Sisällysluettelo
166 suhteet: Adjektiivi, Adverbiaali, Ahvenanmaan maakunta, Aikamuoto, Akkusatiivi, Alasaksa, Argentiina, Artikkeli (kielioppi), August Strindberg, Äidinkieli, Älvdalen, Bara (Svedala), Blekinge, Bohuslän, Brasilia, Datiivi, Diftongi, Dragsfjärd, Du-reformen, Eerikinkronikka, Englannin kieli, Euroopan unioni, Fäärin kieli, Foneemi, Gammalsvenska, Gammalsvenskby, Götanmaa, Genetiivi, Germaaniset kielet, Gotlanti, Gutniska, Halland, Hansaliitto, Hälsingland, Hen-pronomini, Hiidenmaa, Hollannin kieli, Hufvudstadsbladet, Imperatiivi, Imperfekti, Indoeurooppalaiset kielet, Infinitiivi, Islannin kieli, Itä-Götanmaa, Jämtland, Kaakkois-Suomi, Kaisa Häkkinen, Kansalliskieli, Katolinen kirkko, Kaupungistuminen, ... Laajenna indeksi (116 lisää) »
- Ruotsin kielet
- Skandinaaviset kielet
- Suomen kielet
- Viron kielet
Adjektiivi
Adjektiivi eli laatusana on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin eli sanoihin, jotka taipuvat sijamuodoissa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Adjektiivi
Adverbiaali
Adverbiaali on yleisnimitys lauseenjäsenille, jotka ilmaisevat esimerkiksi aikaa, paikkaa, suhtautumista tai tapaa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Adverbiaali
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Katsoa Ruotsin kieli ja Ahvenanmaan maakunta
Aikamuoto
Aikamuoto eli tempus on verbin taivutuskategoria, jolla ilmaistaan verbin kuvaaman tapahtumisen aikaa suhteessa puhehetkeen (Nyt puu on kaatunut) ja/tai kerrottuun viitehetkeen (Eilen tullessani puu oli jo kaatunut).
Katsoa Ruotsin kieli ja Aikamuoto
Akkusatiivi
Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.
Katsoa Ruotsin kieli ja Akkusatiivi
Alasaksa
Alasaksa eli alasaksi on pohjoisessa Saksassa sekä Alankomaiden koillisosissa puhuttava kieli.
Katsoa Ruotsin kieli ja Alasaksa
Argentiina
Argentiinan tasavalta eli Argentiina (IPA) on valtio Etelä-Amerikan eteläosassa Atlantin länsirannikolla.
Katsoa Ruotsin kieli ja Argentiina
Artikkeli (kielioppi)
Kieliopissa artikkeli on substantiiviin kiinteästi liittyvä sana, joka kertoo sen viittaussuhteesta.
Katsoa Ruotsin kieli ja Artikkeli (kielioppi)
August Strindberg
Johan August Strindberg (22. tammikuuta 1849 – 14. toukokuuta 1912) oli ruotsalainen romaani- ja näytelmäkirjailija sekä taidemaalari. Hän on yksi Ruotsin tunnetuimmista kirjailijoista ja yksi modernin teatterin suurista vaikuttajista. Strindbergin tuotanto on lähinnä naturalistista ja ekspressionistista.
Katsoa Ruotsin kieli ja August Strindberg
Äidinkieli
Äidinkieli on kieli, jonka ihminen oppii ensimmäisenä kielenään vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Äidinkieli
Älvdalen
Älvdalen on samannimisen Älvdalenin kunnan keskustaajama.
Katsoa Ruotsin kieli ja Älvdalen
Bara (Svedala)
Bara on taajama Etelä-Ruotsissa Svedalan kunnassa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Bara (Svedala)
Blekinge
Metsätammi on Blekingen maakuntakukka. Ukontulikukkaa voidaan myös pitää Blekingen maakuntakukkana. Tamminkainen on Blekingen maakuntaeläin. Blekinge on yksi Ruotsin maakunnista.
Katsoa Ruotsin kieli ja Blekinge
Bohuslän
Koreaköynnöskuusama on Bohuslänin maakuntakukka. Kirjohylje on Bohuslänin maakuntaeläin. Bohuslän on yksi Ruotsin maakunnista.
Katsoa Ruotsin kieli ja Bohuslän
Brasilia
Brasilian liittotasavalta eli Brasilia on Etelä-Amerikan suurin valtio sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan ja se on myös sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan maailman viidenneksi suurin valtio.
Katsoa Ruotsin kieli ja Brasilia
Datiivi
Datiivi on sijamuoto, joka viittaa mille tai kenelle jokin kuuluu tai tehdään jotakin.
Katsoa Ruotsin kieli ja Datiivi
Diftongi
Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Diftongi
Dragsfjärd
Dragsfjärd on entinen Suomen kunta Varsinais-Suomessa. Kunta oli kaksikielinen ja enemmistönä 76 prosenttia asukkaista puhui ruotsia ja 21 prosenttia suomea.
Katsoa Ruotsin kieli ja Dragsfjärd
Du-reformen
Rintaneula, jolla kannustetaan ihmisiä sinuttelemaan käyttäjää Du-reformen oli 1960-luvun loppupuolella Ruotsissa tapahtunut kulttuurinen ja kielellinen uudistus ja muutos, jossa alettiin suosia yksikön toisen persoonan pronominia du (’sinä’) yleisenä puhuttelusanana.
Katsoa Ruotsin kieli ja Du-reformen
Eerikinkronikka
Eerikinkronikka on muinaisruotsiksi kirjoitettu keskiaikainen riimikronikka, joka keskittyy Ruotsin historian folkunga-ajan tapahtumiin 1200-luvun alkupuolelta 1300-luvun alkupuoliskolle.
Katsoa Ruotsin kieli ja Eerikinkronikka
Englannin kieli
Englannin kieli (engl. English language) on Englannissa syntynyt germaaninen kieli.
Katsoa Ruotsin kieli ja Englannin kieli
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Katsoa Ruotsin kieli ja Euroopan unioni
Fäärin kieli
Fääri (omakielinen nimi: føroyskt) on germaanisten kielten skandinaaviseen haaraan kuuluva, Färsaarilla puhuttava kieli, jota puhuvat färingit.
Katsoa Ruotsin kieli ja Fäärin kieli
Foneemi
Foneemi on puhutun kielen pienin distinktiivinen eli merkityksiä erottava yksikkö.
Katsoa Ruotsin kieli ja Foneemi
Gammalsvenska
Gammalsvenska on ukrainalaisessa Gammalsvenskbyn kylässä puhuttava ruotsin kielen murre.
Katsoa Ruotsin kieli ja Gammalsvenska
Gammalsvenskby
Arkkienkeli Mikaelin kirkko. Entisen Gammalsvenskbyn volostin alueella, Mühlhausendorfin ja Schlangendorfin kylien rajalla oleva saksalaisluterilainen kirkko. Gammalsvenskby (paikallisella murteella Gammölsvänskbi,, suom. ”Vanha ruotsalainen kylä”) on nykyisen Zmijivkan kylän osa Ukrainassa Hersonin alueella.
Katsoa Ruotsin kieli ja Gammalsvenskby
Götanmaa
Götanmaan sijainti Ruotsin kartalla (tummennettu). Götanmaa (myös Göötanmaa) on eteläisin Ruotsin kolmesta pääalueesta.
Katsoa Ruotsin kieli ja Götanmaa
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Genetiivi
Germaaniset kielet
fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Katsoa Ruotsin kieli ja Germaaniset kielet
Gotlanti
Gotlanti on Ruotsin ja varsinaisen Itämeren suurin saari.
Katsoa Ruotsin kieli ja Gotlanti
Gutniska
Gutniska (myös gutemål tai gotländska) on skandinaavinen kieli, jota puhutaan Gotlannin saarella Ruotsissa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Gutniska
Halland
Karvaväriherne on Hallandin maakuntakukka. Lohi on Hallandin maakuntaeläin. Halland on Ruotsin maakunta, joka sijaitsee Länsi-Ruotsissa Götanmaan pääalueella.
Katsoa Ruotsin kieli ja Halland
Hansaliitto
Hansaliiton pääkauppareitit Hansaliitto (muinaisalasaksan sanasta hansa ’ryhmä, joukko’) – myös dudische Hanse ja deutsche Hanse, – oli pohjoiseurooppalaisten kaupunkien (varhaisvaiheissa yksittäisten kauppiaiden) liitto, joka hallitsi kauppaa Itämeren ja Pohjois-Saksan alueella 1200–1400-luvuilla.
Katsoa Ruotsin kieli ja Hansaliitto
Hälsingland
Pellava on Hälsinglandin maakuntakukka. Ilves on Hälsinglandin maakuntaeläin. Hälsingland (joskus myös) on yksi Ruotsin maakunnista.
Katsoa Ruotsin kieli ja Hälsingland
Hen-pronomini
Hen ’hän’ on ruotsin kielen sukupuolineutraali persoonapronomini.
Katsoa Ruotsin kieli ja Hen-pronomini
Hiidenmaa
Hiidenmaa Kotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Itämeressä sijaitseva Viron toiseksi suurin saari sen eteläpuolella sijaitsevan Saarenmaan jälkeen.
Katsoa Ruotsin kieli ja Hiidenmaa
Hollannin kieli
Puhuttua hollantia Hollannin kieli (Nederlandse taal) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen haaran länsigermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Katsoa Ruotsin kieli ja Hollannin kieli
Hufvudstadsbladet
Hufvudstadsbladet (lyh. HBL) on Suomen laajalevikkisin ruotsinkielinen sanomalehti.
Katsoa Ruotsin kieli ja Hufvudstadsbladet
Imperatiivi
Imperatiivi eli käskytapa on verbin tapaluokka, joka ilmaisee käskyä tai kehotusta.
Katsoa Ruotsin kieli ja Imperatiivi
Imperfekti
Imperfekti eli kertoma on verbien mennyt aikamuoto, jolla viitataan lähimenneisyyteen tai menneeseen, mutta yhä keskeneräiseen toimintaan.
Katsoa Ruotsin kieli ja Imperfekti
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä.
Katsoa Ruotsin kieli ja Indoeurooppalaiset kielet
Infinitiivi
Infinitiivi eli nimitapa on verbin substantiivinen nominaalimuoto.
