Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
261 suhteet: Ahtiala (Jääski), Aimo Raassina, Ala-Kivijärvi, Alapuusti, Aleksanteri Rahkonen, Alexander Edvard Modeen, Alhola (Vuoksela), Antrea, Antrea (Viipurin piiri), Antrean junaräjäytys 1896, Antrean taistelut, Antti Hanninen, Äyräpään kirkko, Äyräpään–Vuosalmen taistelut, Äyräpäänjärvi, Bifurkaatio (hydrologia), Bullerborg, Carl August Standertskjöld (1855–1935), Eero Koskela, Enso, Enso-Gutzeit, Enson valtaus 1941, Erillinen pataljoona 6, Erillinen pataljoona 6 (talvisota), Etelä-Saimaa (järvi), Euroopan maantiede, Galileo Galilei, Georg Herman August Wärnhjelm, Haapavesi (Ruokolahti), Haikola (Jääski), Hanhijärvi (Enonkoski), Haukivesi, Hämälälä, Höytiäisen kanava, Heikki Anttonen, Heinävesi, Helisevänjärvi, Hirvisaari (Käkisalmenselkä), Hirvisaari (Vuoksela), Hjalmar Hugo Ossian Hollmérus, Hjalmar Munsterhjelm, Hyppölä, Ilmeenjoki, Imatra, Imatran Impi, Imatran kaupunginkirjasto, Imatran kaupunginosat, Imatran kaupungintalo, Imatran keskustaajama, Imatran vesivoimalaitos, ..., Imatranajo, Imatrankosken kirkko, Imatrankoski, Immalanjärvi, Jakola, Jalkaväkirykmentti 23 (talvisota), Jalkaväkirykmentti 33 (talvisota), Jatkosodan hyökkäysvaihe, Jatkosodan hyökkäysvaiheen ilmasotatoimet, Jääski, Järvenkylä (Jääski), Joensuu (Käkisalmen mlk), Joensuun historia, John Taylor (ratamoottoripyöräilijä), Joutsenon taistelut, Juustilanjoen vesistö, Juustilanselkä, Kaakkois-Suomi, Kahvenitsa, Kalajoki (joki), Kallaveden reitti, Kaltovesi, Kapeasalmi, Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalan kannaksen pääpuolustusasema, Karjalan kannaksen suojajoukkotaistelut talvisodassa, Karjalan rintama (Suomen sisällissota), Karjalankannaksen valtaus 1941, Karjalankannas, Kattelussaari, Käkövesi (Ruokolahti), Käkisalmen lääni, Käkisalmen linna, Käkisalmen maalaiskunta, Käkisalmenselkä, Käkisalmi, Kämärä, Kämärän taistelu, Keljan taistelu, Keski-Kannaksen rintama, Kevyt osasto 8 (talvisota), Kiimajärvi (Pyhäjärvi Vpl), Kilpeenjoen vesistö, Kirvu, Kivijärvi (Luumäki), Kontula (Vuoksela), Kottila, Kruununpuisto (kirja), Kuitu (yritys), Kulttuuritalo Virta, Kuninkaanristi, Kuninkaanristi (kunta), Kuulampi, Kuunjoki, Kuurmanjoki, Kuurmanpohja-suunnitelma, Kymijoki, Laatokan valuma-alue, Laatokan–Suomenlahden kanava, Laatokka, Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT, Leningradin alue, Leningradin sotilaspiiri, Lentolaivue 32, Lesogorskin vesivoimalaitos, Liimatta–Valkjärvi-rata, Linnankosken voimalaitos, Ludvig Härkönen, Luettelo Euroopan joista, Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden mukaan, Luettelo Suomen sisävesien suurimmista saarista, Luettelo Suomen vesivoimalaitoksista, Luettelo Suomen yli sata kilometriä pitkistä joista, Luovutettujen alueiden maantiede, Maanselkä (vedenjakaja), Maavesi (Taipalsaari), Mannerheim-linja, Mansikkakosken ratasilta, Mansikkakosken silta, Mansikkakoski, Marjalanniemi, Mälkölä, Mertjärvi, Mietinsaari, Muinais-Saimaa, Muisto Lassila, Muolaa, Nahkiainen, Näpinlahti, Neva (joki), Nevan vesistö, Nilsiän reitti, Noisniemi, Norsjoki, Norsjoki (joki), Oscar Geffertin murha, Ostamojärvi, Ovako, Paakkola, Paakkolan kanava, Pähkinäsaaren rauha, Päiväkivi, Pärnä, Pärnänjoki, Pölläkkälä, Pentti Iisalo, Pentti Kaitera, Petäjärvi, Pitkäjärvi (Rautjärvi, Metsäkylä), Porkanniemi, Punnus (Käkisalmen piiri), Punnus (Muolaa), Puumalan kahakka, Raskas patteristo 14 (jatkosota), Raudun taistelu, Rautaharkko, Rautjärvi (Juva), Räihäranta, Räisälä, Räisälä (Käkisalmen piiri), Repola, Roukkulanjärvi, Rumo, Ruominkapian kalliomaalaus, Rutola, Ryhmä Sihvo, Saijanjoki, Saimaa, Saimaan juoksutussääntö, Saimaannorppa, Sakkali, Sakkola, Salmenkaitajoki, Sanfrid Hasselqvist, Sarviniemi, Sinisorsa, Sintola, Suokumaanjärvi, Suomen I armeijakunta (talvisota), Suomen III armeijakunta (talvisota), Suomen IV armeijakunta (jatkosota), Suomen järvet, Suomen kalliomaalaukset, Suomen Palloliiton Saimaan piiri, Suomen urheilu 1983, Suomenvedenpohja, Suuri Venäjän sota, Suvanto (järvi), Svetogorsk (yritys), Svetogorskin vesivoimalaitos, Tainionkosken vesivoimalaitos, Tainionkoski (Imatra), Tainionkoski (koski), Taipale (Käkisalmen piiri), Taipaleen taistelu, Taipaleenjoki, Taka-asema, Talvisota (elokuva), Tenkalahti, Teollisuustyöväen asuntomuseo, Teppanala, Tiurinlinna, Tornan silta, Tornator, Tornator (entinen yritys), Tulvat Suomessa, Tungelmajoki, Tuntematon sotilas (vuoden 1955 elokuva), Tuosa, Unnunkoski, Unterniskanjoki, Uskinsaari, Uusikylä (Vuoksela), Valkjärvi (Viipurin lääni), Vallinkoski, Vallinkoski (maalaus), Valtatie 6, Valtimo, Varsinainen Saimaa, Väliasema, Vekarus, Venäjän kenttälinnoitukset Suomessa ensimmäisen maailmansodan aikana, Venäjän keskitys, Ventelänselkä, Vesivoima, Viekijärvi, Viikinkien idäntie, Viipuri, Viipurin piiri (Leningradin alue), Viipurin radiomiinat, Viipurin taistelu (1940), Viipurin taistelu (1941), Viljam Pylkäs, Viljo Nissilä, Virkkilä, Virtaama, Virtavesi, Vorna, Vuoksela, Vuokselan kirkko, Vuoksen alue, Vuoksen vesistö, Vuoksenranta, Vuosalmen linja-autoturma 1943, Vuosalmi, Waldhof, Ylä-Kuusaa, 11. divisioona (talvisota), 1857, 2. divisioona (jatkosota), 6. joulukuuta. Laajenna indeksi (211 lisää) »
Ahtiala (Jääski)
Ahtiala, murteellisesti "Ahteela", oli kylä Vuoksen rannalla Jääsken pitäjän kaakkoisosassa.
Uusi!!: Vuoksi ja Ahtiala (Jääski) · Katso lisää »
Aimo Raassina
Aimo Tapio Raassina (18. kesäkuuta 1910 Ruskeala Runeberg.org. – 17. elokuuta 1986 Helsinki) oli suomalainen siviliammatiltaan rikospoliisi, jatkosodan aikainen pataljoonankomentaja ja aktiivi urheilutoimija.
Uusi!!: Vuoksi ja Aimo Raassina · Katso lisää »
Ala-Kivijärvi
Ala-Kivijärvi on Etelä-Karjalassa Luumäellä Taavetin luoteispuolella sijaitseva järvi.
Uusi!!: Vuoksi ja Ala-Kivijärvi · Katso lisää »
Alapuusti
Alapuusti (v:sta 1948) on kylä Norsjoen kunnallishallintoalueella Käkisalmen piirissä Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Alapuusti · Katso lisää »
Aleksanteri Rahkonen
Aleksanteri Rahkonen (26. kesäkuuta 1841 Viipurin maalaiskunta – 1. toukokuuta 1877 Viipuri) oli suomalainen runoilija, opettaja, toimittaja ja kääntäjä.
Uusi!!: Vuoksi ja Aleksanteri Rahkonen · Katso lisää »
Alexander Edvard Modeen
Alexander Edvard Modeen (18. maaliskuuta 1817 Narva – 31. maaliskuuta 1899 Viipuri) oli suomalainen opettaja ja oppikirjojen ja karttojen laatija.
Uusi!!: Vuoksi ja Alexander Edvard Modeen · Katso lisää »
Alhola (Vuoksela)
Alhola oli kylä Vuokselan kunnan pohjoisosassa Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.
Uusi!!: Vuoksi ja Alhola (Vuoksela) · Katso lisää »
Antrea
Antrean epävirallinen perinnevaakuna. Antrea oli Etelä-Karjalassa sijainnut Suomen kunta.
Uusi!!: Vuoksi ja Antrea · Katso lisää »
Antrea (Viipurin piiri)
Antrea eli Kamennogorsk on kaupunkikunta ja samanniminen, kuntakeskuksena toimiva kaupunki Viipurin piirin pohjoisosassa Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Antrea (Viipurin piiri) · Katso lisää »
Antrean junaräjäytys 1896
Antrean junaräjäytys tapahtui Antrean rautatieasemalla sunnuntaiaamuna noin kello 9 aikaan 1. maaliskuuta 1896 kun asemalle pysähtyneen Viipurista Joensuuhun matkalla olleen postijunan numero 201 yhdessä toisen luokan matkustajavaunussa räjähti dynamiittipanos.
Uusi!!: Vuoksi ja Antrean junaräjäytys 1896 · Katso lisää »
Antrean taistelut
Antrean taistelut käytiin Suomen sisällissodassa 11.
Uusi!!: Vuoksi ja Antrean taistelut · Katso lisää »
Antti Hanninen
Antti Hanninen (31. maaliskuuta 1873 Heinjoki – 22. marraskuuta 1957 Sammatti) oli suomalainen maanviljelijä, herastuomari ja kansanedustaja.
