Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Aurinko ja Planeettakuntien synty
Aurinko ja Planeettakuntien synty on 32 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aurinkokunta, Aurinkotuuli, Galaksi, Happi, Helium, Hiili, Infrapunasäteily, Kaksoistähti, Kelvin, Kuu, Linnunrata, Luminositeetti, Maa, Magneettikenttä, Massa, Merkurius, Painovoima, Päiväntasaaja, Pinta-ala, Planeetta, Radioaallot, Spektriluokka, Tähti, Tiheys, Typpi, Ultraviolettisäteily, Valo, Valovuosi, Venus, Vety, ..., Vuorovesi, Vuorovesivoima. Laajenna indeksi (2 lisää) »
Aurinkokunta
Aurinko, sitä radoillaan kiertävät planeetat, asteroidivyöhyke sekä komeetta pyrstöineen. Kuvan mittasuhteet eivät ole todenmukaiset, vaan planeetat ovat todellisuudessa hyvin paljon kauempana toisistaan ja Auringosta. Aurinkokunta on Auringon ja kaikkien Aurinkoa kiertävien kappaleiden, kuten planeettojen, kuiden, kääpiöplaneettojen, asteroidien, meteoroidien, komeettojen ja transneptunisten kohteiden muodostama järjestelmä.
Aurinko ja Aurinkokunta · Aurinkokunta ja Planeettakuntien synty ·
Aurinkotuuli
Aurinkotuulella tarkoitetaan Auringon koronasta lähtöisin olevaa hiukkasvirtaa, joka pakenee Auringosta poispäin.
Aurinko ja Aurinkotuuli · Aurinkotuuli ja Planeettakuntien synty ·
Galaksi
Bereniken hiusten tähdistön alueella. Galaksi on tähtien, kaasu- ja pölypilvien sekä pimeän aineen muodostama järjestelmä, joka pysyy koossa painovoiman vaikutuksesta.
Aurinko ja Galaksi · Galaksi ja Planeettakuntien synty ·
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Aurinko ja Happi · Happi ja Planeettakuntien synty ·
Helium
Helium on alkuaine, joka on väritön ja hajuton jalokaasu.
Aurinko ja Helium · Helium ja Planeettakuntien synty ·
Hiili
Hiiliatomin esitys Bohrin atomimallin mukaisesti. Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.
Aurinko ja Hiili · Hiili ja Planeettakuntien synty ·
Infrapunasäteily
Koira kuvattuna infrapunakameralla. Infrapunasäteily on sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on suurempi kuin näkyvän valon mutta pienempi kuin mikroaaltojen.
Aurinko ja Infrapunasäteily · Infrapunasäteily ja Planeettakuntien synty ·
Kaksoistähti
Siriuksen kaksoistähtijärjestelmästä. Kuvassa Sirius B näkyy alempana vasemmalla. Kaksoistähti on tähtijärjestelmä, jossa kaksi tähteä kiertää yhteisen painopisteen ympäri ellipsiradalla.
Aurinko ja Kaksoistähti · Kaksoistähti ja Planeettakuntien synty ·
Kelvin
Kelvin (yksikön tunnus K) on SI-järjestelmän mukainen lämpötilan mittayksikkö ja yksi SI-järjestelmän perusyksiköistä.
Aurinko ja Kelvin · Kelvin ja Planeettakuntien synty ·
Kuu
Kuu (symboli: ☾) on Maan ainoa luonnollinen kiertolainen ja aurinkokunnan viidenneksi suurin kuu.
Aurinko ja Kuu · Kuu ja Planeettakuntien synty ·
Linnunrata
Linnunrata on galaksi, jossa Maa ja aurinkokuntamme sijaitsevat.
Aurinko ja Linnunrata · Linnunrata ja Planeettakuntien synty ·
Luminositeetti
Luminositeetti eli säteilyteho tarkoittaa tähtitieteessä tähden säteilemää energiamäärää aikayksikköä kohti.
Aurinko ja Luminositeetti · Luminositeetti ja Planeettakuntien synty ·
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Aurinko ja Maa · Maa ja Planeettakuntien synty ·
Magneettikenttä
Rautasirut ovat kääntyneenä magneettikenttäviivojen mukaisesti. Magneettikenttä on voimaan liittyvä ilmiö, joka aiheutuu sähkövirrasta tai sähkökentän muutoksista.
Aurinko ja Magneettikenttä · Magneettikenttä ja Planeettakuntien synty ·
Massa
Kilogramman prototyypin yhdysvaltalainen kopio (tunnus K4) Massa (tunnus m) on fysiikan perussuure, joka kuvaa toisaalta kappaleen hitautta voiman vaikuttaessa siihen, toisaalta kappaleen kykyä tuntea ja aiheuttaa gravitaatiovoimia.
Aurinko ja Massa · Massa ja Planeettakuntien synty ·
Merkurius
Merkurius (symboli: ☿) on aurinkokunnan pienin ja Aurinkoa lähin planeetta.