Katsoa Ruotsin kieli ja Infinitiivi
Islannin kieli
Islannin kieli (omakielinen nimi: íslenska) on skandinaavinen kieli, jota puhutaan etupäässä Islannissa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Islannin kieli
Itä-Götanmaa
Ruiskaunokki on Itä-Götanmaan maakuntakukka. Kyhmyjoutsen on Itä-Götanmaan maakuntaeläin. Itä-Götanmaa on yksi Ruotsin maakunnista.
Katsoa Ruotsin kieli ja Itä-Götanmaa
Jämtland
Ruskokirkiruoho on Jämtlandin maakuntakukka. Hirvi on Jämtlandin maakuntaeläin. Jämtland (joskus myös) on yksi Ruotsin maakunnista.
Katsoa Ruotsin kieli ja Jämtland
Kaakkois-Suomi
Kaakkois-Suomi on entisen Etelä-Suomen läänin itäosassa tätä edeltänyttä Kymen lääniä vastaava alue.
Katsoa Ruotsin kieli ja Kaakkois-Suomi
Kaisa Häkkinen
Kaisa Mervi Maritta Häkkinen (o.s. Ranta, s. 17. marraskuuta 1950 Kouvola) on suomalainen kielitieteilijä ja tieteen akateemikko (2020–).
Katsoa Ruotsin kieli ja Kaisa Häkkinen
Kansalliskieli
Kansalliskieli on valtion tai alueen virallinen kieli, jota esimerkiksi viranomaiset saattavat käyttää.
Katsoa Ruotsin kieli ja Kansalliskieli
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Katsoa Ruotsin kieli ja Katolinen kirkko
Kaupungistuminen
Näkymä Seinen halkomasta Ranskan pääkaupungista Pariisista. Kaupungistuminen eli urbanisaatio on yhteiskunnallinen ilmiö, jossa kaupungeissa asuvan väestön osuus kokonaisväestöstä kasvaa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Kaupungistuminen
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Katsoa Ruotsin kieli ja Keskiaika
Keskinäinen ymmärrettävyys
Keskinäinen ymmärrettävyys tarkoittaa toisilleen sukua olevien kielten tai murteiden välistä suhdetta, jossa yhden kielen tai murteen puhuja ymmärtää myös toista sukulaiskieltä tai murretta sitä erikseen opiskelematta.
Katsoa Ruotsin kieli ja Keskinäinen ymmärrettävyys
Kielitiede
Kielitiede eli lingvistiikka on kieltä tutkiva tiede.
Katsoa Ruotsin kieli ja Kielitiede
Kirjain
Kreikkalaiset, kyrilliset ja latinalaiset kirjaimet Venn-diagrammissa. Kirjain on äänteisiin perustuvassa kirjoitusjärjestelmässä käytettävä merkki, joka edustaa, pyrkii edustamaan tai on joskus edustanut jotain puhutun kielen foneemia.
Katsoa Ruotsin kieli ja Kirjain
Kirjanorja
Kirjanorja (’kirjakieli’) on norjan kielen yleiskielimuoto, joka on Norjan kuningaskunnan kahdesta virallisesta kielimuodosta yleisempi.
Katsoa Ruotsin kieli ja Kirjanorja
Kirjoitettu kieli
Kirjoitettu kieli on kirjoituksen eli erityisten symbolien avulla ilmaistu kieli.
Katsoa Ruotsin kieli ja Kirjoitettu kieli
Konjunktio (kielitiede)
Konjunktiot, eli sidesanat, ovat partikkelien sanaluokkaan kuuluvia sanoja, joilla yhdistetään virkkeen eri lauseita toisiinsa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Konjunktio (kielitiede)
Kotimaisten kielten keskus
Kotimaisten kielten keskus (lyh. Kotus) on Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijalaitos.
Katsoa Ruotsin kieli ja Kotimaisten kielten keskus
Kreikan kieli
Kreikan kieli (kreik. Ελληνικά, Elliniká) on indoeurooppalainen kieli, jonka dokumentoitu historia alkaa Kreikassa vuoden 1400 eaa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Kreikan kieli
Kustaa Vaasa
Kustaa Vaasa (myös Gustav I, todennäköisesti 12. toukokuuta 1496 Uplanti – 29. syyskuuta 1560 Tukholma; alun perin Gustav Eriksson) oli Ruotsin kuningas vuosina 1523–1560.
Katsoa Ruotsin kieli ja Kustaa Vaasa
Lainasana
Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Lainasana
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Latina
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Katsoa Ruotsin kieli ja Latinalaiset aakkoset
Laurentius Petri
Laurentius Petri Laurentius Petri (Örebro, Närke 1499 – Uppsala 26. lokakuuta 1573), alkuaan Lars Petterson, liikanimeltään Nericius tai Nericianus (Närkeläinen) oli Ruotsin ensimmäinen luterilainen arkkipiispa ja tärkeä uskonpuhdistaja.
Katsoa Ruotsin kieli ja Laurentius Petri
Länsi-Götanmaa
Kanerva on Länsi-Götanmaan maakuntakukka. Kurki on Länsi-Götanmaan maakuntaeläin. Länsi-Götanmaa on yksi Ruotsin maakunnista.
