Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Metafysiikan historia ja Metafysiikka
Metafysiikan historia ja Metafysiikka on 44 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Alexander Gottlieb Baumgarten, Analyyttinen filosofia, Auguste Comte, Christian Wolff, David Hume, Duns Scotus, Erityistieteet, Esisokraatikot, Filosofia, Fundamentaaliontologia, George Berkeley, Gottfried Leibniz, Herakleitos, Ideaoppi, Immanuel Kant, Jumalan olemassaolo, Käsiterealismi, Kielifilosofia, Konseptualismi, Kosmologia, Logiikka, Looginen empirismi, Luonnonfilosofia, Luonnontiede, Mahdollisuus, Mannermainen filosofia, Martin Heidegger, Mielenfilosofia, Monismi (ontologia), Nominalismi, ..., Oleminen, Ontologia, Parmenides, Peter Frederick Strawson, Platon, Positivismi, René Descartes, Tieteellinen menetelmä, Tieto, Tietoteoria, Tuomas Akvinolainen, Universaalikiista, Uskonnonfilosofia, Välttämättömyys. Laajenna indeksi (14 lisää) »
Alexander Gottlieb Baumgarten
Alexander Gottlieb Baumgarten (17. heinäkuuta 1714 Berliini – 27. toukokuuta 1762 Frankfurt an der Oder) oli saksalainen filosofi.
Alexander Gottlieb Baumgarten ja Metafysiikan historia · Alexander Gottlieb Baumgarten ja Metafysiikka ·
Analyyttinen filosofia
Analyyttinen filosofia on nykyfilosofian valtavirtaus Yhdysvalloissa, Britanniassa, Australiassa sekä Pohjoismaissa.
Analyyttinen filosofia ja Metafysiikan historia · Analyyttinen filosofia ja Metafysiikka ·
Auguste Comte
Auguste Comte (17. tammikuuta, kirjattu syntymäaika 19. tammikuuta 1798 Montpellier – 5. syyskuuta 1857 Pariisi) oli ranskalainen filosofi, positivismin perustaja ja sosiologi.
Auguste Comte ja Metafysiikan historia · Auguste Comte ja Metafysiikka ·
Christian Wolff
Christian Wolff Christian Wolff (24. tammikuuta 1679 Breslau – 9. huhtikuuta 1754 Halle) oli filosofi, josta kehittyi Saksassa alan suuri auktoriteetti.
Christian Wolff ja Metafysiikan historia · Christian Wolff ja Metafysiikka ·
David Hume
David Hume (7. toukokuuta (J: 26. huhtikuuta) 1711 Edinburgh, Skotlanti – 25. elokuuta 1776 Edinburgh, Skotlanti) oli skotlantilainen filosofi, taloustieteilijä ja historioitsija, joka tunnetaan parhaiten tietoteoreettisen empirismin kehittäjänä sekä Adam Smithin ja Thomas Reidin ohella valistusaatteen tärkeimpinä hahmoina Skotlannissa.
David Hume ja Metafysiikan historia · David Hume ja Metafysiikka ·
Duns Scotus
Justus van Gent: Johannes Duns Scotus. Johannes Duns Scotus (noin 1266 – 8. marraskuuta 1308) oli teologi, filosofi ja loogikko, ja nykyisin katolisen kirkon autuas.
Duns Scotus ja Metafysiikan historia · Duns Scotus ja Metafysiikka ·
Erityistieteet
Erityistieteillä tarkoitetaan kaikkia niitä tieteen aloja (esimerkiksi fysiikka, psykologia, jotka tutkivat kukin omaa osa-aluettaan kokemusperäisin tutkimusmenetelmin. Jokaisella erityistieteellä on omat menetelmänsä ja käytäntönsä. Käsitettä käytetään erityisesti filosofisessa yhteydessä. Tällöin taustalla on usein käsitys, että erityistieteet ovat filosofian piiristä aikojen saatossa erkaantuneita aloja, ja filosofia keskittyy nykyään erityistieteiden ongelmien sijaan todellisuuden yleisten piirteiden ja erityistieteiden tarvitseman yhteisen yleistieteellisen pohjan tutkimiseen. Monilla erityistieteillä on oma taustafilosofiansa filosofian piirissä (esimerkiksi fysiikalla fysiikan filosofia, psykologialla mielenfilosofia).
Erityistieteet ja Metafysiikan historia · Erityistieteet ja Metafysiikka ·
Esisokraatikot
Esisokraatikoiksi kutsutaan niitä antiikin Kreikan filosofeja, jotka vaikuttivat 600–400-luvuilla eaa. Suurin osa heistä eli ennen Sokratesta, josta varsinaisen filosofian usein katsotaan alkaneen.
Esisokraatikot ja Metafysiikan historia · Esisokraatikot ja Metafysiikka ·
Filosofia
Filosofia on noin 600–400 eaa.
Filosofia ja Metafysiikan historia · Filosofia ja Metafysiikka ·
Fundamentaaliontologia
Fundamentaaliontologia on Martin Heideggerin nimitys omalle eksistentialistiselle fenomenologiselle hankkeelleen.
