Ruokolahden ja Imatran seudulla, ja ne saivat suurta huomiota medialta, yleisöltä ja virkamiehiltä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ruokolahden leijona · Katso lisää »

Ruonan taistelu

Ruonan taistelu käytiin Kuortaneella, Ruonan ja Salmen alueella, Suomen sodan aikana 31.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ruonan taistelu · Katso lisää »

Ruotsalaiset

Ruotsalaiset ovat etninen ryhmä, joka asuttaa pääasiassa Skandinavian niemimaan itäosassa sijaitsevaa Ruotsin valtiota.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ruotsalaiset · Katso lisää »

Ruotsalaisten tulo Suomeen

Ruotsalaisten tulo Suomeen on 1100-luvun lopulta 1350-luvulle jatkunut ruotsalaisten vaiheittainen Suomen saariston ja rannikkoalueiden kolonisaatio ristiretkien yhteydessä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ruotsalaisten tulo Suomeen · Katso lisää »

Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ruotsi · Katso lisää »

Ruotsin hallitsija

Ruotsin hallitsijalla voidaan tarkoittaa Ruotsin kuningaskunnan valtionpäämiehenä toimivaa kuningasta tai kuningatarta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ruotsin hallitsija · Katso lisää »

Ruotsin kieli

Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ruotsin kieli · Katso lisää »

Ruotsin vallan aika Suomessa

Ruotsin valtakunnan vaiheita 1560–1815. Ruotsin vallan aika Suomessa on historian ajanjakso, jolloin nykyisen Suomen valtion alue oli osa Ruotsin kuningaskuntaa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ruotsin vallan aika Suomessa · Katso lisää »

Ruotsin vallankaappaus 1809

Kustaa IV Aadolf jalkakylvyssä ollessaan vangittuna Gripsholmin linnassa 1809 Ruotsin vallankaappaus tapahtui 13. maaliskuuta 1809 Suomen sodan aikana.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ruotsin vallankaappaus 1809 · Katso lisää »

Ruotsin vapaussota

Ruotsin vapaussota (myös Ruotsin sisällissota ja Kalmarin sisällissota) oli ruotsalaisten kansannousu Kalmarin unionin hallitsija Kristian II:ta vastaan.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ruotsin vapaussota · Katso lisää »

Ruptuurisota

Ruotsille 1658 kuuluneet alueet esitetty keltaisella värillä. Prinssi Kaarle, myöhemmin Kaarle X Kustaa (1622–1660), Ruotsin kuningas 1654–1660. Aleksei I, Venäjän tsaari 1645–1676. Ruptuurisota oli Venäjän ja Ruotsin välillä vuosina 1656–1658 käydyn Pohjan sodan sivunäyttämö Karjalassa ja Inkerissä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ruptuurisota · Katso lisää »

Rutajärven linnavuori

Rutajärven linnavuori on Pirkanmaalla Urjalassa Rutajärven rannalla sijaitseva linnavuori.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Rutajärven linnavuori · Katso lisää »

S/S Helsingfors

S/S Helsingfors oli Helsingfors Ångfartygs Aktiebolagetin omistama suomalainen yhdistetty rahti- ja matkustajalaiva, joka ajoi karille ja upposi Bengtskärin lähellä 1. tammikuuta 1905, jolloin kuusi miehistön jäsentä menehtyi.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja S/S Helsingfors · Katso lisää »

Saamelaiset

Saamelaisten perinteinen asuinalue kartalla. Saamelaiset (tai sápmelaččat) ovat pääosin Fennoskandian pohjoisosissa elävä kielellisesti suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Saamelaiset · Katso lisää »

Saarenojan muinainen asuinpaikka

Saarenoja 2 on Lappeenrannan (entinen Joutseno) Kuurmanpohjassa sijaitseva vuodesta 2000 saakka kaivettu kivikautinen (varhaismesoliittinen) asuinpaikka.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Saarenojan muinainen asuinpaikka · Katso lisää »

Saimaan kanava

Saimaan kanava Mälkiän sulku edessäpäin, oikealla kanavan vanha linjaus Kartta kanava-alueesta. Kanavan sulut ja avattavat sillat merkitty punaisella. Saimaan kanava on ensimmäisen kerran vuonna 1856 avattu kanava, joka yhdistää Saimaan vesistöalueen Lappeenrannasta Viipurin kautta Suomenlahteen luode-kaakko-suuntaisesti Suomessa ja Venäjällä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Saimaan kanava · Katso lisää »

Saksan keisarikunta

Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Saksan keisarikunta · Katso lisää »

Salajärven Linnakallio

Salajärven Linnakallio eli Kalkkolan linnavuori on Päijät-Hämeessä Lahden Nastolan Immilän kylän lähellä sijaitseva linnavuori.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Salajärven Linnakallio · Katso lisää »

Salaseura

Salaseura on seura, joka edellyttää jäsentensä pitävän salassa tietyt järjestön toiminnot, kuten initiointiriitit ja muut seremoniat.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Salaseura · Katso lisää »

Salaviinanpolttajat

Salaviinanpolttajat on ensimmäinen suomalainen näytelmäelokuva vuodelta 1907.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Salaviinanpolttajat · Katso lisää »

Salmin kreivikunta

Salmin kreivikunta oli kreivikunta Suomessa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Salmin kreivikunta · Katso lisää »

Salo

Salon kaupungin vaakuna vuosina 1949–2008 Salo on noin asukkaan kaupunki Lounais-Suomessa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Salo · Katso lisää »

Saltvik

Saltvik on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Saltvik · Katso lisää »

Sammallahdenmäki

Sammallahdenmäen pronssikautiset röykkiöhaudat ovat Satakunnassa Raumalla, entisen Lapin kunnan Kivikylässä sijaitseva muinaisjäännösalue, joka hyväksyttiin 1999 Unescon maailmanperintöluetteloon Suomen ensimmäisenä arkeologisena kohteena.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Sammallahdenmäki · Katso lisää »

Sandön taistelu

Sandön taistelu oli Suomen sodan meritaistelu, joka käytiin 2. elokuuta 1808 ruotsalaisen ja venäläisen laivasto-osastojen välillä Sandön edustalla Karunassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Sandön taistelu · Katso lisää »

Sanna Sillanpää

Sanna Riitta Liisa Sillanpää (s. 15. huhtikuuta 1968) on suomalainen atk-suunnittelija, joka surmasi ampumalla kolme miestä ja haavoitti yhtä pysyvästi helsinkiläisellä ampumaradalla helmikuussa 1999.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Sanna Sillanpää · Katso lisää »

Sanomalehti

ensimmäisen maailmansodan päättymispäivänä 11. marraskuuta 1918. Erilaisia sanomalehtiä. Sanomalehti on päivittäin tai monta kertaa viikossa ilmestyvä iso, tavallisesti monisivuinen painate, joka välittää ajankohtaista uutistietoa ja sisältää tavallisesti myös ilmoituksia, viihdettä, mainoksia ja muuta vastaavaa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Sanomalehti · Katso lisää »

Sastamala

Sastamala on Suomen kaupunki Pirkanmaan maakunnassa, Satakunnan maakuntarajan tuntumassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Sastamala · Katso lisää »

Satakunnan maakunta

Satakunta (aik. Satakunda, tai Finlandia Septentrionalis) on Suomen nykymaakunta, joka käsittää Satakunnan historiallisen maakunnan länsiosan.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Satakunnan maakunta · Katso lisää »

Sauli Niinistö

Sauli Väinämö Niinistö (s. 24. elokuuta 1948 Salo) on suomalainen kokoomustaustainen poliitikko ja Suomen tasavallan 12.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Sauli Niinistö · Katso lisää »

Savilahti

Savilahti, myöhemmin Suur-Savo, oli Savon vanhin kirkkopitäjä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Savilahti · Katso lisää »

Savo

Savo on Suomen historiallinen maakunta Itä-Suomessa Karjalan ja Hämeen välissä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Savo · Katso lisää »

Savonlinna

Savonlinna on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Savonlinna · Katso lisää »

Sääksmäki

Sääksmäki on Hämeen läänissä sijainnut entinen Suomen kunta ja vanha hämäläinen kirkkopitäjä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Sääksmäki · Katso lisää »

Sääty

Sääty on nimitys, jota käytetään etenkin antiikin aikana ja keskiajalla yhteiskunnalliseen työnjakoon perustuneista erioikeuksia nauttineista yhteiskuntaluokista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Sääty · Katso lisää »

Säätyvaltiopäivät 1863

Helsingin valtiopäivät 1863–1864 olivat Suomen autonomian ajan toiset säätyvaltiopäivät.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Säätyvaltiopäivät 1863 · Katso lisää »

Säkkijärven hirvenpää

Säkkijärven hirvenpää (KM 4909). Säkkijärven hirvenpää on Äänisen viherliuskeesta veistetty ja hiomalla muotoiltu hirven päätä esittävä veistos, joka on katkennut varttamiseen tarkoitetun reiän kohdalta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Säkkijärven hirvenpää · Katso lisää »

Säräisniemen keramiikka 1

Säräisniemen keramiikka 1 on ensimmäinen Karjalassa, Norjassa ja Pohjois-Suomessa käyttöönotetun kivikautisen keramiikan tyylisuunta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Säräisniemen keramiikka 1 · Katso lisää »

Selkäkankaan hautaröykkiöt

Muurilatomuksessa on jätetty lyhyt osa muuria näkyviin. Selkäkankaan hautaröykkiöt sijaitsevat Satakunnassa Nakkilan Viikkalassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Selkäkankaan hautaröykkiöt · Katso lisää »

Sellon ampumavälikohtaus

Sellon ampumavälikohtaus tapahtui Espoon Leppävaarassa sijaitsevan kauppakeskus Sellon Prisma-myymälässä 31.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Sellon ampumavälikohtaus · Katso lisää »

Setälän senaatti

Setälän senaatti oli viimeinen Suomen suuriruhtinaskunnan senaatti.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Setälän senaatti · Katso lisää »

Sigismund

Sigismund (20. kesäkuuta 1566 – 30. huhtikuuta 1632) oli Ruotsin kuningas vuosina 1592–1599 ja Puolan kuningas vuosina 1587–1632.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Sigismund · Katso lisää »

Sigismundin ja Kaarlen valtataistelu

Sigismundin ja Kaarlen valtataisteluksi kutsutaan vuosina 1597–1599 käytyä Ruotsin sisällissotaa kuningas Sigismundin ja Kaarle-herttuan (myöhemmin Kaarle IX) kannattajien välillä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Sigismundin ja Kaarlen valtataistelu · Katso lisää »