Katsoa Ruotsin kieli ja Länsi-Götanmaa
Liittomuoto
Liittomuoto on sanaliitto, joka merkitykseltään vastaa verbin jotakin aikamuotoa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Liittomuoto
Mälarinlaakso
Mälarinlaakso on alue Mälaren-järven ympärillä Keski-Ruotsissa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Mälarinlaakso
Minimipari
Minimipari on kielitieteellinen käsite, jota tarvitaan kielen foneemien erottelussa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Minimipari
Muinaisnorja
Krimin goottia. Muinaisnorja tai muinaisskandinaavi (norrǿnt mál tai dǫnsk tunga) oli kieli, jota puhuttiin ja kirjoitettiin noin vuosina 800–1225 nykyisessä Skandinaviassa sekä skandinaavien asuttamilla alueilla muun muassa Islannissa ja Britteinsaarilla, jonkin aikaa myös Itä-Euroopassa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Muinaisnorja
Muinaisruotsi
Muinaisruotsi (nykyruots. fornsvenska) on nimi kahdelle ruotsin kielen muodolle, joita puhuttiin keskiajalla: varhainen muinaisruotsi (klassisk fornsvenska), jota puhuttiin vuosina 1225–1375, ja myöhäinen muinaisruotsi (yngre fornsvenska), jota puhuttiin vuosina 1375–1526.
Katsoa Ruotsin kieli ja Muinaisruotsi
Muistisääntö
Muistisääntö on nimensä mukaisesti muistamisen apuneuvo, muistettavan tiedon tiivistelmä tai viite siihen.
Katsoa Ruotsin kieli ja Muistisääntö
Murre
Murre eli dialekti on jonkin kielen alueellinen tai sosiaalinen variantti.
Katsoa Ruotsin kieli ja Murre
Närke
Kevätesikko on Närken maakuntakukka. Pähkinähiiri on Närken maakuntaeläin. Närke on Ruotsin maakunta, joka sijaitsee Keski-Ruotsissa Sveanmaan pääalueella.
Katsoa Ruotsin kieli ja Närke
Närpiö
Närpiö on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Länsi-Suomessa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Närpiö
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Katsoa Ruotsin kieli ja Nominatiivi
Norjan kieli
Norjan kieli on Norjan kuningaskunnan virallinen kieli, joka kuuluu kansankielisessä muodossaan skandinaavisten kielten läntiseen haaraan.
Katsoa Ruotsin kieli ja Norjan kieli
Norlanti
Norlannin sijainti Ruotsin kartalla (tummennettu). Pohjoinen Ruotsi ja Suomi Kalmarin unionin aikaan vuodelta 1880 olevassa kartassa. Suomen kohdalla kartassa lukee ''Österland'' eli "Itämaa". Pohjanmaan kohdalle on kirjoitettu ''Östernorrland'' eli "Itä-Norlanti".
Katsoa Ruotsin kieli ja Norlanti
Norrbotten
Mesimarja on Norrbottenin maakuntakukka. Kuukkeli on Norrbottenin maakuntaeläin. Norrbotten (joskus myös) on yksi Ruotsin maakunnista.
Katsoa Ruotsin kieli ja Norrbotten
Numeraali
Numeraalit eli lukusanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.
Katsoa Ruotsin kieli ja Numeraali
Objekti (lauseenjäsen)
Objekti (’eteen heitetty’, ’vastaan asetettu’) on kielitieteessä lauseenjäsen, joka ilmaisee tekemisen kohteen, esimerkiksi ”Pekka maalaa taulua”.
Katsoa Ruotsin kieli ja Objekti (lauseenjäsen)
Oikeinkirjoitus
Oikeinkirjoitus eli ortografia on kielen kirjoitussäännöstö.
Katsoa Ruotsin kieli ja Oikeinkirjoitus
Olaus Petri
Suurkirkon luona. Olaus Petri, myös muodossa Olavus Petri latinalaistettu, alkuaan Olof Persson, (6. tammikuuta 1493 – 9. huhtikuuta 1552 Tukholma) oli Wittenbergissä opiskellut ruotsalainen uskonpuhdistaja ja pappi.
Katsoa Ruotsin kieli ja Olaus Petri
Orustin kunta
Riimukivi Orustin saarella. Orustin kunta on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.
Katsoa Ruotsin kieli ja Orustin kunta
Painaminen
Kirjapaino vuodelta 1568 Painaminen on tapa muodostaa kuva sileälle alustalle, useimmiten paperille tai kankaalle.
Katsoa Ruotsin kieli ja Painaminen
Paino (kielitiede)
Paino eli prominenssi tarkoittaa kielitieteessä sitä, että jokin puheen osa tuodaan prosodisesti esiin.
Katsoa Ruotsin kieli ja Paino (kielitiede)
Pakkoruotsi
Pakkoruotsi on ruotsin kielestä Suomen suomenkielisten koulujen pakollisena oppiaineena käytetty hieman negatiivinen arkikielinen nimitys, jota käytetään varsinkin silloin, kun ruotsin kielen pakollista opiskelua toisena kotimaisena kielenä vastustetaan.
Katsoa Ruotsin kieli ja Pakkoruotsi
Passiivi
Passiivi (lat. passivum) on yksi verbin pääluokista, muita ovat aktiivi ja medium.
Katsoa Ruotsin kieli ja Passiivi
Perfekti
Perfekti eli päättymä on kieliopin aikamuoto, joka ilmaisee tapahtumaa, jonka seuraamukset edelleen näkyvät.
Katsoa Ruotsin kieli ja Perfekti
Persoona (kielioppi)
Persoona on kieliopillinen käsite, jolla ilmaistaan puhujan ja puhuteltavan suhdetta johonkin asiaan.
Katsoa Ruotsin kieli ja Persoona (kielioppi)
Persoonapronomini
Persoonapronominit ovat pronomineja, jotka viittaavat johonkin henkilöön tai ryhmään henkilöitä.
Katsoa Ruotsin kieli ja Persoonapronomini
Perustuslaki
Henrik III:n aikainen laitos vuodelta 1215). Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu perustuslaki. (ensimmäinen sivu) Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet.
Katsoa Ruotsin kieli ja Perustuslaki
Pluskvamperfekti
Pluskvamperfekti eli entispäättymä on aikamuoto, joka ilmaisee menneisyydessä päättynyttä tekemistä tai tapahtumaa, joka päättyi ennen kuin jokin toinen toiminta tai tapahtuma alkoi.
Katsoa Ruotsin kieli ja Pluskvamperfekti
Pohjanmaa
Pohjanmaa voi tarkoittaa seuraavia.
Katsoa Ruotsin kieli ja Pohjanmaa
Pohjanmaan maakunta
Pohjanmaa (vuoteen 1998 Vaasan rannikkoseutu, Vasa kustregion) on nykymaakunta Länsi-Suomessa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Pohjanmaan maakunta
Pohjoismaiden neuvosto
Pohjoismaiden neuvosto (lyhenne PN) ja Pohjoismaiden ministerineuvosto ovat Pohjoismaiden parlamentaarikkojen ja hallitusten yhteistyöfoorumeita.
Katsoa Ruotsin kieli ja Pohjoismaiden neuvosto
Pohjoismaiset murteet
Pohjoismaiset murteet tai pohjoisgermaaniset murteet ovat joukko germaanisen kieliryhmän pohjoismaiseen haaraan kuuluvia paikallisia, murteellisia variantteja, joita puhutaan Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Pohjoismaiset murteet
Porvoo
Porvoo on Suomen kaupunki, joka sijaitsee maan etelärannikolla Uudenmaan maakunnassa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Porvoo
Predikaatti (lauseenjäsen)
Predikaatti, suomeksi aiemmin myös maine, on lauseenjäsen.
Katsoa Ruotsin kieli ja Predikaatti (lauseenjäsen)
Preesens
Preesens eli kestämä (läsnäoleva) on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu nyt taikka yleisesti, aina.
Katsoa Ruotsin kieli ja Preesens
Preteriti
Preteriti ('mennyt') on menneen ajan aikamuoto, joka ilmaisee selkeästi päättynyttä tapahtumista, mutta ei itsessään tämän ajankohtaa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Preteriti
Pronomini
Pronominit eli asemosanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.
Katsoa Ruotsin kieli ja Pronomini
Proosa
Proosa tarkoittaa suorasanaista tekstiä, joka ei noudata riimejä, alkusointua tai mitään runomittaa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Proosa
Prosodia
Prosodia on yleisnimitys puhutun kielen niille ilmiöille, jotka ainakin potentiaalisesti ylittävät yksittäisen äänteen alan eli voivat olla laajempia kuin yksittäinen äänne.
Katsoa Ruotsin kieli ja Prosodia
Puhekieli
Puhekieli on yleiskieltä arkisempi puhuttu kielen muoto, jonka ei tarvitse noudattaa normitetun kirjakielen periaatteita.
Katsoa Ruotsin kieli ja Puhekieli
Raamattu
Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.
Katsoa Ruotsin kieli ja Raamattu
Raamatunkäännökset
RaamattuRaamattu on käännetty useammalle kielelle kuin mikään muu kirja.
Katsoa Ruotsin kieli ja Raamatunkäännökset
Rökin kivi
Rökin kivi. Rökin kivi on 800-luvulta peräisin oleva riimukivi Ruotsin Itä-Götanmaalla.
Katsoa Ruotsin kieli ja Rökin kivi
Riikinruotsi
Riikinruotsi eli ruotsinruotsi tarkoittaa Ruotsissa puhuttuja ruotsin kielen varianttia ja alueellisia yleiskieliä, erotuksena esimerkiksi Virossa ja Suomessa puhutuista ruotsin kielen varianteista.
Katsoa Ruotsin kieli ja Riikinruotsi
Riimukirjoitus
Rökin kivi 800-luvulta. Riimukirjaimet olivat erityisesti germaanisten kansojen keskuudessa esiintynyt kirjoitusjärjestelmä, jota käyttivät muinaiset gootit, muinaissaksilaiset, friisit, alamannit ja muinaisenglantilaiset sekä skandinaavit.
Katsoa Ruotsin kieli ja Riimukirjoitus
Riimukivi
Uppsalan yliopiston puistossa. Riimukivet ovat rautakaudelta ja varhaiskeskiajalta peräisin olevia kivipaasia, joissa on skandinaavisella kielellä tehtyä riimukirjoitusta.
Katsoa Ruotsin kieli ja Riimukivi
Ruotsalainen kalenteri
Helmikuu vuoden 1712 ruotsalaisessa kalenterissa. Ruotsalainen kalenteri oli Ruotsissa 1. maaliskuuta 1700 – 30. helmikuuta 1712 käytössä ollut kalenteri.
Katsoa Ruotsin kieli ja Ruotsalainen kalenteri
Ruotsalaiset
Ruotsalaiset ovat etninen ryhmä, joka asuttaa pääasiassa Skandinavian niemimaan itäosassa sijaitsevaa Ruotsin valtiota.
Katsoa Ruotsin kieli ja Ruotsalaiset
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Ruotsi
Ruotsin akatemia
Ruotsin akatemian tunnus. Tunnukseen on kirjattu akatemian motto ”Snille och smak” eli ”nerous ja hyvä maku”. Ruotsin akatemia on yksi Ruotsin kuninkaallisista akatemioista.
Katsoa Ruotsin kieli ja Ruotsin akatemia
Ruotsin kielioppi
Ruotsin kielioppi käsittää ruotsin kielen morfologian ja syntaksin.
Katsoa Ruotsin kieli ja Ruotsin kielioppi
Ruotsin kirjallisuus
Rökstenen. Ruotsin kirjallisuus on ruotsalaista tai ruotsin kielellä kirjoitettua kirjallisuutta.
Katsoa Ruotsin kieli ja Ruotsin kirjallisuus
Ruotsin murteet
Ruotsin kielen kuusi murrealuetta. Ruotsin murteet ovat ruotsin kielessä esiintyviä murteita.
Katsoa Ruotsin kieli ja Ruotsin murteet
Saarenmaa
SaarenmaaKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Viron suurin saari.
Katsoa Ruotsin kieli ja Saarenmaa
Saksan kieli
EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Katsoa Ruotsin kieli ja Saksan kieli
Sanajärjestys
Sanajärjestys on kielitieteessä osa lauseen rakennetta: missä järjestyksessä lauseenjäsenet seuraavat toisiaan.
Katsoa Ruotsin kieli ja Sanajärjestys
Södermanland
Pohjanlumme on Södermanlandin maakuntakukka. Sääksi on Södermanlandin maakuntaeläin. Södermanland (puhekielessä Sörmland) on yksi Ruotsin maakunnista.
Katsoa Ruotsin kieli ja Södermanland
Siirtolaisuus Ruotsiin
Syyrialaisia turvapaikanhakijoita Ruotsissa. Maahanmuuttajat Ruotsissa ovat Ruotsiin muuttaneita siirtolaisia.
Katsoa Ruotsin kieli ja Siirtolaisuus Ruotsiin
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Katsoa Ruotsin kieli ja Sija
Sjælland
Juutinrauman silta Sjællandin suunnasta salmen yli kohti Ruotsia kuvattuna. Sjælland (suomeksi myös Sjellanti) on Tanskan ja koko Itämeren alueen suurin saari.
Katsoa Ruotsin kieli ja Sjælland
Skandinaavinen mytologia
Thor taistelee jättiläisten kanssa. Mårten Eskil Wingen maalaus vuodelta 1872. Skandinaavinen mytologia (myös pohjoismainen mytologia tai muinaisnorjalainen mytologia) tarkoittaa Skandinavian rautakautisten ja varsinkin viikinkiaikaisten asukkaiden myyttejä ja uskomuksia.
Katsoa Ruotsin kieli ja Skandinaavinen mytologia
Skandinaaviset kielet
Alueet, joilla skandinaavisia kieliä pääasiallisesti puhutaan. Pohjoisen pronssikauden kulttuurin levinneisyys n. 1200 eaa. Skandinaaviset kielet eli pohjoisgermaaniset kielet ovat indoeurooppalaisen kielikunnan germaaniseen haaraan kuuluvia kieliä.
Katsoa Ruotsin kieli ja Skandinaaviset kielet
Skåne
Päivänkakkara on Skånen maakuntakukka. Saksanhirvi on Skånen maakuntaeläin. Skånen, Blekingen ja Hallandin kihlakuntajako keskiajalla, jolloin maakunnat olivat osa Tanskaa. Skånen kihlakunnat ja pitäjät vuonna 1865. Skånelaista maanviljelysmaisemaa Kverrestadissa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Skåne
Småland
Vanamo on Smålandin maakuntakukka. Saukko on Smålandin maakuntaeläin. Smålandin seudut viikinkiajalla. Punaiset ja mustat pisteet tarkoittavat maakunnassa sijaitsevia riimukiviä. Punaisten pisteiden riimukivet sisältävät kirjoituksia kaukomatkoilta. Hultaklintin mäki Bergin pitäjässä.
Katsoa Ruotsin kieli ja Småland
Språkbruk
Språkbruk on Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema ruotsinkielinen aikakauslehti.
Katsoa Ruotsin kieli ja Språkbruk
Subjekti (lauseenjäsen)
Subjekti, aiemmin suomeksi myös alus, on lauseenjäsen.
