136 suhteet: Akselin kaltevuus, Alkueläimet, Analemma, Argon, Astenosfääri, Asteroidi, Astronominen yksikkö, Au, Auringonlasku, Aurinko, Aurinkokunta, Aurinkotuuli, Avaruusromu, Baari, Columbia (supermanner), Devonikausi, Dinosaurukset, Eksosfääri, El Niño, Elämä, Eroosio, Etelänapa, Fennoskandia, Geoidi, Hadeeinen aioni, Happi, Hiilidioksidi, Ihminen, Ilma, Ilmakehä, Ilmasto, Ilmastoluokitus, Interglasiaali, Intia, Ionosfääri, Islanti, Jääkausi, Jäätikkö, Jättiläismanner, Kasvihuoneilmiö, Kasvillisuusvyöhyke, Kädelliset, Kelvin, Kesä, Kiertorata, Kilometri, Kilpikonnat, Konvektio, Kratoni, Krokotiilit, ..., Kuu, Kuu (yleisnimi), Laattatektoniikka, Laava, Litosfääri, Litosfäärilaatta, Maa (täsmennyssivu), Maailman väkiluku, Maailmankartta, Maan historia, Maan magneettikenttä, Maan vaippa, Maan ydin, Maanjäristys, Maankaltainen planeetta, Maankohoaminen, Maankuori, Maantiede, Maapallon tulevaisuus, Magnesium, Mannerliikunnot, Mars, Merenpohja, Merivirta, Mesosfääri, Mesosfääri (Maan vaippa), Minuutti, Monisoluinen eliö, Monsuuni, Napa-alue, New Jersey, Nikkeli, Nisäkkäät, Nutaatio, Otsonikerros, Paleotsooinen maailmankausi, Pallo (geometria), Pangea, Pasaatituuli, Päiväntasaaja, Periheli, Pii (alkuaine), Pituuspiiri, Planeetta, Planetesimaali, Pohjantähti, Pohjoisnapa, Prekessio (tähtitiede), Proterotsooinen aioni, Pyörähdysellipsoidi, Pyörimisliike, Rauta, Revontulet, Rodinia, Sammakkoeläimet, Satelliitti, Sää, Sekunti, Selkärangattomat, Seuraava jääkausi, Sironta, Sisilisko, Stratosfääri, Taivas, Talvi, Tähteä ympäröivä elämänvyöhyke, Tähtitieteelliset symbolit, Termohaliinikierto, Termosfääri, Theia (planeetta), Tiheys, Triaskausi, Trooppinen vyöhyke, Troposfääri, Tulivuori, Tunti, Tyhjiö, Typpi, Valtameri, Veden kiertokulku, Vega, Vesi, Vesikehä, Vuorokausi, Vuorovesi, Vuosi. Laajenna indeksi (86 lisää) »
Akselin kaltevuus
Maan akselin kaltevuus Akselin kaltevuus (akselikallistuma) on taivaankappaleen (yleensä planeetan) pyörimisakselin kaltevuus taivaankappaleen ratatason kohtisuoraa (tai radan kohtisuoraa tai kiertoradan akselia) vastaan.
Uusi!!: Maa ja Akselin kaltevuus · Katso lisää »
Alkueläimet
harvasiimaeliö luuytimessä. Alkueläimet (Protozoa;: ’ensimmäinen’, zoa: ’eläin’) ovat mikroskooppisia ja yksisoluisia aitotumaisia eliöryhmiä, jotka ovat elintavoiltaan eläinmäisiä eli toisenvaraisia ja liikuntakykyisiä.
Uusi!!: Maa ja Alkueläimet · Katso lisää »
Analemma
New Jerseyssä Yhdysvalloissa iltapäivisin kuvattu analemma. Lontoon Greenwichin kello 12.00:n analemma korkeus- ja leveysvaihteluineen. Analemma on käyrä, joka kuvaa Auringon sijaintia Maan taivaalla eri päivinä samaan kellonaikaan.
Uusi!!: Maa ja Analemma · Katso lisää »
Argon
Argon on järjestysluvultaan 18.
Uusi!!: Maa ja Argon · Katso lisää »
Astenosfääri
Moho-pinta Astenosfääri on Maan litosfäärin alla sijaitseva suuren viskositeetin kivikerros.
Uusi!!: Maa ja Astenosfääri · Katso lisää »
Asteroidi
kuu Dactyl Asteroidin 2004 FH maapallon ohilento. Kuvassa vilahtaa myös satelliitti Asteroidi (muinaiskreikan sanoista aster ’tähti’ ja -eides ’muotoinen’) on varsinaista planeettaa pienempi ja meteoroidia suurempi kivinen kappale, joka kiertää Aurinkoa.
Uusi!!: Maa ja Asteroidi · Katso lisää »
Astronominen yksikkö
apheli ''apoapsis'') kilometrin välillä kiertoratansa eri pisteissä. Kuva ei ole mittakaavassa ja elliptisyyttä on liioiteltu. Astronominen yksikkö eli tähtitieteellinen yksikkö (lyhenne au, aiemmin AU) on alkuperäisen määritelmän mukaan Maan keskietäisyys Auringosta, joka on noin 149,6 miljoonaa kilometriä.
Uusi!!: Maa ja Astronominen yksikkö · Katso lisää »
Au
Au tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Maa ja Au · Katso lisää »
Auringonlasku
Auringonlasku. Auringonlasku on hetki, jolloin Auringon kiekon yläreuna koskettaa horisonttia.
Uusi!!: Maa ja Auringonlasku · Katso lisää »
Aurinko
Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.
Uusi!!: Maa ja Aurinko · Katso lisää »
Aurinkokunta
Aurinko, sitä radoillaan kiertävät planeetat, asteroidivyöhyke sekä komeetta pyrstöineen. Kuvan mittasuhteet eivät ole todenmukaiset, vaan planeetat ovat todellisuudessa hyvin paljon kauempana toisistaan ja Auringosta. Aurinkokunta on Auringon ja kaikkien Aurinkoa kiertävien kappaleiden, kuten planeettojen, kuiden, kääpiöplaneettojen, asteroidien, meteoroidien, komeettojen ja transneptunisten kohteiden muodostama järjestelmä.
Uusi!!: Maa ja Aurinkokunta · Katso lisää »
Aurinkotuuli
Aurinkotuulella tarkoitetaan Auringon koronasta lähtöisin olevaa hiukkasvirtaa, joka pakenee Auringosta poispäin.
Uusi!!: Maa ja Aurinkotuuli · Katso lisää »
Avaruusromu
Havainnepiirros avaruusromun jakaantumisesta Maan kiertoradalla, ei oikeassa mittasuhteessa. Delta 2:n toisen vaiheen ajoainesäiliö. Avaruusromu on Maata avaruudessa kiertävää ihmisen aikaansaamaa romua.
Uusi!!: Maa ja Avaruusromu · Katso lisää »
Baari
Baari (tunnus bar) on paineen yksikkö, jota usein käytetään ilmoitettaessa nesteen ja kaasun painetta.
Uusi!!: Maa ja Baari · Katso lisää »
Columbia (supermanner)
Columbian oletettu koostumus. Columbia (muita nimiä Hudsonland ja Capricornia) oli muinainen jättiläismanner.
Uusi!!: Maa ja Columbia (supermanner) · Katso lisää »
Devonikausi
Taiteilijan näkemys devonikautisesta maisemasta. Devonikausi on geologinen aikakausi, joka kesti siluurikauden lopulta 419,2 ± 3,2 miljoonaa vuotta sitten kivihiilikauden alkuun 358,9 ± 0,4 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Maa ja Devonikausi · Katso lisää »
Dinosaurukset
Dinosaurukset eli hirmuliskot (Dinosauria) olivat mesotsooisella maailmankaudella elänyt hyvin menestyksekäs eläinryhmä.
Uusi!!: Maa ja Dinosaurukset · Katso lisää »
Eksosfääri
Eksosfääri on Maan ilmakehän ylin kerros.
Uusi!!: Maa ja Eksosfääri · Katso lisää »
El Niño
Meriveden pintalämpötilan poikkeama keskimääräisestä °C joulukuussa 1997 vahvan El Niñon aikana. Punaisilla alueilla normaalia lämpimämpää, sinisillä kylmempää El Niño on merivirran ajoittainen muuttuminen Tyynellämerellä.
Uusi!!: Maa ja El Niño · Katso lisää »
Elämä
Elämä on syntymän ja kuoleman rajaama eliön biologinen tila, johon liittyy sellaisia piirteitä kuin itsenäisyys, aineenvaihdunta, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus ja lisääntyminen.
Uusi!!: Maa ja Elämä · Katso lisää »
Eroosio
holvikaari Archesin kansallispuistossa Utahissa. Eroosio on kallio- ja maaperän kulumista veden, jään, tuulen, mekaanisen kulutuksen tai jonkin muun maaperää kuluttavan tekijän tähden.
Uusi!!: Maa ja Eroosio · Katso lisää »
Etelänapa
Etelämanner ja sen navat: 1. Etelänapa 2. Magneettinen etelänapa (2007) 3. Geomagneettinen etelänapa (2005) 4. Eteläinen luoksepääsemättömyyden napa Maantieteellinen etelänapa on merkitty kuvassa oikealla näkyvällä teräspylväällä. Etelänapa on maapallon akselin eteläpää ja siis planeetan eteläisin paikka.
Uusi!!: Maa ja Etelänapa · Katso lisää »
Fennoskandia
Fennoskandian kartta. Fennoskandia on Pohjois-Euroopassa sijaitseva maantieteellinen alue, johon kuuluvat Skandinavian niemimaa sekä Suomi, Itä-Karjala ja Kuola.
Uusi!!: Maa ja Fennoskandia · Katso lisää »
Geoidi
Geoidi on Maan tai taivaankappaleen muotoa kuvaava malli.
Uusi!!: Maa ja Geoidi · Katso lisää »
Hadeeinen aioni
Hadeeinen aioni on geologisessa ajanlaskussa ajanjakso 4,567–3,8 miljardia vuotta sitten.
Uusi!!: Maa ja Hadeeinen aioni · Katso lisää »
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Uusi!!: Maa ja Happi · Katso lisää »
Hiilidioksidi
272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.
Uusi!!: Maa ja Hiilidioksidi · Katso lisää »
Ihminen
Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva nisäkäs.
Uusi!!: Maa ja Ihminen · Katso lisää »
Ilma
prekambrikauden lopulla. Ilma on useiden eri kaasujen seos, joka muodostaa Maan ilmakehän.
Uusi!!: Maa ja Ilma · Katso lisää »
Ilmakehä
Ilmakehän kerrokset (ei mittakaavassa). Ilmakehä on Maata ympäröivä, yhden määritelmän mukaan sadan kilometrin paksuinen kaasukehä, joka koostuu ilmasta.
Uusi!!: Maa ja Ilmakehä · Katso lisää »
Ilmasto
Ilmasto on jonkin alueen sää ja sen muutokset pitkän ajan kuluessa.
Uusi!!: Maa ja Ilmasto · Katso lisää »
Ilmastoluokitus
Holdridgen elämänvyöhykeluokitus on tyypillinen ilmastoluokitus, jossa kasvillisuus määräytyy lämpötilasta, sadannasta ja haihdunnasta. Ilmastoluokitus on erilaisten ilmastojen ryhmittelyjä luokkiin.
Uusi!!: Maa ja Ilmastoluokitus · Katso lisää »
Interglasiaali
Interglasiaali on jääkausien välinen lämpimämpi aika.
Uusi!!: Maa ja Interglasiaali · Katso lisää »
Intia
Intian tasavalta eli Intia on liittovaltio Etelä-Aasiassa.
Uusi!!: Maa ja Intia · Katso lisää »
Ionosfääri
Ionosfääri tarkoittaa planeetan kaasukehän yläosan kerrosta, jossa kaasukehän molekyylit ovat ionisoituneet tähden säteilyn vaikutuksesta, ja se muodostaa magnetosfäärin sisimmän osan.
Uusi!!: Maa ja Ionosfääri · Katso lisää »
Islanti
Islanti on saarivaltio Atlantin valtameren pohjoisosassa, välittömästi pohjoisen napapiirin eteläpuolella.
Uusi!!: Maa ja Islanti · Katso lisää »
Jääkausi
Mannerjäätikkö (sinivihreällä) laajimmillaan viimeisen jääkauden aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla Antarktiksen lämmönvaihtelut ja jään määrä viimeisten 450 000 vuoden aikana osoittavat kylmien ja lauhojen kausien vaihtelut Grönlannissa vallitsee vieläkin jääkausi jäätikön virtausta. Satelliitin kuvaama Vatnajökull on kuin pieni mannerjäätikkö. Kuvassa näkyy jään "siirappimainen" virtaus kielekkeinä alaville maille. Jääkausi on kausi, jolloin maapallolla on suuria mannerjäätiköitä.
Uusi!!: Maa ja Jääkausi · Katso lisää »
Jäätikkö
Jäätikkö on maanpintaa peittävä, lumena tai muuna kiinteän olomuodon sateena tulleesta vedestä muodostunut, pitkään säilyvä laaja-alainen jäämassa, joka liikkuu hitaasti virtaamalla.
Uusi!!: Maa ja Jäätikkö · Katso lisää »
Jättiläismanner
Mannerlaattojen liikkeet Pangean jättiläismantereesta nykypäivään. Jättiläismanner eli supermanner on useimpien tai kaikkien maapallon mantereiden yhteensulautumisessa syntynyt manner.
Uusi!!: Maa ja Jättiläismanner · Katso lisää »
Kasvihuoneilmiö
Kasvihuoneilmiö perustuu kasvihuonekaasujen lämpöä vangitsevaan vaikutukseen. Kasvihuoneilmiö on luonnollinen fysikaalis-kemiallinen ilmiö, jossa hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen vaikutuksesta ilmakehän alimmat osat lämpenevät.
Uusi!!: Maa ja Kasvihuoneilmiö · Katso lisää »
Kasvillisuusvyöhyke
Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet. Kasvillisuusvyöhykkeet eli kasvillisuusalueet ovat kasvillisuudeltaan toisistaan eroavia alueita.
Uusi!!: Maa ja Kasvillisuusvyöhyke · Katso lisää »
Kädelliset
Kädelliset (Primates) on nisäkkäiden lahko, johon ihminenkin kuuluu.
Uusi!!: Maa ja Kädelliset · Katso lisää »
Kelvin
Kelvin (yksikön tunnus K) on SI-järjestelmän mukainen lämpötilan mittayksikkö ja yksi SI-järjestelmän perusyksiköistä.
Uusi!!: Maa ja Kelvin · Katso lisää »
Kesä
Kesäinen näkymä Puolassa. Kesäinen järvimaisema Säkylässä kesäkuussa 2010. Kesä eli suvi on vuodenaika kevään ja syksyn välissä.
Uusi!!: Maa ja Kesä · Katso lisää »
Kiertorata
Kahden kappaleen kiertorata. Kiertorata on kappaleen (kuten satelliitin tai planeetan) kehämäinen liikerata avaruudessa.
Uusi!!: Maa ja Kiertorata · Katso lisää »
Kilometri
Paikalta, jossa tämä liikennemerkki sijaitsee, on 119 kilometriä Helsinkiin. Kilometri (lyhennettynä km) on pituusyksikkö metrijärjestelmässä.
Uusi!!: Maa ja Kilometri · Katso lisää »
Kilpikonnat
Kilpikonnat (Testudines) on matelijoihin kuuluva lahko.
Uusi!!: Maa ja Kilpikonnat · Katso lisää »
Konvektio
Ilman konvektio yksinkertaisen keittimen läpileikkauksessa Konvektio (tai kuljettuminen) on lämmön siirtoa kaasussa tai nesteessä lämmön aiheuttamien virtausten mukana.
Uusi!!: Maa ja Konvektio · Katso lisää »
Kratoni
Arkeeisen kauden kratoneita on eri puolilla maailmaa. Kratoni on pitkään stabiilina pysynyt metamorfisten kivien ja syväkivien muodostama mannerkuoren osa.
Uusi!!: Maa ja Kratoni · Katso lisää »
Krokotiilit
Krokotiilit (Crocodylidae) ovat suurikokoisten matelijoiden heimo, johon kuuluu neljätoista nykyisin elävää, vedessä viihtyvää lajia.
Uusi!!: Maa ja Krokotiilit · Katso lisää »
Kuu
Kuu (symboli: ☾) on Maan ainoa luonnollinen kiertolainen ja aurinkokunnan viidenneksi suurin kuu.
Uusi!!: Maa ja Kuu · Katso lisää »
Kuu (yleisnimi)
Yleisnimenä kuu on planeetan, kääpiöplaneetan tai pienkappaleen luonnollinen kiertolainen, eli satelliitti.
Uusi!!: Maa ja Kuu (yleisnimi) · Katso lisää »
Laattatektoniikka
Kolmentyyppisiä laattojen rajoja Laattatektoniikka on tieteellinen teoria, joka selittää litosfäärilaattojen eli kivikehälaattojen liikkeen mekanismia ja liikkeen vaikutuksia.
Uusi!!: Maa ja Laattatektoniikka · Katso lisää »
Laava
Kymmenisen metriä korkea laavavirta Havaijilla, Yhdysvalloissa. Laava on tulivuoresta maan pinnalle tai meren pohjalle purkautunutta sulaa kivimassaa eli magmaa, joka on peräisin Maan vaipasta tai vaippaan vajoavasta maankuoresta.
Uusi!!: Maa ja Laava · Katso lisää »
Litosfääri
Moho-pinta Litosfääri eli kivikehä koostuu Maan kuoresta ja vaipan ylimmästä osasta.
Uusi!!: Maa ja Litosfääri · Katso lisää »
Litosfäärilaatta
Kartta suurimmista litosfäärilaatoista. Litosfäärilaatta on kappale Maan litosfääriä.
Uusi!!: Maa ja Litosfäärilaatta · Katso lisää »
Maa (täsmennyssivu)
Maa, MAA tai Maapallo voivat tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Maa ja Maa (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Maailman väkiluku
Maailman väkiluku valtioittain. Maailman väkiluku on Yhdistyneiden kansakuntien 15.
Uusi!!: Maa ja Maailman väkiluku · Katso lisää »
Maailmankartta
Winkel-Tripel-projektion mukainen maailmankartta, jossa mannerten pinta-alat ovat oikeassa suhteessa, mutta pituuspiirit ovat kaarevia. Erilaisia karttapalloja. Maailmankartta on Maapallon pintaa esittävä kartta.
Uusi!!: Maa ja Maailmankartta · Katso lisää »
Maan historia
Maan ajanjaksot. Maan historia alkoi 4,6 miljardia vuotta sitten maapallon syntyessä.
Uusi!!: Maa ja Maan historia · Katso lisää »
Maan magneettikenttä
Maan magneettikenttää jäljittelevän tietokoneohjelman tulokset. Tietokonesimulaation mukaan maan magneettikenttä on ytimessä kuin sotkuinen lankakerä, jossa näkyy hieman järjestystä päiväntasaajan suuntaan. Maan magneettikenttä on maapalloa ympäröivä kaksinapainen magneettikenttä, joka ulottuu useita kymmeniä tuhansia kilometrejä avaruuteen magnetosfäärinä.
Uusi!!: Maa ja Maan magneettikenttä · Katso lisää »
Maan vaippa
Konvektiosolu 11 Litosfääri 12 Astenosfääri 13 Gutenberg-pinta 14 Moho-pintaMaan vaippa on maapallon sisäinen kerros kuoren ja ytimen välissä.
Uusi!!: Maa ja Maan vaippa · Katso lisää »
Maan ydin
Moho-pinta Maan ydin on Maan osa, joka sijaitsee syvällä sen keskipisteen ympärillä: Maan pinnan ja keskipisteen välisestä pallon säteestä on ydintä noin 55 %.
Uusi!!: Maa ja Maan ydin · Katso lisää »
Maanjäristys
Maanjäristyksen tuhoama koulu El Salvadorissa. Richterin asteikolla, 1973–2004. Väri kuvaa maanjäristyksen esiintymissyvyyttä. Maanjäristysten keskipisteet 1963–1998. 358 214 järistystä. Maanjäristysaaltojen eteneminen Maan sisuksissa. San Franciscon raunioita vuoden 1906 maanjäristyksen jälkeen Maanjäristys on Maan peruskallion tärähtelyä, joka on voimakkaana hyvin tuhoisaa rakennuksille ja ihmisille.
Uusi!!: Maa ja Maanjäristys · Katso lisää »
Maankaltainen planeetta
Aurinkokunnan maankaltaisten planeettojen kokovertailu. Vasemmalta: Merkurius, Venus, Maa, Mars. Maankaltainen planeetta eli kiviplaneetta tai terrestrinen planeetta on Maan, Venuksen, Marsin ja Merkuriuksen tyyppinen planeetta, jolla on enimmäkseen raudasta ja jossain määrin myös muista metalleista muodostunut ydin, kiviaineksesta muodostunut sula vaippa sekä kiinteä kuori.
Uusi!!: Maa ja Maankaltainen planeetta · Katso lisää »
Maankohoaminen
Maannousu ja isostasia. Maailmanlaajuinen maankohoaminen. Maankohoaminen tarkoittaa maan hyvin hidasta kohoamista.
Uusi!!: Maa ja Maankohoaminen · Katso lisää »
Maankuori
Manterellinen kuori (sial, 1) vasemmalla, sitä ohuempi merellinen kuori (sima, 4) oikealla. Merellistä kuorta peittävät meret (2). Maankuoren alla on Maan vaippa (3). Maankuoren paksuus kilometreissä eri puolilla maapalloa. Maankuori on Maan ylin, kiinteä kivikerros.
Uusi!!: Maa ja Maankuori · Katso lisää »
Maantiede
Maantiede tutkii Maa-planeetan pintaa ja sen alueellisia ja paikkoihin liittyviä ilmiöitä. Maantiede (kreik. geografia, ’maan piirtäminen’) on tieteenala, joka tutkii Maan pintaa ja maan pinnalla esiintyviä sekä ihmisen että luonnon aikaansaamia ilmiöitä.
Uusi!!: Maa ja Maantiede · Katso lisää »
Maapallon tulevaisuus
punaiseksi jättiläiseksi. Maapallon tulevaisuus riippuu pitkällä aikavälillä useasta tekijästä, jotka voidaan jakaa muun muassa ihmisen aiheuttamiin ja ihmisen toiminnasta riippumattomiin tekijöihin.
Uusi!!: Maa ja Maapallon tulevaisuus · Katso lisää »
Magnesium
Magnesium on alkuaine, jonka järjestysluku on 12, kemiallinen merkki Mg ja CAS-numero 7439-95-4.
Uusi!!: Maa ja Magnesium · Katso lisää »
Mannerliikunnot
Wegenerin kirjassaan käyttämä kuva Mannerliikunnot tarkoittavat mantereiden liikkumista toisiinsa nähden laattatektoniikan vaikutuksesta.
Uusi!!: Maa ja Mannerliikunnot · Katso lisää »
Mars
Mars (symboli: ♂) on Maan naapuriplaneetta ja aurinkokunnan neljäs planeetta Auringosta laskettuna.
Uusi!!: Maa ja Mars · Katso lisää »
Merenpohja
keskiselänteen kohdalla Merenpohja on veden peittämää maata meren pohjassa.
Uusi!!: Maa ja Merenpohja · Katso lisää »
Merivirta
Pintamerivirtojen kartta vuodelta 1943. Merivirta on valtameressä tapahtuva virtaus, jossa pintavesi liikkuu eteenpäin tai pintavesi liikkuu pystyvirtauksena painuen alaspäin.
Uusi!!: Maa ja Merivirta · Katso lisää »
Mesosfääri
Mesosfääri on ilmakehän kerros stratosfäärin ja termosfäärin välissä.
Uusi!!: Maa ja Mesosfääri · Katso lisää »
Mesosfääri (Maan vaippa)
Mesosfääri on Maan vaipan alempi kerros.
Uusi!!: Maa ja Mesosfääri (Maan vaippa) · Katso lisää »
Minuutti
Minuutti (tunnus min) on SI-järjestelmässä ajan lisäyksikkö.
Uusi!!: Maa ja Minuutti · Katso lisää »
Monisoluinen eliö
Monisoluinen eliö on eliö, joka koostuu useammasta kuin yhdestä solusta.
Uusi!!: Maa ja Monisoluinen eliö · Katso lisää »
Monsuuni
Lähestyviä monsuunipilviä Intiassa. Monsuuni (arabian sanasta mawsim ’vuodenajat’) on sääilmiö, johon kuuluvat vuodenaikojen mukaan suuntaa vaihtavat monsuunituulet sekä rankat ja pitkäkestoiset kesän monsuunisateet.
Uusi!!: Maa ja Monsuuni · Katso lisää »
Napa-alue
Napa-alueiden sijainti. Napa-alueilla tarkoitetaan Maan maantieteellisiä napoja ympäröiviä alueita.
Uusi!!: Maa ja Napa-alue · Katso lisää »
New Jersey
New Jersey, virallisesti New Jerseyn osavaltio, on Atlantin rannikolla sijaitseva Yhdysvaltojen osavaltio.
Uusi!!: Maa ja New Jersey · Katso lisää »
Nikkeli
Nikkeli on rautaryhmään kuuluva ferromagneettinen metallinen alkuaine.
Uusi!!: Maa ja Nikkeli · Katso lisää »
Nisäkkäät
Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.
Uusi!!: Maa ja Nisäkkäät · Katso lisää »
Nutaatio
Nutaatio on akselinsa ympäri pyörivän symmetrisen kappaleen, kuten gyroskoopin, rotaatiovakautetun ammuksen tai planeetan, vähäistä epäsäännöllistä liikettä.
Uusi!!: Maa ja Nutaatio · Katso lisää »
Otsonikerros
Otsonikerros on Maan ilmakehän stratosfääriin kuuluva osa, joka sijaitsee 15–50 kilometrin korkeudella ja jonne valtaosa ilmakehän otsonista on kertynyt.
Uusi!!: Maa ja Otsonikerros · Katso lisää »
Paleotsooinen maailmankausi
Paleotsooinen maailmankausi eli elämän vanha aika oli geologinen ajanjakso noin 542–250 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Maa ja Paleotsooinen maailmankausi · Katso lisää »
Pallo (geometria)
Pallon säde on r. Pallo on täysin symmetrinen geometrinen muoto.
Uusi!!: Maa ja Pallo (geometria) · Katso lisää »
Pangea
Pangea Pangea (myös Pangaia tai Pangaea, ”kaikki maa”) oli yhtenäinen jättiläismanner paleotsooisen maailmankauden lopulta mesotsooiselle maailmankaudelle noin 300–180 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Maa ja Pangea · Katso lisää »
Pasaatituuli
Maapallon planetaariset tuulet: koillispasaati keltaisilla, kaakkoispasaati ruskeilla viivoilla. Pasaatituulet ovat päiväntasaajan molemmin puolin kääntöpiirien välissä puhaltavia tuulia, jotka virtaavat subtrooppisilta korkeapaineen alueilta kohti päiväntasaajan matalapaineita.
Uusi!!: Maa ja Pasaatituuli · Katso lisää »
Päiväntasaaja
350px Päiväntasaaja eli ekvaattori on kuvitteellinen suora viiva maapallon ympäri juuri pohjoisnavan ja etelänavan puolivälissä.
Uusi!!: Maa ja Päiväntasaaja · Katso lisää »
Periheli
Aurinkoa (A) kiertävän komeetan rata. Periheli on piste, jossa komeetta on lähimpänä Aurinkoa. Apheli on piste, jossa komeetta on kauimpana Auringosta (C). Periheli on se piste Aurinkoa kiertävän kappaleen radalla, jossa kappale on lähimpänä Aurinkoa.
Uusi!!: Maa ja Periheli · Katso lisää »
Pii (alkuaine)
Yksikiteinen (koko palkki on yhtä ja samaa kidettä) piipalkki ja pienempiä paloja piikiteistä. Pii on puolimetalli, joka on maankuoren toiseksi yleisin alkuaine.
Uusi!!: Maa ja Pii (alkuaine) · Katso lisää »
Pituuspiiri
Pituuspiiri (nollameridiaani) visualisoituna maapallolla Nollameridiaani Greenwichin observatoriossa Pituuspiiri eli meridiaani (Sen sijaintia pyörähdysellipsoidilla itä–länsi-suunnassa kuvaa pituusaste.
Uusi!!: Maa ja Pituuspiiri · Katso lisää »
Planeetta
Aurinkokuntamme planeetat. Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä taivaankappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaaleista.
Uusi!!: Maa ja Planeetta · Katso lisää »
Planetesimaali
Taitailijan näkemys planetesimaalirenkaasta Planetesimaali on pieni taivaankappale, jollaisesta tähtiä kiertävät planeetat syntyvät.
Uusi!!: Maa ja Planetesimaali · Katso lisää »
Pohjantähti
Pohjantähti (α UMi tai α Ursae Minoris), myös Polaris, on Pienen karhun tähdistön kirkkain tähti.
Uusi!!: Maa ja Pohjantähti · Katso lisää »
Pohjoisnapa
Pohjoisnapa pituuspiirien leikkauspisteessä keskellä Pohjoista jäämerta. Tämä pohjoisnavalla sijaitseva jääpaineharju on noin 1 km pitkä ja muodostuu kahden monivuotisen jään väliin. Viitattu.
Uusi!!: Maa ja Pohjoisnapa · Katso lisää »
Prekessio (tähtitiede)
Maan prekessio – Maa pyörii (valkoiset nuolet) kerran vuorokaudessa pyörimisakselinsa ympäri (punainen); tämä pyörimisakseli itse kiertyy hitaasti (valkoinen ympyrä) ja tekee täyden kierroksen noin 26 000 vuodessa. Tähtitieteessä prekessiolla tarkoitetaan gravitaatiosta aiheutuvaa taivaankappaleen pyörimisakselin suunnan jatkuvaa, hidasta muuttumista, erityisesti Maan pyörimisakselin suunnan muuttumista.
Uusi!!: Maa ja Prekessio (tähtitiede) · Katso lisää »
Proterotsooinen aioni
Proterotsooinen aioni on geologinen ajanjakso 2 500–542 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Maa ja Proterotsooinen aioni · Katso lisää »
Pyörähdysellipsoidi
Pyörähdysellipsoidi on ellipsoidi, joka saadaan pyöräyttämällä ellipsi pääakselinsa ympäri.
Uusi!!: Maa ja Pyörähdysellipsoidi · Katso lisää »
Pyörimisliike
Pyörimisliikkeessä oleva pallo. Pyörimisliike eli rotaatio on liikettä, jossa kappaleen jokainen osa kiertää ympyränmuotoista rataa kappaleen poikki kulkevan akselin ympäri.
Uusi!!: Maa ja Pyörimisliike · Katso lisää »
Rauta
Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fe.
Uusi!!: Maa ja Rauta · Katso lisää »
Revontulet
Revontulia Alaskassa Pohjois-Amerikassa. Revontulet ovat ilmakehän valoilmiö, joka koostuu värikkäistä, tanssivista ja vaihtelevista kuvioista pohjoisella ja eteläisellä yötaivaalla.
Uusi!!: Maa ja Revontulet · Katso lisää »
Rodinia
Rodinia oli muinainen jättiläismanner.
Uusi!!: Maa ja Rodinia · Katso lisää »
Sammakkoeläimet
Sammakkoeläimet (Amphibia) on selkärankaisten eläinten luokka.
Uusi!!: Maa ja Sammakkoeläimet · Katso lisää »
Satelliitti
kaukokartoitussatelliitteja Satelliitti eli tekokuu on taivaankappaletta kiertämään saatettu teknisiä tutkimuksia tai muunlaisia tehtäviä suorittava laitteisto.
Uusi!!: Maa ja Satelliitti · Katso lisää »
Sää
Sää on kaasukehän tila tietyssä paikassa tiettyyn aikaan.
Uusi!!: Maa ja Sää · Katso lisää »
Sekunti
Sekunti (tunnus s) on SI-järjestelmän mukainen ajan perusyksikkö.
Uusi!!: Maa ja Sekunti · Katso lisää »
Selkärangattomat
Selkärangattomat (Invertebrata) ovat eläimiä, joilla ei ole sisäistä tukirankaa eli selkärankaa.
Uusi!!: Maa ja Selkärangattomat · Katso lisää »
Seuraava jääkausi
Seuraava jääkausi alkaa, kun nykyinen, kymmenisen tuhatta vuotta kestänyt holoseenin lämpökausi päättyy ja mannerjäätiköt alkavat jälleen laajentua.
Uusi!!: Maa ja Seuraava jääkausi · Katso lisää »
Sironta
Lasersäteilyn diffraktiokuvio kahdesta (yllä) ja viidestä (alla) raosta. Viinilasi videoprojektorin valokeilassa saa valon siroamaan. Sironta on fysikaalinen prosessi, missä säteily, esimerkiksi valo tai liikkuva hiukkanen, muuttaa suuntaansa kohdatessaan esteen tai tiheyden muutoksen aineessa, jossa se kulkee.
Uusi!!: Maa ja Sironta · Katso lisää »
Sisilisko
Sisilisko (Zootoca vivipara, aiemmin Lacerta vivipara) on Euraasiassa tavattava maailman pohjoisin matelijalaji.
Uusi!!: Maa ja Sisilisko · Katso lisää »
Stratosfääri
Ilmakehän rakenne Stratosfääri eli yläilmakehä on ylemmän ilmakehän kerros, joka alkaa troposfäärin yläpuolelta, keskimäärin noin 15 kilometrin korkeudesta.
Uusi!!: Maa ja Stratosfääri · Katso lisää »
Taivas
Kalifornialaista iltataivasta. Analemma on käyrä, joka kuvaa Auringon sijainnin taivaalla eri päivinä samaan kellonaikaan. Kuva New Jerseyn iltapäivätaivaalta. Taivas on avaruus sellaisena kuin se Maasta näkyy eli taivaankansi, tai korkealla maan yllä oleva ilmatila.
Uusi!!: Maa ja Taivas · Katso lisää »
Talvi
vuodenajat. Pohjoisen pallonpuoliskon talvella (kuvassa) Aurinko paistaa pohjoiselle pallonpuoliskolle matalammalta ja osa pohjoista pallonpuoliskoa on silloin jatkuvasti varjossa. Talvi on yksi neljästä vuodenajasta.
Uusi!!: Maa ja Talvi · Katso lisää »
Tähteä ympäröivä elämänvyöhyke
jättiläisplaneetan elinkelpoisesta kuusta, joka on meidän tuntemiamme kuita suurempi. Kuussa on nestemäistä vettä ja sopivan viileää, joten se soveltuu elämälle. Kuun keskusplaneetta näkyy kuun taivaalla valtavan suurena. Jättiläisplaneetan suuren kuun elinkelpoisuutta saattaa häiritä jättiläisen voimakkaaseen magneettikenttään vangiksi jäänyt protonisäteily. Tähteä ympäröivä elämänvyöhyke (elinkelpoinen vyöhyke, elämänvyöhyke, elokehä, ekosfääri) on Aurinkoa tai muuta tähteä ympäröivä vyöhyke, jolla lämpötila on sopiva nestemäisen veden esiintymiseen.