Uusi!!: Vuoksi ja Antti Hanninen · Katso lisää »
Äyräpään kirkko
Äyräpään kirkko oli luterilainen kirkko, joka sijaitsi entisen Äyräpään kunnan itäosassa Pölläkkälässä Vuoksen rannalla Lammasniemessä luovutetussa Karjalassa.
Uusi!!: Vuoksi ja Äyräpään kirkko · Katso lisää »
Äyräpään–Vuosalmen taistelut
Maastoutettu rynnäkkötykki Sturmgeschütz III. SA-kuvat. Äyräpään–Vuosalmen taistelut käytiin kesä–heinäkuussa 1944 Karjalankannaksella Vuoksen etelärannalla Äyräpäässä ja Vuoksen pohjoisrannalla Vuosalmella.
Uusi!!: Vuoksi ja Äyräpään–Vuosalmen taistelut · Katso lisää »
Äyräpäänjärvi
Äyräpäänjärvi (”rapujärvet”) on matala, rikkaasta linnustostaan tunnettu järvi Karjalankannaksen keskiosassa Viipurin piirissä Kyyrölän kunnassa Leningradin alueella.
Uusi!!: Vuoksi ja Äyräpäänjärvi · Katso lisää »
Bifurkaatio (hydrologia)
Isojärveen Pomarkunjoen säännöstelypadon kautta (kuvassa). Inhottujärven toinen lasku-uoma on Noormarkunjoki. Bifurkaatio (latinan sanasta furca, "haarukka") tarkoittaa hydrologiassa joen virtauksen haaroittumista kahtaalle niin, etteivät haarat heti yhdisty, tai järven purkautumista kahta lasku-uomaa pitkin eri suuntiin niin, etteivät lasku-uomat heti yhdisty.
Uusi!!: Vuoksi ja Bifurkaatio (hydrologia) · Katso lisää »
Bullerborg
Bullerborg on Vuoksen saareen, Imatrankosken yläpuolelle 1500-luvulla rakennettu linna, jonka rauniot sijaitsevat nykyisin Imatran vesivoimalaitoksen yläpuolisen patoaltaan alla Imatralla.
Uusi!!: Vuoksi ja Bullerborg · Katso lisää »
Carl August Standertskjöld (1855–1935)
Carl August ”Adi” Standertskjöld (5. maaliskuuta 1855 Tula, Venäjän keisarikunta – 7. maaliskuuta 1935 Helsinki, Suomi) oli suomalainen vapaaherra ja teollisuusjohtaja, joka perusti Enson puuhiomon ja paperitehtaan Jääskeen.
Uusi!!: Vuoksi ja Carl August Standertskjöld (1855–1935) · Katso lisää »
Eero Koskela
Eero Koskela on Väinö Linnan romaanitrilogiassa Täällä Pohjantähden alla Koskelan Akselin ja Elinan toinen poika.
Uusi!!: Vuoksi ja Eero Koskela · Katso lisää »
Enso
Viipurin piirin kartalla. Enso lokakuussa 2016 Enso lokakuussa 2016 Enso eli Svetogorsk on kaupunki ja kaupunkikunta Venäjän Leningradin alueen Viipurin piirissä, Suomen vastaisella rajalla.
Uusi!!: Vuoksi ja Enso · Katso lisää »
Enso-Gutzeit
Enso-Gutzeit Oy, sittemmin Enso Oyj, oli suomalainen metsäteollisuusyhtiö, joka yhdistettiin vuonna 1998 ruotsalaisen Stora AB:n (aik. Stora Kopparbergs Bergslags AB) kanssa Stora Enso Oyj:ksi.
Uusi!!: Vuoksi ja Enso-Gutzeit · Katso lisää »
Enson valtaus 1941
Enso palaa ensimmäistä hyökkäystä edeltävänä päivänä. Enson valtaus 1941 oli osa jatkosodan hyökkäysvaihetta.
Uusi!!: Vuoksi ja Enson valtaus 1941 · Katso lisää »
Erillinen pataljoona 6
Erillinen pataljoona 6 (ErP 6) oli jatkosodan (vuosina 1943–1944) aikana Suomen Puolustusvoimissa toiminut pataljoona, jonka miehistö ja osa aliupseereista oli inkeriläisiä.
Uusi!!: Vuoksi ja Erillinen pataljoona 6 · Katso lisää »
Erillinen pataljoona 6 (talvisota)
Erillinen pataljoona 6 (Er.P 6) oli talvisodan aikainen Suomen puolustusvoimien joukko-osasto, joka kuului ennen YH:n julistamista (14. lokakuuta 1939) perustettuihin niin sanottuihin suojajoukkoihin.
Uusi!!: Vuoksi ja Erillinen pataljoona 6 (talvisota) · Katso lisää »
Etelä-Saimaa (järvi)
Etelä-Saimaa on Saimaaseen liittyvä käsite, jolla on eri merkityksiä riippuen siitä, mitä tarkoitetaan Saimaalla ja mitä osaa siitä Saimaan eteläosalla tarkoitetaan.
Uusi!!: Vuoksi ja Etelä-Saimaa (järvi) · Katso lisää »
Euroopan maantiede
Euroopan topografinen kartta. Eurooppa on fyysisen maantieteen näkökulmasta ryhmä Euraasian mantereen läntisiä niemimaita sekä niiden edustalla olevia saaria.
Uusi!!: Vuoksi ja Euroopan maantiede · Katso lisää »
Galileo Galilei
Galileo Galilei (15. helmikuuta 1564 Pisa, Firenzen herttuakunta – 8. tammikuuta 1642 Arcetri, Toscanan suurherttuakunta) oli italialainen tähtitieteilijä, filosofi ja fyysikko.
Uusi!!: Vuoksi ja Galileo Galilei · Katso lisää »
Georg Herman August Wärnhjelm
Georg Herman August Wärnhjelm (3. lokakuuta 1858 Viipuri – 14. joulukuuta 1921 Helsinki)Tor Carpelan: Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna ätterna, S–Ö, s. 1355.
Uusi!!: Vuoksi ja Georg Herman August Wärnhjelm · Katso lisää »
Haapavesi (Ruokolahti)
Haapavesi on järvenosa varsinaisen Saimaan itäpuolella Ruokolahdella ja Imatralla Etelä-Karjalan maakunnassa.
Uusi!!: Vuoksi ja Haapavesi (Ruokolahti) · Katso lisää »
Haikola (Jääski)
Haikola oli kylä Jääsken pitäjän kirkonkylän välittömässä läheisyydessä, ja oikeastaan muodosti huomattavan osan kirkonkylän alueesta.
Uusi!!: Vuoksi ja Haikola (Jääski) · Katso lisää »
Hanhijärvi (Enonkoski)
Hanhijärvi Hanhijärvi Hanhijärvi on kylä Enonkosken keskiosissa, suurin piirtein Pyyveden, Hanhijärven (järvi) ja Paakkunalan välissä.
Uusi!!: Vuoksi ja Hanhijärvi (Enonkoski) · Katso lisää »
Haukivesi
Haukivesi on Vuoksen vesistöön kuuluva Saimaan selkä Savonlinnan ja Varkauden kaupunkien välissä Etelä-Savossa ja Pohjois-Savon eteläisimmässä osassa (Enonkosken, Heinäveden, Joroisten, Rantasalmen, Savonlinnan ja Varkauden alueilla).
Uusi!!: Vuoksi ja Haukivesi · Katso lisää »
Hämälälä
Hämälälän pienehkö kylä sijaitsi Vuoksen länsirannalla, Rouhialan eteläpuolella ja Kaplahalan pohjoispuolella.
Uusi!!: Vuoksi ja Hämälälä · Katso lisää »
Höytiäisen kanava
Höytiäisen kanava on Pohjois-Karjalan Kontiolahdella ja Joensuussa sijaitseva 9 kilometriä pitkä kanava, joka on syntynyt Höytiäisen järvenlaskun yhteydessä vuonna 1859.
Uusi!!: Vuoksi ja Höytiäisen kanava · Katso lisää »
Heikki Anttonen
Heikki Anttonen (13. elokuuta 1902 Hiitola – 31. elokuuta 1941 Joutseno) oli suomalainen jääpallomaalivahti 1920-luvulla.
Uusi!!: Vuoksi ja Heikki Anttonen · Katso lisää »
Heinävesi
Heinävesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa.
Uusi!!: Vuoksi ja Heinävesi · Katso lisää »
Helisevänjärvi
Helisevänjärvi (v:sta 1948) on järvi Karjalankannaksella Käkisalmen piirissä Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Helisevänjärvi · Katso lisää »
Hirvisaari (Käkisalmenselkä)
Hirvisaari (v:sta 1948) on saari Vuoksen pohjoisessa laskuhaarassa olevan Käkisalmenselän keskellä.
Uusi!!: Vuoksi ja Hirvisaari (Käkisalmenselkä) · Katso lisää »
Hirvisaari (Vuoksela)
Hirvisaari oli entisen Vuokselan kunnan pohjoisin kylä Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.
Uusi!!: Vuoksi ja Hirvisaari (Vuoksela) · Katso lisää »
Hjalmar Hugo Ossian Hollmérus
Hjalmar Hugo Ossian Hollmérus (28. kesäkuuta 1875 Porvoon pitäjä – 19. tammikuuta 1933 Imatra) oli suomalainen kihlakunnantuomari ja Jyväskylän pormestari.
Uusi!!: Vuoksi ja Hjalmar Hugo Ossian Hollmérus · Katso lisää »
Hjalmar Munsterhjelm
Magnus Hjalmar Munsterhjelm (19. lokakuuta 1840 Tuulos – 2. huhtikuuta 1905 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari.
Uusi!!: Vuoksi ja Hjalmar Munsterhjelm · Katso lisää »
Hyppölä
Hyppölä oli kylä Suomen entisen Jääsken kunnan kaakkoisosassa, Vuoksen rannalla, nykyisen valtakunnanrajan tuntumassa.
Uusi!!: Vuoksi ja Hyppölä · Katso lisää »
Ilmeenjoki
Ilmeenjoki on Vuoksen vesistöön kuuluva joki Leningradin alueella ja Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Ilmeenjoki · Katso lisää »
Imatra
Imatra on kaupunki Etelä-Karjalan maakunnassa Kaakkois-Suomessa.
Uusi!!: Vuoksi ja Imatra · Katso lisää »
Imatran Impi
Imatran Impi Imatran Impi -veistos sijaitsee Imatralla Kruununpuiston Patopuistossa.
Uusi!!: Vuoksi ja Imatran Impi · Katso lisää »
Imatran kaupunginkirjasto
Imatran pääkirjaston sisäänkäynnit kesäkuussa 2022. Imatran kaupunginkirjasto on Imatralla toimiva kirjasto, johon kuuluu kolme toimipistettä.