Siikajoen taistelu

Siikajoen taistelu oli yksi Suomen sodan maineikkaimmista taisteluista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Siikajoen taistelu · Katso lisää »

Sika

Sika eli kesysika (Sus scrofa domestica) on eurooppalaisesta villisiasta hyötyeläimeksi jalostettu alalaji, jota kasvatetaan yleisesti lihan ja usein myös nahan tuotantoa varten. Joitakin sikoja pidetään myös lemmikkieläiminä, erityisesti minipossuja. Sikoja käytetään myös tryffelien etsijöinä etenkin Italiassa. Sika on hyvin sosiaalinen eläin, joka elää laumassa. Sian poikanen on nimeltään porsas. Aikuinen naaras on emakko ja uros on karju. Itäiset perinteiset nimitykset ovat potsi, porsas, imisä ja orasa. Puhekielessä porsasta, kuten myös uudempaa termiä possu käytetään usein sian tai sianlihan synonyyminä. Imisä voi tarkoittaa myös teuraaksi kasvatettavaa naarassikaa ja orasa kastroitua teuraaksi kasvatettavaa urossikaa. Sika elää yleensä noin 20-vuotiaaksi ellei sitä teurasteta. Sika on yksi ensimmäisistä kotieläimistä, sillä jo ihmisen afrikkalaisten esi-isien jäänteiden rinnalta on löytynyt merkkejä sioista. Kesysiat olivat rautakaudella ja keskiajalla karvaisia, kaarevaselkäisiä ja nykyistä pienempiä. Väriltään ne olivat ruskeita tai kirjavia.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Sika · Katso lisää »

Sipoo

Sipoon saaristoa. Sipoo on Suomen kunta, joka sijaitsee Helsingin seudulla, Uudenmaan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Sipoo · Katso lisää »

Sipoonlinna

Sipoonlinna on Uudellamaalla Sipoon Söderkullassa sijaitseva keskiaikainen mäkilinna.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Sipoonlinna · Katso lisää »

Sirnihtan keramiikka

Sirnihtan keramiikka on Suomen varhaismetallikauteen ja rautakauteen liittyvä lähinnä etelä-itäsuomalainen keramiikanvalmistuksen tyylisuunta, joka luetaan kuuluvaksi Säräisniemen keramiikkaan 2 (Sär-2).

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Sirnihtan keramiikka · Katso lisää »

Sirppi

Sirppi on alun perin viljan leikkuuseen eli elonkorjuuseen suunniteltu käsityökalu.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Sirppi · Katso lisää »

Siuntio

Siuntio on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Siuntio · Katso lisää »

Skandinavia

Skandinavian maat Ruotsi, Norja ja Tanska. Skandinavia tarkoittaa suomen kielessä ensisijaisesti Pohjois-Euroopan aluetta, joka käsittää Ruotsin ja Norjan, usein myös Tanskan.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Skandinavia · Katso lisää »

Skandinavian niemimaa

Kartassa Skandinavian niemimaa ja Fennoskandia. Skandinavian niemimaahan kuuluvat Norja, Ruotsi ja Luoteis-Suomi. Fennoskandiaan kuuluu lisäksi muu Suomi ja osia Venäjästä. Skandinavian niemimaa on Pohjois-Euroopassa sijaitseva niemimaa, joka on osa Fennoskandiaa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Skandinavian niemimaa · Katso lisää »

Skällbergetin muinaislinna

Skällbergetin muinaislinna on Uudellamaalla Siuntion Tyyskylän kylässä sijaitseva linnavuori.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Skällbergetin muinaislinna · Katso lisää »

Sodankylä

Sodankylä on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan keskiosassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Sodankylä · Katso lisää »

Sofian ensimmäinen kronikka

Sofian ensimmäinen kronikka on Novgorodin Pyhän Sofian katedraaliin liittyvä venäläinen kronikka.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Sofian ensimmäinen kronikka · Katso lisää »

Sortavalan kreivikunta

Sortavalan kreivikunta oli 1651–1680 Käkisalmen läänissä ollut kreivikunta, joka käsitti Sortavalan kaupungin ja osa Sortavalan pogostaa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Sortavalan kreivikunta · Katso lisää »

Sortovuodet

Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Sortovuodet · Katso lisää »

Spelttivehnä

Spelttivehnä eli speltti (Triticum spelta), jota kutsutaan toisinaan myös koriste- tai alkuvehnäksi, on vanha perinteinen viljalaji.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Spelttivehnä · Katso lisää »

Steen Christensen

Steen Viktor Christensen (s. 9. lokakuuta 1964) on tanskalainen rikollinen, joka tuli Suomessa tunnetuksi syksyllä 1997 Helsingissä tekemistään poliisimurhista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Steen Christensen · Katso lisää »

Sten Eriksson Leijonhufvud

Sten Eriksson Leijonhufvud eli Sten Eerikinpoika Leijonhufvud (1518–1568) oli ruotsalainen valtaneuvos vuodesta 1539.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Sten Eriksson Leijonhufvud · Katso lisää »

Sten Sture nuorempi

Sten Sture nuorempi (1493 – 3. helmikuuta 1520) toimi Ruotsin valtionhoitajana vuosina 1512–1520.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Sten Sture nuorempi · Katso lisää »

Sten Sture vanhempi

Sten Sture vanhempi (1440–1503) toimi Ruotsin valtionhoitajana vuosina 1470–1497 ja 1501–1503.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Sten Sture vanhempi · Katso lisää »

Stolbovan rauha

Stolbovan rauha oli rauhansopimus, jonka Ruotsi ja Venäjä solmivat 27.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Stolbovan rauha · Katso lisää »

Stratifikaatio

kapitalistisen järjestelmän hierarkiaa kuvaava pyramidi vuodelta 1911. Stratifikaatiolla tarkoitetaan sosiologiassa yhteiskunnallista kerrostuneisuutta, hierarkiaa eli eriarvoistumista, jossa joillakin yhteiskunnan jäsenillä on etuoikeutettu asema vallan ja vaurauden perusteella.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Stratifikaatio · Katso lisää »

Strengin senaatti

Strengin senaatti oli Suomen senaatti vuonna 1905.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Strengin senaatti · Katso lisää »

Struven ketju

Ketjun suunnittelija F. G. W. Struve. Struven ketju. Struven ketjun pohjoisin piste Fuglenesissa, Norjassa. Alatornion kirkon torni oli keskeisimpiä suomalaisista mittausketjun pisteistä. Struven ketjun referenssimeridiaani valittiin Tarton tähtitornin (Viro) mukaan. litin postimerkki Meškonysin pisteestä. Struven ketjun piste Štšekotskin kylän metsässä Ivanavassa, Valko-Venäjällä. Struven kolmioketju Suomessa Struven ketju on 1800-luvun alkupuolella rakennettu kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Struven ketju · Katso lisää »

Sujalan muinainen asuinpaikka

Sujalan asuinpaikka on vuonna 2002 Utsjoen Vetsijärveltä löydetty Pohjois-Suomen varhaisin pioneeriasuttajien asuinpaikka.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Sujalan muinainen asuinpaikka · Katso lisää »

Sulkavan Linnavuori

Sulkavan Linnavuori (myös Pisamalahden Linnavuori) on Sulkavan kunnassa sijaitseva muinainen linnavuori.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Sulkavan Linnavuori · Katso lisää »

Suojeluskunta

Seiskarin suojeluskunta syksyllä 1917. Nummen suojeluskunta 1930-luvulla. Suojeluskuntajärjestö oli Suomessa vuosina 1918–1944 toiminut vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö ja kansalliskaarti, joka lakkautettiin Liittoutuneiden valvontakomission määräyksellä syksyllä 1944.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suojeluskunta · Katso lisää »

Suomalaiset

Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomalaiset · Katso lisää »

Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto

Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto (SAK) oli vuosina 1930–1969 toiminut ammatillinen keskusjärjestö, nykyisin toimivan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön edeltäjä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto · Katso lisää »

Suomen ensimmäinen televisiolähetys

Suomen ensimmäinen televisiolähetys esitettiin 24. toukokuuta 1955.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomen ensimmäinen televisiolähetys · Katso lisää »

Suomen esihistoria

Viitattu.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomen esihistoria · Katso lisää »

Suomen herttua

Suomen herttua Juhana III Suomen herttua oli Ruotsin kuninkaan sukulaisille tai suosikeille toisinaan myönnetty arvonimi, jota käytettiin satunnaisesti 1200-luvun lopulta 1500-luvulle.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomen herttua · Katso lisää »

Suomen historia

ImageSize.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomen historia · Katso lisää »

Suomen kalliomaalaukset

viitattu.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomen kalliomaalaukset · Katso lisää »

Suomen kieli

Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomen kieli · Katso lisää »

Suomen kielipolitiikka

Mikael Agricolan ''Abckirian'' näköis­painoksen etusivu. Suomen kielipolitiikka tarkoittaa Suomen valtion suhdetta eri kieliin ja eri kieliä puhuviin ihmisryhmiin.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomen kielipolitiikka · Katso lisää »

Suomen koronaviruspandemian aikajana

Koronaviruspandemia 2021 Koronavirusepidemian 1. aalto 2020 Suomen koronaviruspandemian aikajanassa mainitaan koronaviruspandemiaa koskevat merkittävimmät tapahtumat ja tiedot Suomessa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomen koronaviruspandemian aikajana · Katso lisää »

Suomen kuningaskuntahanke (1742)

Elisabet, joka ehdotti Suomelle itsenäisyyttä mutta veti myöhemmin tukensa hankkeelta. Karl Peter Ulrich, myöhempi Venäjän keisari Pietari III. Suomen kuningaskuntahanke oli hattujen sodan aikana vuonna 1742 esitetty ajatus muodostaa Ruotsille kuuluneesta Suomesta itsenäinen kuningaskunta Venäjän suojeluksessa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomen kuningaskuntahanke (1742) · Katso lisää »

Suomen läänit

Suomen läänit olivat valtionhallinnon aluejako, joka oli käytössä vuodesta 1634 vuoteen 2009.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomen läänit · Katso lisää »

Suomen lippu

Suomen kansallislippu. Suomen lippu eli siniristilippu on yksi Suomen kansallissymboleista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomen lippu · Katso lisää »

Suomen markka

Yhden markan seteli vuodelta 1860. Suomen markka oli Suomen rahayksikkö vuosina 1860–2002.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomen markka · Katso lisää »

Suomen mesoliittinen kausi

Suomen keskimesoliittisia asuinpaikkoja. Punaiset alueet kattavat merkittävimmät asutusalueet. Suomen mesoliittinen kausi oli kalenterivuosina noin 8700–5100 eaa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomen mesoliittinen kausi · Katso lisää »

Suomen pankkikriisi

Suomen pankkikriisi oli Suomessa 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa pankkeja taloudellisesti vavisuttanut kriisi, jonka seurauksena valtiovalta ryhtyi tukemaan pankkeja niin sanotulla pankkituella.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomen pankkikriisi · Katso lisää »

Suomen piispainkronikka

Suomen piispainkronikka (käytetään myös nimeä Suomen piispain kronikka, alkuteos Catalogus et ordinaria successio Episcoporum Finlandesium) on piispa Paavali Juustenin 1550–1570-luvulla laatima latinankielinen teos, joka sisältää Suomen siihenastisten piispojen lyhyet elämäkerrat.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomen piispainkronikka · Katso lisää »

Suomen polaariretkikunta

Suomen polaariretkikunta suoritti vuosina 1882–1884 magneettisia ja meteorologisia mittauksia Sodankylässä ja Ivalossa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomen polaariretkikunta · Katso lisää »

Suomen rataverkon historia

Suomen itsenäistymisen aikoihin. Suomen rataverkon historian voidaan katsoa ulottuvan ainakin maaliskuun 20.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomen rataverkon historia · Katso lisää »

Suomen sisällissota

Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomen sisällissota · Katso lisää »

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue · Katso lisää »

Suomen sota

Suomen sota oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809 osana Napoleonin sotia.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomen sota · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinas

Suomen suuriruhtinas on historiallinen arvonimi, joka kuului Ruotsin kuninkaan titteleihin vuosina 1581–1809 Suomen ollessa osa Ruotsia ja jota käytettiin Suomen suuriruhtinaskuntaa hallinneesta Venäjän keisarista vuosina 1809–1917.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomen suuriruhtinas · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinaskunta

Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Suomen taiteen kultakausi

Akseli Gallen-Kallela, ''Sammon puolustus'', 1896. Suomen taiteen kultakaudeksi tai kulta-ajaksi kutsutaan vuosia 1880–1910, jolloin suomalaiselle taiteelle luotiin kansallinen ilme ja se nousi kansainväliselle tasolle.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomen taiteen kultakausi · Katso lisää »

Suomen tasavallan presidentti

Suomen tasavallan presidentti on Suomen kansan valitsema valtionpäämies.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomen tasavallan presidentti · Katso lisää »

Suomen Työnantajain Keskusliitto

Suomen Työnantajain Keskusliitto (lyhenne STK) oli työnantajajärjestö.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomen Työnantajain Keskusliitto · Katso lisää »

Suomen valtionhoitaja

Valtionhoitaja oli Suomen väliaikainen valtionpäämies vuosina 1918–1919.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomen valtionhoitaja · Katso lisää »

Suomenkieliset Tieto-Sanomat

Syyskuussa 1775 ilmestyneen näytenumeron etusivu. Suomenkieliset Tieto-Sanomat oli ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomenkieliset Tieto-Sanomat · Katso lisää »

Suomenlahti

Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomenlahti · Katso lisää »

Suomenlinna

Suomenlinna on Helsingin edustalla sijaitseva merilinnoitus.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomenlinna · Katso lisää »

Suomenusko

Kankaanpään Kuninkaanlähteestä alkava puro. Lähteeseen on perimätiedon mukaan uhrattu ja sen vedellä on parannettu muun muassa silmäsairauksia. Suomenusko on Suomessa vaikuttava etnisten itämerensuomalaisten perinteiden jatkumo nykyajassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomenusko · Katso lisää »

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suomi · Katso lisää »

Susiluola

Susiluola on muinaisjäännös, joka sijaitsee Kristiinankaupungissa entisen Lapväärtin kunnan alueella, pääosin Karijoen kunnan omistamalla maalla.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Susiluola · Katso lisää »

Suuret kuolonvuodet

Suuret kuolonvuodet olivat Pohjois-Eurooppaa koetelleiden harvinaisen kylmien vuosien jakso 1695–1697.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suuret kuolonvuodet · Katso lisää »

Suuret nälkävuodet

Kerjäläisperhe maantiellä. Robert Wilhelm Ekmanin maalaus vuodelta 1860. Suuret nälkävuodet vuosina 1866–1868 olivat viimeisin laajamittainen nälänhätä Suomessa ja Länsi-Euroopassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suuret nälkävuodet · Katso lisää »

Suuri adressi

Suuri adressi sidottuna 26 niteeseen. Vieressä adressin keräykseen osallistunut filosofian tohtori Yrjö Wichmann. Suuri adressi oli adressi, joka kerättiin Suomessa ensimmäisen sortokauden alussa maaliskuussa 1899 vastalauseeksi Venäjän keisari Nikolai II:n 15.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suuri adressi · Katso lisää »

Suuri Kuolan retki 1887

Suuri Kuolan retki 1887 oli suomalaisten tiedemiesten kesällä 1887 Kuolan niemimaan keskiosiin tekemä tutkimusretki.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suuri Kuolan retki 1887 · Katso lisää »

Suuri olkivuosi

Suuri olkivuosi, vuosi 1601, oli Suomessa pahin 1600-luvun alun katovuosista ja yleensäkin Suomen historian pahimpia katovuosia.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suuri olkivuosi · Katso lisää »

Suuri Pohjan sota

Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita. Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana. Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta. Tanska ei sodassa onnistunut valloittamaan Skånen, Hallandin ja Blekingen maakuntia, jotka se oli menettänyt Ruotsille Roskilden rauhassa vuonna 1658.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »

Suuri Venäjän sota

Suuri Venäjän sota eli Kustaa Vaasan Venäjän sota oli vuosina 1555–1557 käyty Kustaa I Vaasan johtaman Ruotsin ja Iivana IV Julman Venäjän välinen sota, joka päättyi 25.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Suuri Venäjän sota · Katso lisää »

Svante Niilonpoika

Svante Niilonpoika (1460 – 2. tammikuuta 1512) toimi Ruotsin valtionhoitajana vuosina 1504–1512.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Svante Niilonpoika · Katso lisää »

Svinhufvudin I hallitus

Svinhufvudin senaatti eli Itsenäisyyssenaatti (anakronistisesti myös Svinhufvudin I hallitus) oli itsenäisen Suomen tasavallan ensimmäinen hallitus, jota tuolloin vielä kutsuttiin nimellä senaatti.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Svinhufvudin I hallitus · Katso lisää »

Sydänkeskiaika

Bayeux’n seinävaatteessa, joka kuvaa normannien Englannin valloitusta vuonna 1066. Sydänkeskiaika oli keskiajan jakso vuosina 1000–1300.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Sydänkeskiaika · Katso lisää »

Tacitus

Publius Cornelius Tacitus (noin 55–120) oli roomalainen senaattori ja historioitsija.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Tacitus · Katso lisää »

Taipalsaari

Taipalsaari on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa, 15 km Lappeenrannasta pohjoiseen.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Taipalsaari · Katso lisää »

Talonpoikaismarssi

Talonpoikaismarssin pääjuhla Senaatintorilla. Talonpoikaismarssi oli Helsingissä 7.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Talonpoikaismarssi · Katso lisää »

Talvisota

Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Talvisota · Katso lisää »

Tammikuun kihlaus

König-ravintolan edessä. Tammikuun kihlaus on Suomen Työnantajain Keskusliiton 23. tammikuuta 1940 antama julistus, jossa se tunnusti ammattiliitot ja keskusjärjestö SAK:n neuvotteluosapuoliksi työmarkkinoita koskevissa kysymyksissä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Tammikuun kihlaus · Katso lisää »

Tammisaari

Tammisaari on entinen Suomen kaupunki ja nykyinen Raaseporin kaupunginosa, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa entisessä Etelä-Suomen läänissä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Tammisaari · Katso lisää »

Tanska

Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Tanska · Katso lisää »

Tarja Halonen

Tarja Kaarina Halonen (s. 24. joulukuuta 1943 Helsinki) on suomalainen poliitikko.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Tarja Halonen · Katso lisää »

Tarton rauha

Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Tarton rauha · Katso lisää »

Tasavalta

Tasavalta on valtiomuoto, jossa ei ole lainkaan päämiestä tai päämies (tavallisesti presidentti) valitaan vaaleilla määräajaksi.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Tasavalta · Katso lisää »

Tattarisuon tapaus

Tattarisuon tapaus sai alkunsa, kun 14-vuotias koululainen löysi Malmilla Helsingin maalaiskunnassa sijainneesta Tattarisuon lähteestä 19.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Tattarisuon tapaus · Katso lisää »

Tauno Pasanen

Tauno Pasanen Pihtiputaan välikäräjillä 18. huhtikuuta 1969 kuuntelemassa tuomiotaan. Tauno Veikko Pasanen (s. 19. huhtikuuta 1934 Pihtipudas) on suomalainen rikoksesta tuomittu henkilö, joka on syyllistynyt neljän ihmisen murhaan ja yhden tappoon.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Tauno Pasanen · Katso lisää »

Täyssinän rauha

Täyssinän rauha solmittiin Ruotsin ja Venäjän välillä 18. toukokuuta 1595 Täyssinässä, Venäjällä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Täyssinän rauha · Katso lisää »

Tekstiilikeramiikka

ietf-kielikoodi.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Tekstiilikeramiikka · Katso lisää »

Tenholan linnavuori

Tenholan linnavuori on rautakaudella ja keskiajalla käytössä ollut linnavuori, joka sijaitsee Hattulan kunnassa Vanajaveden vesistön läheisyydessä Kanta-Hämeessä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Tenholan linnavuori · Katso lisää »

Teponlinna

Teponlinna eli Alvettulan muinaislinna on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa Hauhon Lautsian kylässä sijaitseva muinaislinna.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Teponlinna · Katso lisää »

Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo

''Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo'', 31. tammikuuta 1776. Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo (”Erään turkulaisen seuran julkaisemia sanomia”) oli Suomen ensimmäinen sanomalehti.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo · Katso lisää »

Tiurinlinna

Hjalmar Appelgrenin havainnekuva Tiurinlinnan raunioista vuodelta 1891. Tiurinlinna (venäjäksi Tiverski) on muinaislinna Vuoksen rannalla Karjalankannaksella, nykyisellä Venäjällä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Tiurinlinna · Katso lisää »

Toinen ristiretki Suomeen

Toinen ristiretki Suomeen on 1320-luvulla kirjoitetun Eerikinkronikan kuvailema ruotsalaisten sotaretki hämäläisiä vastaan 1200-luvun puolivälissä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Toinen ristiretki Suomeen · Katso lisää »

Tokoin senaatti

alt.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Tokoin senaatti · Katso lisää »

