Työskentelemme Unionpedia-sovelluksen palauttamiseksi Google Play Kaupassa
LähteväSaapuvat
🌟Olemme yksinkertaistaneet suunnitteluamme paremman navigoinnin takaamiseksi!
Instagram Facebook X LinkedIn

Liettuan kieli

Indeksi Liettuan kieli

Puhuttua liettuaa Liettua (omakielinen nimi: lietuvių kalba) on balttilainen kieli, ja se kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan.

Sisällysluettelo

  1. 24 suhteet: Balttilaiset kielet, Euroopan unioni, Indoeurooppalainen kantakieli, Indoeurooppalaiset kielet, Kaksikko, Kielioppi, Latinalaiset aakkoset, Latvia, Latvian kieli, Liettua, Liudennus, Muinaispreussin kieli, Murre, Nomini, Objekti (lauseenjäsen), Predikaatti, Puola, Raamattu, Sija, Subjekti (lauseenjäsen), Suomen kieli, SVO-kieli, Venäjä, Verbi.

  2. Liettuan kielet
  3. Puolan kielet

Balttilaiset kielet

Balttilaiset kielet kartalla Balttilaiset kielet muodostavat yhden indoeurooppalaisen kielikunnan päähaaroista.

Katsoa Liettuan kieli ja Balttilaiset kielet

Euroopan unioni

Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.

Katsoa Liettuan kieli ja Euroopan unioni

Indoeurooppalainen kantakieli

Indoeurooppalainen kantakieli eli kantaindoeurooppa on oletettu eli hypoteettinen kantakieli, josta indoeurooppalaiset kielet ovat aikaa myöten eriytyneet.

Katsoa Liettuan kieli ja Indoeurooppalainen kantakieli

Indoeurooppalaiset kielet

Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä.

Katsoa Liettuan kieli ja Indoeurooppalaiset kielet

Kaksikko

Kaksikko eli duaali on kieliopillinen luku, jota käytetään puhuttaessa täsmälleen kahdesta esineestä tai asiasta.

Katsoa Liettuan kieli ja Kaksikko

Kielioppi

Kielioppi on kielen järjestelmää kuvaileva sääntöjen joukko, joka voidaan kerätä kielen säännönmukaisuuksien pohjalta.

Katsoa Liettuan kieli ja Kielioppi

Latinalaiset aakkoset

Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.

Katsoa Liettuan kieli ja Latinalaiset aakkoset

Latvia

Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.

Katsoa Liettuan kieli ja Latvia

Latvian kieli

Puhuttua latviaa Latvian kieli, latvia eli lätti (omakielinen nimi: latviešu valoda) kuuluu balttilaisiin kieliin, joka on indoeurooppalaisen kielikunnan haara.

Katsoa Liettuan kieli ja Latvian kieli

Liettua

Liettuan tasavalta eli Liettua on valtio Itämeren itärannalla Euroopassa.

Katsoa Liettuan kieli ja Liettua

Liudennus

Liudennus, palatalisaatio, palataalistuminen eli muljeeraus tarkoittaa konsonantin ääntymistä siten, että kielen etuselkä kohoaa suulakea vasten:n ääntymäasentoa kohden.

Katsoa Liettuan kieli ja Liudennus

Muinaispreussin kieli

Muinaispreussin kieli (tai vain preussin kieli) on 1600-luvulla kuollut balttilainen kieli, jota puhuivat Itämeren kaakkoisrannikolla eläneet muinaispreussilaiset.

Katsoa Liettuan kieli ja Muinaispreussin kieli

Murre

Murre eli dialekti on jonkin kielen alueellinen tai sosiaalinen variantti.

Katsoa Liettuan kieli ja Murre

Nomini

Nomini on suomen kieliopissa sana, joka taipuu sijamuodoissa ja luvussa.

Katsoa Liettuan kieli ja Nomini

Objekti (lauseenjäsen)

Objekti (’eteen heitetty’, ’vastaan asetettu’) on kielitieteessä lauseenjäsen, joka ilmaisee tekemisen kohteen, esimerkiksi ”Pekka maalaa taulua”.

Katsoa Liettuan kieli ja Objekti (lauseenjäsen)

Predikaatti

Predikaatti tarkoittaa seuraavia asioita.

Katsoa Liettuan kieli ja Predikaatti

Puola

Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.

Katsoa Liettuan kieli ja Puola

Raamattu

Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.

Katsoa Liettuan kieli ja Raamattu

Sija

Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.

Katsoa Liettuan kieli ja Sija

Subjekti (lauseenjäsen)

Subjekti, aiemmin suomeksi myös alus, on lauseenjäsen.

Katsoa Liettuan kieli ja Subjekti (lauseenjäsen)

Suomen kieli

Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.

Katsoa Liettuan kieli ja Suomen kieli

SVO-kieli

SVO-kieli tarkoittaa kielitieteessä kieltä, jossa perussanajärjestys on subjekti–verbi–objekti (esimerkiksi minä ajan autoa).

Katsoa Liettuan kieli ja SVO-kieli

Venäjä

Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.

Katsoa Liettuan kieli ja Venäjä

Verbi

Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.

Katsoa Liettuan kieli ja Verbi

Katso myös

Liettuan kielet

Puolan kielet