Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Helmikuun manifesti ja Suomen senaatti
Helmikuun manifesti ja Suomen senaatti on 25 yhteisiä asioita (in Unionpedia): August af Nyborg, August Nybergh, E. N. Setälä, Emil Streng, Hallitusmuoto, Helmikuun vallankumous, Johan Gustaf Sohlman, Johan Philip Palmén, Leo Mechelin, Maaliskuun manifesti, Ministerivaltiosihteeri, Nikolai II, Pietari (kaupunki), Porvoon valtiopäivät, Prokuraattori (Suomi), Samuel Werner von Troil, Senaatin oikeusosasto, Senaatintori, Sortovuodet, Sten Carl Tudeer, Suomen kenraalikuvernööri, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Suomen suuriruhtinaskunta, Theodor Cederholm, Venäjän keisari.
August af Nyborg
Carl August af Nyborg, sukunimi alun perin Alén, adoption jälkeen Nybergh ja aateloituna af Nyborg (19. joulukuuta 1833 Norrköping, Ruotsi – 6. lokakuuta 1927 Helsinki) oli suomalainen pormestari, hovioikeudenneuvos ja senaattori.
August af Nyborg ja Helmikuun manifesti · August af Nyborg ja Suomen senaatti ·
August Nybergh
August Nybergh (20. elokuuta 1851 Heinola – 5. joulukuuta 1920 Helsinki) oli suomalainen juristi, valtiopäivämies, senaattori ja korkeimman oikeuden ensimmäinen presidentti.
August Nybergh ja Helmikuun manifesti · August Nybergh ja Suomen senaatti ·
E. N. Setälä
Nestor Emil (Emil Nestor, E. N.) Setälä (27. helmikuuta 1864 Kokemäki – 8. helmikuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen kielen- ja kansanrunoudentutkija ja poliitikko.
E. N. Setälä ja Helmikuun manifesti · E. N. Setälä ja Suomen senaatti ·
Emil Streng
Emil Edvard Streng (8. huhtikuuta 1838 Turku – 22. joulukuuta 1911 Helsinki) oli suomalainen oikeusoppinut, hovioikeuden presidentti ja senaattori, joka toimi senaatin talousosaston varapuheenjohtajana lyhyen aikaa vuonna 1905.
Emil Streng ja Helmikuun manifesti · Emil Streng ja Suomen senaatti ·
Hallitusmuoto
Hallitusmuoto on itsenäisen valtion yleensä perustuslain säätämisjärjestyksessä annettu laki, jossa määritellään valtion valtaa käyttävät instituutiot.
Hallitusmuoto ja Helmikuun manifesti · Hallitusmuoto ja Suomen senaatti ·
Helmikuun vallankumous
Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.
Helmikuun manifesti ja Helmikuun vallankumous · Helmikuun vallankumous ja Suomen senaatti ·
Johan Gustaf Sohlman
Johan Gustaf Sohlman (28. toukokuuta 1837 Parikkala – 22. lokakuuta 1908 Mikkeli) oli suomalainen laki- ja virkamies ja senaattori.
Helmikuun manifesti ja Johan Gustaf Sohlman · Johan Gustaf Sohlman ja Suomen senaatti ·
Johan Philip Palmén
Johan Philip (J. Ph.) Palmén (31. lokakuuta 1811 Pori – 30. kesäkuuta 1896 Espoo) oli suomalainen vapaaherra, lainopin professori ja korkea virkamies, joka toimi muun muassa Suomen suuriruhtinaskunnan prokuraattorina vuosina 1871–1877 ja senaatin oikeusosaston varapuheenjohtajana vuosina 1877–1896.
Helmikuun manifesti ja Johan Philip Palmén · Johan Philip Palmén ja Suomen senaatti ·
Leo Mechelin
Leopold (Leo) Henrik Stanislaus Mechelin (24. marraskuuta 1839 Hamina – 26. tammikuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen valtiomies, oikeustieteilijä, talouselämän vaikuttaja, liberaali poliitikko ja kansallisen oikeustaistelun johtaja Suomen autonomian aikana.
Helmikuun manifesti ja Leo Mechelin · Leo Mechelin ja Suomen senaatti ·
Maaliskuun manifesti
asetuskokoelmassa. Maaliskuun manifesti eli Julistuskirja Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiosäännön vakuuttamisesta sekä jälleen saattamisesta täysin toteutetuksi (AsK 20/1917) oli Venäjän väliaikaisen hallituksen antama säädös, joka päätti Suomen suuriruhtinaskunnassa toisen sortokauden.