Uusi!!: Vuoksi ja Imatran kaupunginkirjasto · Katso lisää »
Imatran kaupunginosat
Tässä artikkelissa kerrotaan Imatran kaupunginosista.
Uusi!!: Vuoksi ja Imatran kaupunginosat · Katso lisää »
Imatran kaupungintalo
Imatran kaupungintalo on Imatran kaupungin hallintorakennus.
Uusi!!: Vuoksi ja Imatran kaupungintalo · Katso lisää »
Imatran keskustaajama
Imatran keskustaajama on taajama Imatralla, Lappeenrannassa ja Ruokolahdella Etelä-Karjalan maakunnassa.
Uusi!!: Vuoksi ja Imatran keskustaajama · Katso lisää »
Imatran vesivoimalaitos
Voimalaitos alakanavan puolelta Konesalin kuusi koneistoa Muuntamokenttä Imatrankosken vanhan uoman patoluukut Imatran vesivoimalaitos on Fortumin omistama vesivoimalaitos Vuoksessa Imatralla.
Uusi!!: Vuoksi ja Imatran vesivoimalaitos · Katso lisää »
Imatranajo
Imatran katuradan kartta. Punaisella vuosien 1962–1978 rata ja mustalla rata vuosilta 1979–1986 ja 2016–. Imatranajo on Imatralla katuradalla ajettava moottoripyöräilykilpailu, jonka järjestää Imatran Moottorikerho.
Uusi!!: Vuoksi ja Imatranajo · Katso lisää »
Imatrankosken kirkko
Imatrankosken kirkko on Imatran evankelisluterilaisen seurakunnan kirkko, joka sijaitsee Imatrankosken kaupunginosassa, Vuoksen varrella.
Uusi!!: Vuoksi ja Imatrankosken kirkko · Katso lisää »
Imatrankoski
Ohijuoksutus Imatrankosken voimalaitoksella kesäkuussa 2006 Imatrankoski on Imatralla Vuoksessa sijaitseva Suomen suurin koski.
Uusi!!: Vuoksi ja Imatrankoski · Katso lisää »
Immalanjärvi
Immalanjärvi on suurehko järvi Imatralla lähellä Venäjän rajaa.
Uusi!!: Vuoksi ja Immalanjärvi · Katso lisää »
Jakola
Jakola on kylä Imatran kaupungissa.
Uusi!!: Vuoksi ja Jakola · Katso lisää »
Jalkaväkirykmentti 23 (talvisota)
Jalkaväkirykmentti 23 (JR 23) oli alun perin 8.
Uusi!!: Vuoksi ja Jalkaväkirykmentti 23 (talvisota) · Katso lisää »
Jalkaväkirykmentti 33 (talvisota)
Jalkaväkirykmentti 33 (JR 33) (1. tammikuuta 1940 alkaen JR 6) oli Lahden sotilaspiirin 9.
Uusi!!: Vuoksi ja Jalkaväkirykmentti 33 (talvisota) · Katso lisää »
Jatkosodan hyökkäysvaihe
Jatkosodan hyökkäysvaihe, myös vuoden 1941 kesäsota tai jatkosodan etenemisvaihe, on toisessa maailmansodassa Suomen rintamalla käytyjen sotatoimien nimitys vuonna 1941.
Uusi!!: Vuoksi ja Jatkosodan hyökkäysvaihe · Katso lisää »
Jatkosodan hyökkäysvaiheen ilmasotatoimet
Jatkosodan hyökkäysvaiheen ilmasotatoimet on nimitys ilmasotatoimille jatkosodan hyökkäysvaiheessa.
Uusi!!: Vuoksi ja Jatkosodan hyökkäysvaiheen ilmasotatoimet · Katso lisää »
Jääski
Jääsken epävirallinen perinnevaakuna. Jääski on entinen Suomen kunta Vuoksen yläjuoksun varrella Etelä-Karjalassa.
Uusi!!: Vuoksi ja Jääski · Katso lisää »
Järvenkylä (Jääski)
Järvenkylä oli kylä luovutetussa Karjalassa Jääsken pitäjän keskiosassa, Jääskjärven pohjois- ja luoteisosan ympärillä.
Uusi!!: Vuoksi ja Järvenkylä (Jääski) · Katso lisää »
Joensuu (Käkisalmen mlk)
Joensuu (v:sta 1948) on kylä Norsjoen kylähallintoasutuksen alueella Käkisalmen piirissä Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Joensuu (Käkisalmen mlk) · Katso lisää »
Joensuun historia
Tämä artikkeli käsittelee Joensuun historiaa ja esihistoriaa kivikaudelta 2000-luvun alkuun.
Uusi!!: Vuoksi ja Joensuun historia · Katso lisää »
John Taylor (ratamoottoripyöräilijä)
John Robert "Jock" Taylor, (aka Lentävä skotti) (9. maaliskuuta 1954 Pencaitland, East Lothian, Skotlanti – 15. elokuuta 1982 Imatra, Suomi) oli skotlantilainen sivuvaunullisten moottoripyörien vuoden 1980 ratamoottoripyöräilyn maailmanmestari.
Uusi!!: Vuoksi ja John Taylor (ratamoottoripyöräilijä) · Katso lisää »
Joutsenon taistelut
Joutsenon taistelut käytiin Suomen sisällissodan aikana helmi–huhtikuussa 1918 silloisten Joutsenon ja Jääsken pitäjien alueella.
Uusi!!: Vuoksi ja Joutsenon taistelut · Katso lisää »
Juustilanjoen vesistö
Juustilanjoen vesistö (vesistöaluetunnus 05) on Suomen päävesistöalue, joka laskujoki Juustilanjoki laskee Suomenlahteen Juustilanselälle.
Uusi!!: Vuoksi ja Juustilanjoen vesistö · Katso lisää »
Juustilanselkä
Juustilanselkä (myös: Juustilanjärvi) on Viipurinlahden Suomenvedenpohjaan yhteydessä oleva selkä Viipurissa Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Juustilanselkä · Katso lisää »
Kaakkois-Suomi
Kaakkois-Suomi on entisen Etelä-Suomen läänin itäosassa tätä edeltänyttä Kymen lääniä vastaava alue.
Uusi!!: Vuoksi ja Kaakkois-Suomi · Katso lisää »
Kahvenitsa
Kahvenitsa oli suurikokoinen ja paikallisesti merkittävä kylä Vpl Pyhäjärvellä Karjalankannaksella.
Uusi!!: Vuoksi ja Kahvenitsa · Katso lisää »
Kalajoki (joki)
Kalajoki on Kalajoen vesistön 130 kilometriä pitkä laskujoki Pohjanmaalla.
Uusi!!: Vuoksi ja Kalajoki (joki) · Katso lisää »
Kallaveden reitti
M/S ''Koski'' saapumassa Kuopion satamaan Kallavedellä kesäkuussa 2005. Kallaveden reitti on Vuoksen vesistön vesireitistö Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.
Uusi!!: Vuoksi ja Kallaveden reitti · Katso lisää »
Kaltovesi
Kaltovesi (v:sta 1948) on Vuoksen vesistöön kuuluva järvi Karjalankannaksen keskiosassa Kähärin kunnassa Viipurin piirissä Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Kaltovesi · Katso lisää »
Kapeasalmi
Kapeasalmi (myös Kapiasalmi) on kylä ja rautatieasema Käkisalmen piirissä Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Kapeasalmi · Katso lisää »
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta tai Neuvosto-Karjala oli yksi Neuvostoliiton kuudestatoista muodollisesti suvereenista neuvostotasavallasta vuodesta 1940 vuoteen 1956 saakka.
Uusi!!: Vuoksi ja Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »
Karjalan kannaksen pääpuolustusasema
Ensimmäinen Suomen pääpuolustuslinja oli 1918 linnoitettavaksi aloitettu niin sanottu Enckellin linja.
Uusi!!: Vuoksi ja Karjalan kannaksen pääpuolustusasema · Katso lisää »
Karjalan kannaksen suojajoukkotaistelut talvisodassa
Neuvostojoukot ylittämässä Rajajokea sodan alussa. Suojajoukkotaistelut olivat talvisodan alussa käytyjä viivytystaisteluita, joissa suomalaiset joukot hidastivat Neuvostoliiton etenemistä.
Uusi!!: Vuoksi ja Karjalan kannaksen suojajoukkotaistelut talvisodassa · Katso lisää »
Karjalan rintama (Suomen sisällissota)
Karjalan rintama oli silloisen Viipurin läänin alueelle muodostunut Suomen sisällissodan rintama.
Uusi!!: Vuoksi ja Karjalan rintama (Suomen sisällissota) · Katso lisää »
Karjalankannaksen valtaus 1941
Karjalankannaksen valtaus 1941 oli osa jatkosodan hyökkäysvaihetta, jolloin Suomen puolustusvoimat miehitti talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 Suomen Neuvostoliitolle menettämän pohjoisen Karjalankannaksen, mutta myös pohjoisimman osan eteläistä kannasta.
Uusi!!: Vuoksi ja Karjalankannaksen valtaus 1941 · Katso lisää »
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Uusi!!: Vuoksi ja Karjalankannas · Katso lisää »
Kattelussaari
Kattelussaari on saari ja kylä varsinaisella Saimaalla Suur-Saimaan ja Pien-Saimaan välissä Taipalsaarella Etelä-Karjalassa.
Uusi!!: Vuoksi ja Kattelussaari · Katso lisää »
Käkövesi (Ruokolahti)
Käkövesi on lahti varsinaisessa Saimaan itäosassa Etelä-Karjalan Ruokolahdella ja Etelä-Savon Puumalassa.
Uusi!!: Vuoksi ja Käkövesi (Ruokolahti) · Katso lisää »
Käkisalmen lääni
Kustaa II Aadolfin hautajaisista vuodelta 1633. Käkisalmen lääni eli Käkisalmen Karjala oli Käkisalmen linnan ympärille muodostunut ja sille veroa maksava hallintoalue.
Uusi!!: Vuoksi ja Käkisalmen lääni · Katso lisää »
Käkisalmen linna
Käkisalmen linna Käkisalmen linna on linnoitus Vuoksen pohjoisen laskuhaaran suulla Käkisalmessa, Venäjälle kuuluvassa Karjalassa Suomen vuonna 1944 luovuttamalla alueella.
Uusi!!: Vuoksi ja Käkisalmen linna · Katso lisää »
Käkisalmen maalaiskunta
perinnevaakuna vuodelta 2021. Käkisalmen maalaiskunta (Käkisalmen mlk) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Etelä-Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Vuoksi ja Käkisalmen maalaiskunta · Katso lisää »
Käkisalmenselkä
Käkisalmenselkä satelliittikuvassa. Käkisalmenselkä on järvi Vuoksen pohjoisessa laskuhaarassa Norsjoen ja Räisälän kunnallishallintoalueilla Käkisalmen piirissä Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Käkisalmenselkä · Katso lisää »
Käkisalmi
Käkisalmi (vuoteen 1611 Коре́ла, Korela, 1611–1918 ja 1940–1948 Кексгольм, Keksgol'm) on Laatokan rantakaupunki Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Käkisalmi · Katso lisää »
Kämärä
Kämärä (vuodesta 1948 Gavrilovo, ven. Гаврилово) on Pietari–Viipuri-radan varrella Kähärin maalaiskunnassa Karjalan kannaksella sijaitseva kylä, joka aikaisemmin kuului Kuolemajärven kuntaan.
Uusi!!: Vuoksi ja Kämärä · Katso lisää »
Kämärän taistelu
Kämärän taistelu oli Kuolemajärven pitäjän Kämärän asemalla 27.
Uusi!!: Vuoksi ja Kämärän taistelu · Katso lisää »
Keljan taistelu
Keljan taistelu käytiin Sakkolan pitäjän Keljan kylässä Karjalankannaksella 25.–27.
Uusi!!: Vuoksi ja Keljan taistelu · Katso lisää »
Keski-Kannaksen rintama
Keski-Kannaksen rintama oli Suomen sisällissodan Karjalan rintaman rintamalohko, joka levittäytyi noin 50 kilometrin matkalle Karjalan-kannaksen keskiosaan, ulottuen lännessä Kuolemajärven Kämärästä aina Neuvosto-Venäjän rajalle Kivennavan Lipolaan.
Uusi!!: Vuoksi ja Keski-Kannaksen rintama · Katso lisää »
Kevyt osasto 8 (talvisota)
Kevyt osasto 8 (KevOs 8) oli YH:n yhteydessä 14.
Uusi!!: Vuoksi ja Kevyt osasto 8 (talvisota) · Katso lisää »
Kiimajärvi (Pyhäjärvi Vpl)
Kiimajärvi (v:sta 1948) on järvi Karjalankannaksella Käkisalmen piirissä Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Kiimajärvi (Pyhäjärvi Vpl) · Katso lisää »
Kilpeenjoen vesistö
Kilpeenjoen vesistö on vesistö Suomen ja Venäjän rajalla.
Uusi!!: Vuoksi ja Kilpeenjoen vesistö · Katso lisää »
Kirvu
Kirvun perinnevaakuna. Kirvun kirkon tuuliviirikukko. Kirvu on Karjalankannaksen länsiosassa sijainnut entinen suomalainen kunta, jonka kirkonkylän nimi on venäjäksi nykyään erisnimeä tarkoittava adjektiiviattribuutti Svobodnoje (Svobodnoje selo, Vapaa kylä).
Uusi!!: Vuoksi ja Kirvu · Katso lisää »
Kivijärvi (Luumäki)
Kivijärvi eli Ylä-Kivijärvi on Etelä-Karjalassa Luumäellä, Lemillä ja hieman Lappeenrannassa Taavetin koillispuolella sijaitseva järvi.
Uusi!!: Vuoksi ja Kivijärvi (Luumäki) · Katso lisää »
Kontula (Vuoksela)
Kontula on kylä entisen Vuokselan kunnan itäosassa Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.
Uusi!!: Vuoksi ja Kontula (Vuoksela) · Katso lisää »
Kottila
Kottila on kylä entisen Vuokselan kunnan itäosassa Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.
Uusi!!: Vuoksi ja Kottila · Katso lisää »
Kruununpuisto (kirja)
Kruununpuisto on Laila Hirvisaaren kirjoittaman Imatra-romaanisarjan ensimmäinen osa.
Uusi!!: Vuoksi ja Kruununpuisto (kirja) · Katso lisää »
Kuitu (yritys)
Kuitu Oy oli 1936 perustettu ja 1938–1940 sekä 1942–1944 Jääsken Järvenkylässä toiminut raiontekokuitua eli viskoosia valmistanut yritys.
Uusi!!: Vuoksi ja Kuitu (yritys) · Katso lisää »
Kulttuuritalo Virta
Kulttuuritalo Virta Kulttuuritalo Virta (aik. Imatran kulttuurikeskus) sijaitsee Imatran kaupungin hallintokeskuksessa Vuoksen länsirannalla Mansikkalassa.
Uusi!!: Vuoksi ja Kulttuuritalo Virta · Katso lisää »
Kuninkaanristi
Kuninkaanristi (nyk.) on entinen suomalainen kylä Karjalankannaksella Neuvostoliitolle luovutetun Vuokselan kunnan keskiosassa sekä nykyinen Kuninkaanristin maalaiskunnan keskustaajama Leningradin alueen Käkisalmen piirissä.
Uusi!!: Vuoksi ja Kuninkaanristi · Katso lisää »
Kuninkaanristi (kunta)
Koskiturismia Kiviniemenkoskessa Kuninkaanristi eli Romaški on maalaiskunta Karjalankannaksella Leningradin alueen Käkisalmen piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Kuninkaanristi (kunta) · Katso lisää »
Kuulampi
Kuulampi (järvinumero 04.198.1.009) on Vuoksen vesistöön kuuluva järvi Rautjärvellä Etelä-Karjalan maakunnassa.
Uusi!!: Vuoksi ja Kuulampi · Katso lisää »
Kuunjoki
Kuunjoki (myös Kuujoki, Kuununjoki) on Vuoksen vesistöön kuuluva joki Etelä-Karjalan maakunnassa Suomessa ja Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Kuunjoki · Katso lisää »
Kuurmanjoki
Kuurmanjoki on Vuoksen vesistöön kuuluva joki Leningradin alueella Venäjällä lähellä Suomen rajaa.
Uusi!!: Vuoksi ja Kuurmanjoki · Katso lisää »
Kuurmanpohja-suunnitelma
Kuurmanpohja-suunnitelma oli vuonna 1913 esitetty suunnitelma rakentaa Jääsken kunnan Kuurmanpohjan kylään 260 megawatin suurvesivoimala, johon suurin osa Saimaan vesistä olisi johdettu ohittaen Ylä-Vuoksen kosket.
Uusi!!: Vuoksi ja Kuurmanpohja-suunnitelma · Katso lisää »
Kymijoki
Kymijoki (myös pelkkä Kymi) on Suomessa Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Uudenmaan maakunnissa virtaava 204 kilometriä pitkä joki, joka on Kymijoen vesistön laskujoki.
Uusi!!: Vuoksi ja Kymijoki · Katso lisää »
Laatokan valuma-alue
Nevan vesistön valuma-alue ja valtioiden rajat. Jos poistaa Nevajoen vesistöalueesta Nevajoen lähiympäristön, saa Laatokan valuma-alueen. Laatokan valuma-alue on pääosin Venäjällä, Suomessa ja myös Valko-Venäjällä sijaitseva Nevan vesistöön kuuluva valuma-alue, joka muodostuu niistä vesistöalueista ja -valuma-alueista, laskevat suoraan tai välillisesti Laatokkaan.
Uusi!!: Vuoksi ja Laatokan valuma-alue · Katso lisää »
Laatokan–Suomenlahden kanava
Laatokan-Suomenlahden kanava oli varsinkin 1920- ja 1930-luvuilla esillä ollut suunnitelma rakentaa laivaväylä Laatokalta Karjalan kannaksen halki Viipurinlahden perukkaan ja Suomenlahdelle.
Uusi!!: Vuoksi ja Laatokan–Suomenlahden kanava · Katso lisää »
Laatokka
Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.
Uusi!!: Vuoksi ja Laatokka · Katso lisää »
Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT
Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT eli LUT-yliopisto (LUT, LUT University) on vuonna 1969 perustettu tekniikan, talouden ja yhteiskuntatieteiden tutkimukseen ja opetukseen erikoistunut tiedeyliopisto Lappeenrannassa ja Lahdessa.
Uusi!!: Vuoksi ja Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT · Katso lisää »
Leningradin alue
Leningradin alue on hallinnollinen alue Luoteis-Venäjällä, yksi Venäjän federaation jäsenalueista, federaatiosubjekteista.
Uusi!!: Vuoksi ja Leningradin alue · Katso lisää »
Leningradin sotilaspiiri
270px Leningradin sotilaspiiri oli Venäjän luoteinen sotilaspiiri, joka ulottui Pohjoiselta jäämereltä Norjan ja Euroopan unionin rajoilta etelään.
Uusi!!: Vuoksi ja Leningradin sotilaspiiri · Katso lisää »
Lentolaivue 32
Lentolaivue 32 oli Suomen ilmavoimien hävittäjälentolaivue, joka perustettiin nimeämällä talvisodan aikana perustettu lentolaivue 22 uudelleen 9.
Uusi!!: Vuoksi ja Lentolaivue 32 · Katso lisää »
Lesogorskin vesivoimalaitos
Rouhialan voimalaitos syyskuussa 1944 Lesogorskin vesivoimalaitos (tai Роухиала ГЭС, Rouhiala GES eli ГЭС-10, alkuperäinen nimi: Rouhialan vesivoimalaitos) on Vuoksessa, Leningradin alueen Jääskessä Venäjällä, sijaitseva vesivoimalaitos.
Uusi!!: Vuoksi ja Lesogorskin vesivoimalaitos · Katso lisää »
Liimatta–Valkjärvi-rata
Heinjoen rautatieaseman ratapiha 2010. Liimatta–Valkjärvi-rata on historiallinen rataosuus Karjalankannaksella.
Uusi!!: Vuoksi ja Liimatta–Valkjärvi-rata · Katso lisää »
Linnankosken voimalaitos
Linnankosken voimalaitos oli vuonna 1900 Vuoksen Linnankoskeen valmistunut vesivoimalaitos, joka purettiin lähes kokonaan vuonna 1928.
Uusi!!: Vuoksi ja Linnankosken voimalaitos · Katso lisää »
Ludvig Härkönen
Ludvig Härkönen (11. huhtikuuta 1891 Kurkijoki – 1. elokuuta 1939) oli suomalainen Käkisalmen kaupunginjohtaja.
Uusi!!: Vuoksi ja Ludvig Härkönen · Katso lisää »
Luettelo Euroopan joista
Euroopan joet: Luettelossa on lueteltu Euroopan jokia laskupaikkansa mukaan.
Uusi!!: Vuoksi ja Luettelo Euroopan joista · Katso lisää »
Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden mukaan
Turku on Suomen vanhin kaupunki. Tämä on luettelo Suomen tasavallan alueella sijaitsevista tai sijainneista kaupungeista perustamisvuoden mukaisessa järjestyksessä.
Uusi!!: Vuoksi ja Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden mukaan · Katso lisää »
Luettelo Suomen sisävesien suurimmista saarista
Tämä artikkeli on luettelo Suomen sisävesien suurimmista saarista.
Uusi!!: Vuoksi ja Luettelo Suomen sisävesien suurimmista saarista · Katso lisää »
Luettelo Suomen vesivoimalaitoksista
Vesivoimalaitokset eli vesivoimalat tuottivat aluksi mekaanista energiaa teollisuuden tarpeisiin.
Uusi!!: Vuoksi ja Luettelo Suomen vesivoimalaitoksista · Katso lisää »
Luettelo Suomen yli sata kilometriä pitkistä joista
Tämä on luettelo niistä yli sata kilometriä pitkistä joista, jotka sijaitsevat kokonaan tai osittain Suomessa.
Uusi!!: Vuoksi ja Luettelo Suomen yli sata kilometriä pitkistä joista · Katso lisää »
Luovutettujen alueiden maantiede
Jäniskosken–Niskakosken alue merkittynä kartalle punertavalla värillä. Jatkosodan jälkeen Moskovan välirauhassa luovutetut alueet. Porkkala palautettiin Suomelle vuonna 1956 runsaasti etuajassa ennen 50-vuotisen vuokrasopimuksen umpeutumista. Talvisodan päättyessä 1940 luovutetut alueet, jotka liitettiin Suomeen eduskunnan päätöksellä jatkosodan alettua 1941 (ei kansainvälistä tunnustusta) Repolan ja Porajärven kunnat 1920-luvulla, joista pitäjistä Suomi päätti kuitenkin luopua, kun Neuvosto-Venäjä tarjosi vastineeksi taloudellisesti tärkeämpänä pidetyn Petsamon Siestarjoki yhdistettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1812 osana Vanhaa Suomea, mutta Kankaankylän kaupunginosa siirrettiin kuuluvaksi Pietarin kuvernementtiin 1842. Kun asetehdasta ympäröinyt 14 neliökilometrin laajuinen alue erotettiin suuriruhtinaskunnasta vuonna 1864 ja liitettiin Pietarin kuvernementtiin, lupasi keisari Aleksanteri II Suomelle vastineeksi Petsamon. Tämä toteutui vasta Tarton rauhassa vuonna 1920. Luovutetut alueet tarkoittavat yleensä alueita, jotka Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä rauhanteossa vuonna 1940 ja liittyen jatkosodan päättäneeseen rauhantekoon vuonna 1944.
Uusi!!: Vuoksi ja Luovutettujen alueiden maantiede · Katso lisää »
Maanselkä (vedenjakaja)
Maanselkä on eri vesistöalueita erottava korkeahko vedenjakaja-alue.
Uusi!!: Vuoksi ja Maanselkä (vedenjakaja) · Katso lisää »
Maavesi (Taipalsaari)
Maavesi on järvenosa varsinaisen Saimaan länsipuolella Pien-Saimaalla Taipalsaarella Etelä-Karjalan maakunnassa.
Uusi!!: Vuoksi ja Maavesi (Taipalsaari) · Katso lisää »
Mannerheim-linja
Mannerheim-linjan kulku kartalla esitettynä. Mannerheim-linja oli kantalinnoitettu puolustuslinja, joka kulki Karjalankannaksella Laatokalta Suomenlahdelle.
Uusi!!: Vuoksi ja Mannerheim-linja · Katso lisää »
Mansikkakosken ratasilta
Mansikkakosken ratasilta (myös Mansikkakosken vanha silta ja Mansikkalan vanha silta) on Vuoksen ylittävä yhdistetty rata- ja maantiesilta Imatralla.
Uusi!!: Vuoksi ja Mansikkakosken ratasilta · Katso lisää »
Mansikkakosken silta
Mansikkakosken silta (myös Mansikkalan silta) on Vuoksen ylittävä 556-metrinen maantiesilta valtatie 6:lla Imatralla.
Uusi!!: Vuoksi ja Mansikkakosken silta · Katso lisää »
Mansikkakoski
Mansikkakoski on koski Imatralla Vuoksessa.
Uusi!!: Vuoksi ja Mansikkakoski · Katso lisää »
Marjalanniemi
Marjalanniemi tai Marjolanniemi (v:sta 1948) on kylä Norsjoen maalaiskunnan eteläosassa Käkisalmen piirissä Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Marjalanniemi · Katso lisää »
Mälkölä
Mälkölä (vuoteen 1948 asti Мялькёля) on kylä Kähärin kunnassa Viipurin piirissä Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Mälkölä · Katso lisää »
Mertjärvi
Mertjärvi (v:sta 1948) on Vuoksen vesistöön kuuluva järvi Jääsken kaupungin alueella Viipurin piirissä Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Mertjärvi · Katso lisää »
Mietinsaari
Mietinsaari on saari varsinaisella Saimaalla Suur-Saimaan järvenosassa Etelä-Karjalan Ruokolahdella.
Uusi!!: Vuoksi ja Mietinsaari · Katso lisää »
Muinais-Saimaa
Muinais-Saimaa tarkoittaa Saimaata muinaisina eli luonnonhistoriallisina aikoina ja ennen historiallista aikaa.
Uusi!!: Vuoksi ja Muinais-Saimaa · Katso lisää »
Muisto Lassila
Muisto Adolf "Kusti" Lassila (10. maaliskuuta 1920 Viipuri – 12. heinäkuuta 2012 Imatra) oli suomalainen jatkosodan aikainen kaukopartioradisti.
Uusi!!: Vuoksi ja Muisto Lassila · Katso lisää »
Muolaa
Muolaan epävirallinen perinnevaakuna Muolaa (aiemmin Äyräpää ja Pyhä Risti) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Etelä-Karjalassa Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Vuoksi ja Muolaa · Katso lisää »
Nahkiainen
Nahkiainen (Lampetra fluviatilis) on ympyräsuisiin kuuluva leuaton kala, joka nousee loppukesällä tai syksyllä merestä jokiin kutemaan.
Uusi!!: Vuoksi ja Nahkiainen · Katso lisää »
Näpinlahti
Näpinlahti eli Sinjovo on kylä ja rautatieseisake Norsjoen (Larionovon) maalaiskunnan eteläosassa Käkisalmen piirissä Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Näpinlahti · Katso lisää »
Neva (joki)
Neva tai Nevajoki Venäjällä Pietarin kaupungin ja Leningradin alueella virtaava 74 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Laatokan lounaisrannasta Imeni Morozovan ja Pähkinälinnan taajamista ja laskee Itämeren Suomenlahteen Pietarissa.
Uusi!!: Vuoksi ja Neva (joki) · Katso lisää »
Nevan vesistö
Ileksajoen valuma-alue. Itämeren valuma-alue ulottuu 14 valtion alueelle, joista 9 on Itämeren rantavaltiota. Suurempien jokien pääuomat on merkitty lihavoituina ja valuma-alueen korkeussuhteet ja veden syvyydet ilmaistaan väreinä. Ileksajoen valuma-alue puuttuu valuma-alueesta. Neva valuma-alue (oranssilla) ja muu Suomenlahden valuma-alue (vihreällä). Ileksan valuma-alue on merkitty oikein Nevan vesistö (eli Nevan valuma-alue, vesistöaluetunnus 01040300312102000008487) muodostuu Suomenlahden itäpäähän laskevan Nevan sivujokien, järvien Laatokan, Ilmajärven, Saimaan ja Äänisen laskujokien ja niiden sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka pinta-ala on 281 600 neliökilometrin.
Uusi!!: Vuoksi ja Nevan vesistö · Katso lisää »
Nilsiän reitti
Nilsiän reitti on Kallaveden reitin keskimmäinen latvaosa ja kuuluu Vuoksen vesistöön.
Uusi!!: Vuoksi ja Nilsiän reitti · Katso lisää »
Noisniemi
Noisniemi on nykyisin Leningradin alueen Käkisalmen piirin Kuninkaanristin maalaiskuntaan kuuluva taajama Karjalankannaksella.
Uusi!!: Vuoksi ja Noisniemi · Katso lisää »
Norsjoki
Myllypellon rautatieasemalta. Norsjoen kunta Käkisalmen piirin kartalla. Norsjoki eli Larionovo (ven. Ларио́ново) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Leningradin alueen Käkisalmen piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Norsjoki · Katso lisää »
Norsjoki (joki)
Norsjoki (vuodesta 1948) on pieni joki Karjalankannaksella Käkisalmen piirissä Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Norsjoki (joki) · Katso lisää »
Oscar Geffertin murha
Oscar Geffertin murha oli 12.
Uusi!!: Vuoksi ja Oscar Geffertin murha · Katso lisää »
Ostamojärvi
Ostamojärvi (vuodesta 1948) on pieni järvi Norsjoen kylähallintoasutuksen alueella Käkisalmen piirissä Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Ostamojärvi · Katso lisää »
Ovako
Ovako AB on suomalaislähtöinen terästeollisuuskonserni, jonka nykyinen kotipaikka on Ruotsissa.
Uusi!!: Vuoksi ja Ovako · Katso lisää »
Paakkola
Paakkola on kylä Kähärin kunnassa Viipurin piirissä Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Paakkola · Katso lisää »
Paakkolan kanava
Paakkolan kanava Muolaassa, kuvattu 1920–1930 luvulla.''finna.fi'' Paakkolan kanava oli Karjalan kannaksella Vuoksen varrella Äyräpäässä Paakkolankosken kohdalla sijainnut kanava joka rakennettiin vuosina 1892–1895.
Uusi!!: Vuoksi ja Paakkolan kanava · Katso lisää »
Pähkinäsaaren rauha
Myöhempi tulkinta Novgorodin puolesta rauhansopimuksen tehneestä Juri Danilovitšista. alt.
Uusi!!: Vuoksi ja Pähkinäsaaren rauha · Katso lisää »
Päiväkivi
Päiväkivi oli kylä entisen Vuokselan kunnan eteläosassa Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.
Uusi!!: Vuoksi ja Päiväkivi · Katso lisää »
Pärnä
Pärnä (vuodesta 1948) on kylä Käkisalmen kaupungin pohjoispuolella Käkisalmen piirissä Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Pärnä · Katso lisää »
Pärnänjoki
Pärnänjoki (vanhastaan myös Vuoksi) on Venäjällä Leningradin alueen Käkisalmen piirissä virtaava 6 kilometriä pitkä joki.
Uusi!!: Vuoksi ja Pärnänjoki · Katso lisää »
Pölläkkälä
Äyräpään kirkko. Pölläkkälän rukoushuone, joka toimi väliaikaisena kirkkona ennen Äyräpään kirkon rakentamista. Pölläkkälä (vuodesta 1948) oli taajaväkinen yhdyskunta ja kylä Äyräpään kunnassa Vuoksen varrella Karjalankannaksella.
Uusi!!: Vuoksi ja Pölläkkälä · Katso lisää »
Pentti Iisalo
Keijo Pentti Iisalo (8. helmikuuta 1920 Akaa – 30. lokakuuta 2008 Lahti) oli Mannerheim-ristin ritari numero 16 ja samalla ensimmäinen vänrikki, joka nimitettiin ritariksi.
Uusi!!: Vuoksi ja Pentti Iisalo · Katso lisää »
Pentti Kaitera
Pentti Veikko Kaitera (19. marraskuuta 1905 Rantasalmi – 8. kesäkuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen tekniikan tohtori ja Teknillisen korkeakoulun maatalouden vesirakennuksen ja vesitalouden professori vuosina 1942–1972.
Uusi!!: Vuoksi ja Pentti Kaitera · Katso lisää »
Petäjärvi
Petäjärvi tai Petrovskoje on maalaiskunta ja sen samanniminen keskustaajama Karjalankannaksella Leningradin alueen Käkisalmen piirissä.
Uusi!!: Vuoksi ja Petäjärvi · Katso lisää »
Pitkäjärvi (Rautjärvi, Metsäkylä)
Pitkäjärvi, järvinumero Suomen järvirekisterissä 04.199.1.001, on Vuoksen vesistöön kuuluva järvi Suomen ja Venäjän rajalla Rautjärven Metsäkylässä Etelä-Karjalassa Suomessa ja Leningradin alueen ja Karjalan tasavallan rajalla Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Pitkäjärvi (Rautjärvi, Metsäkylä) · Katso lisää »
Porkanniemi
Porkanniemi oli Käkisalmen esikaupunkialue Käkisalmen maalaiskuntaan kuuluneen Tenkalahden kylän itäosassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamassa Karjalassa.
Uusi!!: Vuoksi ja Porkanniemi · Katso lisää »
Punnus (Käkisalmen piiri)
Näkymä Svetlojen radioteleskoopista Vasiljevon laskettelurinteille. Punnuksen kunta Käkisalmen piirin kartalla. Punnus eli Krasnoozjornoje on maalaiskunta ja sen keskuskylä Leningradin alueen Käkisalmen piirissä VenäjälläProjekt, s. 10.
Uusi!!: Vuoksi ja Punnus (Käkisalmen piiri) · Katso lisää »
Punnus (Muolaa)
Punnus (v:sta 1948 tai Красноозерное, Krasnoozernoje) on Suomen entiseen Muolaan kuntaan kuulunut kylä ja nykyisen Venäjän Leningradin alueen Käkisalmen piirin Punnuksen eli Krasnoozernojen kunnan keskuskylä Karjalankannaksella.
Uusi!!: Vuoksi ja Punnus (Muolaa) · Katso lisää »
Puumalan kahakka
Puumalan kahakka oli Puumalan Vuolteensalmella 27.–28.
Uusi!!: Vuoksi ja Puumalan kahakka · Katso lisää »
Raskas patteristo 14 (jatkosota)
Raskas patteristo 14 (Rask.Psto 14) oli Riihimäellä 18.
Uusi!!: Vuoksi ja Raskas patteristo 14 (jatkosota) · Katso lisää »
Raudun taistelu
Raudun taistelu oli Suomen sisällissodan aikainen taistelu, joka käytiin Karjalankannaksella sijainneessa Raudun pitäjässä 20.
Uusi!!: Vuoksi ja Raudun taistelu · Katso lisää »
Rautaharkko
Veturikatu Rautaharkossa. Rautaharkko on Tampereen kaupunginosa, joka sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä keskustasta.
Uusi!!: Vuoksi ja Rautaharkko · Katso lisää »
Rautjärvi (Juva)
Rautjärvi on Etelä-Savossa Juvalla sijaitseva järvi.
Uusi!!: Vuoksi ja Rautjärvi (Juva) · Katso lisää »
Räihäranta
Räihäranta (nyk.) on entinen Suomen kylä luovutetun entisen Vuokselan kunnan länsiosassa ja nykyinen taajama Leningradin alueen Käkisalmen piirin Kuninkaanristin eli Romaškin maalaiskunnassa.
Uusi!!: Vuoksi ja Räihäranta · Katso lisää »
Räisälä
Räisälän epävirallinen perinnevaakuna. Räisälän kylänraittia 24.10.2016 Räisälän luterilainen kirkko 24.10.2016 Räisälä on entinen Suomen kunta Etelä-Karjalassa Karjalankannaksella Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.
Uusi!!: Vuoksi ja Räisälä · Katso lisää »
Räisälä (Käkisalmen piiri)
Räisälä eli Melnikovo on maalaiskunta ja sen samanniminen keskustaajama Käkisalmen piirin länsiosassa Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Räisälä (Käkisalmen piiri) · Katso lisää »
Repola
Repolan kunta Mujejärven piirin kartalla. Repola on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Repola · Katso lisää »
Roukkulanjärvi
Roukkulanjärvi on järvi Karjalan tasavallan Mujejärven piirin Repolan kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Roukkulanjärvi · Katso lisää »
Rumo
Rumo on kylä ja osa-alue Nurmeksen Valtimolla, Pohjois-Karjalassa.
Uusi!!: Vuoksi ja Rumo · Katso lisää »
Ruominkapian kalliomaalaus
Ruominkapian kalliomaalaus sijaitsee Kivijärvellä olevassa Ruominkapian salmen rannalla Lemillä Etelä-Karjalassa.
Uusi!!: Vuoksi ja Ruominkapian kalliomaalaus · Katso lisää »
Rutola
Rutolan VPK:n rakennus Myllylammen ja Saimaan yhdistävä Telataipaleen kaivanto Salpalinjaa Rutolassa Rutolan sahan punaleskien muistomerkki Rutola on Lappeenrannan kaupunginosa ja kylä, jonka alueella asuu lähes 1 000 asukasta.
Uusi!!: Vuoksi ja Rutola · Katso lisää »
Ryhmä Sihvo
Ryhmä Sihvo oli suomalainen jalkaväkirykmentti Talvisodassa.
Uusi!!: Vuoksi ja Ryhmä Sihvo · Katso lisää »
Saijanjoki
Pato Saijanjoella. Saijanjoki on Vuoksen sivujoki Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Saijanjoki · Katso lisää »
Saimaa
Suur-Saimaa eli Iso-Saimaa Saimaan ranta Joutsenossa. Suur-Saimaa sekä eräitä siihen liittyviä järvireittejä ja asutuskeskuksia. Olavinlinnassa. Saimaa, josta käytetään myös nimityksiä Suur-Saimaa tai Iso-Saimaa, on Suomen suurin järvi, joka sijaitsee Kaakkois-Suomessa.
Uusi!!: Vuoksi ja Saimaa · Katso lisää »
Saimaan juoksutussääntö
Saimaan juoksutussääntö tarkoittaa ennakkosuunnitelmaa, jolla Saimaan vesiä päästetään Vuokseen siten, että eteläisellä Saimaalla, eli niin sanotulla varsinaisella Saimaalla, vedenpinta pysyy etukäteen sovitulla korkeudella ja samalla vältetään sekä Saimaalla että Vuoksella veden runsaudesta tai vähyydestä johtuvia vahinkoja tai haittoja.
Uusi!!: Vuoksi ja Saimaan juoksutussääntö · Katso lisää »
Saimaannorppa
Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis, vanh. Phoca hispida saimensis) on norpan alalaji, jota tavataan vain Suomessa, Saimaan järvialtaassa.
Uusi!!: Vuoksi ja Saimaannorppa · Katso lisää »
Sakkali
Sakkali on entinen, Käkisalmen maalaiskuntaan kuulunut kylä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamassa Karjalassa.
Uusi!!: Vuoksi ja Sakkali · Katso lisää »
Sakkola
Sakkolan epävirallinen perinnevaakuna Sakkola (kirkonkylän nimenä vuodesta 1948) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Vuoksi ja Sakkola · Katso lisää »
Salmenkaitajoki
Salmenkaitajoki on joki Karjalankannaksella Viipurin ja Käkisalmen piirien rajalla Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Salmenkaitajoki · Katso lisää »
Sanfrid Hasselqvist
Anton Gideon Sanfrid Hasselqvist (4. elokuuta 1854 Parikkala – 20. helmikuuta 1917 Parikkala) Viitattu 28.1.2021.
Uusi!!: Vuoksi ja Sanfrid Hasselqvist · Katso lisää »
Sarviniemi
Sarviniemi on Etelä-Karjalassa Taipalsaarella sijaitseva retkeily- ja luontokohde.
Uusi!!: Vuoksi ja Sarviniemi · Katso lisää »
Sinisorsa
Sinisorsa eli heinäsorsa (Anas platyrhynchos) on sorsien sukuun kuuluva lintulaji.
Uusi!!: Vuoksi ja Sinisorsa · Katso lisää »
Sintola
Sintola on kylä Karjalankannaksella Vuoksen itärannalla.
Uusi!!: Vuoksi ja Sintola · Katso lisää »
Suokumaanjärvi
Suokumaanjärvi on järvi Lappeenrannassa Suokumaan kylän lähettyvillä Suomen ja Venäjän rajalla.
Uusi!!: Vuoksi ja Suokumaanjärvi · Katso lisää »
Suomen I armeijakunta (talvisota)
I Armeijakunta (I AK) oli Suomen maavoimien yhtymä talvisodassa.
Uusi!!: Vuoksi ja Suomen I armeijakunta (talvisota) · Katso lisää »
Suomen III armeijakunta (talvisota)
III armeijakunta (III AK) oli Suomen armeijan sotatoimiyhtymä talvisodassa.
Uusi!!: Vuoksi ja Suomen III armeijakunta (talvisota) · Katso lisää »
Suomen IV armeijakunta (jatkosota)
Suomen jatkosodan IV armeijakunta muodostettiin välirauhan ajan II armeijakunnasta laajentamalla siihen kuuluneet prikaatit divisiooniksi.
Uusi!!: Vuoksi ja Suomen IV armeijakunta (jatkosota) · Katso lisää »
Suomen järvet
Suomen järvet ovat kaikki syntyneet heti viimeisen jääkauden mannerjäätikön reunan vetäytyessä Suomen alueiden yli Ruotsiin karkeasti esitettynä 13 000–10 000 vuotta sitten tai sen jälkeen.
Uusi!!: Vuoksi ja Suomen järvet · Katso lisää »
Suomen kalliomaalaukset
viitattu.
Uusi!!: Vuoksi ja Suomen kalliomaalaukset · Katso lisää »
Suomen Palloliiton Saimaan piiri
Saimaan piiri (vuosina 1924–1945 Viipurin piiri) oli vuosina 1924–1994 toiminut Suomen Palloliiton piirijärjestö.
Uusi!!: Vuoksi ja Suomen Palloliiton Saimaan piiri · Katso lisää »
Suomen urheilu 1983
Suomen urheilu 1983 käsittelee vuoden 1983 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.
Uusi!!: Vuoksi ja Suomen urheilu 1983 · Katso lisää »
Suomenvedenpohja
Suomenvedenpohja (’suojalahti’) on Viipurinlahden äärimmäinen perukka Viipurissa, kaupungin keskustan pohjoispuolella Viipurin piirissä Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Suomenvedenpohja · Katso lisää »
Suuri Venäjän sota
Suuri Venäjän sota eli Kustaa Vaasan Venäjän sota oli vuosina 1555–1557 käyty Kustaa I Vaasan johtaman Ruotsin ja Iivana IV Julman Venäjän välinen sota, joka päättyi 25.
Uusi!!: Vuoksi ja Suuri Venäjän sota · Katso lisää »
Suvanto (järvi)
Suvanto on järvi Vuoksen eteläisessä laskuhaarassa Karjalankannaksella Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.
Uusi!!: Vuoksi ja Suvanto (järvi) · Katso lisää »
Svetogorsk (yritys)
OAO Svetogorsk on hienopaperi- ja kartonkitehdas Ensossa (Svetogorskissa) Leningradin alueella.
Uusi!!: Vuoksi ja Svetogorsk (yritys) · Katso lisää »
Svetogorskin vesivoimalaitos
Näkymä yläjuoksulta päin kalankasvatusaltaiden takaa Pienimuotoinen juoksutus käynnissä Juoksutus nähtynä sillalta Enson voimalaitoksen sähkögeneraattorin asentaminen ennen suurhyökkäystä (?) Svetogorskin vesivoimalaitos (eli ГЭС-11, alkuperäinen nimi: Enson vesivoimalaitos) on Vuoksessa, Leningradin alueen Ensossa Venäjällä, sijaitseva vesivoimalaitos.
Uusi!!: Vuoksi ja Svetogorskin vesivoimalaitos · Katso lisää »
Tainionkosken vesivoimalaitos
Tainionkosken vesivoimalaitos on vesivoimalaitos Tainionkoskessa Imatralla, Vuoksen yläjuoksulla.
Uusi!!: Vuoksi ja Tainionkosken vesivoimalaitos · Katso lisää »
Tainionkoski (Imatra)
Tainionkoski on Imatran kaupunginosa.
Uusi!!: Vuoksi ja Tainionkoski (Imatra) · Katso lisää »
Tainionkoski (koski)
Tainionkoski oli Vuoksessa Imatralla sijainnut koski.
Uusi!!: Vuoksi ja Tainionkoski (koski) · Katso lisää »
Taipale (Käkisalmen piiri)
Taipale oli itäisin asema nk. Mannerheim-linjalla (1940–1944). Taipale on maaseututaajama Karjalankannaksella Leningradin alueen Käkisalmen piirin Sakkolan eli Gromovon maalaiskunnassa.
Uusi!!: Vuoksi ja Taipale (Käkisalmen piiri) · Katso lisää »
Taipaleen taistelu
Suvannosta ja kiertää kuvassa näkyvän Koukkuniemen ja kääntyy sitten oikealle kohti Laatokkaa. Taipaleenjoella Karjalankannaksella Viipurin läänin Metsäpirtin pitäjässä käytiin talvisodan (30.11.1939–13.3.1940) ratkaisevia taisteluita joulukuusta 1939 helmikuuhun 1940 ja myös jatkosodan (25.6.1941–19.9.1944) taisteluita kesällä 1944.
Uusi!!: Vuoksi ja Taipaleen taistelu · Katso lisää »
Taipaleenjoki
Suvannosta ensin itään, sitten pohjoiseen ja jälleen itään laskeakseen Laatokkaan. Vasemmalla Kiviniemenkannas ja sen läpi virtaava Kiviniemenkoski. Taipaleenjoen Vaskelankoski. Taipaleenjoki (v:sta 1948) on Suvannonjärvestä Laatokkaan laskeva vuolas joki Karjalankannaksella.
Uusi!!: Vuoksi ja Taipaleenjoki · Katso lisää »
Taka-asema
Taka-asema (T-asema) oli viimeinen Karjalankannaksen kolmesta puolustuslinjasta talvisodassa.
Uusi!!: Vuoksi ja Taka-asema · Katso lisää »
Talvisota (elokuva)
Talvisota on suomalainen elokuva vuodelta 1989.
Uusi!!: Vuoksi ja Talvisota (elokuva) · Katso lisää »
Tenkalahti
Tenkalahti oli kylä ja Käkisalmen esikaupunkialue Käkisalmen maalaiskunnassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamassa Karjalassa.
Uusi!!: Vuoksi ja Tenkalahti · Katso lisää »
Teollisuustyöväen asuntomuseo
Teollisuustyöväen asuntomuseo on Imatran alueen teollisuustyöväen asumiskulttuuria esittelevä museokohde Vuoksen varrella Tainionkoskella.
Uusi!!: Vuoksi ja Teollisuustyöväen asuntomuseo · Katso lisää »
Teppanala
Teppanala on Imatran 12.
Uusi!!: Vuoksi ja Teppanala · Katso lisää »
Tiurinlinna
Hjalmar Appelgrenin havainnekuva Tiurinlinnan raunioista vuodelta 1891. Tiurinlinna (venäjäksi Tiverski) on muinaislinna Vuoksen rannalla Karjalankannaksella, nykyisellä Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Tiurinlinna · Katso lisää »
Tornan silta
Tornan silta (aik. Tainionkosken silta) ylittää Tainionkosken Imatralla.
Uusi!!: Vuoksi ja Tornan silta · Katso lisää »
Tornator
Tornator Oyj on suomalainen metsäyhtiö, jonka pääliiketoimintana on puun tuottaminen sekä hakkuuoikeuksien myynti metsäteollisuudelle.
Uusi!!: Vuoksi ja Tornator · Katso lisää »
Tornator (entinen yritys)
Tornator oli suomalainen metsäyhtiö, joka valmisti muun muassa sellua.
Uusi!!: Vuoksi ja Tornator (entinen yritys) · Katso lisää »
Tulvat Suomessa
Tämä artikkeli käsittelee Suomessa tapahtuvia tulvia.
Uusi!!: Vuoksi ja Tulvat Suomessa · Katso lisää »
Tungelmajoki
Tungelmajoki jään alla. Tungelmajoki on Vuoksen vesistöön kuuluvan Saijanjoen sivujoki Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Tungelmajoki · Katso lisää »
Tuntematon sotilas (vuoden 1955 elokuva)
Tuntematon sotilas on Edvin Laineen ohjaama suomalainen sotaelokuva, joka sai ensi-iltansa joulukuussa 1955.
Uusi!!: Vuoksi ja Tuntematon sotilas (vuoden 1955 elokuva) · Katso lisää »
Tuosa
Tuosa eli Tuosansaari on saari varsinaisen Saimaan Pien-Saimaalla Lappeenrannassa Etelä-Karjalassa ja se sijaitsee aivan Lauritsalan kaupunginosan koillispuolella.
Uusi!!: Vuoksi ja Tuosa · Katso lisää »
Unnunkoski
Unnunkoski oli yksi Räisälän pitäjän kylistä kirkolta pohjoiseen pitäjän luoteisosassa Vuoksen varrella.
Uusi!!: Vuoksi ja Unnunkoski · Katso lisää »
Unterniskanjoki
Unterniskanjoki on Vuoksen vesistöön kuuluva joki Imatralla Etelä-Karjalassa Suomessa ja Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Unterniskanjoki · Katso lisää »
Uskinsaari
Uskinsaari (myös Uskensaari) on saari Vuoksen pohjoisessa laskuhaarassa olevasta Käkisalmenselästä luoteeseen työntyvässä lahdessa.
Uusi!!: Vuoksi ja Uskinsaari · Katso lisää »
Uusikylä (Vuoksela)
Vuokselan osuuskaupan Uudenkylän myymälä ennen talvisotaa. Uusikylä oli kylä Vuokselan kunnan länsiosassa Äyräpään rajalla Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.
Uusi!!: Vuoksi ja Uusikylä (Vuoksela) · Katso lisää »
Valkjärvi (Viipurin lääni)
Valkjärven epävirallinen perinnevaakuna. Valkjärvi on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Vuoksi ja Valkjärvi (Viipurin lääni) · Katso lisää »
Vallinkoski
Vallinkoski oli aiemmin koski Imatralla Vuoksessa.
Uusi!!: Vuoksi ja Vallinkoski · Katso lisää »
Vallinkoski (maalaus)
Vallinkoski on suomalaisen taiteilijan Victor Westerholmin öljyvärimaalaus kankaalle vuodelta 1913.
Uusi!!: Vuoksi ja Vallinkoski (maalaus) · Katso lisää »
Valtatie 6
Valtatie 6 on Loviisan Koskenkylästä Kouvolan, Lappeenrannan, Imatran, Joensuun ja Nurmeksen kautta Kajaaniin johtava valtatie.
Uusi!!: Vuoksi ja Valtatie 6 · Katso lisää »
Valtimo
Valtimo on entinen Suomen kunta Pohjois-Karjalan maakunnassa.
Uusi!!: Vuoksi ja Valtimo · Katso lisää »
Varsinainen Saimaa
Sahataan avantoa puoli metriä paksuun jäähän. Näkymä Imatran kylpylästä. Saimaa sopii hyvin melomiseen. Kivikkoa ja silokallioista rantaa Pien-Saimaalla. Lietveden tuulinen taival. Varsinainen Saimaa (järvinumero 04.112.1.001), jolla tarkoitetaan tässä vesistöviranomaisten rajaamaa Saimaan eteläisintä osaa, sijaitsee Imatran, Lappeenrannan, Savitaipaleen, Ristiinan ja Puumalan taajamien välisellä alueella Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Tämä on vesialueen vesistöllisesti tekninen rajaus, joka on samalla eräs Saimaan tilastollinen yksikkö. Suurjärvenä Saimaa muodostaa Vuoksen vesistön (vesistöaluetunnus 04) pääjärvenä sen keskeisen osan ja varsinainen Saimaa kerää kaikki yläjuoksulta siihen laskevat vedet Puumalansalmen ja monien muiden tulouomien kautta itseensä. Nämä vedet virtaavat edelleen etelään ja kaakkoon päin Imatralle laskien lopuksi Vuoksen kautta Laatokkaan. Saimaa-nimeä käytetään, harvinaista kyllä, suurjärven eri osista siihen erilaisia attribuutteja liittäen. Lisäksi samoilla vesialueilla saattaa olla sellaisia nimiä, jotka ovat käytössä muillakin Saimaaseen kuuluvilla vesialueilla. Näitä nimiä ovat esimerkiksi Suur-Saimaa, Iso-Saimaa, Pien-Saimaa, Etelä-Saimaa, Ylä-Saimaa ja Ala-Saimaa. Saimaa-nimeä käytetään eniten suurjärven eteläisestä osasta, joka on ollut vanhastaan Saimaan tunnetuin osa. Muualla järvenosilla on Saimaa-identiteetti heikompaa ja kauempana pohjoisessa käytetään Saimaan järvenosista lähinnä omia erityisnimiä kuten esimerkiksi Orivesi ja Puruvesi. Varsinainen Saimaa ei ole järvenosan maantieteellinen tai vesistöhallinnollinen nimitys. Jotta hakusanalla ”Saimaa” voidaan avata koko järvialuetta käsittelevä artikkeli, täytyy tästä järvenosasta, jota paikalliset kutsuvat myös Saimaaksi, käyttää eri hakusanaa, eli Varsinainen Saimaa.
Uusi!!: Vuoksi ja Varsinainen Saimaa · Katso lisää »
Väliasema
Väliasema (V-asema) oli talvisodassa Karjalankannaksella sijainnut toinen puolustuslinja, joka kulki Lihaniemi–Näykkijärvi–Muolaanjärvi–Vuoksi–Kiviniemi–Kiimajärvi–Pyhäjärvi–Laatokka-linjaa pitkin ja sen rakennustyöt aloitettiin talvisodan alussa.
Uusi!!: Vuoksi ja Väliasema · Katso lisää »
Vekarus
Vekarus (järvinumero 04.198.1.012) on Vuoksen vesistöön kuuluva järvi Rautjärvellä Etelä-Karjalan maakunnassa.
Uusi!!: Vuoksi ja Vekarus · Katso lisää »
Venäjän kenttälinnoitukset Suomessa ensimmäisen maailmansodan aikana
Venäjän kenttälinnoitukset Suomessa ensimmäisen maailmansodan aikana muodostavat osan Pietarin turvallisuusjärjestelyjä ensimmäisen maailmansodan aikana, minkä syy liittyi saksalaisten pelättyyn maihinnousuun Suomessa Pietaria vastaan oletetun hyökkäyksen suorittamiseksi.
Uusi!!: Vuoksi ja Venäjän kenttälinnoitukset Suomessa ensimmäisen maailmansodan aikana · Katso lisää »
Venäjän keskitys
Venäjän keskitys eli Wenäjän keskitys (lyhenne VK tai WK) oli nimitys usealle Suomen puolustusvoimien yleisesikunnan 1920–1930-luvulla laatimalle salaiselle sotasuunnitelmalle Neuvostoliiton kanssa käytävän sodan varalta.
Uusi!!: Vuoksi ja Venäjän keskitys · Katso lisää »
Ventelänselkä
Ventelänselkä (joskus myös: Ventelänjärvi,, "Oravalahti") on Viipurinlahden Suomenvedenpohjaan Juustilanselän kautta yhteydessä oleva selkä Viipurissa Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Ventelänselkä · Katso lisää »
Vesivoima
Tammerkosken Keskikosken voimalaitos, jonka vesivarastona on Näsijärvi. Kartta Henry Bordonin vesivoimalaitoksen patojärvestä Brasilian Sao Paolossa. Vesivoimalaitoksen rakennekuva Vesivoima on energiaa, joka on tuotettu vesivoimalaitoksessa virtaavan veden liike-energiasta tai putoavan veden potentiaalienergiasta ja joka on muutettu muuksi energiamuodoksi kulloisenkin käyttötarpeen mukaan.
Uusi!!: Vuoksi ja Vesivoima · Katso lisää »
Viekijärvi
Viekijärvi on Pohjois-Karjalassa Lieksassa sijaitseva järvi.
Uusi!!: Vuoksi ja Viekijärvi · Katso lisää »
Viikinkien idäntie
Viikinkiajan idänteitä. Punainen tarkoittaa Volgan reittiä ja violetti Dneprin reittiä. Oranssit reitit ovat 700–1000-lukujen muita kauppareittejä. Viikinkien idäntieksi kutsutaan jokireittejä, joita pitkin viikingit matkasivat Itämereltä nykyisen Venäjän alueelle ja usein kauemmaksikin kohti Mustaamerta ja Kaspianmerta.
Uusi!!: Vuoksi ja Viikinkien idäntie · Katso lisää »
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Uusi!!: Vuoksi ja Viipuri · Katso lisää »
Viipurin piiri (Leningradin alue)
Viipurin piiri on hallintopiiri Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Viipurin piiri (Leningradin alue) · Katso lisää »
Viipurin radiomiinat
Viipurin radiomiinan laukaisulaite. Vasemmalla radiovastaanotin, oikealla akkulaatikko sekä edessä äänirautayksikkö ja kellokoneisto Kuukaupin silta, Karjalankannas Viipurin radiomiinat olivat radiolähetyksellä laukaistavia miinoja, joita Neuvostoliiton joukot asensivat Karjalankannaksella vetäytyessään jatkosodan alussa kesällä 1941.
Uusi!!: Vuoksi ja Viipurin radiomiinat · Katso lisää »
Viipurin taistelu (1940)
Summan murtumisen jälkeen ylipäällikkö Mannerheim antoi 15.
Uusi!!: Vuoksi ja Viipurin taistelu (1940) · Katso lisää »
Viipurin taistelu (1941)
Viipurin taistelu oli osa Karjalankannaksen valtausoperaatiota jatkosodassa loppukesästä 1941.
Uusi!!: Vuoksi ja Viipurin taistelu (1941) · Katso lisää »
Viljam Pylkäs
Viljam Pylkäs (28. helmikuuta 1912 Valkjärvi – 6. helmikuuta 1999 Lempäälä) oli suomalainen maanviljelijä, joka oli Väinö Linnan romaanissa Tuntematon sotilas esiintyvän sotilassankari Antero Rokan esikuva.
Uusi!!: Vuoksi ja Viljam Pylkäs · Katso lisää »
Viljo Nissilä
Viljo Johannes Nissilä (21. elokuuta 1903 Ruskeala – 30. heinäkuuta 1986 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä ja opettaja.
Uusi!!: Vuoksi ja Viljo Nissilä · Katso lisää »
Virkkilä
Virkkilä on entisen Vuokselan kunnan kirkonkylä kunnan keskiosassa Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.
Uusi!!: Vuoksi ja Virkkilä · Katso lisää »
Virtaama
Putken virtaama mitataan paine-erojen avulla. Virtaama eli tilavuusvirta on virtauskanavan (putken, uoman, vesistöalueen tms.) poikkileikkauksen läpi kulkevan nestemäärän tilavuus aikayksikössä.
Uusi!!: Vuoksi ja Virtaama · Katso lisää »
Virtavesi
Peltojoki Inarissa. Virtavesi tai virtaava vesi on yleisnimitys sisävesille, jotka virtaavat luonnollisessa tai keinotekoisessa vesiuomassaan painovoiman vetämänä.
Uusi!!: Vuoksi ja Virtavesi · Katso lisää »
Vorna
Vorna on karjalaisten kansantarinoiden sankari, taidokas jousenkäyttäjä, joka taisteli niin suomalaisia kuin venäläisiäkin vastaan.
Uusi!!: Vuoksi ja Vorna · Katso lisää »
Vuoksela
Vuokselan epävirallinen perinnevaakuna. Vuoksela on entinen Suomen kunta Vuoksen varrella Karjalankannaksella Etelä-Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Vuoksi ja Vuoksela · Katso lisää »
Vuokselan kirkko
Vuokselan kirkko on vuosina 1928–1929 rakennettu luterilainen kirkko, joka sijaitsee entisen Vuokselan kunnan Päiväkiven kylän Virkkilän Lammasniemessä luovutetussa Karjalassa Vuoksen pohjoisen laskuhaaran läheisyydessä.
Uusi!!: Vuoksi ja Vuokselan kirkko · Katso lisää »
Vuoksen alue
Vuoksen alue (vesistöaluetunnus 04.19) on Suomen vesistöaluejaossa Vuoksen vesistön yksi ensimmäisen jakovaiheen osa-alueen muodostavan Suur-Saimaan alueen (04.1) sisällä sijaitsevista toisen jakovaiheen osa-alueista.
Uusi!!: Vuoksi ja Vuoksen alue · Katso lisää »
Vuoksen vesistö
Vuoksen vesistö (vesistöaluetunnus 04) on Suomen suurin vesistöalue, joka sijaitsee pääosin Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan sekä osittain Kymenlaakson maakuntien alueilla Itä-Suomessa.
Uusi!!: Vuoksi ja Vuoksen vesistö · Katso lisää »
Vuoksenranta
Vuoksenrannan epävirallinen perinnevaakuna Vuoksenranta oli Suomen kunta Etelä-Karjalassa Karjalankannaksella Vuoksen rannalla Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Vuoksi ja Vuoksenranta · Katso lisää »
Vuosalmen linja-autoturma 1943
Vuosalmen linja-autoturma tapahtui jatkosodan aikana 31. joulukuuta 1943 Karjalan kannaksella Vuosalmella kun linja-autoliikenne Rupasen Käkisalmen ja Viipurin välillä liikennöinyt linja-auto saapui illalla kello 18 aikaan Vuosalmen lossille.
Uusi!!: Vuoksi ja Vuosalmen linja-autoturma 1943 · Katso lisää »
Vuosalmi
Vuosalmi oli kylä Äyräpään kunnassa Karjalankannaksella Viipurin läänissä Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.
Uusi!!: Vuoksi ja Vuosalmi · Katso lisää »
Waldhof
Oy Waldhof Ab oli Suomessa 1920- ja 1930-luvuilla toiminut metsäteollisuusyritys.
Uusi!!: Vuoksi ja Waldhof · Katso lisää »
Ylä-Kuusaa
Ylä-Kuusaa (v:sta 1948) on kylä Äyräpäänjärven eteläpuolella Kyyrölän kunnassa Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Ylä-Kuusaa · Katso lisää »
11. divisioona (talvisota)
Divisioonan komentaja eversti Eino Koskimies kuvassa vasemmalla. 11.
Uusi!!: Vuoksi ja 11. divisioona (talvisota) · Katso lisää »
1857
Ei kuvausta.
Uusi!!: Vuoksi ja 1857 · Katso lisää »
2. divisioona (jatkosota)
2. divisioona sai lisänimen ”Murtajadivisioona” Tyrjän alueella käymistään taisteluista. Kuvassa alueelta saatua sotasaalista. 2.
Uusi!!: Vuoksi ja 2. divisioona (jatkosota) · Katso lisää »
6. joulukuuta
6.
Uusi!!: Vuoksi ja 6. joulukuuta · Katso lisää »