Uusi!!: Maa ja Tähteä ympäröivä elämänvyöhyke · Katso lisää »
Tähtitieteelliset symbolit
Sivu vuoden 1833 Nautical Almanacista, jossa on käytetty kuun vaiheiden, planeettojen ja Eläinradan tähdistöjen symboleja. Tähtitieteelliset symbolit ovat symbolikuvioita, joita käytetään tarkoittamaan taivaankappaleita, teoreettisia rakenteita ja tähtitieteellisiä ilmiöitä.
Uusi!!: Maa ja Tähtitieteelliset symbolit · Katso lisää »
Termohaliinikierto
Termohaliinikierto valtamerissä. Meren pintaa myöten kiertävä lämmin vesi on kuvattu punaisella ja syvemmällä kiertävä kylmä, suolainen vesi sinisellä. Termohaliinikierto (termohaliinivirtaus, valtamerien lämpösuolavesikierto) on meriveden tiheyseroista johtuva veden kierto merissä syvävesien ja pintavesien välillä.
Uusi!!: Maa ja Termohaliinikierto · Katso lisää »
Termosfääri
Termosfääri on ilmakehän kerros 100–500 kilometrin korkeudessa mesosfäärin ja eksosfäärin välissä.
Uusi!!: Maa ja Termosfääri · Katso lisää »
Theia (planeetta)
Taiteilijan näkemys vastaavanlaisesta törmäyksestä. Theia on oletettu protoplaneetta, jonka arvellaan törmänneen Maahan noin 4,5 miljardia vuotta sitten ja synnyttäneen Kuun.
Uusi!!: Maa ja Theia (planeetta) · Katso lisää »
Tiheys
Tiheys on suure/määrä, joka ilmaisee kappaleen massan suhteessa sen tilavuuteen.
Uusi!!: Maa ja Tiheys · Katso lisää »
Triaskausi
Triaskausi oli geologinen ajanjakso noin 252–201 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.
Uusi!!: Maa ja Triaskausi · Katso lisää »
Trooppinen vyöhyke
Tropiikki kääntöpiirien mukaan määriteltynä. Tummansiniset viivat.
Uusi!!: Maa ja Trooppinen vyöhyke · Katso lisää »
Troposfääri
Ilmakehän rakenne Troposfääri eli alailmakehä on ilmakehän alin kerros.
Uusi!!: Maa ja Troposfääri · Katso lisää »
Tulivuori
arkistoitu.
Uusi!!: Maa ja Tulivuori · Katso lisää »
Tunti
Tunti on SI-järjestelmässä ajan lisäyksikkö, ja sen tunnus on h. Tunnin pituus on 60 minuuttia ja 1/24 vuorokaudesta.
Uusi!!: Maa ja Tunti · Katso lisää »
Tyhjiö
Tyhjiö eli vakuumi on tila, jossa kaasun paine on paljon pienempi kuin maan pinnalla vaikuttava ilmanpaine.
Uusi!!: Maa ja Tyhjiö · Katso lisää »
Typpi
Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.
Uusi!!: Maa ja Typpi · Katso lisää »
Valtameri
Maapallon valtameret ja niiden rajat Valtameret ovat maapallon suurimpia meriä.
Uusi!!: Maa ja Valtameri · Katso lisää »
Veden kiertokulku
Veden kiertokulku Veden kiertokulku eli hydrologinen kierto kuvaa Maapallon vesikehässä olevien vesivarastojen välistä jatkuvaa kiertoa, jossa vesi vaihtaa samalla olomuotoaan nesteestä vesihöyryksi ja jääksi tai niistä takaisin vedeksi.
Uusi!!: Maa ja Veden kiertokulku · Katso lisää »
Vega
Vega (Wega, α Lyr, Alfa Lyrae) on Lyyran tähdistön päätähti.
Uusi!!: Maa ja Vega · Katso lisää »
Vesi
Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.
Uusi!!: Maa ja Vesi · Katso lisää »
Vesikehä
Monta vesikehän elementtiä samassa kuvassa. Vesikehä eli hydrosfääri muodostuu kaikesta planeetalta löytyvästä vedestä.
Uusi!!: Maa ja Vesikehä · Katso lisää »
Vuorokausi
Vuorokausi on ajanlaskun yksikkö, joka perustuu Maan pyörähdysaikaan akselinsa ympäri.
Uusi!!: Maa ja Vuorokausi · Katso lisää »
Vuorovesi
Fundynlahdella Kanadassa. Vuorovesi tarkoittaa Kuun ja Auringon painovoiman sekä Maan pyörimisliikkeen aiheuttamaa merenpinnan laskua ja nousua.
Uusi!!: Maa ja Vuorovesi · Katso lisää »
Vuosi
Vuosi on ajanlaskun yksikkö, joka perustuu Maan kiertoaikaan Auringon ympäri.
Uusi!!: Maa ja Vuosi · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Kiertotähti Maa, Maa-kiertotähti, Maa-planeetta, Maan massa, Maan säde, Maan ytimen tutkiminen, Maapallo, Maapallon ympärysmitta, Planeetta Maa.