Helmikuun manifesti ja Maaliskuun manifesti · Maaliskuun manifesti ja Suomen senaatti ·
Ministerivaltiosihteeri
Ministerivaltiosihteeri (ruots. ministerstatssekreterare) oli virkamies, joka esitteli Venäjän keisarille Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevat asiat.
Helmikuun manifesti ja Ministerivaltiosihteeri · Ministerivaltiosihteeri ja Suomen senaatti ·
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Helmikuun manifesti ja Nikolai II · Nikolai II ja Suomen senaatti ·
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Helmikuun manifesti ja Pietari (kaupunki) · Pietari (kaupunki) ja Suomen senaatti ·
Porvoon valtiopäivät
Keisari Aleksanteri I Porvoon tuomiokirkossa valtiopäivien avajaisissa annettuaan hallitsijanvakuutuksensa (Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset'', 1812). Porvoon valtiopäivät tai maapäivät tai herrainpäivät olivat Porvoossa Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809 järjestetty Suomen säätyjen edustajien kokoontuminen.
Helmikuun manifesti ja Porvoon valtiopäivät · Porvoon valtiopäivät ja Suomen senaatti ·
Prokuraattori (Suomi)
Prokuraattori oli autonomian ajan Suomessa ylimmästä lainvalvonnasta ja viranomaisten toimien lainmukaisuudesta vastannut virkamies, joka toimi senaatin yhteydessä.
Helmikuun manifesti ja Prokuraattori (Suomi) · Prokuraattori (Suomi) ja Suomen senaatti ·
Samuel Werner von Troil
Samuel Werner von Troil (14. helmikuuta 1833 Nousiainen – 27. huhtikuuta 1900 Helsinki) oli suomalainen senaattori, pankinjohtaja, tilanomistaja ja vapaaherra, joka toimi senaatin talousosaston varapuheenjohtajana eli Suomen suuriruhtinaskunnan ”pääministerinä” vuosina 1885–1891 sekä neljästi säätyvaltiopäivien maamarsalkkana.
Helmikuun manifesti ja Samuel Werner von Troil · Samuel Werner von Troil ja Suomen senaatti ·
Senaatin oikeusosasto
Kuvassa Mechelinin senaatti ensimmäisessä istunnossaan 1905. Suomen senaatin oikeusosasto (vuoteen 1816 hallituskonseljin oikeusosasto) oli vuosina 1809–1918 Suomen ylin oikeusaste.
Helmikuun manifesti ja Senaatin oikeusosasto · Senaatin oikeusosasto ja Suomen senaatti ·
Senaatintori
Senaatintori on Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva tori ja Helsingin historiallinen keskusaukio.
Helmikuun manifesti ja Senaatintori · Senaatintori ja Suomen senaatti ·
Sortovuodet
Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.
Helmikuun manifesti ja Sortovuodet · Sortovuodet ja Suomen senaatti ·
Sten Carl Tudeer
Sten Carl Tudeer 1900-luvun alussa. Sten Carl Tudeer (23. lokakuuta 1840 Vanaja – 5. tammikuuta 1905 Helsinki) Viitattu 7.5.2023.
Helmikuun manifesti ja Sten Carl Tudeer · Sten Carl Tudeer ja Suomen senaatti ·
Suomen kenraalikuvernööri
Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.
Helmikuun manifesti ja Suomen kenraalikuvernööri · Suomen kenraalikuvernööri ja Suomen senaatti ·
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.
Helmikuun manifesti ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Suomen senaatti ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ·
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Helmikuun manifesti ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen senaatti ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Theodor Cederholm
thumb Carl Adolf Theodor Cederholm (vuoteen 1886 Sederholm; 23. elokuuta 1824 Helsinki – 30. marraskuuta 1911 Helsinki) oli suomalainen juristi ja virkamies, joka toimi senaatin oikeusosaston jäsenenä 1873–1877 ja 1882–1900, Suomen prokuraattorina 1877–1882 ja senaatin oikeusosaston varapuheenjohtajana 1898–1900.
Helmikuun manifesti ja Theodor Cederholm · Suomen senaatti ja Theodor Cederholm ·
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Helmikuun manifesti ja Venäjän keisari · Suomen senaatti ja Venäjän keisari ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Helmikuun manifesti ja Suomen senaatti
- Mitä heillä on yhteistä Helmikuun manifesti ja Suomen senaatti
- Yhtäläisyyksiä Helmikuun manifesti ja Suomen senaatti
Vertailu Helmikuun manifesti ja Suomen senaatti
Helmikuun manifesti on 190 suhteet, kun taas Suomen senaatti on 125. niillä on yhteistä 25, Jaccard'in indeksi on 7.94% = 25 / (190 + 125).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Helmikuun manifesti ja Suomen senaatti. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
