Yhtäläisyyksiä Matematiikan filosofia ja Matematiikka
Matematiikan filosofia ja Matematiikka on 21 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aksiooma, Analyysi (matematiikka), Deduktiivinen päättely, Euklidinen geometria, Filosofia, Formalismi (matematiikka), Funktio, Fysiikka, Geometria, Irrationaaliluku, Joukko-oppi, Klassinen mekaniikka, Lause (matematiikka), Logiikka, Luku, Matematiikan kauneus, Olio (filosofia), Ontologia, Pythagoraan lause, Tiede, Totuus.
Aksiooma
Aksiooma on matematiikassa peruskäsitteiden epäsuora määritelmä, jota käytetään päättelyssä muiden tulosten todistamiseen.
Aksiooma ja Matematiikan filosofia · Aksiooma ja Matematiikka ·
Analyysi (matematiikka)
Analyysi on matematiikan osa-alue, joka käsittelee reaalilukuja ja kompleksilukuja ja niiden funktioita.
Analyysi (matematiikka) ja Matematiikan filosofia · Analyysi (matematiikka) ja Matematiikka ·
Deduktiivinen päättely
Deduktiivinen päättely eli validi päättely on päättelytapa, jossa tosista premisseistä seuraa välttämättä tosi johtopäätös.
Deduktiivinen päättely ja Matematiikan filosofia · Deduktiivinen päättely ja Matematiikka ·
Euklidinen geometria
Euklidisessa geometriassa tutkitaan kuvioita käyttäen hyväksi pisteiden ja suorien välisiä etäisyyksiä sekä suorien välisiä kulmia. Kuvassa konstruktio, joka liittyy erääseen Newtonin teoriaan. Euklidinen geometria on geometrian osa-alue, jolla tarkoitetaan yleensä tasoa ja kolmiulotteista avaruutta tutkivaa geometriaa.
Euklidinen geometria ja Matematiikan filosofia · Euklidinen geometria ja Matematiikka ·
Filosofia
Filosofia on noin 600–400 eaa.
Filosofia ja Matematiikan filosofia · Filosofia ja Matematiikka ·
Formalismi (matematiikka)
Formalismi on matematiikan filosofian suuntaus, jonka mukaan matemaattisia väittämiä voidaan pitää väittäminä, jotka koskevat tiettyjen merkkijonojen käsittelysääntöjen seuraamuksia.
Formalismi (matematiikka) ja Matematiikan filosofia · Formalismi (matematiikka) ja Matematiikka ·
Funktio
Funktio f: X \rightarrow Y liittää jokaiseen joukon ''X'' alkioon täsmälleen yhden maalijoukon ''Y'' alkion. Funktio eli kuvaus kertoo olioiden välisistä riippuvuussuhteista.
Funktio ja Matematiikan filosofia · Funktio ja Matematiikka ·
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Fysiikka ja Matematiikan filosofia · Fysiikka ja Matematiikka ·
Geometria
René Descartes: La Geometrie (1637). Geometria on matematiikan ala, joka tutkii kuvioita ja kappaleita ja niiden ominaisuuksia.
Geometria ja Matematiikan filosofia · Geometria ja Matematiikka ·
Irrationaaliluku
Irrationaaliluku on matematiikassa reaaliluku, jota ei voi esittää kahden kokonaisluvun suhteena, eli rationaalilukuna /, missä m ja n ovat kokonaislukuja.
Irrationaaliluku ja Matematiikan filosofia · Irrationaaliluku ja Matematiikka ·
Joukko-oppi
Eulerin diagrammeilla. leikkausta esittävä Venn-diagrammi. Joukko-oppi on joukkojen ominaisuuksiin perehtynyt matematiikan osa-alue.
Joukko-oppi ja Matematiikan filosofia · Joukko-oppi ja Matematiikka ·
Klassinen mekaniikka
Klassisen mekaniikan avulla voidaan ennustaa kappaleiden paikka tietyllä ajan hetkellä. Klassinen mekaniikka on fysikaalinen teoria, joka kuvaa makroskooppisten kappaleiden liikettä ja siihen liittyviä ilmiöitä.
Klassinen mekaniikka ja Matematiikan filosofia · Klassinen mekaniikka ja Matematiikka ·
Lause (matematiikka)
Lause eli teoreema tarkoittaa matematiikassa propositiota, joka on tosi.
Lause (matematiikka) ja Matematiikan filosofia · Lause (matematiikka) ja Matematiikka ·
Logiikka
Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.
Logiikka ja Matematiikan filosofia · Logiikka ja Matematiikka ·
Luku
Luvut ovat abstrakteja käsitteitä, joilla ilmoitetaan muun muassa suuruutta, lukumäärää ja järjestystä.
Luku ja Matematiikan filosofia · Luku ja Matematiikka ·
Matematiikan kauneus
Esimerkki ”menetelmän kauneudesta” – Pythagoraan lauseen yksinkertainen todistus. Matematiikan kauneudella tarkoitetaan sitä, että monet matemaatikot saavat esteettistä mielihyvää työstään ja matematiikasta yleensäkin ja kuvaavat tätä tunnetta sanomalla matematiikkaa (tai jotain sen osa-aluetta) ”kauniiksi”.
Matematiikan filosofia ja Matematiikan kauneus · Matematiikan kauneus ja Matematiikka ·
Olio (filosofia)
Olio on filosofinen käsite, joka viittaa johonkin asiaan tai entiteettiin.
Matematiikan filosofia ja Olio (filosofia) · Matematiikka ja Olio (filosofia) ·
Ontologia
Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.
Matematiikan filosofia ja Ontologia · Matematiikka ja Ontologia ·
Pythagoraan lause
Hypotenuusalle piirretyn vihreän neliön pinta-ala (C2) on sama kuin kateeteille piirrettyjen neliöiden yhteenlaskettu pinta-ala (A2 + B2). Pythagoraan lause on matemaattinen teoreema, yksi kaikkein tunnetuimmista.
Matematiikan filosofia ja Pythagoraan lause · Matematiikka ja Pythagoraan lause ·
Tiede
Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta.
Matematiikan filosofia ja Tiede · Matematiikka ja Tiede ·
Totuus
''Totuus'', Jules Joseph Lefebvre, 1870. Totuus tarkoittaa yleiskielessä tavallisesti sitä mikä on totta, vastaa todellisuutta, tosiasiaa.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Matematiikan filosofia ja Matematiikka
- Mitä heillä on yhteistä Matematiikan filosofia ja Matematiikka
- Yhtäläisyyksiä Matematiikan filosofia ja Matematiikka
Vertailu Matematiikan filosofia ja Matematiikka
Matematiikan filosofia on 73 suhteet, kun taas Matematiikka on 137. niillä on yhteistä 21, Jaccard'in indeksi on 10.00% = 21 / (73 + 137).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Matematiikan filosofia ja Matematiikka. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: