Arabit ja Iranin historia

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Arabit ja Iranin historia

Arabit vs. Iranin historia

Arabit ovat suuri seemiläinen etninen ryhmä. Iranin eli Persian alueella on ollut valtiomuotoisesti järjestäytynyt yhteiskunta jo vuoden 3000 eaa.

Abbasidit

Abbasidien kalifaatti suurimmillaan 700-luvulla. Tummennettuja alueita abbasidit eivät koskaan saaneet haltuunsa. Abbasidien dynastia oli dynastianimi Bagdadin kalifeille, umaijadien dynastian jälkeen toiselle suurelle islamilaisen maailman sunnidynastialle.

Abbasidit ja Arabit · Abbasidit ja Iranin historia · Katso lisää »

Anatolia

Anatolia on niemimaa, joka käsittää suurimman osan nykyisen Turkin Aasiaan kuuluvaa osaa.

Anatolia ja Arabit · Anatolia ja Iranin historia · Katso lisää »

Arabian kieli

Arabia (arabiaksi اللغة العربية) on seemiläinen kieli, jota puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä etenkin Arabian niemimaalla ja muualla Lähi-idässä sekä Pohjois-Afrikassa.

Arabian kieli ja Arabit · Arabian kieli ja Iranin historia · Katso lisää »

Arabien valtakunta

Arabien valtakunta (622?–1258) on epävirallinen nimi 600-luvulla Lähi-itään syntyneelle arabivaltiolle.

Arabien valtakunta ja Arabit · Arabien valtakunta ja Iranin historia · Katso lisää »

Armenia

Armenia, virallisesti Armenian tasavalta (arm. Հայաստանի Հանրապետություն, Hajastani hanrapetut’jun) on sisämaavaltio Kaukasiassa Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä.

Arabit ja Armenia · Armenia ja Iranin historia · Katso lisää »

Avicenna

Avicenna, arabiaksi Ibn Sina (arab. ابن سین) (980 tai 990–1037) oli persialainen lääkäri, filosofi ja tiedemies, jota pidetään yhtenä Islamin kultakauden merkittävimmistä oppineista.

Arabit ja Avicenna · Avicenna ja Iranin historia · Katso lisää »

Šiialaisuus

Ali ja hänen poikansa Hasan ja Husain 1800-luvun ihannoidussa persialaisessa muotokuvassa. Šiialaisuus on islamin pienempi päähaara, johon kuuluu noin 10–13 % kaikista muslimeista eli noin 200 miljoonaa, kun islamin pääsuuntaukseen sunnalaisuuteen kuuluu noin 87–90 % muslimeista eli vajaat kaksi miljardia.

Šiialaisuus ja Arabit · Šiialaisuus ja Iranin historia · Katso lisää »

Bagdad

Bagdad on Irakin ja Bagdadin maakunnan pääkaupunki, joka sijaitsee Tigris-joen varrella.

Arabit ja Bagdad · Bagdad ja Iranin historia · Katso lisää »

Buijidit

Buijidien valtakunta laajimmillaan vuonna 970 Buijidit oli kolmen persialaisen veljeksen alulle panema shiialainen dynastia, jonka valtakausi ulottui vuosiin 934–1062.

Arabit ja Buijidit · Buijidit ja Iranin historia · Katso lisää »

Bysantin valtakunta

Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.

Arabit ja Bysantin valtakunta · Bysantin valtakunta ja Iranin historia · Katso lisää »

Egypti

Egypti (egyptinarabiaksi) eli Egyptin arabitasavalta (Egyptin virallinen nimi oli vuosina 1958–1971 Yhdistynyt arabitasavalta) on Pohjois-Afrikassa sijaitseva valtio.

Arabit ja Egypti · Egypti ja Iranin historia · Katso lisää »

Emiiri

Sher Ali Khan, Afganistanin emiiri vuonna 1869 otetussa kuvassa. Emiiri (amīrah, ãmir; "komentaja", persia ja urdu: امیر) on heimopäällikön arvonimi arabimaailmassa.

Arabit ja Emiiri · Emiiri ja Iranin historia · Katso lisää »

Fatima Zahra

Fatima Zahra. Persialainen miniatyyrimaalaus. Fatima bint Muhammad, tunnetaan paremmin nimellä Fatima Al-Zahra (noin 605–632) oli profeetta Muhammadin tytär Muhammadin ensimmäisen vaimon Khadija bint Khuwailid al-Kubran kanssa.

Arabit ja Fatima Zahra · Fatima Zahra ja Iranin historia · Katso lisää »

Ghassanidit

Eurooppa, Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka vuonna 565. Ghassanidit olivat arabikansa Levantissa nykyisen Syyrian etäosissa ja siitä etelään.

Arabit ja Ghassanidit · Ghassanidit ja Iranin historia · Katso lisää »

Hülegü-kaani

Hülegü-kaani. Rashid-al-Din Hamadani n. 1300-luku Hülegü-kaani; (1217 – 8. helmikuuta 1265) oli mongolihallitsija, joka hävitti Bagdadin vuonna 1275 ja valloitti suuren osan Lähi-itää.

Arabit ja Hülegü-kaani · Hülegü-kaani ja Iranin historia · Katso lisää »

Herakleios

Herakleios palauttaa Pyhän ristin Jerusalemiin. Alttaritaulu Überlingenissä Münsterissä. Herakleios (noin 575 – 11. helmikuuta 641) oli Itä-Rooman eli Bysantin keisari vuosina 610–641.

Arabit ja Herakleios · Herakleios ja Iranin historia · Katso lisää »

Intia

Intian tasavalta eli Intia on liittovaltio Etelä-Aasiassa.

Arabit ja Intia · Intia ja Iranin historia · Katso lisää »

Intian niemimaa

Intian niemimaa Intian niemimaa eli Etu-Intia on maantieteellinen Euraasiassa Intian tektonisella laatalla sijaitseva alue, keskisessä Etelä-Aasiassa, joka rajoittuu pohjoisessa Himalajan vuoristoon, lännessä Hindukuš-vuoristoon, idässä Chin Hills -vuoristoon ja etelässä Intian valtamereen.

Arabit ja Intian niemimaa · Intian niemimaa ja Iranin historia · Katso lisää »

Irak

Irakin tasavalta eli Irak on tasavalta Lähi-idässä.

Arabit ja Irak · Irak ja Iranin historia · Katso lisää »

Iran

Iranin islamilainen tasavalta eli Iran on Lähi-idässä sijaitseva valtio, jonka pääkaupunki on Teheran.

Arabit ja Iran · Iran ja Iranin historia · Katso lisää »

Islam

Islam (’alistuminen’) on monoteistinen, Lähi-idässä syntynyt uskonto.

Arabit ja Islam · Iranin historia ja Islam · Katso lisää »

Islamin kulta-aika

Astrolabi Al-Andalusista vuodelta 1067. Astrolabi on kreikkalainen keksintö ja nykyajan kellojen ja sekstanttien edeltäjä. Siitä on tullut myös keskiajan islamilaisen tieteen symboli. Islamin kulta-aika tai islamin kultakausi on kielikuva, jota alettiin käyttää etenkin 1900-luvun puolivälin jälkeen, kun länsimaissa suhtautuminen orienttiin alkoi vaihtua ylenkatseesta ihailuksi, ja islamista alettiin löytää myös arvokkaaksi koettuja puolia.

Arabit ja Islamin kulta-aika · Iranin historia ja Islamin kulta-aika · Katso lisää »

Juutalaisuus

Juutalaisuus on juutalaisten etninen uskonto.

Arabit ja Juutalaisuus · Iranin historia ja Juutalaisuus · Katso lisää »

Kaspianmeri

Kaspianmeri on Euroopan ja Aasian rajalla Venäjän, Azerbaidžanin, Iranin, Turkmenistanin ja Kazakstanin välissä sijaitseva vesimuodostuma, jonka vesi on suolaista.

Arabit ja Kaspianmeri · Iranin historia ja Kaspianmeri · Katso lisää »

Khūzestān

Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluva Tšogha Zanbilin zikkurat Iranin ainoa jäänne Elamin kuningaskunnasta ja kokonaisuudessakin merkittävimpiä jäänteitä. Khūzestān (aiemmin myös Arabistan) on yksi Iranin 31 provinssista.

Arabit ja Khūzestān · Iranin historia ja Khūzestān · Katso lisää »

Kristinusko

Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.

Arabit ja Kristinusko · Iranin historia ja Kristinusko · Katso lisää »

Lakhmidit

Eurooppa, Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka vuonna 565. Lakhmidit olivat arabidynastia Eufratjoen alajuoksulla nykyisen Irakin alueella 300-600 luvuilla jaa.

Arabit ja Lakhmidit · Iranin historia ja Lakhmidit · Katso lisää »

Mesopotamia

Eufratin laaksoa Syyriassa Mesopotamia eli Kaksoisvirtainmaa tai Kaksoisvirranmaa on historiallinen alue Välimeren itäpuolella.

Arabit ja Mesopotamia · Iranin historia ja Mesopotamia · Katso lisää »

Samarkand

Samarkand (uzbekiksi: Samarqand, Самарқанд, tadžikiksi: Самарқанд, persiaksi: سمرقند, venäjäksi: Самарканд) on Samarkandin alueen pääkaupunki Uzbekistanin itäosassa Zeravšan-joen laaksossa lähellä Tadžikistanin rajaa Keski-Aasiassa.

Arabit ja Samarkand · Iranin historia ja Samarkand · Katso lisää »

Seldžukit

Kartta seldžukkien hallitsemasta alueesta vuonna 1092. Karttaan on merkitty tähdellä pääkaupunki Ishfahan sekä Dandanaqanin (1040) ja Manzikertin (1071) taistelupaikat. Seldžukit olivat turkkilaiskansa, joka saapui ensimmäisenä turkkilaiskansana Vähään-Aasiaan 1000-luvun alussa Keski-Aasiasta.

Arabit ja Seldžukit · Iranin historia ja Seldžukit · Katso lisää »

Sunnalaisuus

Islamin symbolina käytetään usein kuunsirppiä joskaan sillä ei ole yhtä keskeistä asemaa kuin kristityille ristillä tai juutalaisille Daavidin tähdellä. Sunnalaisuus on islaminuskon pääsuuntaus, johon kuuluu noin 80–90 prosenttia maailman noin 1,6 miljardista muslimista.

Arabit ja Sunnalaisuus · Iranin historia ja Sunnalaisuus · Katso lisää »

Syyria

Syyrian arabitasavalta eli Syyria on Lähi-idän valtio.

Arabit ja Syyria · Iranin historia ja Syyria · Katso lisää »

Turkestan

Varsinainen Turkestan tummemmalla värillä. Vaaleamman alueen jotkut katsovat kuuluneen mukaan niin sanottuun "Suur-Turkestaniin". Mahmud al-Kashgarin kartta turkinsukuisten asuma-alueesta 1000-luvulta Turkestan on noin kolmen miljoonan neliökilometrin laajuinen alue Keski-Aasiassa.

Arabit ja Turkestan · Iranin historia ja Turkestan · Katso lisää »

Turkki

Turkki, virallisesti Turkin tasavalta, on euraasialainen valtio, joka ulottuu Anatolian niemimaalta Lounais-Aasiasta Balkanin alueelle Kaakkois-Eurooppaan.

Arabit ja Turkki · Iranin historia ja Turkki · Katso lisää »

Välimeri

Välimeri on Atlantista itään työntyvä, Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä sijaitseva meri.

Arabit ja Välimeri · Iranin historia ja Välimeri · Katso lisää »

Yhdysvallat

Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.

Arabit ja Yhdysvallat · Iranin historia ja Yhdysvallat · Katso lisää »