Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
175 suhteet: Absoluuttinen idealismi, Agnostisismi, Analyyttinen filosofia, Analyyttinen hermeneutiikka, Antirealismi, Aristotelismi, Ateismi, Atomismi, Averroismi, Avicennalaisuus, Biologian filosofia, Brittiläinen idealismi, Buddhalainen filosofia, Carvaka, Deismi, Dekonstruktio, Deontologia, Determinismi, Dialektinen koulukunta, Dialektinen materialismi, Dualismi (filosofia), Eksistentialismi, Eliminatiivinen materialismi, Emergenssi, Emergentti materialismi, Emotivismi, Empirismi, Epikurolaisuus, Estetiikka, Etiikka, Eudaimonismi, Fallibilismi, Falsifiointi, Fatalismi, Feministinen filosofia, Fenomenalismi, Fenomenologia, Filosofian historia, Filosofinen antropologia, Frankfurtin koulukunta, Funktionalismi (mielenfilosofia), Fysiikan filosofia, Fysikalismi, Hedonismi, Hegeliläisyys, Hermeneutiikka, Hindulainen filosofia, Historianfilosofia, Holismi, Hyve-etiikka, ..., Idealismi, Inkompatibilismi, Instrumentalismi, Intuitionismi, Islamilainen filosofia, Itämainen filosofia, Jälkianalyyttinen filosofia, Jälkistrukturalismi, Juutalainen filosofia, Kantilaisuus, Kartesiolainen dualismi, Kasvatusfilosofia, Käsiterealismi, Kemian filosofia, Kielifilosofia, Kiinalainen filosofia, Kompatibilismi, Konseptualismi, Konsumerismi, Kriittinen rationalismi, Kriittinen teoria, Kristillinen eksistentialismi, Kulttuurirelativismi, Kungfutselaisuus, Kyreneläiset, Kyynikot, Länsimaisen filosofian historia, Legalismi, Legalismi (kiinalainen filosofia), Logiikka, Logisismi, Looginen atomismi, Looginen empirismi, Mannermainen filosofia, Marxilainen filosofia, Matematiikan filosofia, Materialismi, Materialistinen historiankäsitys, Megaralaiset, Metafysiikka, Mielenfilosofia, Modernismi, Mohismi, Monismi, Musiikkifilosofia, Naturalismi (ontologia), Neutraali monismi, Nihilismi, Nominalismi, Nuorhegeliläisyys, Nyaya, Objektiivinen idealismi, Objektivismi, Oikeusfilosofia, Oikeuspositivismi, Okkasionalismi, Ontologia, Panpsykismi, Peripateettinen koulukunta, Platoninen realismi, Platonismi, Pluralismi (ontologia), Poliittinen filosofia, Positivismi, Posthumanismi, Postmoderni filosofia, Pragmatismi, Praxis-ryhmä, Presentismi, Psykologian filosofia, Pyrrhonismi, Pythagoralaisuus, Radikaalifeminismi, Ramismi, Ranskalainen feminismi, Rationalismi, Rationalismi (tietoteoria), Realismi (ontologia), Realismi (tieteenfilosofia), Reduktiivinen materialismi, Reduktionismi, Relativismi, Representationalismi, Retoriikka, Saksalainen idealismi, Satanismi, Sensualismi, Seurausetiikka, Skeptismi, Skolastiikka, Skotismi, Sofismi, Solipsismi, Spinozismi, Stoalaisuus, Strukturalismi, Subjektiivinen idealismi, Surrealismi, Taidefilosofia, Taloustieteen filosofia, Taolaisuus, Teismi, Teleologia, Tieteenfilosofia, Tietojenkäsittelytieteen filosofia, Tietoteoria, Tomismi, Transsendentaalinen idealismi, Uskonnollinen humanismi, Uskonnonfilosofia, Utilitarismi, Uuskantilaisuus, Uuskungfutselaisuus, Uusplatonismi, Uuspragmatismi, Uuspythagoralaisuus, Uusstoalaisuus, Uustomismi, Vanhahegeliläisyys, Velvollisuusetiikka, Vitalismi, Voluntarismi, Wienin piiri, Yhteiskuntafilosofia, Zen. Laajenna indeksi (125 lisää) »
Absoluuttinen idealismi
Absoluuttinen idealismi on ontologisesti monistinen filosofia, jonka alullepanijana pidetään G. W. F. Hegeliä.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Absoluuttinen idealismi · Katso lisää »
Agnostisismi
Agnostisismi tai agnostismi (kreik. α- a-, ei + γνώσις gnōsis, tieto) on käsitys, jonka mukaan olemassaoloa koskevien väitteiden – erityisesti Jumalan tai yliluonnollisen olemassaoloa koskevien – totuusarvoa ei tiedetä tai ei voida tietää.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Agnostisismi · Katso lisää »
Analyyttinen filosofia
Analyyttinen filosofia on nykyfilosofian valtavirtaus Yhdysvalloissa, Britanniassa, Australiassa sekä Pohjoismaissa.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Analyyttinen filosofia · Katso lisää »
Analyyttinen hermeneutiikka
Analyyttinen hermeneutiikka on hermeneutiikan muoto, joka on saanut vaikutteita analyyttisestä filosofiasta, ennen kaikkea Ludwig Wittgensteinin myöhäisfilosofiasta.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Analyyttinen hermeneutiikka · Katso lisää »
Antirealismi
Antirealismi on filosofian käsite, joka viittaa ontologiassa ja tietoteoriassa todellisuuden tai sitä koskevan tiedon kiistämiseen ja etiikassa käsitykseen, jonka mukaan ei ole olemassa moraalisia tosiasioita.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Antirealismi · Katso lisää »
Aristotelismi
Aristotelismiksi kutsutaan Aristoteleelle ominaista filosofista ajattelua ja Aristoteleen filosofian myöhempää systematisointia.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Aristotelismi · Katso lisää »
Ateismi
Ateismi eli jumalattomuus tarkoittaa uskon puuttumista jumalien olemassaoloon.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Ateismi · Katso lisää »
Atomismi
Atomismi on filosofinen oppi, jonka mukaan kaikki aine koostuu jakamattomista osista.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Atomismi · Katso lisää »
Averroismi
Averroismiksi kutsutaan eurooppalaista filosofista virtausta, joka vallitsi 1200-luvun skolastiikassa.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Averroismi · Katso lisää »
Avicennalaisuus
Avicennalaisuus oli varhaisen islamilaisen filosofian koulukunta, joka sai alkunsa islamilaisen kultakauden aikana.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Avicennalaisuus · Katso lisää »
Biologian filosofia
Biologian filosofia (joskus myös biofilosofia) on tieteenfilosofian osa-alue, joka käsittelee tietoteoreettisia, metafyysisiä ja eettisiä kysymyksiä biologisissa ja biomedikaalisissa tieteissä.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Biologian filosofia · Katso lisää »
Brittiläinen idealismi
Brittiläinen idealismi on nimitys uushegeliläiselle absoluuttiselle idealismille, joka oli akateemisen filosofian valtavirtaus Britanniassa 1800-luvun loppupuolella.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Brittiläinen idealismi · Katso lisää »
Buddhalainen filosofia
Buddhalainen filosofia käsittelee laajasti metafysiikan, fenomenologian, etiikan ja tietoteorian ongelmia.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Buddhalainen filosofia · Katso lisää »
Carvaka
Carvaka, joka tunnetaan myös nimellä Lokayata tai Carvakan materialistinen traditio, oli muinaisen intialaisen filosofian koulukunta, joka oli avoimesti materialistinen, ateistinen ja empiristinen.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Carvaka · Katso lisää »
Deismi
Deismi on käsitys, jonka mukaan kaikkeuden järjestelmällisistä piirteistä on vastuussa Jumala, joka ei kuitenkaan vaikuta kaikkeuden tapahtumien kulkuun luomisen jälkeen.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Deismi · Katso lisää »
Dekonstruktio
Dekonstruktio on jälkistrukturalistisen ranskalaisfilosofi Jacques Derridan kehittämä kriittinen lukutapa.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Dekonstruktio · Katso lisää »
Deontologia
Deontologia eli velvollisuusoppi on filosofinen näkökulma, joka keskittyy käytäntöön ja tekoihin sekä niiden selittämiseen sinänsä kausaalisena prosessina.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Deontologia · Katso lisää »
Determinismi
Determinismi eli lainalaisuusoppi on filosofian näkökanta, jonka mukaan kaikilla asioilla on syynsä.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Determinismi · Katso lisää »
Dialektinen koulukunta
Dialektinen koulukunta oli antiikin kreikkalainen sokraattinen filosofinen koulukunta, joka erkaantui megaralaisesta koulukunnasta.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Dialektinen koulukunta · Katso lisää »
Dialektinen materialismi
Dialektinen materialismi on Karl Marxin, Friedrich Engelsin ja Moses Hessin luoma filosofinen teoria, joka yhdisti G. W. F. Hegelin luoman idealistisen dialektiikan materialismiin siten, että Hegelin dialektiikasta poistettiin objektiivinen idealismi ja se siirrettiin materialistiselle pohjalle.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Dialektinen materialismi · Katso lisää »
Dualismi (filosofia)
Dualismi (latinan sanasta duo ’kaksi’) on uskomus kahtalaisuudesta tai kahtiajaosta.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Dualismi (filosofia) · Katso lisää »
Eksistentialismi
Eksistentialismi on mannermaisen filosofian ja kirjallisuuden suuntaus, joka korostaa yksilön kokemuksen ainutlaatuisuutta.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Eksistentialismi · Katso lisää »
Eliminatiivinen materialismi
maakeskistä todellisuuskäsitystä. Eliminatiivinen materialismi (eliminoiva materialismi, karsiva materialismi) tai usein vain eliminativismi on materialistinen mielenfilosofinen suuntaus, jonka mukaan mielen tiloja kuvaavilla käsitteillä ei ole hermostollisia vastineita.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Eliminatiivinen materialismi · Katso lisää »
Emergenssi
Emergenssi on alun perin filosofinen ja nykyään yhä voimakkaammin olemassaolon systeemeihin liittyvä käsite, joka tarkoittaa tietystä kokonaisuudesta nousevaa ja syntyvää uutta ilmiötä, ominaisuutta tai toiminnan tasoa.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Emergenssi · Katso lisää »
Emergentti materialismi
Emergentti materialismi on mielenfilosofinen kanta, jonka mukaan mieli ja tietoisuus ovat emergenttejä ilmiöitä.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Emergentti materialismi · Katso lisää »
Emotivismi
Emotionismi tai emotivismi on filosofisen etiikan suuntaus, jonka mukaan henkilö toimii oikein, jos hän seuraa valinnoissaan tunteitaan.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Emotivismi · Katso lisää »
Empirismi
Empirismi eli kokemusajattelu on tietoteoreettinen käsitys, jonka mukaan tieto perustuu kokemukseen. Empirismin mukaan tieto perustuu aistihavaintoihin ja empiiriseen eli kokemusperäiseen tutkimukseen.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Empirismi · Katso lisää »
Epikurolaisuus
Epikurolaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, jonka perusti muinaiskreikkalainen Epikuros (341–270 eaa.). Koulukunta perustettiin noin vuonna 307 eaa. Epikurolainen ''tetrafarmakos'' Papyrusten huvilasta löydetyssä papyruksessa (PHerc. 1005, col. 5). Kopio 1800-luvun alusta. Epikuros oli atomistinen materialisti.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Epikurolaisuus · Katso lisää »
Estetiikka
Estetiikka on filosofian osa-alue, joka tutkii kauneutta, taidetta ja esteettistä eli kauneusarvoihin liittyvää eri esiintymismuodoissaan.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Estetiikka · Katso lisää »
Etiikka
Etiikka (sanasta, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Etiikka · Katso lisää »
Eudaimonismi
Eudaimonismi (kreikan sanasta eudaimonia eli onni) eli onnellisuusoppi on etiikan suuntaus, jonka mukaan eettisen toiminnan tavoite on tai sen tulee olla onnellisuus.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Eudaimonismi · Katso lisää »
Fallibilismi
1700-luvulla löydetyt mustajoutsenet kumosivat käsityksen siitä, että kaikki joutsenet olisivat valkoisia. Fallibilismi (latinan sanasta fallibilis ’erehtyvä’) on epistemologinen periaate, jonka mukaan uskomukset voivat aina osoittautua tarkemmassa tutkimuksessa virheelliseksi.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Fallibilismi · Katso lisää »
Falsifiointi
Falsifiointi eli falsifioiminen (Fallibilismi merkitsee Charles S. Peircen alullepanemaa tieteenfilosofista oppia, jonka mukaan kaikkia väitteitä on pidettävä periaatteessa kumoutuvina. Falsifikationismi (negativismi, kontrapositivismi tai popperilainen tieteenfilosofia) puolestaan on tieteenfilosofian paradigma, jonka tavoitteena on erottaa tiede epätieteestä ja muusta ei-tieteestä. Sen mukaan tieteellisiä ovat vain sellaiset väitteet, jotka ovat falsifioitavissa eli periaatteessa mahdollista osoittaa vääriksi jollain havainnoilla. Toisinaan näitä termejä myös käytetään synonyymeina, mutta Peircen ja Karl Popperin näkemysten välillä on sisällöllisiä eroja.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Falsifiointi · Katso lisää »
Fatalismi
Fatalismi eli kohtalousko on usko, että ihmisen tahto ja toiminta sekä tapahtumat ovat sidottuja ennalta määrättyyn kohtaloon tai jonkin jumalallisen voiman vaikutukseen.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Fatalismi · Katso lisää »
Feministinen filosofia
Feministinen filosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii filosofiaa feministisestä näkökulmasta.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Feministinen filosofia · Katso lisää »
Fenomenalismi
Fenomenalismi on tietoteoreettinen ja havainnonfilosofinen näkemys, jonka mukaan fysikaaliset oliot eivät ole olemassa itsessään vaan ainoastaan aika-avaruudessa havaittuina ilmiöinä, fenomeeneina, tai aistiärsykkeinä (kuten punaisuus, kovuus, makeus jne.). Fenomenalistinen ontologia palauttaa puheen fysikaalisista oliosta puheeksi ”aistinsisältöjen kimpuista”.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Fenomenalismi · Katso lisää »
Fenomenologia
Fenomenologia (ilmenevä, ilmiö;, puhe, oppi) eli oppi ilmiöistä tutkii todellisuuden ilmenemistä ihmiselle hänen kokemusmaailmassaan.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Fenomenologia · Katso lisää »
Filosofian historia
Filosofian historia tutkii filosofisten ajatusten ja käsitteiden kehittymistä historian saatossa.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Filosofian historia · Katso lisää »
Filosofinen antropologia
Filosofinen antropologia on filosofian osa-alue, joka tutkii ihmistä ja ihmisluontoa.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Filosofinen antropologia · Katso lisää »
Frankfurtin koulukunta
Max Horkheimer (edessä vasemmalla), Theodor Adorno (edessä oikealla) ja Jürgen Habermas (taustalla oikealla) Heidelbergissä vuonna 1965. Frankfurtin koulukunta, usein myös Frankfurtin kriittinen koulukunta, tarkoittaa Frankfurtin yliopistoon 1920-luvulla perustettua Sosiaalitutkimuksen instituuttia, jota myöhemmin alettiin kutsua Frankfurtin koulukunnaksi.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Frankfurtin koulukunta · Katso lisää »
Funktionalismi (mielenfilosofia)
Funktionalismi viittaa yleisesti filosofiassa funktionaaliseen eli toiminnalliseen selittämiseen.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Funktionalismi (mielenfilosofia) · Katso lisää »
Fysiikan filosofia
Schrödingerin kissa, yksi modernin fysiikan paradokseista. Fysiikan filosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii nykyaikaisen fysiikan eli ainetta, energiaa ja näiden välisiä suhteita tutkivan tieteen taustalla olevia filosofisia kysymyksiä.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Fysiikan filosofia · Katso lisää »
Fysikalismi
Fysikalismi on materialistinen ontologinen käsitys, jonka mukaan kaikki olemassa oleva on fysikaalista tai päältää fysikaalista.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Fysikalismi · Katso lisää »
Hedonismi
Hedonismi ('nautinto', 'mielihyvä') on elämänfilosofian oppi, jonka mukaan keskeisiä ja tavoiteltavia ovat nautinto ja mielihyvä.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Hedonismi · Katso lisää »
Hegeliläisyys
Hegeliläisyys on G. W. F. Hegelin alulle panema filosofinen suuntaus.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Hegeliläisyys · Katso lisää »
Hermeneutiikka
Hermeneutiikka (kreik. hermēneuein 'tulkita', hermēneutike tekhnē ’tulkinnan taito’) on teoria tulkinnasta.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Hermeneutiikka · Katso lisää »
Hindulainen filosofia
Hindulainen filosofia on yksi intialaisen filosofian merkittävimpiä osia.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Hindulainen filosofia · Katso lisää »
Historianfilosofia
Historianfilosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii historiatieteen metodologiaa, erityispiirteitä sekä historiallisen selittämisen ja ymmärtämisen luonnetta.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Historianfilosofia · Katso lisää »
Holismi
Holismi (holos; ’kokonainen’) on filosofinen ja ontologinen käsite.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Holismi · Katso lisää »
Hyve-etiikka
Hyve-etiikka on normatiivisen etiikan laji, jonka mukaan moraalissa tärkeintä ovat toimivan henkilön hyveet ja paheet sekä luonne.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Hyve-etiikka · Katso lisää »
Idealismi
Idealismi (ontologinen idealismi) on ontologinen käsitys, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Idealismi · Katso lisää »
Inkompatibilismi
Inkompatibilismi on vapaan tahdon olemassaoloon liittyvä näkemys, jonka mukaan vapaata tahtoa ja determinismiä ei voida sovittaa yhteen.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Inkompatibilismi · Katso lisää »
Instrumentalismi
(Metodologinen) instrumentalismi on tieteenfilosofinen näkemys, jonka mukaan käsitteet ja teoriat ovat hyödyllisiä instrumentteja ja niiden arvoa ihmisille ei mitata sillä, ovatko ne tosia vai epätosia (tai kuvastavatko ne totuutta), vaan sillä kuinka tehokkaasti ne selittävät ja ennustavat ilmiöitä.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Instrumentalismi · Katso lisää »
Intuitionismi
Intuitionismi on matematiikan filosofian suuntaus, jonka mukaan matematiikka on ihmismielen konstruktiivista toimintaa.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Intuitionismi · Katso lisää »
Islamilainen filosofia
Islamilainen filosofia eli falsafa laajassa mielessä tarkoittaa islamilaisessa maailmassa harjoitettua filosofiaa.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Islamilainen filosofia · Katso lisää »
Itämainen filosofia
Itämainen filosofia kattaa erilaiset filosofiat, joita harjoitetaan Aasiassa, mukaan lukien Intia, Iran, Kiina, Japani ja Korea.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Itämainen filosofia · Katso lisää »
Jälkianalyyttinen filosofia
Jälkianalyyttinen filosofia (postanalyyttinen filosofia) on analyyttisestä filosofiasta etäisyyttä ottanut filosofinen liike.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Jälkianalyyttinen filosofia · Katso lisää »
Jälkistrukturalismi
Jälkistrukturalismi eli poststrukturalismi on laaja-alainen nimitys mannermaisen filosofian ja kriittisen teorian suuntauksille, jotka saivat alkunsa Ranskassa 1960-luvulla.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Jälkistrukturalismi · Katso lisää »
Juutalainen filosofia
Juutalainen filosofia ei ole täysin hyväksytty käsite, mutta juutalaisuuteen liittyvä ajattelu voidaan kuitenkin katsoa yhdeksi filosofian haaraksi.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Juutalainen filosofia · Katso lisää »
Kantilaisuus
Kantilaisuudella tarkoitetaan filosofisia näkemyksiä, jotka rakentuvat Immanuel Kantin filosofian pohjalle.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Kantilaisuus · Katso lisää »
Kartesiolainen dualismi
Kartesiolainen dualismi on ontologiseen filosofiaan liittyvä näkökulma, jonka mukaan on olemassa kahdenlaisia, toisistaan perustavalla tavalla eroavia tosiolioita: toisaalta fyysiset, aineelliset oliot, toisaalta henkiset olennot, kuten ihmisen tietoinen sielu.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Kartesiolainen dualismi · Katso lisää »
Kasvatusfilosofia
Kasvatusfilosofia eli kasvatusajattelu on filosofian osa-alue, joka tutkii kasvatuksen tarkoitusta, luonnetta, menetelmiä ja ihanteita sekä kasvatuksen etiikkaa.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Kasvatusfilosofia · Katso lisää »
Käsiterealismi
Käsiterealismi (tai pelkkä realismi) on ontologinen universaalien ongelmaan liittyvä kanta, jonka mukaan yleiset ominaisuudet (universaalit eli yleiskäsitteet) ovat olemassa jollain todellisella tavalla.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Käsiterealismi · Katso lisää »
Kemian filosofia
Kemian filosofia on tieteenfilosofian ala, joka tutkii kemiaan liittyviä filosofisia kysymyksiä.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Kemian filosofia · Katso lisää »
Kielifilosofia
Kielifilosofia on tiede (filosofian haara), joka filosofisella (käsitteellisellä) ajattelulla pyrkii selvittämään kielen olemusta ja ilmiöitä.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Kielifilosofia · Katso lisää »
Kiinalainen filosofia
Yin ja yang -symboli ja ''Ba gua'' kivettynä aukiolle Nanningin kaupungissa Kiinassa. Kiinalaisella filosofialla eli kiinalaisessa kulttuuripiirissä harjoitetulla filosofialla on monituhatvuotinen historia.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Kiinalainen filosofia · Katso lisää »
Kompatibilismi
Kompatibilismi on vapaan tahdon olemassaoloon liittyvä näkemys, jonka mukaan vapaa tahto ja determinismi voidaan sovittaa yhteen.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Kompatibilismi · Katso lisää »
Konseptualismi
Konseptualismi eli käsitenominalismi on ontologinen universaalien ongelmaan liittyvä kanta.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Konseptualismi · Katso lisää »
Konsumerismi
Amerikkalaisen supermarketin tavarapaljoutta. Konsumerismi on taloudellinen näkemys, jonka mukaan runsas kulutus on eduksi ihmisille ja taloudelle: että nimenomaan kulutus pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Konsumerismi · Katso lisää »
Kriittinen rationalismi
Kriittinen rationalismi on tietoteoreettinen kanta, jonka muotoilijana tunnetaan Karl Popper.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Kriittinen rationalismi · Katso lisää »
Kriittinen teoria
Kriittisellä teorialla tarkoitetaan monitieteellistä yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimusta ja kritiikkiä.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Kriittinen teoria · Katso lisää »
Kristillinen eksistentialismi
Kristillinen eksistentialismi on filosofinen suuntaus, jossa korostuvat yksilön vapaus ja valinnat.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Kristillinen eksistentialismi · Katso lisää »
Kulttuurirelativismi
Kulttuurirelativismi on näkemys, jonka mukaan yksilön uskomukset ja käyttäytyminen voidaan ymmärtää vain hänen oman kulttuurinsa ja yhteisönsä kontekstissa.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Kulttuurirelativismi · Katso lisää »
Kungfutselaisuus
Kungfutselainen pyhäkkö Nagasakissa Japanissa. Kungfutselaisuus (儒學, Rúxué) on Kiinassa syntynyt moraalinen ja yhteiskunnallinen oppi, joka kehittyi kiinalaisen filosofin Kungfutsen (551–479 eaa.) opetuksista.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Kungfutselaisuus · Katso lisää »
Kyreneläiset
Kyreneläinen koulukunta (”kyreneläiset”) oli antiikin kreikkalainen hellenistisen filosofian koulukunta, joka perustettiin 300-luvulla eaa. Sen perusti Aristippos, Sokrateen oppilas, joka oli kotoisin Kyrenestä.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Kyreneläiset · Katso lisää »
Kyynikot
Kyynikot (yks.) olivat hellenistisen filosofian koulukunta antiikin Kreikassa.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Kyynikot · Katso lisää »
Länsimaisen filosofian historia
Länsimaisella filosofialla on pitkä historia, joka kytkeytyy muiden tieteiden ja erityisesti luonnontieteiden kehitykseen.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Länsimaisen filosofian historia · Katso lisää »
Legalismi
Legalismi eli lakipositivismi korostaa oikeuden alkuperän palautuvan inhimillisten päätösten sekä niiden noudattamiseen käytetyn pakon yhteisvaikutukseen.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Legalismi · Katso lisää »
Legalismi (kiinalainen filosofia)
Legalismi oli yksi neljästä kiinalaisen filosofian tärkeimmästä koulukunnasta Kiinan Kevättä ja syksyä ja Taistelevat läänitysvaltiot -kausilla.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Legalismi (kiinalainen filosofia) · Katso lisää »
Logiikka
Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Logiikka · Katso lisää »
Logisismi
Logisismi on matematiikan filosofian suuntaus, joka piti matematiikkaa logiikan laajennuksena ja pyrki palauttamaan osan matematiikasta tai koko matematiikan logiikkaan.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Logisismi · Katso lisää »
Looginen atomismi
Looginen atomismi on filosofinen näkemys, joka sai alkunsa 1900-luvun alussa analyyttisen filosofian kehittymisen myötä.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Looginen atomismi · Katso lisää »
Looginen empirismi
Looginen empirismi on filosofian suuntaus, jonka mukaan todellisuutta koskevan tiedon tulee perustua kokemukseen ja havaintoihin.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Looginen empirismi · Katso lisää »
Mannermainen filosofia
Mannermainen filosofia on yleinen nimitys useille nykyfilosofian perinteille, jotka ovat alun perin saaneet alkunsa mannermaisesta Euroopasta, vastakohtana englanninkieliseen analyyttiseen filosofiaan.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Mannermainen filosofia · Katso lisää »
Marxilainen filosofia
Marxilainen filosofia on mannermaisen filosofian eri suuntauksista selkeimmin omaksi nykyfilosofian koulukunnakseen eroteltava aate.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Marxilainen filosofia · Katso lisää »
Matematiikan filosofia
Matematiikan filosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii matematiikan filosofisia perusteita, oletuksia ja seurauksia.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Matematiikan filosofia · Katso lisää »
Materialismi