Fundamentaaliontologia ja Metafysiikan historia · Fundamentaaliontologia ja Metafysiikka ·
George Berkeley
George Berkeley George Berkeley (/ˈbɑːrkli/; 12. maaliskuuta 1685 Kilkennyn kreivikunta, Irlanti – 14. tammikuuta 1753 Oxford, Englanti) oli irlantilainen filosofi ja piispa.
George Berkeley ja Metafysiikan historia · George Berkeley ja Metafysiikka ·
Gottfried Leibniz
Gottfried Wilhelm Leibniz (myös Leibnitz tai von Leibniz; 1. heinäkuuta (J: 21. kesäkuuta) 1646 Leipzig – 14. marraskuuta 1716 Hannover) oli saksalainen filosofi, luonnontieteilijä, diplomaatti, matemaatikko, oikeus- ja valtiotieteilijä, historiantutkija, kielitieteilijä, kirjastonhoitaja ja yleisnero.
Gottfried Leibniz ja Metafysiikan historia · Gottfried Leibniz ja Metafysiikka ·
Herakleitos
Rafael, ''Ateenan koulu'', 1510, yksityiskohta Herakleitos. Herakleitos (noin 535–475 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja merkittävimpiä esisokraatikkoja.
Herakleitos ja Metafysiikan historia · Herakleitos ja Metafysiikka ·
Ideaoppi
Ideaoppi on Platonin metafysiikan keskeisin teoria.
Ideaoppi ja Metafysiikan historia · Ideaoppi ja Metafysiikka ·
Immanuel Kant
Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi.
Immanuel Kant ja Metafysiikan historia · Immanuel Kant ja Metafysiikka ·
Jumalan olemassaolo
Jumalan olemassaolo on uskonnonfilosofinen kysymys, joka koskee sitä, kuuluuko todellisuuteen Jumala tai jumalia vai ei.
Jumalan olemassaolo ja Metafysiikan historia · Jumalan olemassaolo ja Metafysiikka ·
Käsiterealismi
Käsiterealismi (tai pelkkä realismi) on ontologinen universaalien ongelmaan liittyvä kanta, jonka mukaan yleiset ominaisuudet (universaalit eli yleiskäsitteet) ovat olemassa jollain todellisella tavalla.
Käsiterealismi ja Metafysiikan historia · Käsiterealismi ja Metafysiikka ·
Kielifilosofia
Kielifilosofia on tiede (filosofian haara), joka filosofisella (käsitteellisellä) ajattelulla pyrkii selvittämään kielen olemusta ja ilmiöitä.
Kielifilosofia ja Metafysiikan historia · Kielifilosofia ja Metafysiikka ·
Konseptualismi
Konseptualismi eli käsitenominalismi on ontologinen universaalien ongelmaan liittyvä kanta.
Konseptualismi ja Metafysiikan historia · Konseptualismi ja Metafysiikka ·
Kosmologia
Radioteleskooppeja. Kosmologia (- κόσμος, kosmos, 'kaikkeus' ja -λογία, -logia, 'oppi') on maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa tutkiva tiede.
Kosmologia ja Metafysiikan historia · Kosmologia ja Metafysiikka ·
Logiikka
Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.
Logiikka ja Metafysiikan historia · Logiikka ja Metafysiikka ·
Looginen empirismi
Looginen empirismi on filosofian suuntaus, jonka mukaan todellisuutta koskevan tiedon tulee perustua kokemukseen ja havaintoihin.
Looginen empirismi ja Metafysiikan historia · Looginen empirismi ja Metafysiikka ·
Luonnonfilosofia
Luonnonfilosofialla voidaan tarkoittaa seuraavia asioita.
Luonnonfilosofia ja Metafysiikan historia · Luonnonfilosofia ja Metafysiikka ·
Luonnontiede
Kuun kääntöpuoli Apollo 11:stä nähtynä. Luonnontiede eli luonnontieteet on luontoa tutkivien tieteiden yhteisnimitys.
Luonnontiede ja Metafysiikan historia · Luonnontiede ja Metafysiikka ·
Mahdollisuus
Mahdollisuus viittaa johonkin, mikä voi tapahtua.
Mahdollisuus ja Metafysiikan historia · Mahdollisuus ja Metafysiikka ·
Mannermainen filosofia
Mannermainen filosofia on yleinen nimitys useille nykyfilosofian perinteille, jotka ovat alun perin saaneet alkunsa mannermaisesta Euroopasta, vastakohtana englanninkieliseen analyyttiseen filosofiaan.
Mannermainen filosofia ja Metafysiikan historia · Mannermainen filosofia ja Metafysiikka ·
Martin Heidegger
Martin Heidegger (26. syyskuuta 1889 Meßkirch – 26. toukokuuta 1976 Freiburg im Breisgau) oli saksalainen filosofi, joka tunnetaan eksistentialistisesta ja fenomenologisesta ajattelustaan, joka koski ”olemiskysymystä”.
