Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta on 22 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Bolševikit, Etninen ryhmä, Gennadi Kuprijanov, Josif Stalin, Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!, Karjalaiset (kansa), Kliment Vorošilov, Luovutetut alueet, Moskovan rauhansopimus (1940), Neuvostoliiton kommunistinen puolue, Neuvostoliiton rupla, Neuvostoliiton valtionpäämies, Neuvostoliitto, Petroskoi, Suomalais-ugrilaiset kansat, Suomen kieli, Talvisota, Terijoen hallitus, Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta, Venäjän kieli, Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta, Venäläiset.
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Bolševikit ja Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta · Bolševikit ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ·
Etninen ryhmä
Fyysinen ulkonäkö ja vaatetus saattavat erotella etnisiä ryhmiä toisistaan. Etnisellä ryhmällä tarkoitetaan ihmisjoukkoa, jonka katsotaan muodostavan erillisen ryhmän, joka perustuu sen jäsenten yhteiseen kulttuuriperintöön, uskontoon, kieleen, alkuperään tai ulkonäköön.
Etninen ryhmä ja Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta · Etninen ryhmä ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ·
Gennadi Kuprijanov
Gennadi Nikolajevitš Kuprijanov oli neuvostoliittolainen poliitikko.
Gennadi Kuprijanov ja Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta · Gennadi Kuprijanov ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ·
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Josif Stalin ja Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta · Josif Stalin ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ·
Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!
Neuvostoliiton vaakuna, jossa tunnuslause on punaisessa nauhassa. Tunnuslause Sergei Jutkevitšin historiallisessa draamaelokuvassa ''Kiväärimies'' (1938). Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen! on Karl Marxin ja Friedrich Engelsin Kommunistisen manifestin (1848) viimeinen virke.
Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen! ja Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta · Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen! ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ·
Karjalaiset (kansa)
Karjalaiset (karjalaiset, karjalaižet, kariealazet) on Venäjällä ja Suomessa asuva itämerensuomalainen kansa.
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Karjalaiset (kansa) · Karjalaiset (kansa) ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ·
Kliment Vorošilov
Stalin ja Kliment Vorošilov (oikealla) 1935 Kliment Jefremovitš Vorošilov (4. helmikuuta (J: 23. tammikuuta) 1881 Jekaterinoslavin kuvernementti – 2. joulukuuta 1969 Moskova) oli pitkään vaikuttanut neuvostoliittolainen sotilasjohtaja ja poliitikko.
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Kliment Vorošilov · Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Kliment Vorošilov ·
Luovutetut alueet
Luovutetut alueet (myös pakkoluovutetut alueet tai menetetyt alueet) tarkoittavat alueita, jotka Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä rauhanteossa vuonna 1940 ja liittyen jatkosodan päättäneeseen rauhantekoon vuonna 1944.
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Luovutetut alueet · Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Luovutetut alueet ·
Moskovan rauhansopimus (1940)
Neuvostoliitolle luovutetut alueet Moskovan rauhansopimuksessa 1940. Moskovan rauha oli Suomen ja Neuvostoliiton 12.
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Moskovan rauhansopimus (1940) · Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Moskovan rauhansopimus (1940) ·
Neuvostoliiton kommunistinen puolue
Neuvostoliiton kommunistinen puolue, lyhenne NKP (lyh. КПСС, KPSS) oli Neuvostoliiton hallitseva marxilais-leninistinen kommunistinen puolue ja ainoa sallittu puolue.
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliiton kommunistinen puolue · Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliiton kommunistinen puolue ·
Neuvostoliiton rupla
Neuvostoliiton rupla oli Neuvostoliiton rahayksikkö vuosina 1923–1991.
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliiton rupla · Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliiton rupla ·
Neuvostoliiton valtionpäämies
Neuvostoliiton valtionpäämies oli valtion muodollinen johtaja, jonka valta oli paljon vähäisempi kuin tosiasiallisella Neuvostoliiton johtajalla eli kommunistisen puolueen (NKP) pääsihteerillä.
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliiton valtionpäämies · Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliiton valtionpäämies ·
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliitto · Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliitto ·
Petroskoi
Petroskoi (myös Zavod, vuosina 1941–1944 suomalaismiehityksen aikana Äänislinna) on Karjalan tasavallan pääkaupunki Luoteis-Venäjällä, Äänisjärven länsirannalla.
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Petroskoi · Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Petroskoi ·
Suomalais-ugrilaiset kansat
Suomalais-ugrilaisten kansojen lippu. Suomalais-ugrilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat suomalais-ugrilaisia kieliä.
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Suomalais-ugrilaiset kansat · Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Suomalais-ugrilaiset kansat ·
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Suomen kieli · Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Suomen kieli ·
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Talvisota · Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Talvisota ·
Terijoen hallitus
Terijoen hallitus eli Kuusisen hallitus, viralliselta nimeltään Suomen kansanhallitus, oli Neuvostoliiton talvisodan aikana perustama hallitus, jonka kanssa Neuvostoliitto ilmoitti 2.
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Terijoen hallitus · Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Terijoen hallitus ·
Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta
Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Ukrainan SNT, oli asukasluvultaan toiseksi ja pinta-alaltaan kolmanneksi suurin Neuvostoliiton neuvostotasavalloista.
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta · Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Venäjän kieli · Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Venäjän kieli ·
Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta
Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta eli Venäjän SFNT oli sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan suurin Neuvostoliiton neuvostotasavalloista.
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta · Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta ·
Venäläiset
Venäläiset on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Venäläiset · Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Venäläiset ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
- Mitä heillä on yhteistä Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
- Yhtäläisyyksiä Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Vertailu Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta on 64 suhteet, kun taas Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta on 112. niillä on yhteistä 22, Jaccard'in indeksi on 12.50% = 22 / (64 + 112).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