Torkkeli Knuutinpoika

Ville Vallgrenin veistämä Torkkeli Knuutinpojan patsas Viipurin entisen kaupunginmuseon edessä. Torkkeli Knuutinpoika (myös Tyrgils,; k. helmikuu 1306 Tukholma) oli ruotsalainen valtaneuvos, joka toimi marskina ja Ruotsin holhoojahallituksen johtavana jäsenenä kuningas Birger Maununpojan alaikäisyyden aikana vuosina 1290–1298.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Torkkeli Knuutinpoika · Katso lisää »

Torppari

Torppareita maatöissä kesällä. Torppari oli Suomessa ja Ruotsissa vuokraviljelijä, joka oli vuokrannut viljeltäväkseen osan suuremmasta maatilasta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Torppari · Katso lisää »

Tudeerin senaatti

Tudeerin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1891–1900.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Tudeerin senaatti · Katso lisää »

Tuhkaus

Hautajaisseremonia Indonesiassa. Tuhkaus eli polttohautaus on hautaustapa, jossa ruumis poltetaan.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Tuhkaus · Katso lisää »

Tukholma

Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja samalla maan suurin kunta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Tukholma · Katso lisää »

Tukholman verilöyly

Tukholman verilöyly. Kaksi näkymää Padt-Bruggen kaiverruksesta vuodelta 1676; perustuu Kort Steinkampin ja Hans Krusen puukaiverruksiin (Antwerpen 1524). Tukholman verilöylyssä 7.–10.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Tukholman verilöyly · Katso lisää »

Tulilahden kaksoismurha

Murhista epäilty Runar Holmström keskellä kuvassa, kasvot kameraa kohden. Tulilahden kaksoismurha on 28. heinäkuuta 1959 Tulilahden leirintäalueella Heinävedellä tapahtunut Suomen kuuluisimpiin lukeutuva henkirikostapaus, jossa surmansa saivat jyväskyläläiset 21-vuotias sairaanhoitajaoppilas Eine Maria Nyyssönen ja 23-vuotias toimistoapulainen Riitta Aulikki Pakkanen.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Tulilahden kaksoismurha · Katso lisää »

Tulopolitiikka

Tupolla eli tulopolitiikalla tarkoitetaan tulonjaosta ja siihen liittyvistä työehdoista sopimista keskitettyjen työmarkkinajärjestöjen kesken.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Tulopolitiikka · Katso lisää »

Tuomas (Suomen piispa)

Tuomas (myös Thomas; k. 1248 (oletettavasti) Visby, Ruotsi) oli Suomen piispa mahdollisesti vuosina 1220–1245.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Tuomas (Suomen piispa) · Katso lisää »

Turku

Turku on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Turku · Katso lisää »

Tursiannotko

Arkeologiset kaivaukset Pirkkalankylän Tursiannotkon alueella kesäkuussa 2016. Tursiannotko on myöhäisrautakautinen asuinpaikka Pirkkalassa, Pirkkalankylän alueella.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Tursiannotko · Katso lisää »

Turun akatemia

Turun akatemian rakennus vuoden 1827 tulipalon jälkeen. Kuninkaallinen Turun Akatemia (nyk. Helsingin yliopisto) on Suomen ensimmäinen yliopisto, joka perustettiin Turkuun vuonna 1640.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Turun akatemia · Katso lisää »

Turun arkkihiippakunta

Turun ja Suomen arkkipiispan vaakuna. Turun piispan vaakuna. Turun arkkihiippakunta on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhdeksästä hiippakunnasta ja Suomen arkkipiispan hiippakunta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Turun arkkihiippakunta · Katso lisää »

Turun ja Porin lääni

Turun ja Porin lääni oli vuosina 1634–1997 toiminut Suomen lääni.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Turun ja Porin lääni · Katso lisää »

Turun ja Suomen arkkipiispa

Turun ja Suomen arkkipiispa (vuoteen 1817 Turun piispa) on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Turun ja Suomen arkkipiispa · Katso lisää »

Turun katedraalikoulu

Turun katedraalikoulu eli Tuomiokirkkokoulu oli kirkon keskiajalla Turussa ylläpitämä katedraalikoulu, joka palveli lähinnä pappien koulutusta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Turun katedraalikoulu · Katso lisää »

Turun Koroisten kirkko

Turun Koroisten kirkko eli Koroisten piispankirkko oli Turussa Koroistenniemellä sijainnut keskiaikainen kivikirkko.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Turun Koroisten kirkko · Katso lisää »

Turun linna

Turun linna (ruots. Åbo slott) on 1280-luvulla Aurajoen suulle perustettu linna Turussa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Turun linna · Katso lisää »

Turun maaoikeus

Turun maaoikeus eli maanoikeus oli 1400-luvulla ja 1500-luvun alussa toiminut Suomen ylin tuomioistuin.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Turun maaoikeus · Katso lisää »

Turun palo

Turun tuomiokirkon ympäristö heti palon jälkeen vuonna 1827 Turun palo oli Turun kaupungin lähes kokonaan tuhonnut kaupunkipalo, joka tapahtui tiistaina 4. syyskuuta – keskiviikkona 5. syyskuuta 1827.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Turun palo · Katso lisää »

Turun rauha

Turun rauha on Turussa 7. elokuuta 1743 solmittu Venäjän ja Ruotsin välinen rauhansopimus, joka päätti vuosina 1741–1743 käydyn hattujen sodan ja sen aiheuttaman pikkuvihana tunnetun venäläismiehityksen Suomessa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Turun rauha · Katso lisää »

Turun tuomiokirkko

Turun tuomiokirkko (ruots. Åbo domkyrka) on Suomen Turussa I kaupunginosassa Aurajoen rannalla sijaitseva, monessa vaiheessa rakennettu kivikirkko, joka on suurimmaksi osaksi keskiajalta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Turun tuomiokirkko · Katso lisää »

Turun tuomiokirkon Mustakirja

Turun tuomiokirkon Mustakirja (Registrum ecclesiae Aboensis) on Suomen keskiajan historian tärkein lähdeteos.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Turun tuomiokirkon Mustakirja · Katso lisää »

Turun verilöyly

Turun verilöyly oli Turun Vanhalla Suurtorilla 10. marraskuuta 1599 toimeenpantu joukkorangaistus, jossa mestattiin 14 Kaarle-herttuan (myöhemmin kuningas Kaarle IX) Suomessa vaikuttanutta vastustajaa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Turun verilöyly · Katso lisää »

Turun voimellakka

viitattu.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Turun voimellakka · Katso lisää »

Turun Wiikko-Sanomat

''Turun Wiikko-Sanomat'' 8. tammikuuta 1820. Turun Wiikko-Sanomat oli Turussa vuosina 1820–1827 ja 1829–1831 ilmestynyt sanomalehti.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Turun Wiikko-Sanomat · Katso lisää »

Tuukkalan kalmisto

Tuukkalan kalmiston muistomerkki (1937/1938). Tuukkalan kalmisto on Tuukkalan kylässä noin viisi kilometriä Mikkelin rautatieasemalta etelään sijaitseva Savon merkittävin rautakautinen ja keskiaikainen kalmisto.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Tuukkalan kalmisto · Katso lisää »

Tuulos

Tuulos on entinen Suomen kunta ja vuonna 2009 tehdyn kuntaliitoksen jälkeen osa Hämeenlinnaa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Tuulos · Katso lisää »

Työehtosopimus

Työehtosopimus eli TES on Suomessa työntekijäjärjestön ja työnantajan tai työnantajien järjestön välinen sopimus alakohtaisista työehdoista kuten palkoista (ylityökorvauksineen), työajoista, lomista ja muista eduista, joita sopimuksen soveltamisalalla noudatetaan.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Työehtosopimus · Katso lisää »

Työkalu

Veitsi on ihmiskunnan ensimmäisiä työkaluja. Työkalu on varsinkin käsin käytettävä, usein yksinkertainen työväline.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Työkalu · Katso lisää »

Tyypillinen kampakeramiikka

Tyypillinen kampakeramiikka eli varsinaiskampakeramiikka on kivikautisen keramiikan tyylisuunta, joka on kehittynyt Venäjän Karjalassa ja on levinnyt Fennoskandiaan, Itä-Baltiaan ja muualle Luoteis-Venäjälle.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Tyypillinen kampakeramiikka · Katso lisää »

Ulriika Eleonoora

Ulriika Eleonoora (23. tammikuuta 1688 – 24. marraskuuta 1741) oli Ruotsin kuningatar 1718–1720, ja Kaarle XII:n sisar.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ulriika Eleonoora · Katso lisää »

Ulvila

Ulvila on Satakunnan maakunnassa sijaitseva kaupunki.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ulvila · Katso lisää »

Ulvilan surma

Helsingin kirjamessuilla 2016. Ulvilan surma on selvittämätön henkirikos, joka tehtiin Ulvilassa 1. joulukuuta 2006 klo 2.45.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ulvilan surma · Katso lisää »

Unionikirje

Unionikirje: "''Först at nw scule thisse thry riken hafue thenne koning, som ær koning Eric i hans lifdaghæ, oc siden evinnelicæ thisse thry riken en koning hafue oc ey flere ouer alle thry riken, suo at riken aldre at scilias meer, om Gudh wil.''" Unionikirje oli kuningatar Margareetan 13. heinäkuuta 1397 laatima Kalmarin unionin perustamissopimus.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Unionikirje · Katso lisää »

Uppsalan kokous

Uppsalan kokous oli Ruotsin Uppsalassa maaliskuussa 1593 järjestetty kirkolliskokous, joka vakiinnutti luterilaisuuden Ruotsin valtionuskonnoksi.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Uppsalan kokous · Katso lisää »

Ural

Ural tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ural · Katso lisää »

Urho Kekkonen

Urho Kaleva Kekkonen oli kahdeksas Suomen tasavallan presidentti ja suomalainen poliitikko.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Urho Kekkonen · Katso lisää »

Urjala

Urjalan kirkko. Nuutajärven lasitehdas Urjalassa. Kortejärvi, yksi Urjalan järvistä Urjala (myös Urdiala, aiemmin Airanne) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Urjala · Katso lisää »

Uskonnonvapauslaki

Uskonnonvapauslaki säätää uskonnonvapaudesta Suomessa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Uskonnonvapauslaki · Katso lisää »

Uskonpuhdistus

Uskonpuhdistaja Martti Luther teoksensa ''Kirkon Babylonian vankeudesta'' kannessa. Uskonpuhdistus eli reformaatio on 1500-luvulla Länsi-Euroopassa alkanut liike, joka pyrki oikaisemaan katolisen kirkon opissa näkemiään epäkohtia.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Uskonpuhdistus · Katso lisää »

Uskontokunta

Uskontokunta on saman uskonnon tunnustajien yhteisö.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Uskontokunta · Katso lisää »

Utsjoki

Utsjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Utsjoki · Katso lisää »

Uudenkaupungin rauha

Uudenkaupungin rauha 30.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Uudenkaupungin rauha · Katso lisää »

Uudenmaan ja Hämeen lääni

Uudenmaan ja Hämeen lääni oli vuonna 1634 perustettu lääni, joka alun perin käsitti suurin piirtein nykyiset Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakunnat.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Uudenmaan ja Hämeen lääni · Katso lisää »

Uudenmaan maakunta

Uusimaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Uudenmaan maakunta · Katso lisää »

Uukuniemen laivaonnettomuus

Uukuniemen laivaonnettomuus oli sunnuntaina 16. elokuuta 1903 Uukuniemen Pyhäjärvellä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus, jossa kuoli 18 ihmistä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Uukuniemen laivaonnettomuus · Katso lisää »

Uunisurma

Uunisurma on nimitys Kokemäen Krootilan kylässä joulukuussa 1960 tapahtuneelle Hilkka Hillevi Saarisen o.s. Pylkkänen (1. marraskuuta 1927 – 23. joulukuuta 1960Yle FEM, Dok: Autiotalokohtaloita, 13.3.2015. Viitattu 15.3.2015. Kokemäki) surmalle.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Uunisurma · Katso lisää »

Uusipöylin linnavuori

Uusipöylin linnavuori tai Pyölinniitun mäki on Uudellamaalla Karjalohjan Tallaassa sijaitseva linnavuori.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Uusipöylin linnavuori · Katso lisää »

Vaasan palo

Vaasan palo oli 3. elokuuta 1852http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vanhan-vaasan-palon-syy-selvisi/1915126 syttynyt laaja tulipalo, joka tuhosi suurimman osan Vaasan kaupungista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Vaasan palo · Katso lisää »

Vaasan senaatti

Vaasan vaakuna Vaasan senaatti oli Suomen sisällissodan aikana Vaasassa toiminut Suomen hallitus, Suomen senaatti, 29.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Vaasan senaatti · Katso lisää »

Vaasaporin kreivikunta

Vaasaporin kreivikunta (ruots. grevskapet Vasaborg) oli kuningas Kustaa II Aadolfin aviottomalle pojalle Gustaf Gustafssonille vuonna 1646 myönnetty läänitys.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Vaasaporin kreivikunta · Katso lisää »

Vainikkala

Vainikkalan rautatieasema Vainikkala on Lappeenrannan kylä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Vainikkala · Katso lisää »

Vainionmäen kalmisto

Vainionmäen kalmisto kuvattuna luoteeseen. Kalmistokumpu on entistetty kaivausten jälkeen. Vainionmäen kalmisto löydettiin 1980-luvulla Laitilan Kodjalasta Varsinais-Suomesta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Vainionmäen kalmisto · Katso lisää »

Valdemar Birgerinpoika

Valdemar Birgerinpojan vaakuna (1252) Valdemar Birgerinpoika (1239–26. joulukuuta 1302) oli Ruotsin kuningas 1250–1275.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Valdemar Birgerinpoika · Katso lisää »

Valdemar Maununpoika

Valdemar Maununpoika (Bjälbo) (k. 1318) oli Suomen herttua, Maunu Ladonlukon pojista nuorin.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Valdemar Maununpoika · Katso lisää »

Valhalla-seura

Valhalla-seura, myös Valhall-seuraOtavan iso tietosanakirja 9, palsta 798.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Valhalla-seura · Katso lisää »

Valkeakoski

Valkeakoski on noin 21 000 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee 35 kilometriä Tampereelta etelään.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Valkeakoski · Katso lisää »

Valkkisten linnamäki

Valkkisten linnamäki eli Onkemäen linnavuori on suomalainen muinaislinna joka sijaitsee Vesilahden Onkemäellä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Valkkisten linnamäki · Katso lisää »

Valtalaki

Valtalaki oli Suomen eduskunnan heinäkuussa 1917 hyväksymä perustuslaintasoinen laki, jolla aiemmin Venäjän keisarille kuulunut korkein valta Suomen suuriruhtinaskunnassa siirrettiin eduskunnalle, kuitenkin ilman ulkopolitiikan hoitoa ja sotilasasioita, jotka olisivat jääneet edelleen Venäjän vastuulle.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Valtalaki · Katso lisää »

Valuutta

Valuutta tarkoittaa valtion tai alueen rahaa tai rahayksikköä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Valuutta · Katso lisää »

Vanha Suomi

Vanhan Suomen kartta Vanha Suomi tarkoittaa niitä Suomen alueita, jotka Ruotsi menetti Venäjälle Uudenkaupungin (1721) ja Turun rauhansopimuksissa (1743).

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Vanha Suomi · Katso lisää »

Vanha viha

Vanha viha tarkoittaa Ruotsin ja Moskovan ruhtinaskunnan välistä sotaa, joka käytiin 1495–1497.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Vanha viha · Katso lisää »

Vanhan valtaus

Vanhan valtaus oli tapahtuma, jossa päivää ennen Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan 100-vuotisjuhlia opiskelijaoppositio valtasi juhlapaikaksi ajatellun Vanhan ylioppilastalon 25. marraskuuta 1968 kello 17.13 ja vaati muutoksia yliopiston hallintoon ja opetuksen sisältöön.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Vanhan valtaus · Katso lisää »

Vantaa

Vantaa (vuoteen 1972 Helsingin maalaiskunta, ruots. Helsinge) on kaupunki Uudellamaalla.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Vantaa · Katso lisää »

Varanginvuono

Varanginvuono (norj. Varangerfjorden) on Norjan Finnmarkin läänissä sijaitseva noin 100 km pitkä, itään aukeava Barentsinmeren lahti.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Varanginvuono · Katso lisää »

Varasto

Kuormalavoja ruokavarastossa. Uudessakaupungissa. Varasto on tavaroiden säilytykseen tarkoitettu tila tai erillinen rakennus.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Varasto · Katso lisää »

Varhaiskampakeramiikka

Varhaiskampakeramiikka eli Sperringsin keramiikka on ensimmäinen Karjalassa ja Suomessa käyttöön otetun kivikautisen keramiikan tyylisuunta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Varhaiskampakeramiikka · Katso lisää »

Varhaiskeskiaika

Varhaiskeskiaikainen porfyyripatsas. Varhaiskeskiaika on yksi keskiajan kolmesta ajanjaksosta sydänkeskiajan (1000–1300) ja myöhäiskeskiajan (1300–1500) ohella.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Varhaiskeskiaika · Katso lisää »

Varikonniemen rautakautinen asuinpaikka

Varikonniemen rautakautinen asuinpaikka on rautakautinen ja varhaiskeskiaikainen asuinpaikka, joka sijaitsee Hämeenlinnan Varikonniemessä, Vanajaveden rannalla Hämeen linnaa vastapäätä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Varikonniemen rautakautinen asuinpaikka · Katso lisää »

Varsinais-Suomen maakunta

Varsinais-Suomi on Suomen maakunta, joka sijaitsee Saaristomeren rannikolla ja saarissa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Varsinais-Suomen maakunta · Katso lisää »

Vartiokylän linnavuori

Ensimmäisen maailmansodan aikainen taisteluhauta Vartiokylän linnavuori sijaitsee Helsingin Vartiokylässä, Vartioharjun alueella.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Vartiokylän linnavuori · Katso lisää »

Vasili Šuiski

Vasili Šuiski Vasili IV Ivanovitš Šuiski (1552 – 16. syyskuuta 1612 Moskova) oli Venäjän tsaari vuosina 1606–1610 ja viimeinen Rurikin dynastiaan kuulunut Venäjän hallitsija.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Vasili Šuiski · Katso lisää »

Välirauha

Suruliputus talvisodan päättäneen rauhan johdosta Helsingissä 1940. Välirauha on Suomen historian ajanjakso talvisodan päättäneestä Moskovan rauhasta (13. maaliskuuta 1940) jatkosodan alkuun (25. kesäkuuta 1941).

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Välirauha · Katso lisää »

Värälän rauha

Vanhan Suomen rajat jäivät ennalleen Haminan rauhaan asti. Värälän rauha päätti Ruotsin ja Venäjän välisen niin sanotun Kustaa III:n sodan 14. elokuuta 1790.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Värälän rauha · Katso lisää »

Värikallion kalliomaalaus

Värikallion kalliomaalaus sijaitsee Suomussalmen Hossan kansallispuistossa Kainuussa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Värikallion kalliomaalaus · Katso lisää »

Vöyri

Vöyrin kirkko. Vöyri on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Vöyri · Katso lisää »

Vöyrin riimukirjoitukset

Vöyrin riimukirjoitukset ovat Pohjanmaalla Vöyrin kunnassa sijaitsevia vuosina 1978 ja 1982 löydettyjä kalliokaiverruksia.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Vöyrin riimukirjoitukset · Katso lisää »

Vöyrin vapaaherrakunta

Vöyrin vapaaherrakunta oli Vöyrin pitäjän laajuinen läänitys.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Vöyrin vapaaherrakunta · Katso lisää »

Vehmaa

Vehmaa (myös Wehmo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Vakka-Suomen seutukunnan sydämessä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Vehmaa · Katso lisää »

Vehnä

Vehnä eli leipävehnä (Triticum aestivum) on vehnien sukuun kuuluva itsepölytteinen eli kleistogaami viljalaji, josta tehdään muun muassa leipää.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Vehnä · Katso lisää »

Vehniän lusikka

Vehniän lusikka on sembramännystä valmistettu kivikautinen lusikka, jonka torppari Tobias Flyktman löysi Laukaan Vehniän Kurkisuosta talvella 1903.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Vehniän lusikka · Katso lisää »

Veiksel-jääkausi

Veiksel-jääkausi oli viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Veitakkalan linnamäki

Veitakkalan linnamäki sijaitsee Uskelassa Salossa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Veitakkalan linnamäki · Katso lisää »

Veitsi

Keittiöveitsiä. Kuuluisa Bowie-metsästysveitsi. Piirros Neuvostoliiton sisäministeriön NKVD:n sotilaiden veitsestä. Veitsi on leikkaamiseen tarkoitettu työkalu.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Veitsi · Katso lisää »

Venäjä

Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Venäjä · Katso lisää »

Venäjän kieli

259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Venäjän kieli · Katso lisää »

Venäjän rupla

Venäjän ruplan symboli Venäjän rupla (symboli ₽, lyhenne r, ISO 4217 -valuuttatunnus RUB) on Venäjän valuutta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Venäjän rupla · Katso lisää »