Martin Heidegger ja Metafysiikan historia · Martin Heidegger ja Metafysiikka ·
Mielenfilosofia
Mielenfilosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii mielen sekä sen ilmiöiden, toimintojen ja ominaisuuksien luonnetta ja tietoisuutta sekä näiden yhteyttä ruumiiseen.
Metafysiikan historia ja Mielenfilosofia · Metafysiikka ja Mielenfilosofia ·
Monismi (ontologia)
Ontologinen monismi on käsitys, jonka mukaan todellisuus koostuu vain yhdestä substanssista.
Metafysiikan historia ja Monismi (ontologia) · Metafysiikka ja Monismi (ontologia) ·
Nominalismi
Nominalismi eli olio-olemassaolokäsitys on ontologinen kanta, josta on olemassa kaksi versiota.
Metafysiikan historia ja Nominalismi · Metafysiikka ja Nominalismi ·
Oleminen
Oleminen on filosofinen, ontologinen termi, joka liittyy läheisesti olemassaoloon tai voidaan tulkita sen kanssa yhteneväksi.
Metafysiikan historia ja Oleminen · Metafysiikka ja Oleminen ·
Ontologia
Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.
Metafysiikan historia ja Ontologia · Metafysiikka ja Ontologia ·
Parmenides
Parmenides Parmenides (s. n. 510 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi.
Metafysiikan historia ja Parmenides · Metafysiikka ja Parmenides ·
Peter Frederick Strawson
Peter Frederick Strawson (23. marraskuuta 1919 – 13. helmikuuta 2006) oli englantilainen analyyttiseen suuntaukseen kuulunut filosofi.
Metafysiikan historia ja Peter Frederick Strawson · Metafysiikka ja Peter Frederick Strawson ·
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Metafysiikan historia ja Platon · Metafysiikka ja Platon ·
Positivismi
Positivismi on varsinaisesti 1800-luvulla syntynyt filosofinen suuntaus, jonka mukaan todellista tietoa on vain tieteellinen tieto,Bullock, Alan & Trombley, Stephen (editors): The Fontana Dictionary of Modern Thought, s. 669–737.
Metafysiikan historia ja Positivismi · Metafysiikka ja Positivismi ·
René Descartes
René Descartes (äännetään, latinalaistettu muoto Renatus Cartesius; 31. maaliskuuta 1596 La Haye en Touraine – 11. helmikuuta 1650 Tukholma) oli huomattava ranskalainen filosofi, matemaatikko, kirjailija ja tutkija, jota on kutsuttu uuden ajan filosofian perustajaksi.
Metafysiikan historia ja René Descartes · Metafysiikka ja René Descartes ·
Tieteellinen menetelmä
Tieteellinen menetelmä on tieteen tekemisessä käytettävä järjestelmällinen menettelytapa, jonka avulla pyritään luomaan uutta tietoa ja täsmentämään vanhempaa tietoa.
Metafysiikan historia ja Tieteellinen menetelmä · Metafysiikka ja Tieteellinen menetelmä ·
Tieto
Robert Reid, ''Tieto'', 1896. Tieto on filosofian tietoteorian perinteisen määritelmän mukaan hyvin perusteltu tosi uskomus.
Metafysiikan historia ja Tieto · Metafysiikka ja Tieto ·
Tietoteoria
Tietoteoria (myös tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tietoa, tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuperää ja rajoja sekä käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä.
Metafysiikan historia ja Tietoteoria · Metafysiikka ja Tietoteoria ·
Tuomas Akvinolainen
Tuomas Akvinolainen (1225 Roccasecca, Sisilian kuningaskunta – 7. maaliskuuta 1274 Fossanova, Kirkkovaltio) oli italialainen katolinen filosofi, teologi ja pappi, joka edusti skolastista koulukuntaa.
Metafysiikan historia ja Tuomas Akvinolainen · Metafysiikka ja Tuomas Akvinolainen ·
Universaalikiista
Universaalikiista oli universaalien eli yleiskäsitteiden ongelmaa koskenut kiista erityisesti 1000- ja 1100-lukujen varhaisskolastiikassa.
Metafysiikan historia ja Universaalikiista · Metafysiikka ja Universaalikiista ·
Uskonnonfilosofia
Uskonnonfilosofia on uskontoa käsittelevä filosofian haara.
Metafysiikan historia ja Uskonnonfilosofia · Metafysiikka ja Uskonnonfilosofia ·
Välttämättömyys
Välttämättömyys viittaa johonkin, mikä ei voisi olla toisin.
Metafysiikan historia ja Välttämättömyys · Metafysiikka ja Välttämättömyys ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Metafysiikan historia ja Metafysiikka
- Mitä heillä on yhteistä Metafysiikan historia ja Metafysiikka
- Yhtäläisyyksiä Metafysiikan historia ja Metafysiikka
Vertailu Metafysiikan historia ja Metafysiikka
Metafysiikan historia on 71 suhteet, kun taas Metafysiikka on 197. niillä on yhteistä 44, Jaccard'in indeksi on 16.42% = 44 / (71 + 197).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Metafysiikan historia ja Metafysiikka. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