Materialismi eli aineellinen maailmankuva, jota filosofiassa kutsutaan myös fysikalismiksi, on näkemys siitä, että kaikki tosiasiat (mukaan lukien tosiasiat ihmismielestä ja -tahdosta sekä ihmiskunnan historian kulusta) ovat kausaalisesti riippuvaisia fyysisistä prosesseista tai redusoitavissa niihin.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Materialismi · Katso lisää »
Materialistinen historiankäsitys
Materialistinen historiankäsitys eli historiallinen materialismi”Historiallinen materialismi paremmin: materialistinen historiankäsitys.” on dialektisen materialismin mukainen yhteiskuntatieteellinen ja filosofinen teoria.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Materialistinen historiankäsitys · Katso lisää »
Megaralaiset
Megaralainen koulukunta (”megaralaiset”) oli antiikin kreikkalainen sokraattinen filosofinen koulukunta.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Megaralaiset · Katso lisää »
Metafysiikka
Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Metafysiikka · Katso lisää »
Mielenfilosofia
Mielenfilosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii mielen sekä sen ilmiöiden, toimintojen ja ominaisuuksien luonnetta ja tietoisuutta sekä näiden yhteyttä ruumiiseen.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Mielenfilosofia · Katso lisää »
Modernismi
Franz Marc, ''Eläinten kohtalo'', 1913. Tatra T87 -henkilöauto, 1937. Modernismi tarkoittaa eri taiteenalojen uudistamiseen pyrkineitä kulttuuriliikkeitä.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Modernismi · Katso lisää »
Mohismi
Mohismi oli kiinalaisen filosofian koulukunta, jonka kehittivät Mozin (n. 470-391 eaa.) seuraajat.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Mohismi · Katso lisää »
Monismi
Monismi eli ykseysajattelu on käsitys, jonka mukaan vain yhdenlaatuista ”ainesta”, ”todellisuutta” tai muuta vastaavaa on olemassa.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Monismi · Katso lisää »
Musiikkifilosofia
Musiikkifilosofia on taidefilosofian haara, joka tarkastelee musiikin olemusta ja sen merkitystä sekä yleisiä lainalaisuuksia inhimillisen kokemuksen tulkitsemana.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Musiikkifilosofia · Katso lisää »
Naturalismi (ontologia)
Naturalismi (luonto) tarkoittaa käsitystä, jonka mukaan luonto on kaikenkäsittävä eikä sen ulkopuolella ole mitään.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Naturalismi (ontologia) · Katso lisää »
Neutraali monismi
Neutraali monismi on ontologinen näkemys, jonka mukaan todellisuus koostuu yhdentyyppisestä (monismi) perussubstanssista, joka itsessään ei ole olemukseltaan sen enempää henkistä kuin aineellistakaan, mutta voi ilmetä sekä henkisinä että aineellisina aspekteina tai ominaisuuksina.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Neutraali monismi · Katso lisää »
Nihilismi
Nihilismi (’ei mitään’) on vallitsevat arvot ja käsitykset kieltävä ajatussuunta.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Nihilismi · Katso lisää »
Nominalismi
Nominalismi eli olio-olemassaolokäsitys on ontologinen kanta, josta on olemassa kaksi versiota.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Nominalismi · Katso lisää »
Nuorhegeliläisyys
Friedrich Engelsin karikatyyri nuorhegeliläisestä ''Die Freien'' -piiristä, johon kuuluivat hänen lisäkseen muiden muassa Max Stirner, Bruno Bauer, Arnold Ruge ja Karl Marx. Nuorhegeliläiset eli vasemmistohegeliläiset olivat saksalaisen filosofin G. W. F. Hegelin seuraajia, jotka tulkitsivat hänen ajatteluaan niin, että sen saattoi katsoa tukevan uudistusvaatimuksia politiikassa ja uskonnossa.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Nuorhegeliläisyys · Katso lisää »
Nyaya
Nyaya on hindulaisen filosofian koulukunta.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Nyaya · Katso lisää »
Objektiivinen idealismi
Objektiivinen idealismi on ontologinen idealistinen käsitys, jonka mukaan todellisuuden määräävä henkinen perusaines on riippumaton yksilön tietoisuudesta.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Objektiivinen idealismi · Katso lisää »
Objektivismi
Objektivismi viittaa seuraaviin filosofisiin näkökantoihin.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Objektivismi · Katso lisää »
Oikeusfilosofia
Oikeusfilosofia on filosofian ja oikeustieteen osa-alue, joka tutkii oikeuteen liittyviä peruskysymyksiä sekä oikeustieteeseen liittyviä tieteenfilosofisia kysymyksiä.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Oikeusfilosofia · Katso lisää »
Oikeuspositivismi
Oikeuspositivismi on oikeusteorian ja -filosofian suuntaus, jonka mukaan oikeus on oikeudellisesti toimivaltaisten instituutioiden, kuten lainsäätäjän ja tuomioistuinten, tekemin päätöksin tahdonvaltaisesti luotavissa, muutettavissa ja kumottavissa oleva yhteiskunnallinen ilmiö.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Oikeuspositivismi · Katso lisää »
Okkasionalismi
Okkasionalismi oli 1600-luvulla filosofinen oppi, jonka mukaan Jumala huolehtii sielun ja ruumiin vuorovaikutuksesta jollain ihmiselle käsittämättömällä tavalla.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Okkasionalismi · Katso lisää »
Ontologia
Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Ontologia · Katso lisää »
Panpsykismi
Panpsykismi (kreik. pan 'kaikki' + psykhē 'sielu') on mielenfilosofinen näkemys, jonka mukaan tietoisuus tai mieli on todellisuuden perustava ominaispiirre, joka on yhtä alkuperäistä tai alkuperäisempää kuin aine ja on olemassa kaikkialla universumissa.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Panpsykismi · Katso lisää »
Peripateettinen koulukunta
Gustav Adolph Spangenberg: ''Aristoteleen koulu'', osa freskosta (1883–1888). Peripateettinen koulukunta oli yksi antiikin Kreikan filosofisista koulukunnista.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Peripateettinen koulukunta · Katso lisää »
Platoninen realismi
Platoninen realismi (äärimmäinen realismi) on realistinen universaalien ongelmaan liittyvä kanta.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Platoninen realismi · Katso lisää »
Platonismi
Platonismi on antiikin merkittävimmän filosofin, Platonin, ajatuksiin perustuva filosofinen koulukunta.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Platonismi · Katso lisää »
Pluralismi (ontologia)
Pluralistinen ontologia eli monijakoinen todellisuuskäsitys on filosofis-ontologinen näkökulma, jonka mukaan perusaineksia eli substansseja, joista todellisuus rakentuu, on olemassa useampia kuin yksi (monistinen ontologia) tai kaksi (dualistinen ontologia).
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Pluralismi (ontologia) · Katso lisää »
Poliittinen filosofia
Poliittinen filosofia tutkii kysymyksiä valtiosta, auktoriteetista, politiikasta, omaisuudesta ja laista sekä lakisäädösten toteutumista valvovasta vallasta: mitä ne ovat, miksi niitä tarvitaan, mikä tekee valtiosta oikeutetun, mitä oikeuksia ja vapauksia sen tulisi valvoa tai taata, mikä muoto sillä tulisi olla ja miksi, mitä velvollisuuksia kansalaisilla on, jos on, sekä milloin on oikein tehdä vallankumous - jos koskaan.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Poliittinen filosofia · Katso lisää »
Positivismi
Positivismi on varsinaisesti 1800-luvulla syntynyt filosofinen suuntaus, jonka mukaan todellista tietoa on vain tieteellinen tieto,Bullock, Alan & Trombley, Stephen (editors): The Fontana Dictionary of Modern Thought, s. 669–737.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Positivismi · Katso lisää »
Posthumanismi
Posthumanismi on klassisen sekulaarin ja rationaalisen renessanssin humanismin perinteestä nouseva aatejärjestelmä, joka pyrkii päivittämään alkuperäisen humanistisen ideologian vastaamaan paremmin 2000-luvun tieteellistä todellisuuskäsitystä.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Posthumanismi · Katso lisää »
Postmoderni filosofia
Postmoderni filosofia on eklektinen ja vaikeasti tavoitettava liike, jota luonnehtii länsimaisen filosofian kritiikki.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Postmoderni filosofia · Katso lisää »
Pragmatismi
Pragmatismi (Pihlström 2001, s. 14.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Pragmatismi · Katso lisää »
Praxis-ryhmä
Praxis-ryhmä oli marxilainen humanistinen filosofinen liike, joka sai alkunsa Zagrebissa ja Belgradissa Jugoslaviassa 1960-luvulla.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Praxis-ryhmä · Katso lisää »
Presentismi
Presentismi on menneisyyden tulkitsemista ja selittämistä tarkasteluhetken tilanteen kautta.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Presentismi · Katso lisää »
Psykologian filosofia
Psykologian filosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii nykyaikaisen psykologian teoreettisia perusteita.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Psykologian filosofia · Katso lisää »
Pyrrhonismi
Pyrrhonismi eli pyrrhonilainen skeptisismi (”Pyrrhonlaiset (skeptikot)”) viittaa antiikin aikaisen skeptisismin suuntaukseen, jonka perusti Ainesidemos ensimmäisellä vuosisadalla eaa.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Pyrrhonismi · Katso lisää »
Pythagoralaisuus
Fjodor Bronnikov, ''Pythagoralaiset juhlivat auringonnousua'', 1869. Pythagoralaisuus on nimitys, jota käytetään Pythagoraan ja hänen seuraajiensa eli pythagoralaisten esoteerisista ja metafyysisistä opeista.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Pythagoralaisuus · Katso lisää »
Radikaalifeminismi
Radikaalifeminismi on yksi feministisen ajattelun muoto.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Radikaalifeminismi · Katso lisää »
Ramismi
Ramismi on Petrus Ramuksesta nimensä saanut 1500-luvulla kehittynyt filosofian ja erityisesti logiikan koulukunta, joka sai alkunsa Ramuksen kriittisistä kommenteista skolastista aristoteelista logiikkaa, dialektiikkaa ja muuta filosofiaa kohtaan.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Ramismi · Katso lisää »
Ranskalainen feminismi
"Ranskalainen feminismi" oli erityisesti Ranskassa 1970-luvulta 1990-luvun alkupuolelle vaikuttanut feministinen liike, joka voidaan lukea osaksi mannermaista filosofiaa.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Ranskalainen feminismi · Katso lisää »
Rationalismi
Australian rationalistiyhdistyksen jäseniä March for Science -tapahtumassa Maan päivänä 2017. Center for Applied Rationalityn perustajiin kuuluva Julia Galef on tehnyt rationalistisia ajattelutapoja tunnetuksi työpajoissa ja julkaisuissaan. Rationalismi on yleisesti järjen kannattamista korostava ajattelutapa.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Rationalismi · Katso lisää »
Rationalismi (tietoteoria)
Rationalismi (’laskeminen’, ’järki’, ’harkinta’) eli järkeisajattelu tai järkeistieto on tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan tiedon lähteenä on ensi sijassa järki eikä kokemus, dogmi tai usko.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Rationalismi (tietoteoria) · Katso lisää »
Realismi (ontologia)
Ontologinen realismi (myös metafyysinen realismi tai filosofinen realismi) eli todellisuuspohjainen olemassaolo-oppi on ontologinen näkemys, jonka mukaan on olemassa ulkoinen, havaitsijoista (kuten ihmismielestä) riippumaton todellisuus.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Realismi (ontologia) · Katso lisää »
Realismi (tieteenfilosofia)
Tieteellinen realismi on tieteenfilosofinen näkemys, joka korostaa tieteen merkitystä todellisuuden kuvaamisessa.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Realismi (tieteenfilosofia) · Katso lisää »
Reduktiivinen materialismi
Reduktiivinen materialismi on filosofinen näkemys, jonka mukaan mitään materiaaliseen todellisuuteen kuulumatonta henkistä todellisuutta ei ole olemassa.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Reduktiivinen materialismi · Katso lisää »
Reduktionismi
Lego-palikoista rakennettu leikkitalo Reduktionismi on filosofinen oppi, jonka mukaan tietty kokonaisuus on palautettavissa eli redusoitavissa osiinsa.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Reduktionismi · Katso lisää »
Relativismi
Relativismi (tarkoittaa käsityksiä, joita yhdistää näkemys siitä, että jokin asia on suhteellinen johonkin toiseen seikkaan nähden tai tällaisesta riippuvainen. Esimerkiksi jotkut relativistit katsovat, että ihmiset voivat ymmärtää ja arvioida käyttäytymistä tai uskomuksia ainoastaan omassa historiallisessa tai kulttuurisessa kontekstissaan. Usein relativismilla tarkoitetaan totuusrelativismia, jonka mukaan ei ole olemassa mitään universaaleja, absoluuttisia totuuksia, vaan totuus on aina suhteessa johonkin viitekehykseen, kuten kieleen tai kulttuuriin. Antiikin aikana tällainen relativismi yhdistettiin usein sofisteihin, muun muassa sofisti Protagoraan on katsottu opettaneen relativismia, jossa asioiden totuudenmukaisuus tai eettisyys riippuu tilanteesta, opettaessaan: ”Kaikkien arjen asioiden tarpeen mitta on ihminen, sellaisina kuin asiat ollessaan ovat, ja kun niitä ei ole, myös silloin”.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Relativismi · Katso lisää »