Katsoa Ruotsin kieli ja Subjekti (lauseenjäsen)
Subjunktiivi
Subjunktiivi on verbin tapaluokka, jolla ilmaistaan epävarmuutta, toivetta tai muuta vastaavaa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Subjunktiivi
Substantiivi
Substantiivit eli nimisanat ovat yksi sanaluokista.
Katsoa Ruotsin kieli ja Substantiivi
Suku (kielioppi)
Suku eli genus (lat.) on nominien kieliopillinen kategoria, jonka mukaisesti substantiivit jakautuvat eri ryhmiin.
Katsoa Ruotsin kieli ja Suku (kielioppi)
Sukunimi
Sukunimi on henkilönnimi, joka periytyy suvussa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Sukunimi
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Katsoa Ruotsin kieli ja Suomen kieli
Suomen kielilaki
Kielilaki (SDK 423/2003) on säädös, joka määrittelee Suomen perustuslain mukaisia kansalliskieliä äidinkielenään puhuvan kansalaisen kielelliset oikeudet.
Katsoa Ruotsin kieli ja Suomen kielilaki
Suomenruotsalaiset
Suomenruotsalaiset ovat ruotsia äidinkielenään puhuvia syntyperäisiä Suomen asukkaita.
Katsoa Ruotsin kieli ja Suomenruotsalaiset
Suomenruotsi
Suomenruotsi on ruotsin kielen Suomessa käytetty kirja- ja yleiskielinen variantti, jota puhutaan pääasiassa rannikkoalueilla Uudellamaalla, Turunmaalla ja Pohjanmaalla, sekä jossain määrin myös muualla Suomessa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Suomenruotsi
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Suomi
Supiini
Supiini on verbin infiniittimuoto, joka esiintyy muun muassa latinan kielessä.
Katsoa Ruotsin kieli ja Supiini
Sveanmaa
Sveanmaan sijainti Ruotsin kartalla (tummennettu). Sveanmaa (myös Sveeanmaa, ruots. Svealand) on keskimmäinen Ruotsin kolmesta pääalueesta.
Katsoa Ruotsin kieli ja Sveanmaa
Syntaksi
Syntaksi (kr. σύνταξις ’kokoonpano’) eli lauseoppi tarkastelee luonnollisen tai formaalin kielen merkkiyhdistelmiä (sanoja).
Katsoa Ruotsin kieli ja Syntaksi
Taalainmaa
Kissankello on Taalainmaan maakuntakukka. Sarvipöllö on Taalainmaan maakuntaeläin. Taalainmaa on yksi Ruotsin maakunnista.
Katsoa Ruotsin kieli ja Taalainmaa
Tanskan kieli
Tanskan kieli (omakielinen nimi: dansk) on indoeurooppalaiseen kielikunnan pohjoisgermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Katsoa Ruotsin kieli ja Tanskan kieli
Teollistuminen
Maailman teollistuneet alueet Teollistuminen on yhteiskunnallinen ja taloudellinen muutos, jossa yhteiskunta muuttuu esiteollisesta teolliseksi.
Katsoa Ruotsin kieli ja Teollistuminen
Toinen kotimainen kieli
Toinen kotimainen kieli on suomen tai ruotsin kielestä opetuksessa Suomessa käytetty nimitys silloin, kun suomalainen ei puhu kyseistä kieltä äidinkielenään.
Katsoa Ruotsin kieli ja Toinen kotimainen kieli
Turun saaristo
Lempisaaresta. Varsinais-Suomeen kuuluva osa Särkisalon ja Kustavin välillä. Turun saaristo (myös Lounais-Suomen saaristo tai Varsinais-Suomen saaristo) on noin 20 000 saaresta muodostuva, Särkisalosta ja Hiittisistä Kustavin saaristoon ulottuva saaristoalue Saaristomerellä Varsinais-Suomessa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Turun saaristo
Ukraina
Ukraina on valtio Itä-Euroopassa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Ukraina
Umlaut
Umlaut on kielitieteellinen termi, jolla tarkoitetaan erityisesti germaanisissa kielissä tapahtuvaa vokaalien muutosta takavokaaleista etuvokaaleiksi.
Katsoa Ruotsin kieli ja Umlaut
Uplanti
Kirjopikarililja on Uplannin maakuntakukka. Merikotka on Uplannin maakuntaeläin. kihlakuntien rajat. Sana ''skeppslag'' tarkoittaa laivakuntaa. Uplanti on yksi Ruotsin maakunnista.
Katsoa Ruotsin kieli ja Uplanti
Uskonpuhdistus
Uskonpuhdistaja Martti Luther teoksensa ''Kirkon Babylonian vankeudesta'' kannessa. Uskonpuhdistus eli reformaatio on 1500-luvulla Länsi-Euroopassa alkanut liike, joka pyrki oikaisemaan katolisen kirkon opissa näkemiään epäkohtia.
Katsoa Ruotsin kieli ja Uskonpuhdistus
Uskonpuhdistus Ruotsissa
Raamatun ruotsinkielinen käännös vuodelta 1541. Uskonpuhdistus eli reformaatio lähti liikkeelle saksalais-roomalaisesta keisarikunnasta Martti Lutherin toiminnan seurauksena 1500-luvun alussa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Uskonpuhdistus Ruotsissa
Uudenmaan maakunta
Uusimaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla.