Venäjän valtionpankin Helsingin-konttorin ryöstö

Venäjän valtionpankin Helsingin-konttori Pohjois-Esplanadilla nykyisessä asussaan Ruotsin Helsingin-suurlähetystönä. Venäjän valtionpankin Helsingin-konttorin ryöstö tapahtui 26.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Venäjän valtionpankin Helsingin-konttorin ryöstö · Katso lisää »

Venäjän vuoden 1905 vallankumous

Mielenosoittajia matkalla Talvipalatsiin Pietarin verisunnuntaina. Venäjän vuoden 1905 vallankumous oli Venäjällä maanlaajuinen hallituksenvastainen liikehdintä, jolla ei ollut varsinaista johtoa, eikä siihen ollut yksittäistä syytä tai tavoitetta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Katso lisää »

Verikoirat (salaseura)

Verikoirat oli vuosina 1905–1906 Helsingissä toiminut salaseura ja terroristiryhmä, jonka jäsenet olivat aktivistien toiminnassa mukana olleita helsinkiläisiä lyseolaisia.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Verikoirat (salaseura) · Katso lisää »

Vesilahti

Vesilahti (epävir.) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pyhäjärven etelä- ja kaakkoisrannalla Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Tampereen seutukuntaan.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Vesilahti · Katso lisää »

Viaporin piiritys

Viaporin linnoitus vuonna 1808. Viaporin piiritys tapahtui Suomen sodan aikana 2. maaliskuuta – 3. toukokuuta 1808, jolloin venäläiset piirittivät ruotsalaisten hallussa ollutta Viaporin linnoitusta Helsingin edustalla.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Viaporin piiritys · Katso lisää »

Viikate

Mies niittää viikatteella. Viikate on maataloustyökalu, jolla niitetään heinää, viljaa tai kortetta yms.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Viikate · Katso lisää »

Viikin vapaaherrakunta

Viikin vapaaherrakunta (ruots. Viks friherreskap) käsitti Viikin verokunnan, joka muodostui neljäsosasta Siuntiota, ja Jokioisten verokunnan Portaan pitäjästä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Viikin vapaaherrakunta · Katso lisää »

Viipuri

Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Viipuri · Katso lisää »

Viipurin ja Savonlinnan lääni

Viipurin ja Savonlinnan lääni oli vuonna 1634 perustettu lääni, joka käsitti suurin piirtein nykyiset Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat sekä Viipurin ympäristön ja Karjalankannaksen länsiosan.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Viipurin ja Savonlinnan lääni · Katso lisää »

Viipurin linna

Viipurin linna Viipurin linna, Torsten Wilhelm Forsténin kuvaamana vuonna 1840.250x250px Viipurin linna sijaitsee Viipurissa, pienellä kalliosaarella Suomenvedenpohjan ja Viipurinlahden yhdistävässä Linnasalmessa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Viipurin linna · Katso lisää »

Viipurin pamaus

tulivuoren kaltaiseksi. Viipurin pamaus on kansantarinan mukaan suuri räjähdys, joka 30. marraskuuta 1495 käänsi pakosalle Venäjän sotaväen, joka oli juuri valloittamaisillaan Viipurin.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Viipurin pamaus · Katso lisää »

Viklundilaisuus

Viklundilaisuus oli 1770-luvulla toiminut herätysliike.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Viklundilaisuus · Katso lisää »

Virmailan linnasaari

Virmailan linnasaari on Päijät-Hämeessä Padasjoen Virmailan kylässä sijaitseva muinaislinna.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Virmailan linnasaari · Katso lisää »

Virnamäki (Turku)

Virnamäki on rautakautinen lehtomainen muinaisjäännösalue Turussa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Virnamäki (Turku) · Katso lisää »

Viro

Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Viro · Katso lisää »

Visby

Visby on Gotlannin saaren Gotlannin kunnan keskustaajama.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Visby · Katso lisää »

Vladimir Jaroslavitš

Vladimir Jaroslavitš eli Vladimir Jaroslavinpoika (1020–1052)Mari Isoaho: ”Yksityiskohdista kokonaisuuteen – Häme Novgorodin kronikoissa”, Historiallinen aikakauskirja 3/2017, s. 347–352, 354.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Vladimir Jaroslavitš · Katso lisää »

Vladimir–Suzdal

Vladimir–Suzdal (usein myös pelkästään Vladimir tai Vladimirin ruhtinaskunta) oli Vladimirin kaupungin ympärille kehittynyt historiallinen valtio Keski-Venäjällä vuosina 1157–1318.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Vladimir–Suzdal · Katso lisää »

Volga

Volga (mordvaksi Рав, Rav) on Euroopan pisin ja runsasvetisin joki.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Volga · Katso lisää »

Von Bornin senaatti

von Bornin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1826–1828, Samuel Fredrik von Bornin toimiessa talousosaston varapuheenjohtajana.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Von Bornin senaatti · Katso lisää »

Von Haartmanin senaatti

von Haartmanin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1841–1858.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Von Haartmanin senaatti · Katso lisää »

Von Troilin senaatti

Von Troilin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1885–1891.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Von Troilin senaatti · Katso lisää »

Vuoden 1905 suurlakko

Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »

Vuoden 1956 yleislakko

Joukkokokous Jyväskylän Kauppatorilla. Vuoden 1956 yleislakko on viimeisin Suomen historian kolmesta täysimittaisesta yleislakosta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Vuoden 1956 yleislakko · Katso lisää »

Vuohi

Vuohi eli kesyvuohi (Capra hircus tai Capra aegagrus hircus) on märehtivä sorkkaeläin.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Vuohi · Katso lisää »

Westhin koodeksi

Westhin koodeksi eli Mathias Johannis Westhin käsikirjoitus on 1540-luvulta peräisin oleva suomalainen 144 lehteä sisältävä liturginen käsikirjoitus, jota säilytetään Kansalliskirjastossa Helsingissä.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Westhin koodeksi · Katso lisää »

Widsith

Widsith on 144:stä säkeestä koostuva runo, joka on kirjoitettu muinaisenglanniksi.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Widsith · Katso lisää »

Yöpakkaset

Nikita Hruštšov Kekkosen 60-vuotissyntymäpäiväjuhlilla 3. syyskuuta 1960. Yöpakkaset eli yöpakkaskriisi oli Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa syksyllä 1958 ilmennyt kriisi.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Yöpakkaset · Katso lisää »

Yhdeksäs vuosituhat eaa.

*Maatalous alkoi kehittyä hedelmällisen puolikuun alueella.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Yhdeksäs vuosituhat eaa. · Katso lisää »

Yhdistyneet kansakunnat

Yhdistyneet kansakunnat (YK) on maailmanlaajuinen hallitusten välinen yhteistyöjärjestö.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Yhdistyneet kansakunnat · Katso lisää »

Yhdistynyt kuningaskunta

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Yhdistynyt kuningaskunta · Katso lisää »

Yleisradio

Yleisradio Oy (lyhyesti Yle) on Suomen valtion omistama valtakunnallinen mediayhtiö, joka harjoittaa yleisradiotoimintaa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Yleisradio · Katso lisää »

Yliskylän venehauta

viitattu.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Yliskylän venehauta · Katso lisää »

Ylitornio

Ylitornio on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan lounaisosassa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ylitornio · Katso lisää »

Yltjärven linnavuori

Yltjärven linnavuori eli Muurlan Linnamäki on Varsinais-Suomessa Salon Muurlassa Lakianummella sijaitseva linnavuori.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Yltjärven linnavuori · Katso lisää »

Ynglingien saaga

Ynglingien saaga (isl. Ynglinga saga) on keskiaikainen islantilainen saaga.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Ynglingien saaga · Katso lisää »

Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikiria

Hemminki Maskulaisen virsikirjasta.http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/yleistieto/uutisarkisto/uutiset20022006/2005/2512005.html Yxi wähä suomenkielinen wirsikirja Kansalliskirjasto 25.1.2015. Viitattu 12.12.2015. Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikiria oli ensimmäinen suomenkielinen virsikirja.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikiria · Katso lisää »

YYA-sopimus

Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä eli YYA-sopimus (lyh. VSB-avtalet) oli sopimustyyppi, joita Neuvostoliitto solmi Varsovan liittoon kuuluvien maiden ja Suomen kanssa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja YYA-sopimus · Katso lisää »

1

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1 · Katso lisää »

1. elokuuta

1.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1. elokuuta · Katso lisää »

1. maaliskuuta

1.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1. maaliskuuta · Katso lisää »

1. tammikuuta

1.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1. tammikuuta · Katso lisää »

10. helmikuuta

10.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 10. helmikuuta · Katso lisää »

1000

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1000 · Katso lisää »

1000-luku eaa.

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1000-luku eaa. · Katso lisää »

1008

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1008 · Katso lisää »

1020

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1020 · Katso lisää »

1030

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1030 · Katso lisää »

1030-luku

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1030-luku · Katso lisää »

1042

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1042 · Katso lisää »

1050

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1050 · Katso lisää »

1066

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1066 · Katso lisää »

1075

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1075 · Katso lisää »

1100

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1100 · Katso lisää »

1100-luku

1100-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1100–1199.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1100-luku · Katso lisää »

1100-luku eaa.

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1100-luku eaa. · Katso lisää »

1123

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1123 · Katso lisää »

1134

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1134 · Katso lisää »

1138

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1138 · Katso lisää »

1142

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1142 · Katso lisää »

1143

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1143 · Katso lisää »

1149

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1149 · Katso lisää »

1150

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1150 · Katso lisää »

1154

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1154 · Katso lisää »

1158

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1158 · Katso lisää »

1170

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1170 · Katso lisää »

1171

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1171 · Katso lisää »

1172

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1172 · Katso lisää »

1186

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1186 · Katso lisää »

1191

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1191 · Katso lisää »

1200

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1200 · Katso lisää »

1200-luku

1200-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1200–1299.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1200-luku · Katso lisää »

1202

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1202 · Katso lisää »

1209

----.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1209 · Katso lisää »

1210

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1210 · Katso lisää »

1213

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1213 · Katso lisää »

1216

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1216 · Katso lisää »

1220

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1220 · Katso lisää »

1220-luku

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1220-luku · Katso lisää »

1221

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1221 · Katso lisää »

1226

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1226 · Katso lisää »

1227

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1227 · Katso lisää »

1228

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1228 · Katso lisää »

1229

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1229 · Katso lisää »

1232

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1232 · Katso lisää »

1234

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1234 · Katso lisää »

1237

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1237 · Katso lisää »

1240

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1240 · Katso lisää »

1245

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1245 · Katso lisää »

1248

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1248 · Katso lisää »

1249

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1249 · Katso lisää »

1250

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1250 · Katso lisää »

1258

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1258 · Katso lisää »

1266

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1266 · Katso lisää »

1275

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1275 · Katso lisää »

1276

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1276 · Katso lisää »

1280

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1280 · Katso lisää »

1284

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1284 · Katso lisää »

1286

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1286 · Katso lisää »

1290

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1290 · Katso lisää »

1291

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1291 · Katso lisää »

1293

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1293 · Katso lisää »

1298

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1298 · Katso lisää »

13. maaliskuuta

13.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 13. maaliskuuta · Katso lisää »

1300

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1300 · Katso lisää »

1300-luku

1300-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1300–1399.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1300-luku · Katso lisää »

1302

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1302 · Katso lisää »

1308

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1308 · Katso lisää »

1309

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1309 · Katso lisää »

1318

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1318 · Katso lisää »

1319

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1319 · Katso lisää »

1321

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1321 · Katso lisää »

1323

Vuosi 1323 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1323 · Katso lisää »

1326

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1326 · Katso lisää »

1337

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1337 · Katso lisää »

1338

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1338 · Katso lisää »

1340

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1340 · Katso lisää »

1344

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1344 · Katso lisää »

1346

1346 oli juliaanisen kalenterin vuosi 1300-luvulla.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1346 · Katso lisää »

1350

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1350 · Katso lisää »

1351

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1351 · Katso lisää »

1353

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1353 · Katso lisää »

1360

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1360 · Katso lisää »

1362

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1362 · Katso lisää »

1364

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1364 · Katso lisää »

1365

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1365 · Katso lisää »

1366

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1366 · Katso lisää »

1367

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1367 · Katso lisää »

1370

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1370 · Katso lisää »

1371

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1371 · Katso lisää »

1385

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1385 · Katso lisää »

1388

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1388 · Katso lisää »

1389

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1389 · Katso lisää »

1392

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1392 · Katso lisää »

1396

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1396 · Katso lisää »

1397

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1397 · Katso lisää »

14. joulukuuta

14.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 14. joulukuuta · Katso lisää »

14. toukokuuta

14.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 14. toukokuuta · Katso lisää »

1400

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1400 · Katso lisää »

1400-luku

1400-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1400–1499.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1400-luku · Katso lisää »

1403

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1403 · Katso lisää »

1405

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1405 · Katso lisää »

1407

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1407 · Katso lisää »

1409

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1409 · Katso lisää »

1412

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1412 · Katso lisää »

1414

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1414 · Katso lisää »

1429

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1429 · Katso lisää »

1430-luku

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1430-luku · Katso lisää »

1434

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1434 · Katso lisää »

1435

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1435 · Katso lisää »

1436

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1436 · Katso lisää »

1438

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1438 · Katso lisää »

1439

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1439 · Katso lisää »

1441

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1441 · Katso lisää »

1442

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1442 · Katso lisää »

1443

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1443 · Katso lisää »

1448

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1448 · Katso lisää »

1450

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1450 · Katso lisää »

1457

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1457 · Katso lisää »

1460

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1460 · Katso lisää »

1464

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1464 · Katso lisää »

1465

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1465 · Katso lisää »

1466

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1466 · Katso lisää »

1467

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1467 · Katso lisää »

1470

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1470 · Katso lisää »

1474

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1474 · Katso lisää »

1475

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1475 · Katso lisää »

1483

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1483 · Katso lisää »

1488

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1488 · Katso lisää »

1489

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1489 · Katso lisää »

1495

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1495 · Katso lisää »

1497

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1497 · Katso lisää »

15. heinäkuuta

15.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 15. heinäkuuta · Katso lisää »

15. marraskuuta

15.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 15. marraskuuta · Katso lisää »

15. syyskuuta

15.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 15. syyskuuta · Katso lisää »

1500

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1500 · Katso lisää »

1500-luku

1500-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1500–1599.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1500-luku · Katso lisää »

1500-luku eaa.

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1500-luku eaa. · Katso lisää »

1501

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1501 · Katso lisää »

1503

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1503 · Katso lisää »

1504

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1504 · Katso lisää »

1506

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1506 · Katso lisää »

1510

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1510 · Katso lisää »

1512

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1512 · Katso lisää »

1514

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1514 · Katso lisää »

1520

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1520 · Katso lisää »

1521

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1521 · Katso lisää »

1522

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1522 · Katso lisää »

1523

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1523 · Katso lisää »

1527

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1527 · Katso lisää »

1528

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1528 · Katso lisää »

1534

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1534 · Katso lisää »

1543

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1543 · Katso lisää »

1546

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1546 · Katso lisää »

1550

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1550 · Katso lisää »

1555

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1555 · Katso lisää »

1556

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1556 · Katso lisää »

1557

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1557 · Katso lisää »

1558

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1558 · Katso lisää »

1568

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1568 · Katso lisää »

1569

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1569 · Katso lisää »

1570

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1570 · Katso lisää »

1580

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1580 · Katso lisää »

1581

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1581 · Katso lisää »

1583

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1583 · Katso lisää »

1590

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1590 · Katso lisää »

1592

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1592 · Katso lisää »

1593

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1593 · Katso lisää »

1595

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1595 · Katso lisää »

1596

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1596 · Katso lisää »

1597

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1597 · Katso lisää »

1599

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1599 · Katso lisää »

16. kesäkuuta

16.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 16. kesäkuuta · Katso lisää »

1600-luku

1600-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1600–1699.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1600-luku · Katso lisää »

1600-luku eaa.

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1600-luku eaa. · Katso lisää »

1601

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1601 · Katso lisää »

1604

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1604 · Katso lisää »

1605

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1605 · Katso lisää »

1608

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1608 · Katso lisää »

1609

Vuosi 1609 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1609 · Katso lisää »

1610

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1610 · Katso lisää »

1611

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1611 · Katso lisää »

1612

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1612 · Katso lisää »

1614

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1614 · Katso lisää »

1617

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1617 · Katso lisää »

1632

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1632 · Katso lisää »

1634

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1634 · Katso lisää »

1637

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1637 · Katso lisää »

1638

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1638 · Katso lisää »

1639

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1639 · Katso lisää »

1640

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1640 · Katso lisää »

1642

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1642 · Katso lisää »

1646

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1646 · Katso lisää »

1648

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1648 · Katso lisää »

1649

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1649 · Katso lisää »

1650

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1650 · Katso lisää »

1651

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1651 · Katso lisää »

1652

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1652 · Katso lisää »

1654

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1654 · Katso lisää »

1655

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1655 · Katso lisää »

1656

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1656 · Katso lisää »

1658

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1658 · Katso lisää »

1660

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1660 · Katso lisää »

1660-luku

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1660-luku · Katso lisää »

1661

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1661 · Katso lisää »

1668

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1668 · Katso lisää »

1674

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1674 · Katso lisää »

1675

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1675 · Katso lisää »

1680

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1680 · Katso lisää »

1680-luku

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1680-luku · Katso lisää »

1681

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1681 · Katso lisää »

1695

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1695 · Katso lisää »

1697

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1697 · Katso lisää »

17. heinäkuuta

17.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 17. heinäkuuta · Katso lisää »

17. huhtikuuta

17.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 17. huhtikuuta · Katso lisää »

17. syyskuuta

17.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 17. syyskuuta · Katso lisää »

1700

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1700 · Katso lisää »

1714

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1714 · Katso lisää »

1718

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1718 · Katso lisää »

1719

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1719 · Katso lisää »

1720

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1720 · Katso lisää »

1721

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1721 · Katso lisää »

1741

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1741 · Katso lisää »

1742

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1742 · Katso lisää »

1743

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1743 · Katso lisää »

1751

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1751 · Katso lisää »

1770

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1770 · Katso lisää »

1770-luku

1770-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1770-luku · Katso lisää »

1771

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1771 · Katso lisää »

1772

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1772 · Katso lisää »

1776

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1776 · Katso lisää »

1779

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1779 · Katso lisää »

1781

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1781 · Katso lisää »

1786

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1786 · Katso lisää »

1788

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1788 · Katso lisää »

1790

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1790 · Katso lisää »

1792

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1792 · Katso lisää »

1796

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1796 · Katso lisää »

18. heinäkuuta

18.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 18. heinäkuuta · Katso lisää »

18. syyskuuta

18.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 18. syyskuuta · Katso lisää »

1800

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1800 · Katso lisää »

1802

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1802 · Katso lisää »

1805

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1805 · Katso lisää »

1808

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1808 · Katso lisää »

1809

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1809 · Katso lisää »

1812

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1812 · Katso lisää »

1817

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1817 · Katso lisää »

1819

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1819 · Katso lisää »

1820

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1820 · Katso lisää »

1820-luku

1820-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1820-luku · Katso lisää »

1822

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1822 · Katso lisää »

1825

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1825 · Katso lisää »

1826

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1826 · Katso lisää »

1827

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1827 · Katso lisää »

1828

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1828 · Katso lisää »

1833

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1833 · Katso lisää »

1835

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1835 · Katso lisää »

1836

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1836 · Katso lisää »

1837

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1837 · Katso lisää »

1840-luku

1840-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1840-luku · Katso lisää »

1841

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1841 · Katso lisää »

1845

''Rattler'' (vas.) vetää ''Alectoa'' perässään.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1845 · Katso lisää »

1848

Vuosi 1848 tunnetaan Euroopan hulluna vuotena.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1848 · Katso lisää »

1849

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1849 · Katso lisää »

1852

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1852 · Katso lisää »

1854

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1854 · Katso lisää »

1855

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1855 · Katso lisää »

1856

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1856 · Katso lisää »

1857

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1857 · Katso lisää »

1858

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1858 · Katso lisää »

1860

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1860 · Katso lisää »

1862

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1862 · Katso lisää »

1863

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1863 · Katso lisää »

1864

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1864 · Katso lisää »

1865

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1865 · Katso lisää »

1867

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1867 · Katso lisää »

1868

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1868 · Katso lisää »

1870-luku

1870-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1870-luku · Katso lisää »

1878

Vuosi 1878 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1878 · Katso lisää »

1879

Vuosi 1879 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1879 · Katso lisää »

1880-luku

1880-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1880-luku · Katso lisää »

1881

Vuosi 1881 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1881 · Katso lisää »

1882

Vuosi 1882 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1882 · Katso lisää »

1884

Vuosi 1884 oli karkausvuosi, joka alkoi tiistaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1884 · Katso lisää »

1885

Vuosi 1885 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1885 · Katso lisää »

1887

Vuosi 1887 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1887 · Katso lisää »

1890

Vuosi 1890 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1890 · Katso lisää »

1890-luku

1890-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1890-luku · Katso lisää »

1891

Vuosi 1891 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1891 · Katso lisää »

1894

Vuosi 1894 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1894 · Katso lisää »

1896

Vuosi 1896 oli karkausvuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1896 · Katso lisää »

1899

Vuosi 1899 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1899 · Katso lisää »

19. heinäkuuta

19.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 19. heinäkuuta · Katso lisää »

1900

1900 (MCM) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1900 · Katso lisää »

1901

*Viktoriaaninen aikakausi päättyi Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Viktorian kuolemaan.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1901 · Katso lisää »

1902

Vuosi 1902 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1902 · Katso lisää »

1903

Vuosi 1903 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1903 · Katso lisää »

1904

Vuosi 1904 oli karkausvuosi, joka alkoi perjantaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1904 · Katso lisää »

1905

Vuosi 1905 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1905 · Katso lisää »

1906

Vuosi 1906 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1906 · Katso lisää »

1907

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1907 · Katso lisää »

1908

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1908 · Katso lisää »

1909

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1909 · Katso lisää »

1910

Nikola I.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1910 · Katso lisää »

1912

Vuosi 1912 oli karkausvuosi, joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1912 · Katso lisää »

1913

Vuosi 1913 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1913 · Katso lisää »

1914

Vuosi 1914 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1914 · Katso lisää »

1915

Vuosi 1915 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1915 · Katso lisää »

1917

Vuosi 1917 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1917 · Katso lisää »

1918

Vuosi 1918 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1918 · Katso lisää »

1919

Vuosi 1919 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1919 · Katso lisää »

1920

Vuosi 1920 oli karkausvuosi, joka alkoi torstaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1920 · Katso lisää »

1921

Vuosi 1921 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1921 · Katso lisää »

1922

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1922 · Katso lisää »

1925

Vuosi 1925 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1925 · Katso lisää »

1929

Vuosi 1929 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1929 · Katso lisää »

1930

Vuosi 1930 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1930 · Katso lisää »

1930-luvun lama

Varhaisen valokuvadokumentaristin Dorothea Langen kuva ''Siirtolaisäiti'' vuodelta 1936 Florence Owens Thompsonista, 32-vuotiaasta cherokeeintiaaniheimoon kuuluvasta sadonkorjaajasta kahden lapsensa kanssa Nipomossa Kaliforniassa. Kuva esittää työn perässä kulkevia laman uhreja. 1930-luvun lama tai vaihtoehtoisesti suuri lama oli Yhdysvalloista vuonna 1929 alkanut taloustaantuma.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1930-luvun lama · Katso lisää »

1931

Vuosi 1931 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1931 · Katso lisää »

1932

Vuosi 1932 oli karkausvuosi, joka alkoi perjantaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1932 · Katso lisää »

1934

Vuosi 1934 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1934 · Katso lisää »

1937

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1937 · Katso lisää »

1939

Tänä vuonna alkaa toinen maailmansota, ihmiskunnan historian suurin ja kuolettavin konflikti.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1939 · Katso lisää »

1940

Vuosi 1940 oli karkausvuosi, joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1940 · Katso lisää »

1941

Vuosi 1941 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1941 · Katso lisää »

1944

Vuosi 1944 oli karkausvuosi, joka alkoi lauantaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1944 · Katso lisää »

1945

Vuosi 1945 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1945 · Katso lisää »

1946

Vuosi 1946 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1946 · Katso lisää »

1947

Vuosi 1947 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1947 · Katso lisää »

1948

Vuosi 1948 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1948 · Katso lisää »

1950

Vuosi 1950 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1950 · Katso lisää »

1952

Vuosi 1952 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1952 · Katso lisää »

1953

Vuosi 1953 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1953 · Katso lisää »

1955

Vuosi 1955 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1955 · Katso lisää »

1956

Vuosi 1956 oli karkausvuosi, joka alkoi sunnuntaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1956 · Katso lisää »

1958

Vuosi 1958 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1958 · Katso lisää »

1959

Vuosi 1959 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1959 · Katso lisää »

1960

Vuosi 1960 oli karkausvuosi, joka alkoi perjantaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1960 · Katso lisää »

1960-luku

Ihminen astui kuun kamaralle. 1960-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1960-luku · Katso lisää »

1961

Vuosi 1961 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1961 · Katso lisää »

1968

Vuosi 1968 oli karkausvuosi, joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1968 · Katso lisää »

1969

Vuosi 1969 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1969 · Katso lisää »

1970

Vuosi 1970 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1970 · Katso lisää »

1972

Vuosi 1972 oli karkausvuosi, joka alkoi lauantaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1972 · Katso lisää »

1975

Vuosi 1975 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1975 · Katso lisää »

1976

Vuosi 1976 oli karkausvuosi, joka alkoi torstaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1976 · Katso lisää »

1977

1977 (MCMLXXVII) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi lauantaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1977 · Katso lisää »

1978

1978 (MCMLXXVIII) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi sunnuntaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1978 · Katso lisää »

1979

1979 (MCMLXXIX) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1979 · Katso lisää »

1981

Vuosi 1981 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1981 · Katso lisää »

1982

Vuosi 1982 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1982 · Katso lisää »

1986

Vuosi 1986 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1986 · Katso lisää »

1987

Vuosi 1987 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1987 · Katso lisää »

1989

Vuosi 1989 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1989 · Katso lisää »

1990-luku

Hubble-avaruusteleskooppi. 1990-luku oli vuosikymmen, joka alkoi maanantaina 1.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1990-luku · Katso lisää »

1991

Vuosi 1991 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1991 · Katso lisää »

1992

Vuosi 1992 oli karkausvuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1992 · Katso lisää »

1994

Vuosi 1994 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1994 · Katso lisää »

1995

Vuosi 1995 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1995 · Katso lisää »

1997

1997 (MCMXCVII) oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1997 · Katso lisää »

1998

1998 (MCMXCVIII) oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1998 · Katso lisää »

1999

1999 (MCMXCIX) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi perjantaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 1999 · Katso lisää »

20. maaliskuuta

20.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 20. maaliskuuta · Katso lisää »

200-luku

200-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 200–299.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 200-luku · Katso lisää »

200-luku eaa.

200-luku eaa. oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 299–200 eaa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 200-luku eaa. · Katso lisää »

2000

2000 (MM) oli karkausvuosi, joka alkoi lauantaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 2000 · Katso lisää »

2001

2001 (MMI) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 2001 · Katso lisää »

2002

2002 (MMII) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi tiistaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 2002 · Katso lisää »

2003

2003 (MMIII) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi keskiviikosta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 2003 · Katso lisää »

2004

2004 (MMIV) oli karkausvuosi, joka alkoi torstaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 2004 · Katso lisää »

2005

2005 (MMV) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi lauantaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 2005 · Katso lisää »

2006

2006 (MMVI) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi sunnuntaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 2006 · Katso lisää »

2007

2007 (MMVII) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 2007 · Katso lisää »

2008

2008 (MMVIII) oli karkausvuosi, joka alkoi tiistaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 2008 · Katso lisää »

2009

2009 (MMIX) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi torstaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 2009 · Katso lisää »

2012

2012 (MMXII) oli karkausvuosi, joka alkoi sunnuntaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 2012 · Katso lisää »

2017

2017 (MMXVII) oli gregoriaanisen kalenterin normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi sunnuntaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 2017 · Katso lisää »

2019

2019 (MMXIX) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), jonka alkamis- ja päättymispäivä oli tiistai.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 2019 · Katso lisää »

2020

2020 (MMXX) oli karkausvuosi, joka alkoi keskiviikosta ja päättyi torstaihin.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 2020 · Katso lisää »

2022

2022 (MMXXII) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), jonka alkamis- ja päättymispäivä oli lauantai.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 2022 · Katso lisää »

2023

2023 (MMXXIII) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi sunnuntaista.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 2023 · Katso lisää »

23. tammikuuta

23.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 23. tammikuuta · Katso lisää »

25. kesäkuuta

25.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 25. kesäkuuta · Katso lisää »

25. tammikuuta

25.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 25. tammikuuta · Katso lisää »

27. huhtikuuta

27.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 27. huhtikuuta · Katso lisää »

27. tammikuuta

27.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 27. tammikuuta · Katso lisää »

28. joulukuuta

28.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 28. joulukuuta · Katso lisää »

29. tammikuuta

29.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 29. tammikuuta · Katso lisää »

3. elokuuta

3.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 3. elokuuta · Katso lisää »

3. toukokuuta

3.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 3. toukokuuta · Katso lisää »

30. elokuuta

30.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 30. elokuuta · Katso lisää »

30. maaliskuuta

30.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 30. maaliskuuta · Katso lisää »

30. marraskuuta

30.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 30. marraskuuta · Katso lisää »

300

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 300 · Katso lisää »

300-luku

300-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 300–399.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 300-luku · Katso lisää »

300-luku eaa.

300-luku eaa. oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 399–300 eaa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 300-luku eaa. · Katso lisää »

31. joulukuuta

31.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 31. joulukuuta · Katso lisää »

4. joulukuuta

4.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 4. joulukuuta · Katso lisää »

4. syyskuuta

4.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 4. syyskuuta · Katso lisää »

400

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 400 · Katso lisää »

500

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 500 · Katso lisää »

500-luku

500-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 500–599.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 500-luku · Katso lisää »

500-vuosikymmen eaa.

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 500-vuosikymmen eaa. · Katso lisää »

550

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 550 · Katso lisää »

6. joulukuuta

6.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 6. joulukuuta · Katso lisää »

6. syyskuuta

6.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 6. syyskuuta · Katso lisää »

600-luku

600-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 600–699.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 600-luku · Katso lisää »

600-vuosikymmen eaa.

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 600-vuosikymmen eaa. · Katso lisää »

650

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 650 · Katso lisää »

7. marraskuuta

7.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 7. marraskuuta · Katso lisää »

7. syyskuuta

7.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 7. syyskuuta · Katso lisää »

700

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 700 · Katso lisää »

793

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 793 · Katso lisää »

800

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 800 · Katso lisää »

800-luku

800-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 800–899.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 800-luku · Katso lisää »

800-luku eaa.

800-luku eaa. oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 899–800 eaa.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 800-luku eaa. · Katso lisää »

811

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 811 · Katso lisää »

9. joulukuuta

9.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 9. joulukuuta · Katso lisää »

900-luku

900-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 900–999.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 900-luku · Katso lisää »

98

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen historian aikajana ja 98 · Katso lisää »