Representationalismi
Representationalismi (.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Representationalismi · Katso lisää »
Retoriikka
Retoriikka eli puhetaito on oppi menestyksekkäästä ja vakuuttavasta puhumisesta.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Retoriikka · Katso lisää »
Saksalainen idealismi
Saksalainen idealismi on filosofinen suuntaus, joka vaikutti saksalaisessa filosofiassa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Saksalainen idealismi · Katso lisää »
Satanismi
Kieli.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Satanismi · Katso lisää »
Sensualismi
Sensualismi ('aisti') on filosofinen tietoteorian suuntaus ja yksi empirismin muoto.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Sensualismi · Katso lisää »
Seurausetiikka
Seurausetiikan (tarkoitusperäetiikan, seuraamusetiikan, teleologisen etiikan, konsekventialismin) mukaan teon moraalinen arvo määräytyy sen ennakoitavissa olevien, ennakoitujen, aiottujen tai tosiasiallisten seurausten mukaan.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Seurausetiikka · Katso lisää »
Skeptismi
Skeptismi (muinaiskreikan sanasta skeptesthai ’tutkia’; käytetään myös termejä skeptisismi, skeptisyys, skepsismi) on oppi, jonka mukaan ihminen ei voi saavuttaa varmaa tietoa.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Skeptismi · Katso lisää »
Skolastiikka
Danten ''Paratiisi'', Danten ja Beatricen ympärillä muun muassa skolastikot Tuomas Akvinolainen, Albert Suuri ja Petrus Lombardus (Philipp Veit, maalaus Casino Massimossa Roomassa) Skolastiikka oli filosofinen suuntaus tai menetelmä, jonka mukainen opetus oli vallalla keskiajan oppineiden parissa noin vuosina 1100–1500.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Skolastiikka · Katso lisää »
Skotismi
Skotismi on nimitys, joka on annettu Johannes Duns Scotuksen filosofiselle ja teologiselle koulukunnalle.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Skotismi · Katso lisää »
Sofismi
Sofistit (yks.) olivat antiikin Kreikassa kierrelleitä viisauden opettajia.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Sofismi · Katso lisää »
Solipsismi
Solipsismi (latinan sanoista solus ipse ’yksin itse’) on filosofinen näkemys, jonka mukaan ”minä”-näkökulma on ensisijainen.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Solipsismi · Katso lisää »
Spinozismi
Spinozismilla tarkoitetaan Baruch Spinozalle ominaista filosofiaa.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Spinozismi · Katso lisää »
Stoalaisuus
stoa'') Ateenassa. Stoalaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, joka vaikutti useiden vuosisatojen ajan antiikin Kreikan ja Rooman yläluokan moraaliseen ajatteluun.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Stoalaisuus · Katso lisää »
Strukturalismi
Strukturalismi on useissa – varsinkin humanistisissa ja yhteiskunnallisissa – tieteissä vaikuttanut lähestymistapa, joka korostaa rakenteen merkitystä kokonaisuuden ymmärtämisessä.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Strukturalismi · Katso lisää »
Subjektiivinen idealismi
George Berkeley tunnetaan subjektiivisen idealismin kehittäjänä. Subjektiivinen idealismi tai berkeleylainen idealismi on ontologinen idealistinen teoria, jonka mukaan havaitut oliot eivät ole mitään muuta kuin aistinsisällön kokoelmia (tai kimppuja) havaitsijan mielessä.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Subjektiivinen idealismi · Katso lisää »
Surrealismi
William Girometti, ''Tuntemattoman naisen muotokuva'', 1972. Surrealismi (’ylitodellisuus’) on taiteen ja kirjallisuuden suuntaus, jossa pyritään tuomaan esiin ihmisen tiedostamaton ja alitajuinen.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Surrealismi · Katso lisää »
Taidefilosofia
Taidefilosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii muun muassa taiteen määritelmää, tai taidekäsitystä, eli sitä, mitä taide on ja mikä on taidetta, taiteen ontologiaa sekä taiteen tulkinnan ongelmia.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Taidefilosofia · Katso lisää »
Taloustieteen filosofia
Taloustieteen filosofia tai talousfilosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii taloustieteeseen ja talouteen liittyviä filosofisia ongelmia, kuten käsitteellisiä, menetelmällisiä ja eettisiä ongelmia.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Taloustieteen filosofia · Katso lisää »
Taolaisuus
Taiwanilainen taolaistemppeli. Taolaisuus on kiinalainen filosofia ja samanniminen uskonto.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Taolaisuus · Katso lisää »
Teismi
Teismi (kreikan sanasta theos, jumala) eli jumalausko on laajassa merkityksessä käsitys, jonka mukaan on olemassa persoonallinen Jumala tai jumalia.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Teismi · Katso lisää »
Teleologia
Teleologia (kreik. telos, ”lopputulos”; logos, ”oppi”) eli tarkoitusperäisyys tai päämäärähakuisuus on a) filosofinen oppi, jossa pohditaan tarkasteltavan kohteen (esimerkiksi jonkin toiminnan) tavoitetta b) oppi esimerkiksi kaikkeuden rakenteen ja järjestyksen tarkoitusperäisyydestä. Teleologialla tarkoitetaan kuvaus- ja selitystapaa, jossa jonkin tapahtuman tai prosessin olemassaoloa ja luonnetta selitetään viittaamalla sen tulokseen, päämäärään. Teleologia on keskeistä Aristoteleen ajattelussa.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Teleologia · Katso lisää »
Tieteenfilosofia
Tieteenfilosofia (myös: tieteenteoria) on filosofian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon luonnetta, yleisiä perusteita ja tieteellistä toimintaa.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Tieteenfilosofia · Katso lisää »
Tietojenkäsittelytieteen filosofia
Tietojenkäsittelytieteen filosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii tietoon (tietoteoria), olemassaoloon (ontologia) ja arvoihin (etiikka) liittyviä kysymyksiä tietojenkäsittelytieteen yhteydessä.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Tietojenkäsittelytieteen filosofia · Katso lisää »
Tietoteoria
Tietoteoria (myös tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tietoa, tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuperää ja rajoja sekä käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Tietoteoria · Katso lisää »
Tomismi
Carlo Crivelli, ''Tuomas Akvinolainen'', osa alttaritaulusta, 1400-luku. Tomismi (lat. thomismus) oli Tuomas Akvinolaisen opetuksista lähtenyt filosofinen koulukunta, joka oli katolisen kirkon opin kannalta myöhäiskeskiajalla hyvin merkittävä.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Tomismi · Katso lisää »
Transsendentaalinen idealismi
Transsendentaalinen idealismi (myös kriittinen idealismi tai formalistinen idealismi) on idealistinen oppi, jonka saksalainen filosofi Immanuel Kant perusti.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Transsendentaalinen idealismi · Katso lisää »
Uskonnollinen humanismi
Washington Ethical Societyn rakennus. Uskonnollinen humanismi yhdistää uskonnolliset rituaalit humanistiseen elämänkatsomukseen.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Uskonnollinen humanismi · Katso lisää »
Uskonnonfilosofia
Uskonnonfilosofia on uskontoa käsittelevä filosofian haara.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Uskonnonfilosofia · Katso lisää »
Utilitarismi
Utilitarismi on seurausetiikan muoto, jonka perusperiaatteen mukaan teon moraalinen hyvyys määräytyy sen toimijoille tuottaman hyödyn perusteella.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Utilitarismi · Katso lisää »
Uuskantilaisuus
Uuskantilaisuudella tarkoitetaan 1800-luvulla vaikuttanutta filosofista virtausta, joka pyrki uudistamaan Immanuel Kantin ajattelua.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Uuskantilaisuus · Katso lisää »
Uuskungfutselaisuus
Uuskungfutselaisuus (usein lyhyemmin 理學, lǐxué) on kungfutselaisen filosofisen, uskonnollisen ja poliittisen ajattelun elpynyt muoto, joka syntyi Kiinassa 800-luvun puolivälissä ja hallitsi Kiinan poliittista kulttuuria 1200-luvulta 1800-luvulle saakka.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Uuskungfutselaisuus · Katso lisää »
Uusplatonismi
Uusplatonismi on filosofinen koulukunta, joka syntyi 200-luvulla kreikkalaisen filosofian eri suuntausten, pääosin platonismin ja aristotelismin, yhtymisestä.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Uusplatonismi · Katso lisää »
Uuspragmatismi
Uuspragmatismi, tai joskus ”kielellinen pragmatismi”, on vaikeasti määriteltävä analyyttisen filosofian osa-alue, jonka sanotaan syntyneen Yhdysvalloissa.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Uuspragmatismi · Katso lisää »
Uuspythagoralaisuus
Uuspythagoralaisuus oli antiikin kreikkalaisen filosofian koulukunta, joka syntyi ensimmäisen vuosisadan puolessa välissä pythagoralaisuuden ja teosofisen ajattelun yhteensulautumana.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Uuspythagoralaisuus · Katso lisää »
Uusstoalaisuus
Peter Paul Rubens, ''Neljä filosofia'', 1611–1612. Vasemmalta oikealle: Peter Paul Rubens, Philip Rubens, Justus Lipsius ja Joannes Woverius. Uusstoalaisuus oli myöhemmän renessanssin ajan filosofinen liike, joka pyrki herättämään antiikin ajan stoalaisen filosofian muodossa, jonka kristillinen yleisö voisi hyväksyä.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Uusstoalaisuus · Katso lisää »
Uustomismi
Uustomismi on filosofis-teologinen suuntaus ja katolisen kirkon virallinen filosofia.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Uustomismi · Katso lisää »
Vanhahegeliläisyys
Vanhahegeliläiset eli oikeistohegeliläiset olivat saksalaisen filosofin G. W. F. Hegelin seuraajia, jotka kehittivät hänen ajatteluaan poliittisesti ja uskonnollisesti konservatiiviseen suuntaan.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Vanhahegeliläisyys · Katso lisää »
Velvollisuusetiikka
Velvollisuusetiikka eli deontologinen etiikka (Olson, Robert G.: Deontological Ethics. Teoksessa Velvollisuusetiikassa ajatellaan, että toimittaessa oikean velvollisuuden, oikeuden tai muun periaatteen vaikuttamina, toimitaan oikein. Toivotut seuraukset eivät tee hyväksi tekoa tai käytäntöä, jota ei ole tehty velvollisuudesta. Velvollisuusetiikan alalajeja ovat kantilainen velvollisuusetiikka, intuitionistiset etiikat, oikeusetiikat ja libertaristinen etiikka.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Velvollisuusetiikka · Katso lisää »
Vitalismi
Vitalismi on käsitys, jonka mukaan kaikkeudessa on olemassa erityinen elämänvoima (vis vitalis).
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Vitalismi · Katso lisää »
Voluntarismi
Voluntarismi (”tahto”, ”halu”; myös ”mielivaltaisuus”) on filosofinen koulukunta, joka pitää tahtoa eli pyrkimistä ihmisen ymmärryksen perustana (tieto-opillinen voluntarismi, vastakohtana intellektualismille ja emotionalismille), kaiken kaikkein syvimpänä olemuksena ja koko todellisuuden syynä (metafyysinen voluntarismi) tai ihmisen mielen peruskykynä, jossa ajattelu ja tunteet kuuluvat tahdolle (psykologinen voluntarismi).
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Voluntarismi · Katso lisää »
Wienin piiri
Wienin piiri oli 1920–1940-luvulla kokoontunut joukko filosofeja ja tieteentekijöitä, jotka edustivat loogista empirismiä ja muodostivat erään ajan merkittävimmistä filosofisista suuntauksista.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Wienin piiri · Katso lisää »
Yhteiskuntafilosofia
Yhteiskuntafilosofia eli sosiaalifilosofia on filosofian osa-alue, jossa pohditaan yhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Yhteiskuntafilosofia · Katso lisää »
Zen
Buddhalaisuuden Kiinaan tuonut munkki Bodhidharma. Zen (’meditaatio’; hanzi: 禅; sanskritiksi: dhyāna; kiinaksi: chán (pinyin); japaniksi: zen; koreaksi: seon) on mahayana-buddhalaisuuden suuntaus, joka syntyi Kiinassa Tang-dynastian aikaan chán -nimellä.
Uusi!!: Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ja Zen · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Luettelo filosofioista, Luettelo filosofisista koulukunnista ja opeista.