Aurinko ja Merkurius · Merkurius ja Planeettakuntien synty ·
Painovoima
Matalalla kiertoradalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti. Painovoima eli gravitaatio on luonnonilmiö, joka saa kaikki massalliset kappaleet vetämään toisiaan puoleensa.
Aurinko ja Painovoima · Painovoima ja Planeettakuntien synty ·
Päiväntasaaja
350px Päiväntasaaja eli ekvaattori on kuvitteellinen suora viiva maapallon ympäri juuri pohjoisnavan ja etelänavan puolivälissä.
Aurinko ja Päiväntasaaja · Päiväntasaaja ja Planeettakuntien synty ·
Pinta-ala
Pinta-ala (myös ala, tunnus A; lyhenne yleiskielessä pa.) on pinnan tai alueen koon mitta.
Aurinko ja Pinta-ala · Pinta-ala ja Planeettakuntien synty ·
Planeetta
Aurinkokuntamme planeetat. Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä taivaankappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaaleista.
Aurinko ja Planeetta · Planeetta ja Planeettakuntien synty ·
Radioaallot
Radioaallot ovat sähkömagneettisia aaltoja, joiden taajuusspektri on määrittelijästä riippuen 30– hertsistä noin 300–3 000 gigahertsiin (GHz) ja aallonpituus millimetreistä kymmeniin tuhansiin kilometreihin.
Aurinko ja Radioaallot · Planeettakuntien synty ja Radioaallot ·
Spektriluokka
Spektriluokan M0III punaisen jättiläisen spektri. Spektriluokka (myös spektrityyppi) on tähtityyppi, joka päätellään tähden spektristä.
Aurinko ja Spektriluokka · Planeettakuntien synty ja Spektriluokka ·
Tähti
Kokovertailu eri tähtiluokista, Aurinko on G-luokan tähti. Tähti on omavaloinen, yleensä pallomainen ja kaasumainen taivaankappale.
Aurinko ja Tähti · Planeettakuntien synty ja Tähti ·
Tiheys
Tiheys on suure/määrä, joka ilmaisee kappaleen massan suhteessa sen tilavuuteen.
Aurinko ja Tiheys · Planeettakuntien synty ja Tiheys ·
Typpi
Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.
Aurinko ja Typpi · Planeettakuntien synty ja Typpi ·
Ultraviolettisäteily
Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet. Ultraviolettisäteily (lyh. UV-säteily) on esimerkiksi auringosta, loiste- tai halogeenivalaisimesta tai ultraviolettilampusta peräisin olevaa sähkömagneettista säteilyä.
Aurinko ja Ultraviolettisäteily · Planeettakuntien synty ja Ultraviolettisäteily ·
Valo
Valoa ja varjoja. Valo on ihmissilmälle näkyvää sähkömagneettista säteilyä.
Aurinko ja Valo · Planeettakuntien synty ja Valo ·
Valovuosi
Valovuoden (iso kehä) ja valokuukauden (pieni) ero. Viiva on komeetan ''1910a1'' rata Valovuosi on matka, jonka valo kulkee yhdessä vuodessa, noin 9,46 biljoonaa kilometriä (9,46·1012 km).
Aurinko ja Valovuosi · Planeettakuntien synty ja Valovuosi ·
Venus
''Pioneer Venus Orbiterin'' vuonna 1979 Venuksesta ottama ultraviolettivalokuva, jossa näkyy Venuksen pilvien liike nopeassa, planeettaa noin neljässä vuorokaudessa kiertävässä tuulessa. Näin syntyy 90 astetta käännettyjä V:n ja Y:n muotoisia pilvikuvioita. Venus (symboli: ♀) on aurinkokunnan toinen planeetta Auringosta lukien.
Aurinko ja Venus · Planeettakuntien synty ja Venus ·
Vety
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.
Aurinko ja Vety · Planeettakuntien synty ja Vety ·
Vuorovesi
Fundynlahdella Kanadassa. Vuorovesi tarkoittaa Kuun ja Auringon painovoiman sekä Maan pyörimisliikkeen aiheuttamaa merenpinnan laskua ja nousua.
Aurinko ja Vuorovesi · Planeettakuntien synty ja Vuorovesi ·
Vuorovesivoima
Vuorovesivoimat Vuorovesivoima on ulkoisen kappaleen painovoimakentän aiheuttama häiriö (differentiaalivoima).
Aurinko ja Vuorovesivoima · Planeettakuntien synty ja Vuorovesivoima ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Aurinko ja Planeettakuntien synty
- Mitä heillä on yhteistä Aurinko ja Planeettakuntien synty
- Yhtäläisyyksiä Aurinko ja Planeettakuntien synty
Vertailu Aurinko ja Planeettakuntien synty
Aurinko on 138 suhteet, kun taas Planeettakuntien synty on 173. niillä on yhteistä 32, Jaccard'in indeksi on 10.29% = 32 / (138 + 173).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Aurinko ja Planeettakuntien synty. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
