Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Juho Kusti Paasikivi ja Populismi

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Juho Kusti Paasikivi ja Populismi

Juho Kusti Paasikivi vs. Populismi

Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, 27. marraskuuta 1870 Koski Hl – 14. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, joka toimi Suomen tasavallan seitsemäntenä presidenttinä vuosina 1946–1956. Populismi pyrkii vetoamaan tavalliseen kansaan. Giuseppe Pellizzan maalaus ''Il Quarto Stato'' (Neljäs valtiomahti), 1901. Populismi (latinan sanasta populus, ’kansa’) on politiikan tyyli tai löyhä poliittinen ideologia, jonka mukaan politiikan pitäisi olla "kansan tahdon" ilmausta.

Yhtäläisyyksiä Juho Kusti Paasikivi ja Populismi

Juho Kusti Paasikivi ja Populismi on 12 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Eduskuntavaalit 1933, Ensimmäinen maailmansota, Italia, Kylmä sota, Latina, Neuvostoliitto, Portugali, Saksa, Suomen Pankki, Toinen maailmansota, Unkari, Urho Kekkonen.

Eduskuntavaalit 1933

Suomen 15.

Eduskuntavaalit 1933 ja Juho Kusti Paasikivi · Eduskuntavaalit 1933 ja Populismi · Katso lisää »

Ensimmäinen maailmansota

alt.

Ensimmäinen maailmansota ja Juho Kusti Paasikivi · Ensimmäinen maailmansota ja Populismi · Katso lisää »

Italia

Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla.

Italia ja Juho Kusti Paasikivi · Italia ja Populismi · Katso lisää »

Kylmä sota

Kylmä sota oli vastakkainasettelun aika, jossa kilpailivat kaksi suurvaltaa liittolaisineen, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto.

Juho Kusti Paasikivi ja Kylmä sota · Kylmä sota ja Populismi · Katso lisää »

Latina

Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.

Juho Kusti Paasikivi ja Latina · Latina ja Populismi · Katso lisää »

Neuvostoliitto

Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.

Juho Kusti Paasikivi ja Neuvostoliitto · Neuvostoliitto ja Populismi · Katso lisää »

Portugali

Portugalin tasavalta eli Portugali on valtio Iberian niemimaalla, Euroopan lounaisosassa.

Juho Kusti Paasikivi ja Portugali · Populismi ja Portugali · Katso lisää »

Saksa

Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.

Juho Kusti Paasikivi ja Saksa · Populismi ja Saksa · Katso lisää »

Suomen Pankki

Suomen Pankki (lyhenne SP) on Suomen keskuspankki ja jäsenenä Euroopan keskuspankin valvomassa Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKPJ).

Juho Kusti Paasikivi ja Suomen Pankki · Populismi ja Suomen Pankki · Katso lisää »

Toinen maailmansota

Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.

Juho Kusti Paasikivi ja Toinen maailmansota · Populismi ja Toinen maailmansota · Katso lisää »

Unkari

Unkari on Keski-Euroopassa sijaitseva sisämaavaltio, jonka pääkaupunki on Budapest.

Juho Kusti Paasikivi ja Unkari · Populismi ja Unkari · Katso lisää »

Urho Kekkonen

Urho Kaleva Kekkonen oli kahdeksas Suomen tasavallan presidentti ja suomalainen poliitikko.

Juho Kusti Paasikivi ja Urho Kekkonen · Populismi ja Urho Kekkonen · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Juho Kusti Paasikivi ja Populismi

Juho Kusti Paasikivi on 277 suhteet, kun taas Populismi on 186. niillä on yhteistä 12, Jaccard'in indeksi on 2.59% = 12 / (277 + 186).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Juho Kusti Paasikivi ja Populismi. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »