Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Filosofia ja Uusi aika
Filosofia ja Uusi aika on 14 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aristoteles, Ateismi, Empirismi, Humanismi, Järki, John Locke, Keskiaika, Luonnontiede, Renessanssi, Thomas Hobbes, Tieteellinen vallankumous, Tieto, Valistus, Yhteiskunta.
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Aristoteles ja Filosofia · Aristoteles ja Uusi aika ·
Ateismi
Ateismi eli jumalattomuus tarkoittaa uskon puuttumista jumalien olemassaoloon.
Ateismi ja Filosofia · Ateismi ja Uusi aika ·
Empirismi
Empirismi eli kokemusajattelu on tietoteoreettinen käsitys, jonka mukaan tieto perustuu kokemukseen. Empirismin mukaan tieto perustuu aistihavaintoihin ja empiiriseen eli kokemusperäiseen tutkimukseen.
Empirismi ja Filosofia · Empirismi ja Uusi aika ·
Humanismi
Humanismi on länsimaissa renessanssin myötä noussut kulttuurivirtaus sekä aatteellisena käsitteenä ihmisyyteen perustuva elämänkatsomus.
Filosofia ja Humanismi · Humanismi ja Uusi aika ·
Järki
Francisco de Goya, ''Järjen uni synnyttää hirviöitä'', 1797–1798. Järki tarkoittaa kykyä erityisesti vaativiin älyllisiin toimintoihin, ajattelu- ja käsityskykyä.
Filosofia ja Järki · Järki ja Uusi aika ·
John Locke
John Locke (29. elokuuta 1632 Wrington, Somerset, Englannin kuningaskunta – 28. lokakuuta 1704 Essex, Englannin kuningaskunta) on tunnetuimpia uuden ajan filosofeja.
Filosofia ja John Locke · John Locke ja Uusi aika ·
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Filosofia ja Keskiaika · Keskiaika ja Uusi aika ·
Luonnontiede
Kuun kääntöpuoli Apollo 11:stä nähtynä. Luonnontiede eli luonnontieteet on luontoa tutkivien tieteiden yhteisnimitys.
Filosofia ja Luonnontiede · Luonnontiede ja Uusi aika ·
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Filosofia ja Renessanssi · Renessanssi ja Uusi aika ·
Thomas Hobbes
Thomas Hobbes (5. huhtikuuta 1588 Westport, Wiltshire – 4. joulukuuta 1679 Hardwick Hall, Derbyshire) oli englantilainen filosofi.
Filosofia ja Thomas Hobbes · Thomas Hobbes ja Uusi aika ·
Tieteellinen vallankumous
Tieteellinen vallankumous (myös tieteen tai luonnontieteiden vallankumous) tarkoittaa suunnilleen vuosien 1500–1700 välisenä aikana Euroopassa tapahtunutta luonnontieteiden nousua.
Filosofia ja Tieteellinen vallankumous · Tieteellinen vallankumous ja Uusi aika ·
Tieto
Robert Reid, ''Tieto'', 1896. Tieto on filosofian tietoteorian perinteisen määritelmän mukaan hyvin perusteltu tosi uskomus.
Filosofia ja Tieto · Tieto ja Uusi aika ·
Valistus
Valistus oli eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.
Filosofia ja Valistus · Uusi aika ja Valistus ·
Yhteiskunta
Pariisi uudenaikaisena suurkaupunkina. Camille Pissarro, ''Boulevard Montmartre'', 1897. Yhteiskunta on laaja ihmisyhteisö järjestyneenä kokonaisuutena.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Filosofia ja Uusi aika
- Mitä heillä on yhteistä Filosofia ja Uusi aika
- Yhtäläisyyksiä Filosofia ja Uusi aika
Vertailu Filosofia ja Uusi aika
Filosofia on 272 suhteet, kun taas Uusi aika on 97. niillä on yhteistä 14, Jaccard'in indeksi on 3.79% = 14 / (272 + 97).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Filosofia ja Uusi aika. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