Katsoa Ruotsin kieli ja Uudenmaan maakunta
Uusi testamentti
Uusi testamentti on kristinuskon ohjeellinen tekstikokoelma eli kaanon.
Katsoa Ruotsin kieli ja Uusi testamentti
Varsinais-Suomen maakunta
Varsinais-Suomi on Suomen maakunta, joka sijaitsee Saaristomeren rannikolla ja saarissa.
Katsoa Ruotsin kieli ja Varsinais-Suomen maakunta
Värmlanti
Metsätähti on Värmlannin maakuntakukka. Susi on Värmlannin maakuntaeläin. Värmlanti (joskus myös Vermlanti) on yksi Ruotsin maakunnista.
Katsoa Ruotsin kieli ja Värmlanti
Västerbotten
Kaarlenvaltikka on Västerbottenin maakuntakukka. Kuovi on Västerbottenin maakuntaeläin. Västerbotten (joskus myös) on yksi Ruotsin maakunnista.
Katsoa Ruotsin kieli ja Västerbotten
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Katsoa Ruotsin kieli ja Venäjän keisarikunta
Verbi
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.
Katsoa Ruotsin kieli ja Verbi
Viikinkiaika
Viikinkien retket ja heidän asuttamansa alueet. Viikinkiaika (n. 793–1066) on Pohjoismaiden esihistoriaan liittyvä ajanjakso, jota leimasivat viikinkien ryöstöretket, valloitukset ja kaupankäynti.
Katsoa Ruotsin kieli ja Viikinkiaika
Vironruotsalaiset
Vironruotsalaiset eli rantaruotsalaiset (viroksi rannarootslased, ruots. estlandssvenskar) ovat Viron historiallinen ruotsalaisvähemmistö, joka käytännössä kokonaan siirtyi Ruotsiin ennen toista neuvostomiehitystä vuonna 1944.
Katsoa Ruotsin kieli ja Vironruotsalaiset
Vironruotsi
Ruotsinkielinen kartta Viron rannikosta 1930-luvulta. Vironruotsi on Virossa historiallisesti laajalti puhuttu ruotsin kielen murre.
Katsoa Ruotsin kieli ja Vironruotsi
Vormsi
Vormsi on Viroon kuuluva saari ja kunta, joka sijaitsee Hiidenmaan saaren ja Noarootsin niemen välissä maan länsirannikolla.
Katsoa Ruotsin kieli ja Vormsi
Yhdistynyt suku
Yhdistynyt suku on muun muassa skandinaavisissa kielissä esiintyvä kieliopillinen suku, joka on syntynyt siten, että maskuliini- ja feminiinisuku ovat yhdistyneet.
Katsoa Ruotsin kieli ja Yhdistynyt suku
Ylikainuu
Tallvik ja Ylikainuu vuoden 2015 taajamarajauksen mukaan. Ylikainuu on samannimisen Ylikainuun kunnan keskustaajama.
Katsoa Ruotsin kieli ja Ylikainuu
1917
Vuosi 1917 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.
Katsoa Ruotsin kieli ja 1917
Katso myös
Ruotsin kielet
- Älvdalska
- Eteläsaame
- Gutniska
- Jällivaaran murteet
- Luulajansaame
- Meänkieli
- Piitimensaame
- Pohjoissaame
- Romanikieli
- Ruotsalainen viittomakieli
- Ruotsin kielet
- Ruotsin kieli
- Ruotsinsuomi
- Saamelaiskielet
- Suomen kieli
- Suomen romanikieli
- Tanskan kieli
- Uumajansaame
Skandinaaviset kielet
- Älvdalska
- Gutniska
- ISO 8859-10
- Islannin kieli
- Kantaskandinaavi
- Kirjanorja
- Muinaisnorja
- Muinaisruotsi
- Norjan kieli
- Ruotsin kieli
- Saaga
- Skandinaaviset kielet
- Tanskan kieli
- Uusnorja
Suomen kielet
- Ahvenanmaanruotsi
- Inarinsaame
- Kainuunsaame
- Karjalan kieli
- Keminsaame
- Livvinkarjala
- Luettelo Suomen ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista
- Lyydin kieli
- Meänkieli
- Pakkoruotsi
- Pohjoissaame
- Romanikieli
- Ruotsin kieli
- Saamelaiskielet
- Suomalainen viittomakieli
- Suomalais-ugrilaiset kielet
- Suomen kielet
- Suomen kieli
- Suomen romanikieli
- Suomenruotsi
- Tataarin kieli
- Uralilaiset kielet
- Varsinaiskarjala
Viron kielet
- Eteläviron kieli
- Romanikieli
- Ruotsin kieli
- Seton kieli
- Suomalais-ugrilaiset kielet
- Suomen kieli
- Tarton murre
- Uralilaiset kielet
- Võro
- Valkovenäjän kieli
- Viron kielet
- Viron kieli
- Vironruotsi
Tunnetaan myös nimellä Ruotsi (kieli), Svenska.